Voit itse lisätä ja muuttaa sisältöä muokkaa-painikkeiden avulla
Ennen tallennusta suositellaan ottamaan kopio muokkausruudusta (ctrl-a -> ctrl-c)
Olet itse vastuussa tämän teoksen käytöstä aiheutuvista vahingoista Lue lisää.
Ero sivun ”Suunnistus” versioiden välillä
Rivi 128: | Rivi 128: | ||
==Karttakorjaus== | ==Karttakorjaus== | ||
Jos korjauksia ei tehdä kompassia käytettäessä, otettu suunta kartalta ei johda kuljettaessa kohteeseen. Vastaavasti otettu suunta maastosta ei näytä kartalla oikeaan kohtaan. | |||
===Käsitteet=== | ===Käsitteet=== | ||
* Leveyspiiri - katso sivu [[Koordinaatit#Käsitteet]] | * Leveyspiiri - katso sivu [[Koordinaatit#Käsitteet]] | ||
Rivi 133: | Rivi 135: | ||
* 1° (aste) = 60' (minuuttia) | * 1° (aste) = 60' (minuuttia) | ||
* Pohjoissuunta perustuu magneettiseen pohjoiseen. Pohjoissuuntia ovat: | * Pohjoissuunta perustuu magneettiseen pohjoiseen. Pohjoissuuntia ovat: | ||
** Neulapohjoinen (NeP, Magnetic North) – sijaintipaikan magneettisen kentän suunta eli neulapohjoinen sijaitsee magneettisen pohjoisnavan suunnassa eli suunta, johon kompassin neulan pohjoispää osoittaa. Tällä hetkellä sijaitsee Kanadan arktisilla saarilla liikkuen nyt itää kohden. http://geomag.nrcan.gc.ca/calc/mdcal-en.php | ** Neulapohjoinen (NeP, magneettinen pohjoissuunta, Magnetic North) – sijaintipaikan magneettisen kentän suunta eli neulapohjoinen sijaitsee magneettisen pohjoisnavan suunnassa eli suunta, johon kompassin neulan pohjoispää osoittaa. Tällä hetkellä sijaitsee Kanadan arktisilla saarilla liikkuen nyt itää kohden. http://geomag.nrcan.gc.ca/calc/mdcal-en.php | ||
* Napapohjoinen (NaP, True North, maantieteellinen pohjoinen) – sijaintipaikan meridiaanin osoittama suunta eli osoittaa pohjoisnavan suuntaan. Napapohjoinen on sidottu ETRS89-koordinaattijärjestelmään, joka taas on kiinnitetty ajanhetkeen eli tässä tarkoitettu napapohjoinen ei siirry. | * Napapohjoinen (NaP, True North, '''maantieteellinen pohjoinen''') – sijaintipaikan meridiaanin osoittama suunta pohjoisnavalle eli osoittaa pohjoisnavan suuntaan kohtaan, jossa maan pyörimisakseli leikkaa maanpinnan. Napapohjoinen on sidottu ETRS89-koordinaattijärjestelmään, joka taas on kiinnitetty ajanhetkeen eli tässä tarkoitettu napapohjoinen ei siirry. | ||
** Pohjoisnapa - maan pyörimisakselin päässä oleva, vaihtaa paikkaansa. | ** Pohjoisnapa - maan pyörimisakselin päässä oleva, vaihtaa paikkaansa. | ||
* Karttapohjoinen (KP, Grid North) – projektiokaistan keskimeridiaanin suunta eli kartan pohjoisakselin suunta eli karttaan piirrettyjen pystysuorien koordinaattiviivojen suuntainen. Karttapohjoinen on Suomessa ainoastaan keskimeridiaanilla 27°E eli KP35 sama kuin napapohjoinen. | * Karttapohjoinen (KP, Grid North) – projektiokaistan keskimeridiaanin suunta eli kartan pohjoisakselin suunta eli karttaan piirrettyjen pystysuorien koordinaattiviivojen suuntainen. Karttapohjoinen on Suomessa ainoastaan keskimeridiaanilla 27°E eli KP35 sama kuin napapohjoinen. | ||
** Kaistapohjoinen (KP, Zone North) – esim. KP34 21°E | ** Kaistapohjoinen (KP, Zone North) – esim. KP34 21°E | ||
* Pohjoisluku (annual variation)– karttapohjoisen ja halutun suunnan välinen kulma. | * Pohjoisluku (annual variation)– karttapohjoisen ja halutun suunnan välinen kulma. | ||
* Kompassisuunta (KS) - Otetaan maastosta kompassilla suunta | * Kompassisuunta (KS) - Otetaan maastosta kompassilla suunta | ||
Rivi 150: | Rivi 150: | ||
[[Tiedosto:IMG 9679.jpg]] | [[Tiedosto:IMG 9679.jpg]] | ||
Oikeassa reunassa oleva | Oikeassa reunassa oleva erantoruusu on yleensä uusissa kartoissa. | ||
KOK = NEK + NAK | KOK = NEK + NAK (tai KOK = NEK - NAK) | ||
PL = KOK + NEL | PL = KOK + NEL | ||
YK = KOK + OK | YK = KOK + OK | ||
Rivi 158: | Rivi 158: | ||
OK = YK – KOK | OK = YK – KOK | ||
* Napaluvun korjaus (Nak, NAK, True North Correction) – napapohjoisen eli maantieteellisen pohjoisen ja karttapohjoisen välinen kulma. Napapohjoisen ja halutun suunnan välinen kulma. Poikkeama syntyy karttaprojektiosta eli se riippuu kartan koordinaattijärjestelmästä. Esimerkiksi UKK-puistossa Karttakeskuksen Saariselkä Sokosti 2022 -kartalla -0,91°. | |||
* Napaluvun korjaus (Nak, NAK, True North Correction) – napapohjoisen ja karttapohjoisen välinen kulma. Napapohjoisen ja halutun suunnan välinen kulma. Esimerkiksi UKK-puistossa Karttakeskuksen Saariselkä Sokosti 2022 -kartalla -0,91°. | |||
* Kokonaiskorjaus (Kok, KOK, Total Correction) – pohjoisluvun (Nak) ja neulaluvun (Nek) summa | * Kokonaiskorjaus (Kok, KOK, Total Correction, eranto) – pohjoisluvun (Nak) ja neulaluvun (Nek, eranto) summa tai erotus. Saadaan laskemalla tai kartasta. Esimerkiksi UKK-puistossa Karttakeskuksen Saariselkä Sokosti 2022 -kartalla vuonna 2021 kokonaiskorjaus on +13,02° (+13,93° + -0,91°). | ||
** ETRS-TM35FIN-koordinaatiston keskimeridiaani 27° kulkee suunnilleen Kotka - Utsjoki. Keskimeridiaanin 27° itäpuolella KOK = NEK – NAK. Keskimeridiaanin 27° länsipuolella KOK = NEK + NAK. | |||
# Keskimeridiaanin 27° itäpuolella KOK = NEK – NAK = +10,75° – -5,25° = +16° | |||
# Keskimeridiaanin 27° länsipuolella KOK = NEK + NAK = +10,75° + -5,25° = +5,50° | |||
# Huomioidaan vuotuinen muutos KOK = KOK + vuotuinen muutos = +5°50'+ +0°60' = +6°10' | |||
# Eranto on keskimeridiaanin länsipuolella +6°10' itäistä. | |||
[[Tiedosto:K-27.png|300px|Kuvaruutukaappaus sivulta https://www.rul.fi/kerava/files/2011/12/VAPEPA-koordinaatit.pdf]] | |||
* Ominaiskorjaus (OK, "okki") – saadaan laskemalla. | * Ominaiskorjaus (OK, "okki") – saadaan laskemalla. | ||
* Yhteiskorjaus (YK) – kokonaiskorjauksen ja ominaiskorjauksen summa. Saadaan laskemalla. | * Yhteiskorjaus (YK) – kokonaiskorjauksen ja ominaiskorjauksen summa. Saadaan laskemalla. | ||
Rivi 170: | Rivi 177: | ||
** (OK +5 piirua) + (KOK +100 piirua) = OK +105 piirua | ** (OK +5 piirua) + (KOK +100 piirua) = OK +105 piirua | ||
=== Eranto ( | === Eranto (Nek) === | ||
* Karttapohjoisen (KP, kartan viivojen) eli kartan osoittaman maantieteellisen pohjoisen (pohjoisnavan akseliin) ja kompassineulan magneettisen pohjoisen (NeP) välinen ero. Kutsutaan myös magneettinen deklinaatio. Eranto kartan alueella on merkitty yleensä kartan reunaan tekstinä tai nk. erantoruusuun. | |||
* Neulaluvun korjaus (Nek, NEK, Magnetic Correction) eli eranto – kompassin neulan (neulapohjoinen) ja halutun suunnan välinen kulma. Selkeämmin napapohjoisen (kartan meridiaanin osoittama suunta pohjoisnavalle) ja neulapohjoisen (neulan osoittama suunta magneettiselle pohjoisnavalle) välinen kulma. Suomessa eranto on aina positiivinen ja jatkuvasti kasvava. Eranto kasvaa lännestä itään päin eli luku on suurempi idässä. Eranto voi vaihdella myös eri maastokohteissa maan magneettisista mineraaleista johtuen. Esimerkiksi UKK-puistossa Karttakeskuksen Saariselkä Sokosti 2022 -kartalla +13,93° vuonna 2021. | |||
** Vuosittainen muutos (Annual Variation). Etumerkki osoittaa korjauksen maastosta mitattuun suuntaan, kartalta otettuun muutettava päinvastoin. Suomessa yleensä + eli itäinen (E). Esimerkiksi UKK-puistossa +0,25° (itään) vuonna 2021. Lasketaan vuoden 2024 arvo: 2024-2021 = 3 --> 3 * +0,25° = +0,75° --> +0,75° + 13,93° = +14,68°. | |||
* Positiivinen eranto: magneettinen pohjoinen on itään maantieteellisestä pohjoisesta. Itäinen plus-eranto (E) on + -merkkinen. Tällöin kompassin neula osoittaa navalla maapallon akselin itäpuolelle. Yleensä Suomessa. | |||
* | * Negatiivinen eranto: magneettinen pohjoinen on länteen maantieteellisestä pohjoisesta. Läntinen minus-eranto (W) on – -merkkinen. | ||
* Joissain kompasseissa (esim. Brunton TruArc 10) eranto voidaan esiasettaa kompassiin kääntämällä määrätyllä tavoin. Tämän jälkeen kyseiseltä kartalta suuntaa otettaessa kokonaiskorjaus on valmiiksi huomioitu. Valinnaisesti voidaan säätää myös suuntien viemiseen maastosta kartalle. | |||
* Erannot ovat nähtävillä [https://www.maanmittauslaitos.fi/kartat-ja-paikkatieto/kartat/erantokartta]. | |||
** | |||
* | |||
* | |||
** | |||
==== Otettaessa suunta kartalta ja siirrettäessä se maastoon ==== | ==== Otettaessa suunta kartalta ja siirrettäessä se maastoon ==== | ||
Ennen kartasta otetun suunnan käyttämistä kulkusuuntana maastossa on sen kompassisuunnasta vähennettävä kokonaiskorjaus (Kok). | * Korjaus muodostuu erannosta (Nek) ja napaluvun korjauksesta (Nak), joita kutsutaan yhdessä kokonaiskorjaus (Kok). Kokonaiskorjaus on laskettava. Erityisesti erannon laskeminen on tärkeää, mutta napaluvun korjaus lisää tarkkuutta. | ||
* Ennen kartasta otetun suunnan käyttämistä kulkusuuntana maastossa on sen kompassisuunnasta '''vähennettävä''' kokonaiskorjaus (Kok). Kun korjaus on käännetty kompassiin, kompassin suunta osoittaa oikealle alkuperäisestä kartalta otetusta suunnasta. | |||
* Sääntö: Kun suunta on otettu kartalta (TS), käännetään rengasta vähentämällä plus-eranto (+, itäinen, E) tai lisäämällä minus-eranto (-, läntinen, W). | * Sääntö: Kun suunta on otettu kartalta (TS), käännetään rengasta vähentämällä plus-eranto (+, itäinen, E) tai lisäämällä minus-eranto (-, läntinen, W). | ||
# Erannonkorjausta tehdessäsi katso renkaan reunasta kartalta ottamasi suunnan astemäärä (TS). | # Erannonkorjausta tehdessäsi katso renkaan reunasta kartalta ottamasi suunnan astemäärä (TS). | ||
# Jos eranto on ''itäistä'' (+, E), VÄHENNÄ ko. erannon astemäärä | # Jos eranto on ''itäistä'' (+, E), VÄHENNÄ ko. erannon astemäärä kompassissa olevasta suunnasta ja käännä kompassin säätörengas kyseiseen astenmäärään. Nyt sinulla on korjattu suunta kohteeseen! TS – KOK = KS. | ||
## esim. TS (kompassissa) 100° - | ## esim. TS (kompassissa) 100° - +6°10' = 100 - 6,10 = 93°90' (joka lukema säädetään kompassiin). | ||
# Jos eranto on ''läntistä'' (-, W), LISÄÄ ko. astemäärä. | |||
## huomaa merkkien vaihto kun haetaan kompassisuuntaa eli vähennetään eranto kartalta otetusta tosisuunnasta. | ## huomaa merkkien vaihto kun haetaan kompassisuuntaa eli vähennetään eranto kartalta otetusta tosisuunnasta. | ||
==== Otettaessa suunta maastosta ja siirrettäessä se kartalle ==== | ==== Otettaessa suunta maastosta ja siirrettäessä se kartalle ==== | ||
* Otetaan maastosta suunta. Suomessa lisätään lukemaan eranto. | * Otetaan maastosta suunta. Suomessa '''lisätään''' lukemaan eranto. | ||
* KS + KOK = TS eli mennään toteen. | * KS + KOK = TS eli mennään toteen. | ||
Versio 17. kesäkuuta 2024 kello 13.47
Johdanto
HUOM! TÄLLÄ SIVULLA SAATTAA ESIINTYÄ EPÄJOHDONMUKAISUUTTA
Aiheeseen liittyviä sivuja
- Koordinaatit
- GPS
- NOAA's Magnetic Declination Estimated Value Calculator. Kts. ohje kohdassa Brunton TruArc.
- Käy läpi Sotilaan käsikirja 2019 s. 248-257.
Applikaatiot
Google Maps ja iPhone
- Google-karttoja voi ladata etukäteen offline-käyttöä varten, mutta itse tehtyjä Google-karttoja, joihin on merkitty paikkoja ja reittejä, ei voi ladata? (12/2017). iPhonen maps.me -applikaatiolla nämä saa offline-tilassa myös näkymään.
- Tietokoneen selaimessa Google-kartoissa otsikon vieressä on pystyssä kolme pistettä, josta aukeavasta valikosta valitse Export to KML/KMZ > Valitse Export to a .KML file > Download
- Muuta latautuneen tiedoston päätteksi .kml, poistamalla .xml-pääte tiedostonimestä.
- Avaa tietokoneella iTunes > iPhone > File Sharing > maps.me
- Vedä kml-tiedosto maps.me-kansioon, sen juurihakemistoon.
- Avaa puhelimessa maps.me ja paikat näkyvät kartalla. (Tarvittaessa lopeta maps.me ja käynnistä uudelleen.)
Kompassi
- Kompassin neula on magneetti. Pienetkin metalliesineet aiheuttavat häiriöitä, jos ne ovat liian lähellä kompassia.
- Kompassia valitessa kannattaa kiinnittää huomiota esimerkiksi: käyttötarkoitus, neulan asettumisnopeus, neulan vakaus liikuttaessa, neulan toiminta kallistettaessa kompassia, tarkkuus, paino, koko, soveltuuko pohjoiselle ja/tai eteläiselle pallonpuoliskolle ja tarkemmin millä leveysasteilla toimii, käyttölämpötila, takuu, suurennuslasi, paikantamislevyjen mittakaavat.
- GLOBAL –merkitty neula (needle) tarkoittaa että kompassin neula ei magnetisoidu ja se käy kaikkialla maailmassa.
- 1A, 1B – Suomi, 2 Marokko, 3 päiväntasaaja, 4 .., 5 ..
- HUOM! Kompassin pitkäaikainen altistuminen sähkölaitteille, stereoiden kovaäänisille, veistille, metallille ja muille magneeteille voi aiheuttaa pysyviä muutoksia kompassin tarkkuuteen. Lisäksi hyönteiskarkotteet tai aurinkovoiteet voivat vaikuttaa merkintöihin.
Levykompassi
- Kulkusuuntanuoli, neularasia, pohjoisneula, suunanottoviivat, jakorengas, pohjoishaarukka, senttimetriasteikko.
Brunton TruArc -kompassi
- Magnetic Declination (eranto?) säätö: Paina peukalon ja etusormen välissä lasia neulan akselin kohdalta ja käännä samalla mustaa säätörengasta niin, että sisäkehällä näkyvä haluamasi lukema on pienen punaisen viivan kohdalla. Voi olla aika tiukka ja vaikea säätää juuri tarkalleen. Helpompi tapa saattaa olla pitää toisella kädellä mustasta renkaasta kiinni ja kääntää päälilasia. Käännä itään tai länteen sen mukaan mitä lukema on. Itä ja länsi on merkitty kompassin pohjaan. Plus-merkkinen eranto on itäistä (east) eli punainen viiva käännetään idän puolelle.
- Katso esim. sivulta NOAA's Magnetic Declination Estimated Value Calculator. Sijainnin, johon kompassin säädät saa esim. iPhonen Kompassi-applikaatiosta asteina. Syötä arvot esim. Latitude 62 10 10 N ja Longitude 27 0 10 E. Tuloksena esim. 10 astetta 11' E +- 27'. Laskuri näyttää Google-kartalla myös sijainnin.
- 68°07,782' -muotoiset voit ensin muuttaa https://www.geoplaner.com -sivustolla syöttämällä ne dd° mm.mmm' -lomakkeeseen ja katsomalla sitten arvot kohdasta dd° mm' ss.s", josta pyöristä sekunneista viimeinen desimaali pois kaksilukuiseksi.
- Brunton TruArc 10
- Katso esim. sivulta NOAA's Magnetic Declination Estimated Value Calculator. Sijainnin, johon kompassin säädät saa esim. iPhonen Kompassi-applikaatiosta asteina. Syötä arvot esim. Latitude 62 10 10 N ja Longitude 27 0 10 E. Tuloksena esim. 10 astetta 11' E +- 27'. Laskuri näyttää Google-kartalla myös sijainnin.
Moscompass
- Moscompass (Moscow-kompassi): Pyöritettävä astelevy.
Kaulakompassi
- Silva Metro
- Silva Compass 9: pieni "kaulakompassi".
- Suunto M-9
Peukalokompassi
- Kompassia pidetään siinä kädessä missä karttaakin. Usein oikeakätinen pitää karttaa vasemmassa kädessä.
- Moscompass (Moscow-kompassi): Pyöritettävä astelevy.
- Fast: Neula asettuu erittäin nopeasti.
- Stable: Vakaa neula liikkeestä huolimatta.
- Stable Model 3 L: Painaa 34 g
- Star Elite: Vakain neula liikkeestä huolimatta.
- SuperStable: Erittäin vakaa neula liikkeestä huolimatta. Hitaampi asettuminen. Ei astemerkintöjä.
Rannekompassi
- Moscompass (Moscow-kompassi): Pyöritettävä astelevy.
- Stable tai SuperStable
Marssikompassi
- Kulkusuuntanuolet, jakorengas (piiru), senttimetriasteikko, pohjoisneula, kiertorengas pohjoishaarukalla.
Suunto M 311


Suuntimakompassi
- Suunto KB-14/360R G Compass
Kompassin käyttö
Suunnan ottaminen kompassiin kartalta
- Aseta kompassin pitkä sivu lähtöpisteestä päämäärää kohden, niin että kulkunuoli kompassin pohjalevyssä osoittaa päämäärää kohden.
- Itse asiassa ei ole väliä miten päin kartta on, mutta saattaa olla helpompi hahmottaa jos kartta on asetettu pohjoinen ylöspäin eli voit lukea kartan tekstit normaalisti. Pohjoinen on silloin kartassa ylhäällä.
- Kierrä kompassin rengasta kunnes suunnanottoviivat kääntyvässä neularasiassa ovat samansuuntaiset kartan pysty- eli koordinaattiviivojen kanssa JA käännettävän renkaan hahlo tai N-merkki osoittaa karttapohjoiseen (eli kartan yläreunaa kohti. Yläreuna on kartan yläreuna kun kartan tekstit on luettavissa normaalisti oikeinpäin)
- (Tee mahdolliset mahdolliset korjaukset kääntämällä korjauksen verran käännettävää rengasta). Katso ohje alla.
Suunnan siirtäminen maastoon
- Pidä kompassia vaakasuorassa edessäsi, että neula pääsee pyörimään vapaasti.
- Käänny niin että pyörivä pohjoisneulan punainen pää on pohjoishaarukan eli hahlon tai N-merkin välissä.
- Kompassin pohjalevyn kulkusuuntanuoli (ja kompassin sivu) osoittaa nyt kulkusuunnan määränpäähän.
- Katso kulkusuunnasta mahdollisimman kaukaa selkeä maamerkki, jota kohdin lähdet kulkemaan.
- Saavuttuasi kyseiselle maamerkille, toista edelliset vaiheet etsien uusi maamerkki.
- Tee näin kunnes saavut perille.
- Jos et ole tehnyt korjausta suuntaa kartalta ottaessasi, ajaudut kohteesta sivuun korjauksen verran, jos muutoin olet tehnyt kaikki tarkasti. Pitkällä matkalla tämä saattaa olla jopa satoja metrejä.
- Jos teit kaikki tarkalleen oikein kuljet suoraan määränpään yli (tai törmäät siihen). Sinun tulee siis myös laskea tarvittaessa kuljettua matkaa.
- mittaa kartalta etäisyys senteissä ja muunna se kartan mittakaavan mukaan metreiksi, joita kulkiessasi sitten lasket askeleillasi.
- Kulkiessa kannattaa kuitenkin samalla seurata kartasta kulkemista ja erilaisia maamerkkejä, joita voit verrata kartassa näkyviin. Tällaisia ovat myös korkeuserot. Hyviä maamerkkejä ovat joet ym. selkeät merkit, joiden yli ei voi huomaatta kulkea.
- Mitä pitempi kuljettava matka on, sitä enemmän kuitenkin esimm. seuraavat asiat saattavat johtaa suoralta linjalta sivuun eli aiheuttaa eksymää:
- epätarkka suunnan otto kartalta,
- metalliesineiden ja sähkölaitteiden tai maaston aiheuttama neulan kääntyminen (suunnan otto esim. auton vieressä),
- maamerkkien hukkaaminen kulkiessa.
Kohteeseen löytäminen kartan avulla
- Aseta kompassin pitkä sivu lähtöpisteestä päämäärää kohden, niin että kulkunuoli kompassin pohjalevyssä osoittaa päämäärää kohden.
- Käännä karttaa koskematta kompassiin, niin että kompassin punainen nuoli osoittaa kartan pohjoiseen eli yläreunaan.
- Kartta on nyt maaston kanssa samassa asennossa ja kompassin kulkunuoli tai kompassin suora sivu osoittaa kohteeseen.
- Valitse kohteesta tai siltä suunnalta maamerkki, jota kohti kuljet.
- mitä pitemmältä voit valita kohteen sen tarkempi suunta on.
- jos kohde häviää välillä näkyvistä, valitse välikohteita tai katso suuntaa kopassista.
- Saavuttuasi valitsemallesi maamerkille, valitse uusi kompassin avulla kunnes tavoitat kohteen.
Annetun lukeman (suunta) mukaan kulkeminen
Kun tiedät suunnan (bearing) asteluvun
- Säädä asteluku kompassiin
- Pidä kopassi vartalosi edessä ja vaakatasossa, jotta neula voi liikkua vapaasti
- Käänny kunnes neulan punainen pää on punaisen hahlon kanssa päällekkäin
- Kasvosi ja kompassin kulkunuoli tai kompassin suora sivu osoittaa nyt kohteeseen.
- Valitse kohteesta tai siltä suunnalta maamerkki, jota kohti kuljet.
- mitä pitemmältä voit valita kohteen sen tarkempi suunta on.
- jos kohde häviää välillä näkyvistä, valitse välikohteita tai katso suuntaa kopassista.
- Saavuttuasi valitsemallesi maamerkille, valitse uusi kompassin avulla kunnes tavoitat kohteen.
Suunnan ottaminen maastosta
- Osoita kompassin kulkunuolella (travelarrow) tai kompassin suoralla sivulla haluttuun kohteeseen ja pidä kompassi siinä asennossa.
- Jos käytät peilikompassia aseta kohde keskelle tähtäysikkunaa ja käännä peiliä niin, että näet peilistä neulan
- Pidä kompassi vaakatasossa, jotta neula voi liikkua vapaasti
- Käännä kompassin säätörengasta (rotating dial) kunnes punainen nuoli on neulan punaisen pään kanssa päällekkäin
- Jos käytät peilikompassia menettele samoin peilin kautta säätäen.
- Katso astelukema
- Kulje kohteeseen pitämällä neulan punainen pää ja punainen hahlo päällekkäin ja kulkemalla kulkunuolen suuntaan tai kompassin suoran sivun suuntaan.
- Tee säätö uudestaan kohteeseen jos olet esimerkiksi ajautunut sivuun.
Sijainnin määritteleminen kartalle
- Valitse kolme maamerkkiä, joiden sijainnin tiedät myös kartalla
- Osoita maamerkkiä nro. 1. ja ota suunta maastosta kuten edellä on kerrottu
- Aseta kompassi kartalle niin että suoran sivun yksi pääty on maamerkin päällä
- Käännä kompassia niin, että punainen nuoli on punaisen hahlon kassa päällekkäin ja samalla maamerkissä
- Piirrä kompassin sivua pitkin niin pitkä viiva kuin on tarvetta (riippuu etäisyydestä kohteesta ja kartan mittakaavasta)
- Toista sama maamerkeille nro. 2. ja 3.
- Sijaintisi on kolmen viivan muodostaman kolmion keskellä.
Karttakorjaus
Jos korjauksia ei tehdä kompassia käytettäessä, otettu suunta kartalta ei johda kuljettaessa kohteeseen. Vastaavasti otettu suunta maastosta ei näytä kartalla oikeaan kohtaan.
Käsitteet
- Leveyspiiri - katso sivu Koordinaatit#Käsitteet
- Pituuspiiri - katso sivu Koordinaatit#Käsitteet
- 1° (aste) = 60' (minuuttia)
- Pohjoissuunta perustuu magneettiseen pohjoiseen. Pohjoissuuntia ovat:
- Neulapohjoinen (NeP, magneettinen pohjoissuunta, Magnetic North) – sijaintipaikan magneettisen kentän suunta eli neulapohjoinen sijaitsee magneettisen pohjoisnavan suunnassa eli suunta, johon kompassin neulan pohjoispää osoittaa. Tällä hetkellä sijaitsee Kanadan arktisilla saarilla liikkuen nyt itää kohden. http://geomag.nrcan.gc.ca/calc/mdcal-en.php
- Napapohjoinen (NaP, True North, maantieteellinen pohjoinen) – sijaintipaikan meridiaanin osoittama suunta pohjoisnavalle eli osoittaa pohjoisnavan suuntaan kohtaan, jossa maan pyörimisakseli leikkaa maanpinnan. Napapohjoinen on sidottu ETRS89-koordinaattijärjestelmään, joka taas on kiinnitetty ajanhetkeen eli tässä tarkoitettu napapohjoinen ei siirry.
- Pohjoisnapa - maan pyörimisakselin päässä oleva, vaihtaa paikkaansa.
- Karttapohjoinen (KP, Grid North) – projektiokaistan keskimeridiaanin suunta eli kartan pohjoisakselin suunta eli karttaan piirrettyjen pystysuorien koordinaattiviivojen suuntainen. Karttapohjoinen on Suomessa ainoastaan keskimeridiaanilla 27°E eli KP35 sama kuin napapohjoinen.
- Kaistapohjoinen (KP, Zone North) – esim. KP34 21°E
- Pohjoisluku (annual variation)– karttapohjoisen ja halutun suunnan välinen kulma.
- Kompassisuunta (KS) - Otetaan maastosta kompassilla suunta
- Tosisuunta (TS) - Otetaan kartalta kompassilla tai piirtämällä
- Magneettisuunta (MS) - laskennallinen tosisuuntaa ja erantoa käyttäen
- Eranto (ER) - napapohjoien ja neulapohjoisen välinen kulma.
- Vuotuinen muutos - eranto muuttuu vuosittain. Se on itään (+) tai länteen (-). Ilmoitetaan siitä vuodesta kun kartta on painettu.
- Eksymä (EKS) -
Oikeassa reunassa oleva erantoruusu on yleensä uusissa kartoissa.
KOK = NEK + NAK (tai KOK = NEK - NAK) PL = KOK + NEL YK = KOK + OK YK = PL – NEL OK = YK – KOK
- Napaluvun korjaus (Nak, NAK, True North Correction) – napapohjoisen eli maantieteellisen pohjoisen ja karttapohjoisen välinen kulma. Napapohjoisen ja halutun suunnan välinen kulma. Poikkeama syntyy karttaprojektiosta eli se riippuu kartan koordinaattijärjestelmästä. Esimerkiksi UKK-puistossa Karttakeskuksen Saariselkä Sokosti 2022 -kartalla -0,91°.
- Kokonaiskorjaus (Kok, KOK, Total Correction, eranto) – pohjoisluvun (Nak) ja neulaluvun (Nek, eranto) summa tai erotus. Saadaan laskemalla tai kartasta. Esimerkiksi UKK-puistossa Karttakeskuksen Saariselkä Sokosti 2022 -kartalla vuonna 2021 kokonaiskorjaus on +13,02° (+13,93° + -0,91°).
- ETRS-TM35FIN-koordinaatiston keskimeridiaani 27° kulkee suunnilleen Kotka - Utsjoki. Keskimeridiaanin 27° itäpuolella KOK = NEK – NAK. Keskimeridiaanin 27° länsipuolella KOK = NEK + NAK.
- Keskimeridiaanin 27° itäpuolella KOK = NEK – NAK = +10,75° – -5,25° = +16°
- Keskimeridiaanin 27° länsipuolella KOK = NEK + NAK = +10,75° + -5,25° = +5,50°
- Huomioidaan vuotuinen muutos KOK = KOK + vuotuinen muutos = +5°50'+ +0°60' = +6°10'
- Eranto on keskimeridiaanin länsipuolella +6°10' itäistä.
- Ominaiskorjaus (OK, "okki") – saadaan laskemalla.
- Yhteiskorjaus (YK) – kokonaiskorjauksen ja ominaiskorjauksen summa. Saadaan laskemalla.
- Suuntakulma – mittasuunnan ja pohjoissuunnan välinen kulma.
- Esimerkkejä
- (NEK +105 piirua) + (NAK -5 piirua) = KOK +100 piirua
- (OK +5 piirua) + (KOK +100 piirua) = OK +105 piirua
Eranto (Nek)
- Karttapohjoisen (KP, kartan viivojen) eli kartan osoittaman maantieteellisen pohjoisen (pohjoisnavan akseliin) ja kompassineulan magneettisen pohjoisen (NeP) välinen ero. Kutsutaan myös magneettinen deklinaatio. Eranto kartan alueella on merkitty yleensä kartan reunaan tekstinä tai nk. erantoruusuun.
- Neulaluvun korjaus (Nek, NEK, Magnetic Correction) eli eranto – kompassin neulan (neulapohjoinen) ja halutun suunnan välinen kulma. Selkeämmin napapohjoisen (kartan meridiaanin osoittama suunta pohjoisnavalle) ja neulapohjoisen (neulan osoittama suunta magneettiselle pohjoisnavalle) välinen kulma. Suomessa eranto on aina positiivinen ja jatkuvasti kasvava. Eranto kasvaa lännestä itään päin eli luku on suurempi idässä. Eranto voi vaihdella myös eri maastokohteissa maan magneettisista mineraaleista johtuen. Esimerkiksi UKK-puistossa Karttakeskuksen Saariselkä Sokosti 2022 -kartalla +13,93° vuonna 2021.
- Vuosittainen muutos (Annual Variation). Etumerkki osoittaa korjauksen maastosta mitattuun suuntaan, kartalta otettuun muutettava päinvastoin. Suomessa yleensä + eli itäinen (E). Esimerkiksi UKK-puistossa +0,25° (itään) vuonna 2021. Lasketaan vuoden 2024 arvo: 2024-2021 = 3 --> 3 * +0,25° = +0,75° --> +0,75° + 13,93° = +14,68°.
- Positiivinen eranto: magneettinen pohjoinen on itään maantieteellisestä pohjoisesta. Itäinen plus-eranto (E) on + -merkkinen. Tällöin kompassin neula osoittaa navalla maapallon akselin itäpuolelle. Yleensä Suomessa.
- Negatiivinen eranto: magneettinen pohjoinen on länteen maantieteellisestä pohjoisesta. Läntinen minus-eranto (W) on – -merkkinen.
- Joissain kompasseissa (esim. Brunton TruArc 10) eranto voidaan esiasettaa kompassiin kääntämällä määrätyllä tavoin. Tämän jälkeen kyseiseltä kartalta suuntaa otettaessa kokonaiskorjaus on valmiiksi huomioitu. Valinnaisesti voidaan säätää myös suuntien viemiseen maastosta kartalle.
- Erannot ovat nähtävillä [1].
Otettaessa suunta kartalta ja siirrettäessä se maastoon
- Korjaus muodostuu erannosta (Nek) ja napaluvun korjauksesta (Nak), joita kutsutaan yhdessä kokonaiskorjaus (Kok). Kokonaiskorjaus on laskettava. Erityisesti erannon laskeminen on tärkeää, mutta napaluvun korjaus lisää tarkkuutta.
- Ennen kartasta otetun suunnan käyttämistä kulkusuuntana maastossa on sen kompassisuunnasta vähennettävä kokonaiskorjaus (Kok). Kun korjaus on käännetty kompassiin, kompassin suunta osoittaa oikealle alkuperäisestä kartalta otetusta suunnasta.
- Sääntö: Kun suunta on otettu kartalta (TS), käännetään rengasta vähentämällä plus-eranto (+, itäinen, E) tai lisäämällä minus-eranto (-, läntinen, W).
- Erannonkorjausta tehdessäsi katso renkaan reunasta kartalta ottamasi suunnan astemäärä (TS).
- Jos eranto on itäistä (+, E), VÄHENNÄ ko. erannon astemäärä kompassissa olevasta suunnasta ja käännä kompassin säätörengas kyseiseen astenmäärään. Nyt sinulla on korjattu suunta kohteeseen! TS – KOK = KS.
- esim. TS (kompassissa) 100° - +6°10' = 100 - 6,10 = 93°90' (joka lukema säädetään kompassiin).
- Jos eranto on läntistä (-, W), LISÄÄ ko. astemäärä.
- huomaa merkkien vaihto kun haetaan kompassisuuntaa eli vähennetään eranto kartalta otetusta tosisuunnasta.
Otettaessa suunta maastosta ja siirrettäessä se kartalle
- Otetaan maastosta suunta. Suomessa lisätään lukemaan eranto.
- KS + KOK = TS eli mennään toteen.
Esimerkkejä merkintätavoista
Piiru (v)
Kulma, jota vastaavan kaaren pituus on 1/1000 säteestä à 0°3' 26,26482". 1° = 17 piirua Esim. 132 piirua / 17 = 7,8°
- Täysi ympyrä 6283,19 piirua (milliradiaania: 2 x π = 2 x 3,141593... = 6.283185... rad ≈ 6283 mrad).
- Piirujärjestelmä 1/6300. Suomessa 1/6000 joka on täysi kulma.
- 1 piirun eranto aiheuttaa maastossa 1 km matkalla 1 m virhettä.
- Yksi 60–jakoisen kompassin 1 jako osa on 100 piirua eli 6°
Pohjoinen 00-00, 0000, 6000 piirua Itä 15-00, 1500 Etelä 30-00, 3000 Länsi 45-00, 4500
- Esim. 45-00 + 120 piirua = 46-20
Muuntotaulukko kompassille piirut - asteet
Laskennassa käytetty arvoa 6000 v / 360° --> 1° = 16,66667v
Lataa Excel-taulukkona: Media:tietopiirutjaasteet.xls
PIIRU ASTE PIIRU ASTE PIIRU ASTE 00-00 0 20-00 120 40-00 240 01-00 6 21-00 126 41-00 246 02-00 12 22-00 132 42-00 252 03-00 18 23-00 138 43-00 258 04-00 24 24-00 144 44-00 264 05-00 30 25-00 150 45-00 270 06-00 36 26-00 156 46-00 276 07-00 42 27-00 162 47-00 282 08-00 48 28-00 168 48-00 288 09-00 54 29-00 174 49-00 294 10-00 60 30-00 180 50-00 300 11-00 66 31-00 186 51-00 306 12-00 72 32-00 192 52-00 312 13-00 78 33-00 198 53-00 318 14-00 84 34-00 204 54-00 324 15-00 90 35-00 210 55-00 330 16-00 96 36-00 216 56-00 336 17-00 102 37-00 222 57-00 342 18-00 108 38-00 228 58-00 348 19-00 114 39-00 234 59-00 354
Aste (°)
1 jako-osa = 2° täysi kulma = 360°
- Minus –merkkiset vähennetään - + - -
Suunnistus ajalla, kellolla
Tuntiviisari aurinkoa kohti, etelä on tuntiviisarin ja kello 12 välissä
- Huomioi talvi-/kesäaika.
- Talvella:
- Kesällä:
- Huomioi myös sijainti itä - länsi -suunnassa. Esim. Joensuun seudulla aurinko on talvella etelässä n. kello 11:45 (laskettu sivun [2] tietojen pohjalta)
Suunnistus maastomerkeistä
Pohjantähti
- Pohjantähti osoittaa ?-pohjoiseen
Otavan oman mitan päässä suunnilleen Otavan kahden etummaisen tähden muodostamalla linjalla.
Suuntavaisto
”Määritellään pohjoinen, johon nähden oma suunta puolitietoisesti huomioidaan.
Muurahaispesä
Julkisivu ehkä etelään, mutta ainakaan ei pohjoisen puolelle. Suhtaudu varauksella!
Kuu
- Kuu vähenee, kun vasen puoli on valaistu "vasen valaistu - vähenee".
- O/V-sääntö. Oikealta ohenee, vasemmalta vahvistuu.
- Kun kuu muodostaa P -kirjaimen se kasvaa
- Kun kuu muodostaa K -kirjaimen se vähenee
Etäisyys ja näkyvyys
- Mittaamiseen ja arviointiin käytetään: laseretäisyysmittaria, mittavaijeria/narua, karttaa, GPS paikannuslaitetta, piiru ja milliradiaanimittausta esim. optisen tähtäimen mitta-asteikolla, suksen mittaa hiihdettäessä, arviointia.
- Etenemisen aikana askelparien käyttö on hyvä tapa arvioida kuljettua matkaa. Kuinka monta askelparia tarvitaan 100 m kulkemiseen kävellen ja juosten. Askelparien määrä eri varusteissa ja maastoissa.
- Matkaa voi laskea esimerkiksi 10 kiven avulla, joita siirretään taskusta toiseen kymmenen metrin välein eli kun kaikki kivet on siirretty taskusta toiseen on kuljettu 100 m. Kun tämä toistetaan 10 kertaa, on kuljettu 1 kilometri.
- Matkan osittaminen, jakaminen osiin kiintopisteiden avulla ja laskemalla niiden väliset etäisyydet.
- Ojenna kompassia pitävä käsi eteen 70 cm päähän silmästä, katso kohteen korkeus asteikolta millimetreinä, arvioi kohteen korkeus ja tee laskutoimitus: 700 mm / kohteen korkeus asteikolla mm x kohteen arvioitu korkeus metriä = etäisyys metriä.
- Toistuvan tunnetun etäisyyden käyttäminen. Esim. pylväiden väli linjalla ei välttämättä ole vakio.
- Enemmän - vähemmän - keskiarvo: Arvioidaan vähimmäisetäisyys, suurin etäisyys ja lasketaan niistä keskiarvo (jaetaan yhteenlasketut arvot kahdella).
- Jos useampi kuin yksi arvioija määrittää etäisyyden, etäisyytenä käytetään arvioijien saavuttamaa keskiarvoa (jaetaan yhteenlasketut arvot arviointien lukumäärällä).
- Välähdyksestä laskeminen: Nähtyäsi välähdyksen, laske satayksi (300 m), satakaksi (600 m) jne.
Arvioidaan etäisyys liian lyhyeksi
- kohde erottuu selkeästi taustaa vasten
- vesistön yli
- tasaisen laajan alavan aukean yli
- aaltoilevan maaston yli
- sumu, pimeys, vesisade, lumisade
- aurinko takana
- kohde kirkkaasti valaistu
- kohde on ylempänä
- maastoeste välissä
Arvioidaan etäisyys liian pitkäksi
- epäselvä kohde
- virtaavaa vettä pitkin
- suoraa tietä ja katua pitkin
- vastavalossa (vasten aurinkoa)
- metsässä
- maassa tai polvillaan oltaessa
- tausta kohteen värinen
- ilma väreilee lämmöstä
Tunnetut kohteet
Sormien piirumitat: Ojennettu käsi edessä sormi/sormet pystyssä. 1 sormi on 30v (piirua). 2 - 60v, 3 - 100v, 4 - 120v, nyrkki - 150v.
- Ks. Koordinaatit, kohta Kulmayksikkö.
- Aseen tähtäimien käyttö kohteen etäisyyden arviointiin: Ampuma-asennossa katsotaan takatähtäimen yli ja kohdetta verrataan etutähtäimen mittoihin. Esimerkiksi panssarinvaunu on 7 m pitkä, se näkyy 25 piirua leveänä 300 metriä etäisyydeltä. Rynnäkkökiväärin ja konekiväärin (PKM) etutähtäimien jyvätunnelin ulkomitta vastaa tätä leveyttä.
Kohde | 100 m | 200 m | 300 m | 400 m |
---|---|---|---|---|
Panssarivaunu (7 m) | 70 | 35 | 25 | 17 |
Taistelija edestä makuulla (lev. 0,5 m) | 5 | 2,5 | 1,5 | 1,25 |
Taistelija seisova (pit. 1,8 m) | 18 | 9 | 6 | 4,5 |
Nopeusliikennemerkki (0,6 m) | 6 | 3 | 2 | 1,5 |
Otsikkoteksti | RK 62 | RK 95 | PKM |
---|---|---|---|
Etutähtäimen jyvän leveys (A) | 2,55 mm 4,7v | 2,55 mm 4,7v | 2,3 mm 2,6v |
Etutähtäimen jyvätunnelin vapaan välin leveys (B) | – | 6 mm 11,1v | 14,9 mm 16,6v |
Etutähtäimen jyvätunnelin sisämitta (C) | 12 mm 22v | 11,8 mm 21,9v | 16,8 mm 18,8v |
Etutähtäimen jyvätunnelin ulkomitta (D) | 14,7 mm 27v | 16 mm 29,6v | 21,9 mm 24,5v |
Hämärätähtäimen jyvän leveys | 4,9 mm 9,3v | 4 mm 7,4v | – |
Näkyvyys
- Erittäin vahva sumu 0 – 30 m
- Vahva sumu tai erittäin sakea lumipyry 30 – 500 m
- Kohtalainen sumu tai sakea lumipyry 200 – 300 m
- Heikko sumu tai sakea lumipyry 300 – 1 000 m
- Ume tai kohtalainen lumipyry 1 – 2 km
- Utu, erittäin tiheä sade, tihkusade tai heikko lumipyry 2-4 km
- Sade, heikko tihkusade tai sankka auer 4 – 10 km
- Heikko sade tai auer 10 – 20 km
- Ohut auer 20- 30 km
- Kirkas, kuulakka ilma yli 30 km
- tehtaan piiput ja kirkontornit 15-20 km
- isot rakennukset ja puut 8 km
- tunturimaja erottuu noin 4 km
- ikkunat 4 km
- muurattu savupiippu 3 km
- Kanootista näkee toisen melojan noin 3 kilometrin päästä ennen kuin horisontti kaartuu
- ihminen 1-2 km
- puhelintolppa 1 km
- ikkunanpuitteet 500 m
- vaatteiden väri 250 m
- kasvot 150 m selvästi
- ihmisen silmät 50-60m
- Kahden metrin korkeudelta horisontti, näköpiiri yltää 5,3 kilometriin. Lasketaan kaavalla: 3 856 x neliöjuuri katsojan korkeudesta metreinä.???