Kasvien ravinteiden puutosoireet

Yleistä

Ravinteiden puutos on kasvin kasvua hidastava tekijä. Puutosoireita voi kuitenkin tarkka puutarhuri tulkita kasveista. Muistathan että ravinteita saattaa kyllä olla maassa, mutta muut kasvutekijät ja kasvualusta saattavat vaikuttaa ravinteiden saantiin. Puutos havaitaan yleensä kasville normaalin kasvun vajaatoimintoina, osa oireista on nk. piileviä ravinteiden puutosoireita, joita on vaikea havaita. Oireita ei tule sekoittaa kasvitauteihin ja hyönteisten vioituksiin. Viljelyyn liittyvät eri tekijät on huomioitava; viljavuustutkimuksen tiedot, maalaji, pH, multavuus, kuivuus ja märkyys, lämpötila, kasvunopeus, ravinteiden liikkuvuus kasvissa (hyvin, kohtalaisesti, huonosti) ja maassa ja lannoitteet. Puutosoireet eivät esiinny välttämättä tasaisesti koko alueella.

• Hyvin liikkuvia: typpi, kalium, fosfori, magnesium.
  • oireet ensin vanhoissa lehdissä: typpi, fosfori, magnesium, kalium ja sinkki.
• Huonosti liikkuvia: kalsium, boori, mangaani, rauta
  • oireet nuorissa lehdissä ja kasvupisteissä: kalsium, boori, mangaani, rikki, rauta ja kupari.
• Keskinäisiä suhteita

* Kalsiumia runsaasti --> boorin ja mangaanin puute

* Typpeä ja fosforia runsaasti --> kaliumin puute

* Kaliumia runsaasti --> Mangaanin ja kalsiumin puute

• Sään vaikutus

* kuiva kesä --> boorin puute näkyy

* sateinen kesä --> mangnesiumin puute näkyy

Puutosoireita tulkittaessa on tunnettava useita tekijöitä. On ajateltava laajalti myös kasvinsuojelullisesta näkökulmasta, kasvitauteja ja hyönteisten vioituksia. Perustietoa ovat mm. maalaji, pH-luku, multavuus, kasvilajike, maan kosteus, lämpötila ja lannoitteet.

Käsitteitä

• Nekroosi - kuollut alue esimerkiksi lehdessä

Toiminta puutosoireen ilmaantuessa

• Annetaan lisäravinteita kasteluveden mukana. Voidaan ruiskuttaa myös suoraan lehdille lehtilannoituksena.
• Oltava tarkka erityisesti hivenravinteiden kanssa! Liika häiritsee!

Typpi (N)

• Pienet kapeat lehdet, väriltään kellertäviä. Suonirakenne erottuu selvästi vihreästä solukosta. Kalvettuminen ja kellastuminen alkaa vanhoista lehdistä, jotka lopulta varisevat pois. Jos puutos jatkuu, lehtien väri muuttuu voimakkaan keltaiseksi, oranssinpunaiseksi tai purppuranpunaiseksi kuten syksyllä tapahtuu putoaville lehdille.
• Lyhyet pystykasvuiset versot, mutta niiden lukumäärä pienempi. Vaaleus.
• Heikentynyt kasvu eli kitukasvuinen.
• Kukinta ja sato vähenevät, kuten myös valkuaispitoisuus. Valkuaispitoisuus vaikuttaa esimerkiksi nurmiheinän ja leipäviljan laatuun.
• Liika typpi rehevöittää. Lehdet kasvavat suuriksi ja tummanvihreiksi. Solukko on löyhää, heikkorakenteista. Kasvitaudeille kuten sienille alttius lisääntyy ja kylmänkesto heikkenee. Myös kukinta heikkenee, lakoutumista, sadon laatu heikkenee ja hedelmät ja siemenet kypsyvät hitaammin. Kasvukausi pitenee
• Kasvi ottaa NO₃^- ja NH₄⁺ muodoissa. Liikkuu hyvin.
• Altistaa kevyet maalajit, kuivuus, märkyys, matala tai korkea pH.

Fosfori (P)

• Lehdet väriltään himmeitä, punertavia, tummia, tummanvihreitä, likaisen sinertävän vihreitä (esim. peruna, tomaatti), sinipunaisia (esim. lanttu), pronssiin vivahtavia (esim. papu). Vanhat lehdet varisevat ennenaikaisesti.
• Juuristo ja versot kasvaa heikosti.
• Pienikokinen ja jäykkäversoinen. Heikosti haaroittunut. Kitukasvuinen. Kehitys viivästyy.
• Oras kasvaa jäykästi ja hennosti.
• Vähentää kukintaa ja siementen ja hedelmien kehittymistä ja määrää. Sokeripitoisuus matala.
• Tuleentuminen myöhässä, pakkasenkestävyys heikompi.
• Erityisesti kylmien keväiden ongelma.
• Kasvi ottaa H₂PO₄^- ja HPO₄^2- muodoissa. Liikkuu hyvin.
• Altistaa korkea pH, alhainen multavuus, kylmä kevät.

Kalium (K)

• Vanhojen lehtien kärjet tai reunat kellastuneita tai ruskettuneita. Havupuiden neulaset ja viljan oras kellastuvat kärjistään. Lehtisuonten välit himmeän sinertävän vihreitä.
  • Perunan lehdet kurttuisia, sinivihreitä ja pronssiin vivahtavia. Kellastuminen reunoilla ja lehtisuonten välissä. Perunan laatu heikkenee.
  • Tomaatin versot puutuvat, vanhimmat lehdet ruskettuvat reunoiltaan ja kääntyvät ylöspäin. Hedelmissä vihreitä laikkuja.
  • Punajuuren lehdet kapeita, ryppyisiä ja reunat kääntyvät alaspäin. Vanhimmat lehdet keltaisia, lehtien reunoissa ja suonien välissä ruskeita kuivuvia laikkuja. Juuret muuttuvat tummiksi ja mustuvat helposti.
  • Mansikan lehtien reunat sinipunaisia, pieni sato.
  • Omenalla kaliumin ja mangaanin oireet samanlaisia, lehtien reunat ruskettuvat.
• Nestejännitys heikko ja kasvi riiputtaa lehtiään. Kasvu hidastuu.
• Versot lyhyitä ja heikkoja
• Juuret heikkoja
• Kloroosi, nekroosi.
• Talvenkestävyys heikkenee
• Kasvitaudeille alttiita.
• Kasvi ottaa K⁺ muodossa. Liikkuu hyvin. Tarve jatkuvaa.
• Altistaa alhainen pH, kevyt maalaji, kuivuus, märkyys.

Rikki (S)

• Nuoret lehdet kalvettuvat ensimmäisenä, myöhemmin kellastuvat, saattavat osin punertua. Lehtisuonet vaaleampia. Kloroottisuus, kasvusto vaaleanvhireä. Oireet muistuttavat typen puutosta. Ensimmäisenä nuorissa osissa.
• Heikentynyt, epätasainen kasvu.
• Juurinystyröiden muodostus heikkenee.
• Perunan vesipitoisuus kasvaa.
• Kasvi ottaa SO₄^2- muodossa. Liikkuu keskinkertaisesti.
• Altistaa alhainen pH, kevyt maalaji, alhainen multavuus

Kalsium (Ca)

• Nuorimmat lehdet ja kasvupisteet kalpenevat ja ruskettuvat ensimmäisenä. Reunat ohuempia ja risaisia. Usein vaalealaikullisia ja käpertyneitä. Lehtien kärjet koukistelevat taaksepäin ja ovat muodoltaan epämuodostuneita.
  • Perunan ylimmät lehdet kalvettuvat ja reunat käpertyvät.
  • Porkkanan naatit kalpeita, lehtiä vähän, vanhimmat lehdet kuivuvat.
  • Tomaatin versojen kärkiosat ruskettuvat, kukkaterttujen ylimmät kukat kuivuvat. Hedelmien kärkiin kuivia laikkuja, latvamätää.
  • Paprikan hedelmien kärkiin kuivia laikkuja, latvamätää.
  • Omenan täplätauti
  • Salaatin reunapolte
• Juurten kehittyminen heikkoa ja niiden ja silmujen kuolema, erityisesti nuorimmissa osissa
• Osa puutoksesta johtuu vesitalouden häiriöistä
• Kasvi ottaa Ca²⁺ muodossa. Liikkuu huonosti.
• Altistaa kevyet maalajit.

Magnesium (Mg)

• Lehdet kalpean vihreitä, lehtisuonten väleissä ja reunoilla ruskettuvia laikkuja, ts. lehtien keskiosissa ilmenee kloroosia. Kellertävä lehden suuntainen helminauhakirjonta. Useasti lehdet tumman ja vaaleanvihreän kirjavia. Näkyy ensin ja voimakkaimmin vanhimmissa lehdissä, koska magnesium siirtyy nuorimpiin osiin. Myös punertuvia laikkuja. Lehtien kärki ylöspäin.
  • Punajuurikkaan lehti voi olla voimakkaan punainen
  • Kaalikasvien lehdet kellanpunaisia tai purppuraa
  • Vilja- ja nurmikasvien lehtivihreä muodostaa tummanvihreitä nauhoja lehden reunoihin, helmikirjontanauhaa
• Kasvi ottaa Mg²⁺ muodossa. Liikkuu keskinkertaisesti tai hyvin.
• Altistaa maalajit, alhainen pH, maan korkea kaliumpitoisuus, kylmyys, märkyys.

Boori (B)

• Lehdet punertuvat, kellastuvat tai tummanvihreitä, paksuuntuvat ja ryppyyntyvät. Kiertymistä
• Kasvupisteet, kärkikasvusolukot hidastuvat ja kuolevat
• Juurenkärjet turpoavat ja kellertäviä. Juurissa ja mukuloissa voi olla onteloita.
• Kukat, siemenet ja hedelmä epämuotoisia. Kukinta heikentynyt.
  • Lantun malto ruskettuu, ruskotauti
  • Porkkana epämuotoinen, halkeileva
  • Punajuuren pinnassa vyömäisesti tummia kovia laikkuja
  • Kurkun lehdet pieniä, paksumpia. Kasvupisteet kuolevat, hedelmissä ontto kohta, josta kärki taipuu jyrkälle mutkalle (lapikaskurkku)
  • Tomaatti pensoittuu, lehdet pieniä ja paksuja, kellastuvia ja ruskeita, hedelmät pieniä.
  • Omenan kuoppatauti näkyy omenan pinnassa tummanvihreinä pininä laikkuina ja myöhemmin kuoppina ja epämuotoisuutena.
  • Viljat, tärkeä hivenravinne.
• Booria on enemmän kasvin yläosissa.
• Kasvi ottaa H₃BO₃^- muodossa. Liikkuu huonosti.
• Altistaa kevyt maalaji, korkea pH, alhainen multavuus kuivuus, märkyys.

Mangaani (Mn)

• Katso kohta Rauta.
• Lehdissä pitkittäisiä ruskeita, harmaita tai pieniä keltaisia laikkuja.
• Solut pieniä
• Jyvien ja röyhyjen muodostuminen pientä.
• Kaura arka, harmaalaikkutautia.
• Emäksisissä maissa (pH-luku yli 6,5).
• Mangaanimyrkytys tarkoittaa ruskeita täpliä vanhoissa lehdissä. Puute aiheuttaa nitraatin kertymistä lehtiin.
• Kasvi ottaa Mn²⁺ muodossa. Liikkuu huonosti.
• Altistaa korkea pH, nopea kasvu, runsaasti humusta sisältävät maat, kevyt maalaji.

Kupari (Cu)

• Nuoret lehdet tumman vihreitä, käpertyneitä, kuihtuvia. Lehtien kärjet kellastuvat ja kiertyvät.
• Silmut pysyvät elossa, myös juurissa
• Kupari kertyy juuriin
• Hedelmäpuilla aiheuttaa kasvupisteiden kuolemista.
• Viljojen väri vaalea ja lehtien kärjet kellastuneita ja kiertyneitä. Tähkät ja röyhyt pieniä. Jyviä ei muodostu.
• Usein tuvemailla ja karkeilla kivennäismailla puutosongelmia. Oireet näkyvät erityisesti kuivina vuosina.
• Kasvi ottaa Cu⁺ ja Cu²⁺ muodossa. Liikkuu huonosti.
• Altistaa turvemaat, karkeat kivennäismaat, kuivuus.

Sinkki (Zn)

• Pienet lehdet, vääristyneet reunat. Kloroosi. Vanhoissa lehdissä. Kasvu hidastuu.
• Nivelväli lyhenee
• Jyvälukumäärä vähenee
• Kasvi ottaa Zn²⁺ muodossa. Liikkuvuus huono. Helpoimmin keveillä hiekkamailla, turvemailla ja raskailla savimailla.
• Altistaa korkea pH, mulavat maat, maan korkea fosforipitoisuus, kylmyys.

Molybdeeni (Mo)

• Kloroosi, nuorten lehtien reunojen kiertyminen
• Kukkakaalilla lehdet epämuodostuneita ja ryppyisiä.
• Typpitalous häiriintyy ja nitraattia kertyy kasviin.
• Epäorgaaninen fosfori muuttuu orgaanisiksi fosforiyhdisteiksi
• Kasvi ottaa MoO₄^2- ja HMoO₄^- muodoissa. Liikkuu keskinkertaisesti. Puute ilmenee usein happamissa maissa.
• Altistaa alhainen pH, matala maan multavuus.

Rauta (Fe)

• Jos rautaa liikaa tulee mangaanin puutos ja päinvastoin.
• Alkaa nuorten osien kalvettumisena.
• Lehtisuonien välissä ruskettuvia laikkuja, kloroosia ja myöhemmin reunat ruskettuvat. Lehtisuonet vihreitä. Lehdet voivat kiertyä.
• Lyhyt ohut varsi
• Kasvi ottaa Fe³⁺ ja Fe²⁺ muodoissa. Liikkuvuus huono. Puutosoireita esiintyy useimmin runsaasti kalkituissa maissa.

Kloori (Cl)

• Lehdet kuihtuvat, kloroosi, nekroosi
• Kitukasvuisuus
• Juuret tihenee
• Tuskin koskaan puutetta. Liika haitallisempaa, joka näkyy palamisena, kellastumisena ja putoamisena. Liika ongelma ehkä suolamaissa.
• Kasvi ottaa Cl^-. Liikkuvuus huono.

Kirjallisuutta ja lisätietoa

• Kasvien puutostaudit, E.A. Jamalainen, Kirjayhtymä 1968

Jodi (I)

• Stimuloi kasvua pieninä määrinä.
• Haitallinen ja tarpeeton kasveille.

Kromi (Cr)

• Stimuloi kasvua pieninä määrinä.
• Haitallinen ja tarpeeton kasveille.
• Kasvi ottaa Cr³⁺ ja Cr⁶⁺ muodoissa.

Bromi (Br)

• Korvaa hiukan kloridia.
• Kasvi ottaa Br^- muodossa.

Fluori (F)

• Korkea pitoisuus haitallinen.

Alumiini (Al)

• Juuret ruskettuvat, eivät haaraudu normaalisti. Juurien kärki epänormaali.
• Kasvi ottaa Al³⁺ muodossa.

Nikkeli (Ni)

• Korkea pitoisuus haitallinen

Lyijy (Pb)

• Harvemmin aiheuttaa myrkytystä.

Seleeni (Se)

• Kasvit eivät tarvitse.

Lähteitä

• Kotipuutarha 10/1992
• Yara lannoiteopas 2011-2012