Kasvit ryhmitellen

Tällä sivulla on myös keskustelu-sivu, valitse sivun yläreunasta kohta 'keskustelu'.

Metsä

Tummennetut opaskasveja

Kanervatyyppi

Mänty, Kanerva, Puolukka, Sianpuola, Kissankäpälä, Sarjakeltano, Variksenmarja, Poronjäkälä, Seinäsammal, Kastikka, Kielo, Kangasmaitikka, Kultapiisku

Keltalieko – Kaksihaaraisesti haarautunut.

Puolukkatyyppi

Mänty, Kuusi, Puolukka, Poronjäkälä, Seinäsammal, Kerrossammal, Kynsisammal, Ahdelauha,

Metsätähti – Kukat 7 teräisiä, joka on harvinaista.

Vanamo – Linnén mukaan nimi. Talvivihannat lehdet vastatusten. Kukat pareittain hyväntuoksuiset. Hedelmät tahmeita palloja.

Kangasmaitikka – Vaaleankeltainen kukka. Puoliloinen, juuret pienet. Yksivuotinen. Muurahaiset levittävät ja herkuttelevat siemenen kuoren öljyllä. Tyvellä sirkkalehdet usein vihreät.

Katinlieko – Kaksi itiötähkää. Valkoisia karvoja lehtien päässä.

Lillukka, Kangasvuokko, Nuokkutalvikki, Oravanmarja, Kevätpiippo

Ajuruoho – Syyskesällä. Sinipunaiset kukat tuoksuvat ja mehiläisten suosiossa. Mattomainen.

Varputalvikki – Kärjestä sahahampaiset lehdet. Vaaleanpunainen kukka

Mustikkatyyppi

Mustikka, kerrossammal, Metsäkurjenpolvi, Metsäimarre, isotalvikki, metsäkorte, Ahomansikka, Vadelma

Pyöreälehtinen talvikki – P. rotundifolia. Kaareva emin vartalo

Pikkutalvikki – Emi kokonaan piilossa.

Tähtitalvikki – Hyväntuoksuinen suuri kukka.

Kielo – kukkivana mustikkatyypissä

Metsäkeltano, Rohtotädyke

Metsämaitikka – Kukan väri voimakkaan keltainen. Pienikukkaisempi.

Riidenlieko – 1 itiötähkä. Kärpäsruutia siitä. Puuttuu valkoiset karvat kuten katinlieolla.

Yövilkka – Lehtien suonitus poikkisuonineen vahva.

Mäntykukka – Lehdetön. Syö mätänevää kasviainesta. Mädännäiskasvi. Kuivatettaessa mustaksi. Kukintovarsi säilyy yli talven.

Käenkaali-mustikkatyyppi

Mustikka, Lehtipuita, Liekosammal, Jaloseinäsammal, Sormisara, Nuokkuhelmikkä, Keväinen linnunherne, Sinivuokko, Vuohenputki, Ketunlieko Käenkaali l. ketunleipä – Lehdissä oksaalihappoa. Lehti taipuu valon mukaan. Siemenkuoren sisällä 16 – 17 ilmakehän paine, joka ampuu siemenen metrien päähän.

Metsäorvokki,

Kevätpiippo – Lehdissä valkeat karvat.

Valkolehdokki – Tuoksuvat. Iltaisin perhosia.

Kevät

Ensimmäisenä kukkii harmaaleppä, sitten järjestyksessä tervaleppä, pähkinäpensas, sinivuokko, leskenlehti, suomyrtti, suovilla, valkovuokko, haapa, raita, variksenmarja. Lehti puhkeaa ensin koivuun sitten tervaleppä, vaahtera. Viimeisenä lehteen haapa.

Leppä – Harmaaleppä ensimmäinen kukkiva kasvimme.

Pähkinäpensas, Näsiä, Suomyrtti, Paju

Haapa – norkot kuin mustanruskeat rotanhännät, heteet purppuranpunaiset.

Valkovuokko – avaa kukan paisteessa

Sinivuokko – kukittuaan kukkavarsi taipuu maata kohti ja hedelmien öljyinen aine houkuttelee muurahaiset siirtämään niitä

Keväinen linnunherne, Kevätpiippo

Leskenlehti – kukinnan jälkeen valkoiset tupsupallot

Peltokorte – käpymäinen tähkä. Vartta ympäröivissä tupissa n. 10 mustaa terävää hammasta. Kevätverso kuihtuu ja maasta nousee kesäverso.

Metsäkorte – Vartta ympäröivissä tupissa n. 3-6 ruskehtavaa kalvomaista hammasta. Kevätverso muuttuu pikkuhiljaa kesäversoksi.

Käenrieska – kotimainen tulppaanimme.

Kevätkynsimö, Kevätesikko, Keltavuokko, Rohtoimikkä, Linnunsilmä

Kiurunkannus – mukulan saa maasta varovasti kaivamalla, juuret katkeavat helposti.

Rentukka, Tupasvilla

Koivu – emikukat talvehtivat silmuina, heteet jäykkinä urpuina

Vaahtera, Tuomi, Aho-orvokki, Mansikka, Ketunleipä, Mustikka, Kevätleinikki, Voikukka, Keto-orvokki

Metsäinen puronvarsilehto

Harmaaleppä, Karhunputki

Kevätleinikki – Kukat usein epämuodostuneet, osa terälehdistä surkastunut. Lehdet kuin rentukan. Kukinnon tyvessä hammasreunaisia lehtiä erona niittyjen kevätleinikistä.

Kielo, Koiranheisi, Kuusama, Kuusi, Käenkaali, Lehmus l. niinipuu, Lillukka, Mansikka, Mesiangervo, Metsäkurjenpolvi, Metsämaitikka

Metsäorvokki – Lehdet aho-orvokkia leveämmät.

Metsäpähkämö, Metsätähti, Musta viinimarja, Nurmitädyke, Näsiä, Ojakellukka, Oravanmarja

Paatsama – Ehyet lehdet. Suonet näkyvät selvästi. Kukinta pitkä, jolloin kukkia ja hedelmiä samanaikaisesti. Kuoresta lääkettä.

Pihlaja

Punakoiso – Sinipunaiset perunankukat.

Punainen viinimarja – Villin viinimarjan lehdet kummaltakin puolen karvaiset.

Pähkinäpensas, Raita, Rohtoimikkä, Rohtotädyke

Rohtovirmajuuri – Juurista valeriaana –lääkettä. Houkuttelee kissoja.

Sinivuokko, Syyläjuuri, Tuomi, Vaahtera, Valkovuokko, Vuohenputki

Kalliorinnelehto

Heisipuu, Karhunputki, Kevätlinnunherne

Konnanmarja ­– Lehdet kuin sananjalan, kukinto pieni valkea

Kuusama – Kukat myös pareittain. Lehdet hiukan karvaiset, pyöreähköt.

Lehmus, Mansikka, Metsäorvokki

Metsäpähkämö – Tummanpunaiset kukat, hierottaessa kukintovartta ylenannattava haju. Karja syö mielellään.

Metsävirna

Nurmiruusu – R. cinnamomea.

Näsiä – Kuoren sisäpinta voi aiheuttaa ihottumaa.

Orjanruusu eli orjantappura.

Pihlaja, Raita

Sudenmarja – Lehdet kuin myllynsiivet.

Syyläjuuri – Kukinto kauniin säännöllinen.

Taikinanmarja – Punaiset marjat. 2 kotinen.

Tuomi

Viburnum opulus – Kukissa reunat vain valkoisia houkuttimena.

Kallio

Ahosuolaheinä – Tuulensuosija. 2 kotinen eli opettele tunnistamaan

Huopakeltano, Kallioimarre, Kalliokielo

Kattokeltto – Crepis tectorum

Keltamaksaruoho l . katkeramaksaruoho -

Keto-orvokki – Tricolor sinipunainen, keltainen ja valkoinen.

Kissankello

Kissankäpälä – Suvuton lis. Kukinto punainen tai valkoinen. Punaiset vain emikukkia.

Kultapiisku – Punaiset kultasiipiperhoset.

Leveälehtinen maksaruoho s.tel – Kallioperuna. Juuret turvonneet, josta nimi.

Mäkihorsma

Mäkitervakko – Pitkäkärsäisille perhosille. Ensin kehittyy 5 hedettä, sitten samoin ja lopuksi 5 emiä estäen itsepölytyksen. Varressa tervarenkaita.

Ruotsin pitkäpalko – Arabis suecica

Sianpuolukka – Lehti ryppyisempi. Punainen hedelmä mehuton ja mauton.

Suo

Neva

Suokukka – Kukkien väri vaihtelee.

Karpalo – Kukka ylöspäin, marja alaspäin.

Suomuurain l. lakka, valokki, hilla – 2 kotinen

Suokuusio

Kurjenjalka – Kukat melkein mustanpunaiset

Raate - Trifoliata apilamaisista lehdistä. Kukkien sisäpinta karvainen.

Räme

Vaivaiskoivu

Suopursu – Rämeen tuoksu. Koiperhosten hävittäjä. Pelkää Atlanttia eli mantereinen, puuttuu siis muualta Euroopasta?.

Vaivero – Mantereinen.

Suokukka, Kanerva, Juolukka

Variksenmarja – Kukkii varhain. Linnun levittävät.

Pyöreälehtinen kihokki

Pitkälehtinen kihokki – Lehtien karvojen kärjissä sitkeää liimaa. Yksi kukka auki vain yleensä keskipäivällä. Typenpuutteeseen.

Korpi

Kuusi, Koivu, Tervaleppä, Mesiangervo, Vehka, Suo-orvokki, Mesimarja, Maariankämmekkä, Huopaohdake, Metsäkorte

Niitty

Ahdekaunokki – Nuput kuin pieniä vaaleanruskeita käpyjä.

Ahomatara – Tanakka. Neljä lehteä ristissä. Alkuperäinen.

Aho-orvokki

Aitovirna - Alkuperäinen

Alsikeapila

Arohumala

Harakankello

Heinätähtimö

Hiirenvirna l. hiirenherne –

Hopeahanhikki – Alta silkinhohtoinen.

Huopakeltano – Leviää rönsyillä

Huopaohdake – Pensseli kukinto. Lehdet alta valkohuopaiset. Lehdissä kova muuntelu.

Kallioinen

Keltamatara – Liereävartinen. Hyväntuoksuinen kukka. Männynneulaslehdet.

Ketohanhikki

Ketoneilikka

Kevätleinikki

Kissankello

Koiranputki – Kukkia jopa 7000. Kärpästen, kovakuoriaisten ja metsäluteiden mielikasvi

Kuisma – Lehdissä pieniä läpinäkyviä täpliä ja terälehdissä mustia pisteitä.

Kullero

Kumina - Mausteeksi leipään ja juustoon hedelmät.

Kurjenkello

Käenkukka

Maariankämmekkä – Sinipunainen. Tummatäpläiset lehdet. Ohueeseen heinänkorteen tarttuu kukasta nuijamainen siitepölypussi. Hyönteinen saa sen otsaansa.

Mansikka -

Mesiangervo

Mesimarja

Metsäapila

Metsäkurjenpolvi

Musta-apila – Ensin kirkkaan keltainen, myöhemmin ruskea.

Niittykeltano – Ei niin harmaavanukkeiset kuin huopakeltanolla, eikä niin kuivassa.

Niittyleinikki – Myrkyllinen

Niittynätkelmä – Alkuperäinen.

Niittysuolaheinä

Nurmihärkki – sek. tähtimöön. Karvainen, tanakampi, lyhyempi.

Nurmitatar – Kukinnon alempiin osiin syntynyt pyöreitä silmuja. Siitä nimi viviparum eli eläviä poikasia synnyttävä.

Nurmitädyke -

Ojakellukka

Ojakärsämö

Paimenmatara – Pitkä ja hentovartinen. 8 lehteä ristissä.

Peurankello

Poimulehti – Kastepisaroita alkemistit käyttivät viisaiden kiven valmistamiseen, josta nimi Alchemilla.

Pukinjuuri – Lehdet kuin ruusulla.

Puna-apila l. nurmiapila –

Purtojuuri

Päivänkakkara

Ruusuruoho - Lehdet vaihtelevat ysilöittäin.

Rätvänä – Vain 4 terälehteä.

Sarjakeltano

Siankärsämö

Suikeroleinikki – Ojapaikoissa

Suo-ohdake

Ukontulikukka – Lehdet pienenevät ylöspäin.

Valkoapila – Medentuoksu niitylle.

Vilukko

Viuhkokeltano

Voikukka

Pelto

G. bifida – Valkoinen tai punainen. Yleisin. 1.vuotinen.

Kannkaali – Hyväntuoksuinen

Kamomillasaunio – Kukinto kasvaa korkeaksi kummuksi.

Kiertotatar – Kolminurkkaiset lehdet.

Kirjavapillike – Keltaisessa huulikukassa sinipunainen alahuuli. Voit imeä mettä niistä. Verholehdistä muodostuu piikkipallo. Ampuu siemenen verhiön kutistuessa. 1.vuotinen

Liejujäkkärä – Pitää savimaasta.

Linnunkaali

Metsäkorte

Peltohatikka – Lehtien pinnat tahmeita. Hedelmä kypsyessään nousee pystyyn.

Peltokaali – Lehdet kaljut, sinivihreävivahteiset ja tyvestä varren ympäri.

Peltokorte - Mukulallinen.

Peltolemmikki

Peltomatara l. tervaheinä – Tarttuu väkäsillään helposti.

Peltominttu – Turvonneita rönsyjä.

Pelto-ohdake

Pelto-orvokki – Kellanvalkoinen.

Peltopähkämö – Maanalaisen varren kärkinivelet turvonneet, josta nimi.

Peltoretikka – Lehdet harvakarvaiset. Lidut kuhmuisia eikä aukea vaan katkeaa.

Peltoukonnauris –

Peltovalvatti

Rohtoemäkki -

Ruiskaunokki –

Ukontatar – Lehdessä usein keskellä tumma täplä

Värisauramo -