Voit itse lisätä ja muuttaa sisältöä muokkaa-painikkeiden avulla

Ennen tallennusta suositellaan ottamaan kopio muokkausruudusta (ctrl-a -> ctrl-c)

 Olet itse vastuussa tämän teoksen käytöstä aiheutuvista vahingoista Lue lisää.

Ubuntu

Wikikko - kansan taitopankkista
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Johdanto[muokkaa]

Ubuntu on yleisesti käytetty Debianiin pohjautuva Linux-jakelu. Ubuntun levykuvan voi ladata ilmaiseksi esimerkiksi sen suomenkielisiltä kotisivuilta osoitteesta http://www.ubuntu-fi.org Ubuntun asentaminen on erittäin yksinkertaista, sillä sen asennusohjelma sekä käyttöliittymä yleensäkin muistuttaa hyvin paljon Windowsia.

Komentoja[muokkaa]

  • Ctrl-Alt-t     Pääteohjelma


Päivitys[muokkaa]

  • Pääteohjelma
sudo apt update && sudo apt upgrade -y

sudo apt update
sudo apt upgrade
sudo snap refresh

Iptables[muokkaa]

  • Asennus: sudo apt-get install iptables-persistent
  • Porttien asennuksen jälkeen: iptables-restore < /etc/iptables/rules.v4
  • tai
    • sudo /etc/init.d/iptables-persistent save
    • sudo /etc/init.d/iptables-persistent reload

sudo salasanan poistaminen[muokkaa]

Pääteohjelmassa:

  • sudo usermod -aG sudo käyttäjänimi
  • Tai
  1. sudo visudo
  2. muuta rivi %sudo ALL=(ALL:ALL) ALL riviksi %sudo ALL=(ALL:ALL) NOPASSWD: ALL
  3. tallenna ctrl-s ja poistu ctrl-x

Yhteys MacBook - Ubuntu[muokkaa]

  • Ubuntun näytön jakaminen ja hallitseminen MacBookissa (4/2025). MacBookin hiiren liikkeet näkyvät Ubuntun näytöllä. Tiedostoja ei voi siirtää vetämällä ikkunan päälle.
  1. Asenna Ubuntu esimerkiksi Raspberry Pi 5 -tietokoneeseen.
  2. Yhdistä sekä MacBook että Raspberry samaan WiFi-verkkoon.
  3. Ubuntu
    1. Settings > System > Remote Desktop > Desktop Sharing On > Remote Control On > Login Details Password: salasana jota tarvitaan
    2. Pääteohjelmassa komento: ip addr
      1. tulosteen alaosassa on inet 192.168.1.157 tms.
  4. MacBook
    1. Lataa App Storesta sovellus Windows App.
    2. System Settings > Privacy & Security > Local Network > Windows App päälle. Jos ei onnistu tässä vaiheessa, onnistuu sen jälkeen kun yritetään muodostaa yhteyttä.
    3. Avaa Windows App
    4. + > Add PC > PC name: 192.168.1.157 eli Ubuntun IP-osoite > Add > Ubuntun ikkuna aukeaa MacBookiin.
  • SSH-yhteys Ubuntuun MacBookista (4/2025)
  1. Asenna Ubuntu esimerkiksi Raspberry Pi 5 -tietokoneeseen.
  2. Yhdistä sekä MacBook että Raspberry samaan WiFi-verkkoon.
  3. Ubuntu
    1. Pääteohjelmassa
      1. sudo apt-get update
      2. sudo apt-get install openssh-server
      3. Odota hetki
      4. sudo service ssh status   ja pitäisi näkyä active (running)
    2. Settings > System > Secure Shell > Secure Shell päälle
    3. Pääteohjelmassa komento: ip addr
      1. tulosteen alaosassa on inet 192.168.1.157 tms.
  4. MacBook
    1. Pääteohjelmassa
      1. ssh ubuntukäyttäjätunnus@192.168.1.257 tai tarvittaessa loppuun vielä -p22
      2. vastataan yes
      3. Annetaan ubuntukäyttäjätunnuksen salasana
      4. Poistuminen logout

Tiedoston siirtäminen SSH-yhteydellä Ubuntuun MacBookista

  1. Asennetaan yllä olevan ohjeen mukaan SSH-yhteys.
  2. Kirjaudutaan SSH-yhteydestä pois eli yhteys Ubuntuun ei ole päällä.
  3. scp ~/Downloads/tiedostonimi.pääte ubuntukäyttäjätunnus@192.168.1.157:~/
    1. Syötetään ubuntukäyttäjätunnuksen salasana
    2. Edellä mainittu komento kopioi MacBookin Lataukset-kansiosta tiedostonimi.pääte -tiedoston Ubuntun /home/ubuntu -kansioon.

Tiedoston siirtäminen SSH-yhteydellä MacBookiin Ubuntusta

  1. Asennetaan yllä olevan ohjeen mukaan SSH-yhteys.
  2. Kirjaudutaan SSH-yhteydestä pois eli yhteys Ubuntuun ei ole päällä.
  3. scp ubuntukäyttäjätunnus@192.168.1.157:~/tiedostonimi.pääte ~/Downloads
    1. Syötetään ubuntukäyttäjätunnuksen salasana
    2. Edellä mainittu komento kopioi Ubuntun /home/ubuntu -kansiosta tiedostonimi.pääte -tiedoston MacBookin Downloads-kansioon.

Yhteys Ubuntu <-> Android[muokkaa]

Kaapeliyhteys

  1. Yhdistä esimerkiksi Raspberry Pi 5 Ubuntulla Android-puhelimeen kaapelilla
  2. Androidissa Asetukset > Yhteydet > Mobiilitukiasema ja yhteyden jako > USB-yhteys
  3. Ubuntu tunnistaa automaattisesti kaapeliyhteyden ja käyttää esimerkiksi matkapuhelimen internetverkkoa.

Ubuntusta Androidiin[muokkaa]

TightVNC, Ubuntun näytön jakaminen ja käyttäminen paikallisverkossa, Raspberry Pi5 Ubuntu

  • HUOM! GNOME-työpöydän jakaminen ei välttämättä onnistu tällä, vaan tulee asentaa siitä kevyempi versio, joka voi toimia: sudo apt-get install --no-install-recommends ubuntu-desktop gnome-panel gnome-settings-daemon metacity nautilus gnome-terminal -y
  • Muodostaa "oman yhteyden" Ubuntuun eli ei peilaa näyttöä. Näin esimerkiksi Ubuntu voidaan käynnistää GNOME-työpöytänä, mutta TightVNC-toimii XFCE-työpöytänä samaan aikaan Androidin näytöllä.
  • Mikä työpöytäympäristö on käytössä: echo $XDG_CURRENT_DESKTOP
  1. Asennetaan XFCE-työpöytä ja LightDM. XFCE:n tunnistaa hiirestä keskellä ruutua.
    1. sudo apt update
    2. sudo apt ugrade
    3. sudo apt install xfce4-goodies xfce4
    4. sudo reboot
  2. (Valitaan käynistyessä Xfce Session)
  3. Asennetaan Tightvnc
    1. sudo apt update
    2. sudo apt ugrade
    3. sudo apt-get -y install tightvncserver
  4. vncserver
    1. syötetään enintään 8-merkkinen salasana
    2. jos ruutu halutaan jakaa vain katseltavana, valitaan y
    3. Ennen xstartup-tiedoston muokkaamista tuhotaan kaikki vncserver-instanssit. Samoin jos annetaan peräkkäin uusi vncserver-komento, luo palvelin aina uuden instanssin eli 1,2,3... Näiden porttien numerot ovat 5901, 5902, 5903...
      1. vncserver -kill :1
    4. Muokataan asetustiedostoa, jolla tightVNC käynnistyy.
      1. nano ~/.vnc/xstartup
#!/bin/sh
def
export XKL_XMODMAP_DISABLE=1
unset SESSION_MANAGER
unset DBUS_SESSION_BUS_ADDRESS
xrdb $HOME/.Xresources
xsetroot -solid grey
startxfce4 &
  1. vncserver
  2. vncserver -geometry 1280x720 -depth 24    tarkempi näyttö
  3. Avataan tarvittaessa Ubuntun portit 5900 ja 5901
  4. Yhdistetään Ubuntu Ardoidiin WiFillä.
    1. Asetukset > Yhteydet > Mobiilitukiasema ja yhteyden jako > Mobiilitukiasema
    2. Valitaan Ubuntussa kyseinen WiFi-verkko
  5. ifconfig
    1. Katsotaan IP-osoite kohdasta wlan0 ja inet. Esimerkiksi 192.168.130.68
  6. Ladataan RVNC Viewer Play Storesta
  7. + > Address: lisätään em. IP-osoite ja sen perään :1 (tai 5901) Esimerkiksi 192.168.130.68:1 > Annetaan yhteydelle nimi
  8. Connect > syötetään vncserveriä asennettaessa annettu salasana > Remember password > Continue.
  • Hiirtä liikutetaan sormella ja kun se on esimerkiksi halutun painikkeen päällä näpäytetään näyttöä. Lisää ohjeita i-kuvakkeesta.
  • Asetetaan TightVNC käynnistymään tietokoneen käynnistyessä, jolloin ei tarvita ulkoista näyttöä. Tällöin Ubuntu täytyy sammuttaa WiFi-yhteyden ollessa päällä kyseisen Androidin mobiilitukiasemassa. Näin Ubuntun käynnistyessä se asettaa TightVNC-palvelimen päälle ja muodostaa yhteyden Androidiin, jolloin Ubuntua voidaan alkaa käyttämään Androidista.
  1. nano /etc/systemd/system/vncserver@.service
  2. Lisätään seuraavat rivit tiedostoon muuttaen kaksi käyttäjä-kohtaa Ubuntu-käyttäjätunnukseksi.
[Unit]
Description=TightVNC-palvelimen kaynnistaminen automaattisesti
After=syslog.target network.target
[Service]
Type=forking
User=käyttäjä
PAMName=login
PIDFile=/home/käyttäjä/.vnc/%H:%i.pid
ExecStartPre=-/usr/bin/vncserver -kill :%i > /dev/null 2>&1
ExecStart=/usr/bin/vncserver -depth 24 -geometry 1280x720 :%i
ExecStop=/usr/bin/vncserver -kill :%i
[Install]
WantedBy=multi-user.target
  1. sudo systemctl daemon-reload
  2. sudo systemctl enable vncserver@1.service
  • Nyt TightVNC-palvelin voidaan käynnistää tai pysäyttää seuraavilla komennoilla:
systemctl start vncserver@1.service
systemctl stop vncserver@1.service
  • Ubuntu pitää tällöin sammuttaa
  • TightVNC-lokitiedostossa on mahdollisesti virheilmoitukset: cat .vnc/käyttäjänimi\:1.log
  • sudo nano /etc/tightvncserver.conf
  • Harmaa näyttö: Tämä on yleinen virhe kun jotain ei toimi. Todennäköisesti xstartup-tiedostossa kaikki ei ole kohdallaan.
  • Virheilmoitus: Failded to execute default Web Browser Input/output error.
    • Ubuntun mukana (4/2025) tuleva Firefox ei toimi xfce4:n kanssa.
    • xfce4-settings-manager > Default Applications > Web Browser: Firefox.
  • Sovelluksen poistaminen: sudo apt remove tightvncserver ja sudo apt autoremove
Lähde Setup VNC Server on Ubuntu


TeamViewer, Ubuntun näytön jakaminen paikallisverkossa, Raspberry Pi5 Ubuntu

  • Raspberry Pi5 on arm64, joten TeamViewer asennus kotisivuilta deb-pakettina ei onnistu.
  • Paikallisverkossa yhdistäminen ei edellytä TeamViewer-tiliä tai internetyhteyttä.
  • Edellyttää, että Raspberry Pi5 on käytettävissä näyttö yhdistämiseen.
  1. Asennetaan Pi Apps
    1. wget -qO- https://raw.githubusercontent.com/Botspot/pi-apps/master/install | bash
  2. Avataan Pi Apps-sovellus kuvakkeesta ja asennetaan sen avulla TeamViewer
  3. Avataan TeamViewer-sovellus > Extras > Options > General > Incoming LAN connections: accept exclusively
  4. Asennetaan TeamViewer-sovellus Play Storesta Androidiin
  5. Yhdistetään Raspberry Pi 5 ja Android kaapelilla tai asettamalla Android mobiilitukiasema-tilaan ja yhdistämällä RPi siihen WiFi:llä.
  6. Avataan TeamViewer-sovellus ja syötetään Ubuntun TeamViewerissä näkyvä IP-osoite (Your ID) Androidin Kumppanin tunnus -kohtaan > näpäytetään Etähallinta-painiketta.
  7. Syötetään Ubuntun TeamViewerissä näkyvä salasana (password) Androidissa auenneeseen ikkunaan > OK
  8. Hyväksytään Ubuntussa etäyhteys siirtämällä liukukytkin päälle > Share.

Androidista Ubuntuun[muokkaa]

scrcpy

Lähde GitHub On Linux
  1. Aseta Androidin asetuksissa USB-debug päälle. Tämä on erittäin tärkeä!
  2. sudo apt update
  3. sudo apt install android-tools-adb android-tools-fastboot
    1. adb version
  4. sudo nano /etc/udev/rules.d/51-android.rules
    1. SUBSYSTEM=="usb", ATTR{idVendor}=="puhelimen sarjanumero", MODE="0666", GROUP="plugdev"
    2. sudo udevadm control --reload-rules
    3. sudo udevadm trigger
  5. sudo apt install ffmpeg libsdl2-2.0-0 adb wget \ gcc git pkg-config meson ninja-build libsdl2-dev \ libavcodec-dev libavdevice-dev libavformat-dev libavutil-dev \ libswresample-dev libusb-1.0-0 libusb-1.0-0-dev
  6. git clone https://github.com/Genymobile/scrcpy
  7. cd scrcpy
  8. ./install_release.sh
  9. scrcpy
  • EI TOIMI: 4/2025 Raspberry Pi 5, Android A55, Ubuntu Noble Numbat Linux 6.8.0-1020-raspi (aarch64)
    • Virheilmoitus: ERROR: Could not find andy ADB Device
      • adb devices     Pitäisi listata laitteet, esim. puhelimensarjanumero device, mutta antaa vain vastauksen List of devices attached

Kirjautumisongelmat[muokkaa]

  • Kirjautuminen käynnistettäessä ei onnistu vaikka käyttäjä ja salasana ovat oikein.
  1. ctrl - alt - F2 > anna käyttäjätunnus ja salasana -> aukeaa komentorivi
  2. startx
    1. Jos komentoa ei löydy, asenna annetun ohjeen mukaisesti

Apt[muokkaa]

https://www.linux.fi/wiki/APT
  • sudo apt update && sudo apt upgrade -y

Grub[muokkaa]

Korjattava/päivitys Esimerkiksi grub2:n osalta muokkaus on muuttunut.

Päivittäessään kernelin ubuntu lisää uuden kernelin grub listaan ylimmäiseksi. Ensinnäkin näitä kertyy koko ajan yhä pitempi lista, ja toiseksi jos viimeisenä on esimerkiksi Windows, johon haluat tietokoneen automaattisesti käynnistyvän, joudut aina käydä muuttamassa manuaalisesti järjestystä.

Tiedostoon pääsee käsiksi esimerkiksi päätteellä tai suoraan työpöydältä Alt+F2 ja

gksudo gedit /boot/grub/menu.lst
  • vanhat kernelit voi poistaa listalta, jätä kuitenkin kaksi viimeisintä
  • jätä myös memtest
  • jos käytät vain ubuntua, voit muuttaa asetukseksi howmany=1 jolloin automaattisesti näkyy vain uusin kernel tai niin monta kuin haluat.
  • jos haluat että käynnistyy jossain tietyssä käyttöjärjestelmässä, esimerkiksi windowsissa sinun täytyy lisätä lukua default tai poistaa kerneleitä niin että default-arvo on kohdallaan. Luku on ylhäältäpäin laskettuna, monesko listalla.

Ubuntun asentaminen[muokkaa]

Lataa ensin levykuva ja polta se esimerkiksi DVD-levylle tai usb-tikulle. Kattavat asennusohjeet löytyvät Ubuntun suomenkielisiltä kotisivuilta, mutta myös näitä ohjeita seuraamalla voit päästä hyvään tulokseen.

  1. Lataa edellämainitulta sivustolta Ubuntun levykuva; valitse latausvalikosta koneellesi parhaiten sopiva jakelu (tärkein valinta on 32-bittisen ja 64-bittisen järjestelmän välillä).
  2. Kytke/aseta asennusmedia (esimerkiksi juuri polttamasi dvd-levy) asennettavaan koneeseen, ja käynnistä kone. Jos edellinen käyttöjärjestelmäsi käynnistyy Ubuntu-asennusohjelman sijaan, niin muuta BIOSista boot-järjestystä. Jos Ubuntu-asennusohjelma aukeaa, kaikki on kunnossa.
  3. Seuraa asennusohjelman ohjeita ja anna pyydetyt tiedot. Muista, että jos käytät kannettavaa tietokonetta, se kannattaa pitää latauksessa asennuksen ajan.
  4. Kun asennusohjelma on päättynyt, poista asennusmedia (ota DVD-levy asemasta tai muistitikku usb-liittimestä pois) ja käynnistä tietokone uudelleen.
  5. Sinulla pitäisi olla nyt toimiva Ubuntu-asennus odottamassa ohjelmien asentamista ja käyttämistä!