Voit itse lisätä ja muuttaa sisältöä muokkaa-painikkeiden avulla
Ennen tallennusta suositellaan ottamaan kopio muokkausruudusta (ctrl-a -> ctrl-c)
Olet itse vastuussa tämän teoksen käytöstä aiheutuvista vahingoista Lue lisää.
Hevonen
Hevosten Käsittely[muokkaa]
Nykyisten hevostallien ja -koulujen käsittelytavat ovat periytyneet paljolti armeijasta; toki poikkeuksiakin on. Tämä ilmenee esimerkiksi sotilaallisissa tavoissa kuten että hevosta pitää kuljettaa aina vasemmalta puolelta jne. Muinoin käsittely oli kirjavampaa riippuen omistajista. Sota oli varmasti syynä käsittelyn sotilaallistumiselle.
Väkivallan sijaan paikoin käytettiin omaa luontoa (luonnetta/persoonaa) käsittelyssä. Näytettiin voimakkailla tunteilla kuka on lauman johtaja. Hevosten kanssa oltiin tekemisissä jatkuvasti ja jotkut antoivat niiden vapaana seurata arjen askareissa, käyskennellä pihalla. Näin lauma seurasi jatkuvasti mukana ja syntyi molemminpuolista luottamusta. Pihatot olivat yleisiä, toki hevoset lukittiin sisälle aina yöksi petojen varalta.
Nykyään hevosia pidetään paljolti talleissa sisällä ja niille ei ole usein tarpeeksi aikaa. Omistajat käyvät pahimmillaan satunnaisesti ratsastamassa niillä. Puhkuriyskä ja monet sairaudet johtunevat tästä luonnottomasta elinympäristöstä. Perinteisten metsälaitumien ja lajirikkaiden niittyjen puute altistaa myös sairauksille ja estää hevosia käyttämästä luonnon apteekkia vaivojensa tueksi.
Eläinsuojeluvaatimukset[muokkaa]
Fytoterapia[muokkaa]
Mm. lajirunsaalla perinnelaitumella hevosten on havaittu syövän ohdakkeita ja takiaisia vaikka "parempaakin" olisi tarjolla. Näin hevoset lääkitsevät vaivojaan.
Hevosille vaaralliset kasvit[muokkaa]
aitoukonhattu
hevoskastanja
hukanputki
isoritarinkannus
keltavuokko
ketunleipä
kielo
kullero
kultasadepensas
kurjenmiekka
kuusama
lehtikuusi
likusteri
lumimarja
lupiini
mustaheisi
mustakonnanmarja
myrkkykatko
myrkkykeiso
oravanmarja
puksipuu
rautatammi
rentukka