HUOM! Voit itse lisätä ja korjata tekstiä muokkaa -painikkeiden avulla.

 Olet itse vastuussa tämän teoksen käytöstä aiheutuvista vahingoista Lue lisää.

Hirvi

Wikikko - koko kansan taitopankki
Loikkaa: valikkoon, hakuun

1-2 vasaa toukokuussa. Suurin nisäkkäämme. Sopeutunut lumeen. 1900-luvun alussa vain muutama sata. Pituus jopa 3 m, säkä 170-210 cm, 220-550 kg, sonni jopa 600 kg, lihapaino aikuisella n. 180 kg, vasalla 80 kg. Tummanharmaa ympäri vuoden, jalat vaaleat. Naaraalla vaalea väri kiilana hännän alapuolelle, vasa aluksi punaruskea ja syyskuulla muuttuu harmaaksi. Leukaparta molemmilla. Koko maassa, vaeltaa, kesällä rehevillä alavilla mailla, talvella laumoina kuivemmilla mailla. Oksat, varvut, ruohovartiset kasvit.

Hirven kuuloaisti suuntii äänet äärimmäisen hyvin jopa kilometrien päästä. Oksien katkeilu jalkojen alla voi olla lajityypillinen signaali vaikka ihminen sen tekee. Näkökyky on rajoittuneempi, ei näe ilmeisesti värejä mutta hyvin kontrasteja harmaa-asteikolla. Liikkeen havaitsee tarkasti ja näkee kenties infrapunavaloa. Näkökenttä on 360 astetta, koska silmät sijaitsevat pään ulkoreunoilla ja se voi kääntää silmiään niin että taaksekin on stereonäkökyky eli kummatkin silmät näkevät kohteen ja näin ollen hirvi voi arvioida etäisyyksiä. Hajuaisti. Palavan puun tuoksu kuuluu luontoon, joten hirven ei tulisi pelätä nuotiota. Nuotio imee maanpinnasta ilmaa eli ihmisen hajuja ja työntää patsaana ylös. Nuotion pito saattaa olla keino peittää hajuja.

Hirvet ovat kesympiä kun on odotettavissa myrskyinen sää ja lähestyvän matalapainerintaman merkit. Hajut pysyvät silloin myös lähempänä maanpintaa. Kiima alkaa syyskuussa ja kestää pitkälle lokakuuhun. Hirvisonnit tarkkailevat toisiaan katseellaan, jos voittaja ei selviä asettavat sonnit sarvensa harkiten vastakkain ja alkavat puskea. Välillä saatetaan hengähtää ja tarkkailla uudestaan kunnes toinen väsyy ja poistuu paikalta. Sarvista on elokuun aikana kelottu nahkakerros puihin.

Naaraslehmän kiima kestää noin vuorokauden, jota ennen se on houkutellut sonnit kokoon ja ratkaisemaan paremmuuden. Naaras houkuttelee virtsaamalla koivilleen. Sonnit kaivavat etusorkillaan kiimakuoppia, jotka saattavat olla syksyn edetessä muutaman metrin halkaisijaltaan ja kymmeniä senttejä syvä. Kookkaassa kuopassa hirviuros piehtaroi virtsassaan ilmoittaen olevansa valmis paritteluun. Ei ole pariuskollinen, valtauros saattaa paritella kymmenenkin naaraan kanssa, yleensä 3-4. Jos naaras ei parittele tai tule kantavaksi, on uusi kiima noin kuukauden kuluttua. Tiineys kestää 8 kk. Sarvet vain sonneilla, putoavat marras-joulukuussa. Leveät lapio (palmata) tai kapeat hankosarvet (cervina). Talven yli jääneitä sarvia nakertavat pienet jyrsijät ja metsäjänis kalkin tarpeeseen. Kosteus ja jäkälät hajottavat sarvet nopeasti. 1.3.1993 lähtien sarvet kuuluvat maanomistajan sijaan löytäjälle. (HS 2001, Jahti)

Metsästysterminologiaa[muokkaa]

Pyyntilupa

vasa

lehmä

muutto

aikuiskanta