Voit itse lisätä ja muuttaa sisältöä muokkaa-painikkeiden avulla
Ennen tallennusta suositellaan ottamaan kopio muokkausruudusta (ctrl-a -> ctrl-c)
Olet itse vastuussa tämän teoksen käytöstä aiheutuvista vahingoista Lue lisää.
Apinarokko
Johdanto[muokkaa]
Kysymyksessä on trooppinen virustauti, joka on aiemmin tarttunut lähinnä eläimestä ihmiseen ja esiintynyt endeemisenä eli kansantautina vain joissain Afrikan valtioissa. Kuitenkin keväällä 2022 apinarokkotartuntoja todettiin ympäri maailman, ja sen leviämistä ihmisestä ihmiseen pidettiin virukselle uutena ilmiönä. Toistaiseksi virus tarttuu lähinnä intensiivisen ihokontaktin kautta, mutta tietenkin tilanne voi kehittyä, viruksen leviäminen tehostua. Juhannukseen 2022 mennessä yhtään apinarokkotartuntaa ei ole Suomessa havaittu, neljä yksittäistä maahantuotua tartuntaa todettu.
Heinäkuun 2022 neljänteen päivään mennessä oli todettu kaikkiaan kymmenen tartuntaa. Taudin pitkähkö jopa kolmen viikon itämisaika haittaa niiden diagnosoimista ja tartuntaketjujen jäljittämistä, mutta toisaalta sen toistaiseksi heikko leviävyys, pääasiassa seksuaalisen kanssakäymisen yhteydessä, helpottaa sitä. Toistaiseksi vaikuttaisi siltä, että tartunnanjäljityksen lisäksi pelkkä asian tiedostaminen ja tautitilanteen joukkoseuraaminen riittää estämään sen eteenpäin leviämisen Suomessa.
- verrattuna esimerkiksi koronavirukseen, korona tarttuu pääasiassa ilmavälitteisesti, apinarokko pääasiassa kosketusteitse/kontaminoituneista pinnoista: koronan leviämistä pystytään hillitä puhdistamalla ilmaa, apinarokon pitämällä hyppyset ja kosketuspinnat puhtaina.
- Todennäköisesti apinarokkoon tullee olemaan saatavilla erillisiä taikka koronaan yhdistettyjä kotitestejä. Mm. pikkulapsilta, kehitysvammaisilta, ikäihmisiltä tai lemmikki- taikka karjaeläimiltä ei välttämättä pysty ottaa nenä-nielutestejä, mutta edellä mainituissa tapauksissakin kotitestin pyyhkäisynäyte voidaan periaatteessa ottaa suunkin limakalvoilta tai pelkästään syljestä. Apinarokon osalta suuontelosta otetun pyyhkäisynäytteen luotettavuudesta ei ole tietoa vielä.
- Nenä-nielutestipakkauksen teknisissä tiedoissa on taulukoitu tuotteen mahdollinen ristireaktiivisuus esimerkiksi toisten taudinaiheuttajien kanssa sekä sylkitestien osalta lisäksi erotustarkkuustestit mm. fisherman's friend -pastillien kanssa.
- Suomalaisen DSA BreathPass -puhallustesteritekniikan periaate on mitata uloshengitysilmasta lukuisia ominaisuuksia, joiden perusteella muodostuvasta pilvitietokannasta pystytään periaatteessa yksinkertaisesti määritelemään viitteitä monien erilaisten piilevien tautien ja infektioiden kantamisesta sekä muutenkin ihmisen terveydentilasta. Myöskin apinarokkotartunnat pystyy tällä periaatteella toteamaan.
- tällainen teknologia on jopa niin kilpailukykyistä, että siihen liittyy poliittisen väärinkäytön potentiaali ja näin ollen kyseiset intentiot ja vallantavoittelut ennemmin tai myöhemmin. Kansakunta on itse yhteisönä sen valvojana.
- Todennäköisesti apinarokkoon tullee olemaan saatavilla erillisiä taikka koronaan yhdistettyjä kotitestejä. Mm. pikkulapsilta, kehitysvammaisilta, ikäihmisiltä tai lemmikki- taikka karjaeläimiltä ei välttämättä pysty ottaa nenä-nielutestejä, mutta edellä mainituissa tapauksissakin kotitestin pyyhkäisynäyte voidaan periaatteessa ottaa suunkin limakalvoilta tai pelkästään syljestä. Apinarokon osalta suuontelosta otetun pyyhkäisynäytteen luotettavuudesta ei ole tietoa vielä.
- verrattuna esimerkiksi koronavirukseen, korona tarttuu pääasiassa ilmavälitteisesti, apinarokko pääasiassa kosketusteitse/kontaminoituneista pinnoista: koronan leviämistä pystytään hillitä puhdistamalla ilmaa, apinarokon pitämällä hyppyset ja kosketuspinnat puhtaina.
Apinarokkovirusta eli 'MPXV':a vastaan, kuten myöskin isorokkovirusta eli 'VARV':a vastaan, ihmisen immuniteettijärjestelmä hyödyntää "ketjureaktiota", johon se tarvitsee mm. interferoni-gamma -nimistä proteiinia [IFN-γ]. Puolestaan MPXV-viruksen kuten VARV-viruksenkin omissa genomeissa on interferoni-gamman vasta-aineproteiinin valmistamisen kaava.
Apinarokon kuolleisuus ja hoidot[muokkaa]
WHO:lta lähtöisin olevien tietojen mukaan (26.5.2022) kuolleisuus olisi alle prosentti, ja 23.7.2022 mennessä, maailman apinarokkopandemiassa on menehtynyt endeemisissä maissa yhteensä 72 ihmistä. Kuitenkin WHO:n oman seurannan mukaan (ks. screenshot 27.7.2022) 1.1. - 22.7.2022 välillä koko maailmassa olisi kliinisesti todettuja apinarokosta johtuvia kuolemia pelkästään yksi henkilö. Samassa mainitaan Tecorivimat -niminen viruslääke, jonka pitäisi purra juuri apinarokkoon. Ainakin suonensisäisesti annettuna se soveltuu kaikenikäisille ihmisille pienistä vauvoista lähtien. Trial-testien (FDA, tablettimuodossa annosteltuna) perusteella lääkettä siedetään hyvin ja sivuvaikutukset ovat vähäisiä. Kyseinen lääke on hyväksytty käyttöön EU:n alueella tammikuussa 2022 yli 13 kiloisille potilaille.
Edellä mainittujen kansainvälisten tilastotietojen perusteella apinarokko ei olisi ainakaan hengenvaarallinen tauti, mutta kuten CoViD-19:n kanssakin voi käydä, apinarokonkin sairastamisen myötä saattaa ilmetä jotain pitkäaikaisempia vaikeita terveydellisiä muutoksia, esimerkiksi interferoni gammaan liittyen, joten apinarokkoon infektoitumista sekä eteenpäin levittämistä täytyisi vähintäänkin sen tähden välttää.