Voit itse lisätä ja muuttaa sisältöä muokkaa-painikkeiden avulla
Ennen tallennusta suositellaan ottamaan kopio muokkausruudusta (ctrl-a -> ctrl-c)
Olet itse vastuussa tämän teoksen käytöstä aiheutuvista vahingoista Lue lisää.
Hirsiseinän tapitus
Yleistä[muokkaa]
Vaarnaus ja vaarnatapit, naakelitapit, tympylät. Muodostavat eräänlaisen piilossa olevan följarin eli "tukipuun" hirsiseinän sisälle ja näin tukevat seinärakennetta. Tapitusta ei tehdä siirrettävään hirsirakennukseen, jolla tarkoitetaan että rakennus veistetään jossain toisaalla ja siirretään lopulliselle pystytyspaikalleen. On kyse sitten kuivasta tai tuoreestapuusta veistäminen. Tapitus on yleistynyt tehokkaiden kairojen (hirsiporien) keksimisen jälkeen. Vanhoissa rakennuksissa ei ole tapitusta, mutta niissä on käytetty jonkin verran muita lisälujituksen keinoja. Tapituksen määrää voi vähentää, jos on käytetty hyvälaatuista puutavaraa ja asetettu hirret seinään kynnelleen. Pieniä, ikkunattomia rakennuksia, kuten aittoja ei tarvitse välttämättä tapittaa lainkaan.
Materiaali[muokkaa]
Tapit samasta materiaalista ja samaan aikaan kaadetusta kuin itse hirret. Tuoreeseen puuhun ei kuivia tappeja!. Tappimateriaalin voi hankkia sahalta pitkäksi rimaksi sahattuna ja pätkiä sitten siitä halutun mittaiset. Aika nopeasti tappeja myös pilkkoo sopivan mittaisista pölleistä kirveellä.
Muoto ja mitta[muokkaa]
- Neliö, pyöreä, soikea. Vaarnatapin muoto on neliskulmainen, keskeltä terävät kulmat veistetty pois. Tarvittaessa alapään teräviä kulmia hiukan veistetty. Sivusuuntaan hirttä halkaisevaa vääntöä voi helpottaa käyttämällä soikion muotoista tappia.
- Parhaat tapit tehtiin ennen vuolemalla kuusen oksista, tulee paljon kovempi vääntölujuus. Jos on huonoa hirttä joka saattaa vääntyä (janhosta) ei siinä kestä sahatut tapit, vaan hirsi vääntyy kieroon seinässä.
- Reikä usein 38 tai 32 mm halkaisijaltaan. Tappi ei saa olla liian löysä eli se lähestulkoon tipahtaa reikään, eikä myöskään liian tiukka jolloin se jopa halkaisee hirttä.
30-32 mm reikään 25x25 mm puusta sahattu rima 38 mm reikään 30x30 mm puusta sahattu rima 40 mm reikään 32x32 mm puusta sahattu rima
- Vaarnatappi ei saa olla yhtä pitkä kuin porattava reikä!! Vaan muutaman sentin lyhyempi, että hirret ympärillä kuivuessaan ja näinollen painuessaan kasaan eivät jää kantamaan liian pitkien tappien varaan. Tyhjää saa jäädä ylä- ja alapuolelle tappia.
Sijainti ja määrä[muokkaa]
- Noin 20 cm väliä toisistaan vuorotellen. Eli kulkee ylemmän hirren läpi alempaan hirteen suunnilleen puoliväliin tai vähän yli tai 5-6 cm syvyyteen, mutta ei enää alemman läpi. Hirressä on näinollen vierekkäin kaksi reikää, toinen läpi (joka kiinnittää hirren alempaan) ja toinen vajaa (johon tuleen tappi ylemmästä).
- Poraa samanmittaisia reikiä, niin tapitus on helpompaa.
- Tappiparien etäisyys toisesta tappiparista (1-) 1,5 - 2 m.
- Melko lähelle nurkkia eli seinää kohden vähintään kaksi tapituslinjaa eli hirressä on näinollen 4 reikää, mutta vain kaksi läpi asti.
- Päätykolmioon voi laittaa tiheämmin tappeja.
- Aukkojen lähelle
Reikien merkitseminen[muokkaa]
- Merkitse esimerkiksi rastilla läpimenevä reikä, ettei vahingossa lähdetä lyömään reikään joka ei ole läpireikä.
- Porattaessa reikiä rakennusvaiheessa, voi merkitä kehikon ulkopintaan merkit, mihin kohtaan on porannut reiät että tietää mihin seuraavan hirsikerroksen reiät porataan (eli edellisen hirsikerroksen reiän vierelle).
Reikien poraus[muokkaa]
Sähköporakoneella[muokkaa]
Katso Hirsityövälineet sivulta tietoa porakoneista.
- Porakoneet ovat yleensä vahvoja, joten varo ettei se lennätä poraajaa pois seinältä! Varsinkin kytkettäessä kone päälle sen ollessa reiässä jumissa. Käytä tukevia telineitä tai esimerkiksi tikkaita kummallakin puolen seinää samassa kohdin.
- Huolehdi vikavirtasuojauksesta! Varo ettei johto kierry terään.
- Kiinnitä terä huolellisesti istukkaan. Tukeva kiinnitys varmistetaan kiristämällä kiristysavaimella istukan jokaisesta kiristysreiästä kiristäen.
- Teroita tarvittaessa leikkaava, vuoleva osa kärjestä viilalla.
- Jos terän kierrekärki irtoaa, sen voi kiinnittää siihen takaisin ammattitaitoinen hitsari tms.
Poraus[muokkaa]
- Merkitse terään teipillä tai narulla kohta johon asti porataan.
- Aseta poranterä keskelle hirttä ja pystysuoraan kumpaankin suuntaan, vähintään niin ettet poraa seinästä läpi tai hirsien varauksesta näkyviin. Apuna voi käyttää pientä pyöreää "vatupassin silmää" kiinnitettynä porakoneen päälle.
- Anna poran kierteen vetää ja leikata hirren läpi seuraavaan hirteen poranterään merkittyyn merkkiin asti.
- Jos poranterä rupeaa jumittamaan liikaa niin vaihda suuntaa takaisinpäin ja pyöritä muutama kierros takaisinpäin ja jatka poraamista uudestaan. Jos tämä ei auta pyöritä poraa leikkuusuuntaan ja vedä samalla poranterä pois reiästä tuoden lastuja mukana pois. Puhdista terä kärjestä. Porauksen jatkamiseksi joudut ehkä hiukan iskemään terän reiän pohjaan jotta kärkikierre alkaa taas vetämään.
- Kun reikä on määrämitassaan, pyöräytä poraa hiukan takaisinpäin että kärkikierre irtoaa ja jatka pyörittämistä leikkaussuuntaan vetäen samalla pora lastuineen pois reiästä.
- Jos käytössä on sellainen porakone jota ei voi ajaa pakilla, ota poran kärjestä kierrettä pois neljältä kantilta vaikka rälläkällä, jolloin pora ei vedä kuin painamalla ja sen saa ylös helpommin.
Tapitus[muokkaa]
- Varmistu että reikä on varmasti läpimenevä reikä eli hirren läpi ja alempaan hirteen. Reiän on myös aina oltava pitempi kuin tapin! Mittaa esimerkiksi rautatangolla.
- Lyö tappi reikään. Liian tiukkaa voi veistää tarvittaessa siltä osin mitä ei vielä ole lyöty sisään.
- Jos on vaara että hirsi halkeaa, esimerkiksi karauran vieressä, lyö tappi niin että hirren suntaisesti tulee kaksi tapin kulmista. Sitä voidaan myös ehkäistä veistämällä tapista suorakulman motoinen neliön sijaan
- Lyö sen verran että tapin pinta menee reiän alapuolelle.
- Teollisen hirsirakennuksen tuotteissa, katso asennusohjeista tapitus. Saattaa olla että tappi lyödään aina muutama sentti hirren puolivälin alapuolelle, jolloin se tukee kolme hirttä kerrallaan. Tappeja ei tässä tapauksessa lyödä yhdellä tapilla vaarnoitettaessa joka hirsikerroksessa vaan joka toisen kerroksen välein.
Pultit ja kierretangot[muokkaa]
Hirsirakenteissa, yleensä teollisen hirrennveiston tuotteissa voidaan käyttää myös pitkiä seinän korkuisia kierretankoja, jotka kiinnitetään pitkänurkkaisissa rakennuksissa pyrstöihin, jotta niitä voidaan kiristää jatkossa.
- Kierretangon M16 päähän voidaan hitsata esimerkiksi 60x60x6 mm lattarauta ja porata reikä naulalle rautaan. Tämä kierretango tiputetaan ennen katon asennusta pyrstöjen läpi kulkevaan reikään ja lyödään lattaraudan läpi 3,1x75 mm naula hiteen estämään raudan pyörimistä.
- Pyrstön alimman hirren alle kierretangon toiseen päähän laitetaan samanlainen lattarauta aluslaataksi ja kierretään mutteri M16