Voit itse lisätä ja muuttaa sisältöä muokkaa-painikkeiden avulla
Ennen tallennusta suositellaan ottamaan kopio muokkausruudusta (ctrl-a -> ctrl-c)
Olet itse vastuussa tämän teoksen käytöstä aiheutuvista vahingoista Lue lisää.
Sammalet
Maailmassa noin 20 000. Pohjoismaissa noin 1 200. Yleensä vaikeat olosuhteet, tunnistaa sitä kautta luonnonolot.
Rakenne ja tunnistus[muokkaa]
Yhteytys vähäisessä valossa, pikku pakkasessakin, kosteus tärkeä! Myös lisääntyvät. Yhteyttävät jotkin jopa hangen alla, häviävät putkilokasveille rehevillä mailla. Voivat kasvaa hyvinkin alhaisessa lämpötilassa keväällä.
Lehtisammalilla ja suurimmalla osalla maksasammaleista verso on erikoistunut varreksi ja lehdiksi. Vain muutamilla maksasammaleilla nauhamainen sekovarsi, esimerkiksi keuhkosammal.
Sammalten juurina 1- / useampisoluisista solurihmoista muodostuneet juurtumahapset l . ritsoidit. Esimerkiksi kangaskynsisammalen varressa harmaa tai ruskea huovasto.
Kangaskynsisammalen pitkän värikkään varren päällä itiöpesäkkeet. Itiöt sammalten tärkeimpiä lisääntymiselimiä ja tärkeitä tuntomerkkejä. Kasvullinen lisääntyminen itusilmiuilla.
Tunnistuksessa apuna lehtien muoto, suoni, lehden kiinnittyminen, laidan hampaisuus, suonen pituus, leveys, kärki voi olla väritön karva. Lopullinen määritys yleensä mikroskoopilla. Suurennuslasi, teräväkärkiset pinsetit, vettä. Virkistä vesiastiassa.
- Onko itiöpesäkkeitä?
- Minkälaisia? Pystyjä/ vaakasuoria/ kallellaan, varren väri, kaulakyhmy, uurteita.
- Lähteekö verson kärjestä?
- Onko kasvullisia lisääntymiselimiä?
- Millaiset lehdet? Suoni lyhyt/ pitkä, kaksihaarainen.
- Onko lehdet kiinni varressa? Johteiset, riveissä, reunat, kärki.
- Ovatko tyvinurkkasolut erilaistuneet?
- Onko varsi erivärinen / haarainen?
- Onko huovastoa?
- Ovatko haarat kimpuissa?
- Ovatko haaralehdet erilaisia kuin varsilehdet?
Kangaskarhusammalen pinta kiiltävä ja vahapeitteinen.
Korpikarhunsammalen lehti pitkä, kärjestä kapea ja hampainen. Kärki keskisuonta. Kaste- ja karstasammalella ei suonta. Korpikarhunsammal suurina löyhinä patjoina kosteahkossa.
Keuhkosammalen sekovarressa liuskan keskellä tumma suonimainen pullistuma.
Takkukarstasammal pienikokoinen, kuivat paikat, punaruskea, lehdet suonettomat, itiöpesäkkeen perä lyhyt verson kärjestä, itiöpesäke aukeaa muista aitosammalista poiketen neljällä pitkittäisuurteella. Kallioilla, kivennäismaalla, turpeella löyhinä mättäinä.
Sammallajeja[muokkaa]
Kangaskynsisammal[muokkaa]
Lehdet tuntomerkit. Kärkilehdet pystyt ja vähän alemmat lehdet jäykkinä ulospäin siirottavat, voimakkaan sahalaitaiset ja poikittain aaltopoimuiset, lehtisuoni selkeä ja ylettyy kärkeen, varren huovasto ruskean tai vaalean harmaa.
Korpikarhunsammal[muokkaa]
Suurikokoinen, lehdet suorat neulasmaiset, kiillottomat kapenevat tasaiseksi pitkäksi kärjeksi, lehden laidat selkeän hampaiset, kuivina lehdet varrenmyötäiset, kosteana vaakasuorassa ulospäin, pesäkkeenperä lähtee verson kärjestä ja on pitkä ja kellanpunainen, pesäkkeen juuressa apofyysiksi kutsuttu kaulusmainen laajentuma, pesäkkeen auetessa kärjestä irtoaa kansi ja muodostuu aukko, jonka reunassa hampaita.
Maksasammalet[muokkaa]
Hepaticae. Kastesammal, keuhkosammal.
Sekovarsi maksasammalella voi olla, lehtisammalella ei koskaan. Lehdet maksasammalella hennot, pienet, keskisuonettomia, hampaiset, 2 rivissä kyljessä. Lehtisammalella vankempia, korkeintaan hampaisia, usein teräviä, kierteisesti, suoni. Itiöpesäkkeet maksasammalella hennot, lehtisammalella vankat. Juurtumahapset maksasammalella aina yksisoluisia, lehtisammalella monisoluisia ja haaraisia.
Lehtisammalet[muokkaa]
Jakautuu aitosammaliin Bryales ja rahkasammaliin Sphagnales.
Aitosammalia[muokkaa]
Kangaskynsisammal, isokorallisammal, suikerosammal, korpikarhunsammal, kalliokarstasammal.
Rahkasammalia[muokkaa]
Okarahkasammal.
Käyttö[muokkaa]
Keuhkosammalet[muokkaa]
Haaroittuu kaksihaaraisesti, maanpintaa pitkin.
Karstasammal[muokkaa]
Pystyversoinen, lehdet verson laidoilla, ei suonta, lehdet pyöreät ja läpikuultavan ohuet.
Isokorallisammalen[muokkaa]
Lehdet hajonneet pieniksi ripsiksi, jota ei aitosammalilla.
Okarahkasammal[muokkaa]
Suurikokoinen, haaralehdet taipuvat puolivälistä melkein kohtisuoraan ulospäin --> piikkinen ulkonäkö. Haaroja noin 5, joista 3 ulospäin ja 2 varrenmyönteisesti, varsilehdet leveän kielimäiset, pyöreäkärkiset, kirkkaan vihreä.
Rahkasammalet[muokkaa]
Soilla tyypillisiä. Lajeja noin 150, Suomessa alle 40. --> turvekerrokset. Haarat lähtevät kimpuittain, ei suonta, harvoin itiöpesäkkeitä, varsi- ja haaralehdet erilaisia, lehdet 1-solukerroksisia.
Suikerosammalet[muokkaa]
Yleensä maanmyötäisenä mattona, haaroittuu epäsäännöllisesti, pesäkeperä lähtee keskeltä vartta! ja pesäke usein taipunut vaakasuoraan, lehdet kolmiomaiset ja pitkähköt, haara- ja varsilehdet samanlaisia.
Lähteet[muokkaa]
Ilmari Paasio; Pieni sammal- ja jäkäläkirja. Hans Martin Jahns; Sanikkaiset, sammalet, jäkälät.