Voit itse lisätä ja muuttaa sisältöä muokkaa-painikkeiden avulla

Ennen tallennusta suositellaan ottamaan kopio muokkausruudusta (ctrl-a -> ctrl-c)

 Olet itse vastuussa tämän teoksen käytöstä aiheutuvista vahingoista Lue lisää.

Hirsiseinän tilkitseminen

Wikikko - kansan taitopankkista
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Yleistä[muokkaa]

Riveäminen, tilkitseminen. Kiertävien riivareiden homma.

Hirsien väli eli varaus ja ikkunakarojen taustat täytetään jollain materiaalilla, riveellä joka ei aiheuta seinän lahoamista, mutta eristää hyvin. Villan syö hyönteiset.

Missään hirsirakenteessa ei tule käyttää lasivillaa, vuorivillaa, mineraalivillaa tai kivivillaa keräämään hirsirakenteisiin kosteutta!!

Aiheeseen liittyviä sivuja[muokkaa]

Sammal[muokkaa]

Lyö löyly, lähätä lämmin,
Läpi kiukuun kiwiien,
Sivun saunan sammaliin,
Puhu[!] löyly, kivoisen lämmin,
Hiki vanhan Väinämöisen.
Tuo turve tuvan takaa,
Sammal saunan seinän alta
Tukkeex tuiman reijän,
Paikax pahan veräjän!

Löylyn synty. VI1 3493. Iisalmi? Arvidsson ja Crohns 486: 1 n. 7. -1/9 1819. Mikko Jauhiainen. 
Seinäsammal

Perinteisesti tilkitsemiseen on käytetty sammalta, jota maanomistajan luvalla voi kerätä. Sammal on ympäristöystävällinen ja hyvä vaihtoehto yhä nykypäivänäkin. Sen eristävyys on hyvä, sammal käyttäytyy ja kestää hirren kaltaisesti eläen kosteusvaihteluissa. Paras sammal löytyy perinnetiedon mukaan esimerkiksi koskipaikoista kivissä kiinni kasvaneena vihreänä sammaleena, se on pitkää ja sitkeää. Myös suonsilmäkkeistä kerätty vastaava, mutta ei niin sitkeä sammal. Käytetty myös pitkää vesisammalta eli rahkasammalta ja karhunsammalta, kuten tietysti myös seinäsammalta.

Kuvissa vanhaa sammaltilkettä ja uutta juuri rakennetussa seinässä.

Kuvassa sammalta kuivamassa Arkangelin alueella Pohjois-Venäjällä erämaassa sijaitsevassa luostarissa.

Pellavahuopanauha (pellavasaumanauha, liina, liinatappura) ja hampputappura (rohdin)[muokkaa]

Kuvassa pellavaeristettä nidottuna varaukseen.

  • Sammaleen lisäksi luonnonmukainen, hengittävä ja kestävä tilke on pellava tai hamppu, joiden kasvattaminen onnistuu myös itse. Pellava- ja hamppukuitua on kirppujen ja luteiden torjumiseksi myös tervattu. Tervarivettä älä asenna tiukkaan!
  • Pellavaeriste tuoreessa puussa aiheuttaa tummumista. Pellava saattaa jopa "palaa" pois tuoreen puun kuivuessa
  • Paksuuksia (vahvuus) esimerkiksi 6, 8, 10, 15 mm. Leveyksiä 10 -250 mm.

Pellavantoimittajia[muokkaa]

Puulastuvilla[muokkaa]

Perinteinen materiaali

Puukuitu[muokkaa]

Puukuituista eristenauhaa myy esimerkiksi Kuitumyynti Oy.

Nykymateriaalit[muokkaa]

Nykyään käytetään paljon öljypohjaisia tilkkeitä, joista esimerkiksi polypropeeni huopanauha on käyttökelpoinen. Sitä saa myös neulottuna ja kelon värisenä. Muita selluloosanauha ja paperivillapunos.

Käytetty myös[muokkaa]

Liinariepuja, räsymattoja

Savi[muokkaa]

Savella on tasattu seiniä ja estetty tuulen puhaltamista läpi. Savi käyttäytyy myös puun lailla eli elää ja hengittää kosteuden mukaan. Rakennuksissa joissa sammal tms. ei enää auta.

Savilaastin valmistaminen[muokkaa]

  • Käytetään hienoa hiekkaa ja tehdään melko löysä. Sekoitetaan sekaan kauran helpeitä tai ruumenia (seulottua, poistaen oljenpätkät), jotta muodostuu sitkeä saumassa pysyvä kittimäinen laasti.

Savella tiivistäminen[muokkaa]

  • Tiivistetään ulkopuoli seinää ja kiinnitetään mahdollinen ulkovuoraus, koska tilkitseminen ja naulaaminen myöhemmin voivat tiputtaa saven.
  • Sisäpuolelta seinää varauksen sisäosa täytetään sammalilla tiiviiksi
  • Täytetään hirren väli savella hirren pintaan saakka siististi jos jää näkyviin
  • Halkeamiin löysempää puulastalla
  • Ylimääräinen poistetaan pinnasta ja tasoitetaan esimerkiksi kauhalla
  • Annetaan kuivua hitaasti pimeässä ovet ja ikkunat suljettuna. Ei saa tuulettaa, jäädyttää tai lämmittää. Näin kuivuminen tapahtuu hitaasti pysyen puussa kiinni ja halkeilematta.

Välineet[muokkaa]

  • Nitoja
  • Lyötävämallinen nitoja
  • Avovarauksen tilkitsemiseen käyettävä riveämisrauta ja puunuija

Varausten ja salvosten eristys[muokkaa]

  • Eristys tehdään samalla kertaan kun rakennusta veistetään, jos se tehdään siihen paikkaan mihin se tulee jäämään.
  • Eristystä ei laiteta ulkopuolelle.
    • Ei pitkien nurkkien päiden varauksiin.
    • Ei pelkkahirressä salvoksen ulkopuolelle..?
    • Kiinnitä noin puolen metrin välein
  • Teollisen hirrenveiston tuotteissa höylähirren salvoksen kaulan ympäri saatetaan kierrättää eristenauha ja lisäksi erityinen eristepala yläpinnalla nauhan alle.
  • Eristekaistaletta ei tarvitse kiinnittää ulostulevan pyrstön puolelle, mutta sitä myös näkee että pyrstön puoliväliin asti eristetään. Yleensäkin eristeen käyttö on turhaa siellä missä rakenne on kokonaisuudessaan ulkoilmassa eli kumpikin puoli hirrestä.
  • Savusaunassa alemmat hirsikerrokset jätetään ilman eristettä että varmasti tuli saa happea raoista.
  • Varo eristeitä hirsiä siirrellessä.
  • Vanhoja avovarauksella rakennettuja seiniä tilkittäessä on varottava lyömästä tilkkeitä liian väkinäisesti, jolloin seinä nousee. Ja myöhemmin sen painuessa hirsi- ja lautaseinän liitos- ja kannatuskohtaan muodostuu rakoja.
  • Uudet avovarauksella rakennetut seinät tilkitään asennusvaiheessa asettamalla tilkemateriaali hirsien väliin. Valmis seinä tilkitään riveämisraudalla ja puunuijalla ja uusintatilkintä tehdään parin vuoden kuluttua.

Tappien, vaarnareikien eristys[muokkaa]

  • Levitä eristyskaistale koko varauksen matkalle (poislukien salvokset) samalla nitojalla nitoen se kiinni. Nido niin että eriste pysyy paikoillaan hirren asennuksen ajan. Nido tapinreikien kohdalla reiän kummaltakin sivulta ja katkaise puukolla tai saksilla eriste tapinreiän keskeltä poikki.
  • Huom! Jos joudut nitomaan "urakalla" eli yhden rakennuksen eristeet peräkkäisinä päivinä ja mahdollisesti kylmällä ilmalla, kannattaa satsata nitomalaitteeseen joka on "patukkamainen" eli sillä lyödään. Tämä ei rasita kättä niin paljon kuin perinteinen kahvallinen, jossa joudutaan tekemään puristusliike. Tällainen saattaa aiheuttaa useamman viikon kestävän säryn hauislihaksen ja kyynärpään seudulle, joka vaikeuttaa kädellä nostamista.

Pellavaeriste[muokkaa]

Hirsien väliin asetettava pellava voidaan nitoa kiinni varaukseen eli ylempään hirteen ennen sen asettamista paikoilleen.

  • Aseta hirsi tukevasti ylösalaisin sopivalle korkeudelle
  • Aseta pellava nauha tai nauhat sen leveydestä riippuen varauksen sisäpuolelle niin että varauksen reuna ja eristeen reuna tulevat vierekkäin.
  • Nido kiinni nitojalla useasta kohtaa.
  • Salvosten kohdalla laita pohja täyteen eristettä
    • Jos pelkkahirren salvoksessa on "lämpöura" niin se sullotaan täyteen kun hirsi on laitettu paikoilleen.

Tilkitseminen[muokkaa]

  • Sammal painetaan paikoilleen puuaseella, ei voida nuijia kuten tappuraa.
  • Tilkitään ulkopuolelta tiukaksi.

Ikkunan ja seinän raon tiivistys[muokkaa]

Paperi[muokkaa]

Nurkan tiivistys[muokkaa]

Paperi[muokkaa]

Näin tiivistäen on muistettava korvausilman saanti uunia poltettaessa. Ennen juuri nurkista ja ikkunaraoista tuli se tarpeellinen ilma polttamaan puut uunissa.

Lisäeristäminen[muokkaa]

Hirsirakenteen sisäpintaan ei pitäisi koskaan asentaa yli 50 mm:n paksuista eristekerrosta, koska tällöin hirren sisälle voi tiivistyä kosteutta ja sen myötä syntyy lahovaurioita. Paras eriste hirsirakenteen yhteyteen on kosteutta sitova ja luovuttava materiaali, ei kiviainespohjainen. Käyttökelpoisia ovat esimerkiksi puukuitu-, pellava- ja turve-eristeet, jotka eivät estä hirsiseinän "hengittävyyttä". Useissa tapauksissa huokoinen kuitulevy on riittävä ratkaisu lisälämmöneristystarpeeseen.

"Perinneuretaani"[muokkaa]

Selluloosaliisteri + selluvilla