Suomen ilmasto

Kasvukausi

Kasvukausi alkaa kun vuorokauden keskilämpötila kohoaa pysyvästi yli +5 Celsius asteen. Kasvukausi päättyy kun em. lämpötila lasekee alle +5 asteen. Kasvien kasvu on voimakkainta kesä-, heinä-, ja elokuussa. Sen pituus vaihtelee Lounais-rannikon noin 180 vuorokaudesta Rovaniemen 130 vuorokauteen.

Lämpösumma saadaan kun lasketaan yhteen kaikki kasvukauden vuorokaudet.

Vuodenajat

* Kesä alkaa kun keskilämpö kohoaa yli +10 Celsius asteen, ja loppuu keskilämpötilan laskiessa +10 alle. Etelä-Suomessa ja sisämaassa toukokuun lopussa ja pohjoisessa kesäkuun puolivälissä. Pisimpään jatkuu rannikolla, lähes syyskuun loppuun. Helsingissä noin 127 vuorokautta, Utsjoella noin 57 vuorokautta.

* Syksyllä vuorokauden keskilämpötila on +10 - 0 asteen välillä. Turussa noin 68 vrk, Utsjoella 49 vrk.

* Talvi kun keskilämpö on pysyvästi alle 0. Helsingissä noin 122 vrk, Utsjoella 203 vrk.

* Kevät kun keskilämpö +10 - 0 asteen välillä. Turussa noin 42 vrk, Utsjoella 57 vrk.

Ilmankosteus

Ilmankosteus on peräisin vesistöistä, maasta ja kasvien pinnalta (evaporaatio) ja kasvien soluikoista (transpiraatio) haihtuvasta vedestä. Kasvien ja maan haihdutus yhdessä on nimeltään evapotranspiraatio.

* Suhteellinen ilmankosteus prosentti ilmoittaa ilmassa olevan vesimäärän prosenttilukuna siitä vesimäärästä, joka voisi olla maksimissaan ilmassa vallitsevassa lämpötilassa ja paineessa. Talvella kosteus-% on korkeampi kuin kesällä. Esim. marraskuu 89%, kesäkuu 68%.

Säteily

Aurinko säteilee lämpöä ja valoa. Runsaimmin valoa on kesäkuussa, sitten heinä-, touko-, elo- ja syyskuussa. Pohjois-Suomessa päivä on pitkä, mutta säteilyn voimakkuus pieni. Varhaisviljelyn kannalta etelärinteet ovat edullisia. Itä- ja länsirinteet ovat hyviä monivuotisten kasvien viljelyn kannalta. Esimerkiksi taimitarhat. Pohjoisrinteet ovat kylmiä ja varjoisia.

Pilvisyys

Pilvisinä päivinä aurinko säteilee hajasäteilyä ja energiamäärä on alhaisempi. Valoa on riittävästi, mutta lämpösäteilyä on vähän.

Tuuli

Tuulen nopeus on keskimäärin 3-4 m/s. Tuuli alentaa ilman lämpötilaa päivällä 0,5 - 1,5 astetta. Tuulensuojaisessa paikassa maan lämpötila nousee ja pieneliötioiminta vilkastuu, mikä taas lisää hiilidioksidimäärää ja yhteyttäminen lisääntyy. Voimakas tuuli lisää haihtumista, joka aiheuttaa veden hukkaa ja lämpötilan laskua.

• Tuulensuojat lisäävät satoa 4-6 %, samalla tuotteiden laatu paranee, kukinta ja pölytys tasaisempaa, marjat eivät variset ja vähemmän mekaanisia vaurioita. Lisäksi vähemmän toispuoleisia latvuksia ja pölyyntymistä. Tuulensuoja kerää myös lunta, jolloin routa jää matalammaksi ja juuristo on paremmin suojassa. Tuulensuoja pienentää viljelypinta-alaa noin 10% ja ilman kulkiessa vähemmän saattaa hallaa esiintyä helpommin, joten viljelypaikan valinta on tärkeä. Tuulensuojia voi tehdä kasveista ja rakennusmateriaaleista. Suojan aukkoisuus on 30-50 %.

Halla

Halla tarkoitta kasvukauden aikaista lämpötilan laskua niin alas että viljelykasvit vaurioituvat tai tuhoutuvat sen vaikutuksesta. Arkuus vaihtelee kasvilajeittain. Esimerkiksi papu vioittuu jo +2 asteen lämpötilassa, keräkaali taas saattaa kestää -4 - -6 asteen pakkasta. Hallaa esiintyy eniten alavilla paikoilla, koska kylmä ilma on lämmintä raskaampaa ja laskeutuu notkoihin.

* Säteilyhalla. Matalapaineen jälkialueelle muodostuu usein kuivan ja kylmän ilman virtaus. Kasvusto ja maaperä säteilevät lämpöä ilmaan ja kylmää ilmaa laskeutuu tilalle. Kasvuston lämpötila laskee.

* Tuulihalla. Kova tuuli tuo mukanaan kylmää ilmaa. Ilmavirtaus alentaa myös lämpötilaa. Kasvin haihdutus lisääntyy ja kasvi paleltuu.

* Laaksohalla. Esiintyy laaksoissa ja aukioilla joissa kylmän ilman virtaus estyy kasvien tai maaston muodon takia.

Hallaa voi torjua eri keinoin.

* Kate. Peitetään sopivalla katteella, esimerkiksi harsolla, havuilla, muovilla tms. Harsolla noin -3 - -4 pakkasasteen kesto.

* Maan kastelu noin 10 mm kerralla maan lämmönvarastointikyvyn parantamiseksi.

* Savu. Kostean oljen, turpeen, puun tai paperin polttaminen. Höyrypitoinen savu tai sumu muistuttaa pilviä.

* Sadetus aloitetaan ennen lämpötilan laskua nollaan. Lopetetaan kun jää on kokonaan sulanut kasvin pinnalta. Sadetusmäärä on 3 mm tunnissa ja sen on pyörittävä vähintään 1 kierros minuutissa. Soveltuu vain tyynellä säällä. Jäätyessään vesi luovuttaa lämpöä ja kasvi ei jäädy kun sen päällä on jäätyvää vettä. Jään sulaminen sitoo lämpöä ja jää ottaa sen kasvista jos sadetusta ei jatketa jään sulamiseen asti. Jos sadetusta tehdään liian usein, kertyy vettä maahan liikaa.

* Ilmakerrosten sekoittaminen. Kasvukerroksen kylmän ilman sekoittaminen ylempään lämpimään ilmaan. Köysiä liikuttamalla ja moottorikäyttöisillä puhaltimillta tms.

Routa

Talvipakkanen jäädyttää maan eli maa routaantuu. Syvyys vaihtelee yleensä 20-120 cm välillä. Lumipeite suojaa roudalta. Jatkuu maalis-huhtikuulle asti. Routa alkaa sulamaan lumen sulamisen kanssa, mutta pohjasta käsin, ei pinnasta. Kivennäismaat routaantuvat nopeammin ja syvemmälle kuin eloperäiset maat. Karkeat kivennäismaat kuten Sr, Hk, KHt jotka sisältävät niukasti vettä routaantuvat lievästi. Kynnetyillä mailla routa parantaa rakennetta. Routatyypit ovat seuraavat:

* Onkalorouta eli homogeeninen routa. Ei vahingoita kasveja tai niiden juuria, koska ei liiku sulaessaan. Se myös sulaa nopeasti.

* Kerrosrouta vahingoittaa kasvien juuria katkomalla niitä, koska liikuttaa maata. Se sulaa ja jäätyy hitaasti. Esiintyy kun maa on tiivistä, kosteaa ja runsashumuksista. Jäätyminen on epätasaista, eripaksuisia jääkerroksia joiden välissä on kuivaa maata. Esimerkiksi Hht, Hs, S -mailla.

Rouste

Vesi jäätyy pieniksi pystysuuntaisiksi neulasiksi. Sulaa päivällä ja jäätyy yöllä, jolloin pinta kohoillee ja taime ja siemenet nousevat mukana. Juuret kuolevat. Hs ja HHt -mailla.

Jääpolte

Kun lunta on vähän tai maa on epätasaisesti muokattu syntyy jääkerroksia kasvien tyville (lätäköitä). Keväisin kun aikaiset sulamisvedet kertyvät lammikoiksi maan pinnalle, eivätkä roudan takia pysty imeytymään maahan. Samoin talvella, jolloin on pitkiä suojajaksoja ja pakkasia vuorotellen.

Vesi

Katso sivu Vesi