Voit itse lisätä ja muuttaa sisältöä muokkaa-painikkeiden avulla

Ennen tallennusta suositellaan ottamaan kopio muokkausruudusta (ctrl-a -> ctrl-c)

 Olet itse vastuussa tämän teoksen käytöstä aiheutuvista vahingoista Lue lisää.

Kammi

Wikikko - kansan taitopankkista
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Johdanto[muokkaa]

Kammi on eräänlainen kodan ja talon välimuoto. Kammeja on monenlaisia ja jopa alkeellisimpia hirsitaloja saatetaan sanoa kammeiksi. Kammi voi olla neli-, kuusi-, tai kahdeksannurkkainen. Turvekammi on eristetympi versio tavallisesta kodasta, jonka sisälle voi olla veistetty muutaman hirren kehikko. Alasalvoskammi on eräänlainen hirsirakentamisella tehty kota. Siinä alaosa, noin metriin asti, on rakennettu hirsisalvoksilla ja yläosa on kotamainen kehikko, johon on laitettu pystypäin lohkottuja lautoja katoksi joiden päälle on ladottu turpeet. Kammi voidaan myös rakentaa osittain maan sisään. Kattoon jätetään reikä, josta nuotion savu poistuu tai vaihtoehtoisesti käytössä on kamiina tai kivistä muurattu uuni. Kammeja on käytetty muinoin pysyvinä asumuksina erityisesti kolttasaamelaisten parissa.

Suomen vanhin turvekammi on löydetty Honkajoelta, Lauhalan kylästä. Paikalla oli ollut 8500 vuotta sitten kivikautinen talvikota, joka oli 8-kulmainen turvekammi. Siihen mahtui aikanaan asumaan 25-henkinen suurperhe. [1]

Turvekammi[muokkaa]

Kolttasaamelaisten käyttämä ympärivuotinen asumus ennen 1900-lukua.

Materiaalit[muokkaa]

Puuosat[muokkaa]

Kotakorvat (4kpl) ovat tukevia kahta puolta pälkittyjä käyriä koivunrunkoja jotka nojaavat hiukan toisiaan vasten. Niiden olisi hyvä olla suhteellisen järeitä, etenkin isommissa turvekammeissa. Käyriä järeitä koivuja löytää keskitalvella metsästä tykkylumen taivuttamina. Tällöin on hyvä joko A) sitoa latvaan köysi ja jokin paino, jolloin puu jää käyräksi kesälle tai B) kaataa puu heti jolloin se on ehkä kuivattava taivutettuna.

(palaako puu muotoonsa heti kaadettua ja kuivuttuaan? jos kaulaa puun ja jättää taivutukseen kesäksi, kuivuuko tai tuleeko lahovikaa. puuhan kuolee vasta syksyllä kun se ei saa palautettuu ravinteita juuristoon.)

Haarupuita tarvitaan kolme, joista kaksi on etuseinällä ovenkarmeina. Näiden välillä on haarukoissa harjavuolit, riuku jonka päällä kotakorvat lepäävät. Ruodepuut (koivuakin) ovat pintalaudan tapaisia, lohkottuja. Oviseinämä on viisto, peräseinä miltei pysty (turpeiden paino tulee sinne). Kattopuiksi tulee pitkittäiset halaspuolikkaat (laudantapaiset, lohkotut) jotka lepäävät kotakorvissa olevilla haarukoilla.

Ennen turpeiden panoa kotapuiden päälle voidaan levittää tuohi- tai koskutkerros. Koskuena voidaan käyttää 'urosmännyn' koskuita tuohen sijasta. Koko 4 vaaksaa x 1 syli (ihmisen pituus, 3 kyynärää). Kotaturpeet lakkaavat solumasta ja liikkumasta vasta kun ne ovat heinittyneet.

Turvetyypit[muokkaa]

Turpeina ei suinkaan käytetty suoturvetta vaan "turpeita" jotka kaivettiin maasta leikkaamalla ne eräänlaisella terävällä kuokalla. Turve siis tässä käsittää kaikenlaisen kiinteän maan, jossa kasvaa sammalta, ruohoa tai kasveja joiden juuret sitovat maan turpeeksi.

A) Tuol'ba'lavdni

  • 1 x 1 2/3 kyynärää (kyynerpäästä etusormeen)

Pannaan limittäin; tuppaavat valua minkä takia seinää pitää korjata.

Turpeet otetaan mustikoita kasvavasta varpumaasta.

  • Kied'de-lavdni (kenttäturve)
-Parhaaksi sanottu! Asetetaan tuol'ba'lavdnin tapaan niin että ruohopuoli kotapuita vasten. Sadevesi valuu hyvin pois.
  • Samel-lavdni (kuivan maan sammalturve)
- Toiseksi paras; talvella lämmin, kesällä ei oikein pidä vettä.

B) Mudtar

  • vajaa kyynärä x 1 vaaksa (peukalosta pikkurilliin)

Ladotaan tiilten tavoin päällekkäin lujaan polkien; kestävät ulkopuolelta ruohottuneina vuosikymmeniä! Katolle tulee jokatapauksessa tuol'ba'lavdnit sivuselkoimesta alkaen (alin kattopuu?). Tuohi tai koskut ei välttämätön mudtarien alla seinillä vaan katolla kyllä!

Sammalmaasta, hätätilassa kivien päältä.

  • Rohtto-lavdni (lehtoturve)
- Vedenpitävä ja hyvä leikata. Parhaaksi sanottu.

Rakennuspaikka[muokkaa]

Kuiva etelänpuoleinen rinne liki järven rantaa, tuulen suojaan.

Lähteet[muokkaa]

  • kirja: Asumukset aikojen alussa, Alfred Kolehmainen
  • kirja: Lappalaiset I & II

Kuvia[muokkaa]

Linkit[muokkaa]

Noudettu kohteesta ”https://wikikko.info/w3/index.php?title=Kammi&oldid=292”