Voit itse lisätä ja muuttaa sisältöä muokkaa-painikkeiden avulla
Ennen tallennusta suositellaan ottamaan kopio muokkausruudusta (ctrl-a -> ctrl-c)
Olet itse vastuussa tämän teoksen käytöstä aiheutuvista vahingoista Lue lisää.
Rakkolevä
Fucus vesiculosus (latina), Blåstång, Hötter, Klotång (ruotsi), Bladder wrack, Black-tang, Sea oak (englanti), Põisadru, Harilik põisadru (viro), Hauru (länsisuomalainen murre)
Esiintyminen[muokkaa]
Rakkolevä on Suomen rannikon tärkein makrolevä. Se vaatii menestyäkseen riittävän suolaista vettä. Sitä esiintyy varsinaisella Itämerellä, Suomenlahdella esiintymisalue ulottuu Venäjälle Primorskin edustan saaristoon saakka ja Pohjanlahdella Merenkurkkuun asti. Aikuisen rakkolevän koko: 20-60(-100) cm.
Rakkolevän kasvuvyöhykkeen syvyys vaihtelee rannan avoimuuden mukaan. Ulkosaaristossa rakkolevä kasvaa noin puolen metrin syvyydestä viiden metrin syvyyteen. Tyvilevy kiinnittää sen tiukasti kalliopintaan. Tarvitsemansa ravinteet rakkolevä saa suoraan ympäröivästä vedestä.
Rakkolevä on rehevöitymisen ja saastumisen vuoksi taantunut Itämerellä. 1900-luvun alussa rakkolevä kasvoi jopa 12 metrin syvyydessä Saaristomerellä ulkosaaristossa. Rakkolevä on eräs Itämeren avainlajeista. Kasvustot tarjoavat elinympäristön ja ravintoa runsaalle määrälle erilaisia selkärangattomia sekä pienille kaloille. Rakkolevä on muun muassa aikuisten leväsiirojen tärkeää ravintoa. Rakkoleväkasvustojen häviäminen heijastuu myös jopa aivan muiden eliöiden elinmahdollisuuksiin. Esimerkiksi rantakäärme on harvinaistunut, kun rakkolevä on vähentynyt ja näin myös ovat hävinneet rantaan ajautuvat levävallit, joihin rantakäärme munii.
Muu hyötykäyttö[muokkaa]
Myrskyjen pohjasta irrottamat rakkolevät ajautuvat ruskeiksi valleiksi rannalle. Ennen näitä rantaan ajautuneita rakkolevämassoja käytettiin kasvilannoitteena, sillä muiden ruskolevien tapaan rakkolevässä on runsaasti mm. kaliumia. Ruskolevää voi käyttää viljelyksillä maanparannusaineena tai katteena tai lisätä sitä kompostiin. Mm. perunankasvatus onnistuu karuissa oloissa pelkässä rakkoleväpenkissä.
Kasvivärjäyksessä rakkolevä antaa kirkkaan punakeltaisen värin.
Märkien levyjen sisällä voi kuumien kivien päällä kypsyttää höyryn avulla erilaisia ruokia.
Lähteitä[muokkaa]
http://fi.wikipedia.org/wiki/Rakkolevä
http://www.itameriportaali.fi/fi/tietoa/sanakirja/fi_FI/rakkoleva/
Aaltonen, Turkka, Nalle Corander. Luonnonvaraiset hyöty- ja myrkkykasvit. Vantaa: Eräperinne, 1997. 319 s. ISBN: 951-97267-1-3 (sid.)
Rautavaara, Toivo. Mihin kasvimme kelpaavat.