Lintulajitietoa

Sijoita oikeaan paikkaan

KUIKAT

Kaakkuri

Kaatra. Ääntelee lennossa. Pää harm Selkä rusk Kaulalaikku punrusk

Kuikka

Kurkku ja kaulalaikku must Hartiahöyh valkruudulla Pesä vesirajassa heinikossa alttiina veden korkeuden vaihtelulle. Vesi oltava kirkasta. Maalla ainoastaan pesiessään. Ruokkii ensimmäisenä vanhinta poikasta. Kun J. oli luonut jo kaikki taivaan linnut, tuli piru ja moitti, että ne kaikki lentävät niin hiljaa, lupasi itse osata tehdä paljon nopeampilentoisen. Rupesivat siitä kilpasille J. ja piru, kumpi pikemmin saa tehdyksi nopealentoisen linnun. J. pyöräytti pääskysen ja päästi sen lentoon. Se lähti ja teki kaarroksen ja takaisin katsomaan, joko pirun lintu rupeaa joutumaan ja kirkaisi pirulle. Piru oli ruvennut tekemääääään kuikkaa ja huomattuaan pääskyn jo tekevän temppujaan ilmassa, päästi hänkin kuikan käsistään. Mutta se lähti hyvin vaivalloisesti lentoon ja silloin J. huomautti: Eihän tuolla ole jalkojakaan. Piru oli unohtanut tekemättä. Nyt heitti piru kuikalle jalat perästä. Ja sen tähden kuikalla on vielä nytkin jalat enemmän takanapäin kuin muilla linnuilla, kun ne ovat vasta jälkeen heitetty. Ja siitä syystä se myös niin vaikeasti pääsee lentoon lähtemään, kun piru lähetti sen kiireesti luotuna käsistään. Pääskynen sitä vastoin lähtee lentoon kuin nuoli ja hiukan aikaa lennettyään tekee kaarroksen katsoaksee, joko se kuikka, kilpaveikko, alkaa lähtöön joutua. (Honkilahti 1935). Kun J. loi lintuja ja oli juuri tekemässä kuikkaa, niin J. kehaisi: Kuikalle vasta tulee hyvät jalat. Tästäkös kuikka ihastui ja törmäsi lentoon ja jalat jäivät Luojan käteen. J. nakkasi jalat kuikan jälkeen ja ne sattuivat selkäpuolelle, sillä on kuikalla jalat selänpuolella. (Paltamo 1937). Kuikka kun meni yhteiselle jalkajaolle ottamaan jalkoja alle, niin se ei sinne ennättänytkään silloin kun muut. Niin se sanoi: En oisi jaloista pitännä väliä, olipa hyö vaikka perseessä, kun on siivet hyvät. Ja lähti menemään. Niin J. viskoi heittiöt räpylät jälkeen, jotta: Tuossa on. Ja siitä on kuikalla ilmoisen ikänsä jalat perseessä, että ei kykene maalla kävelemään. Silläpä se sitten kiljuu vihoissaan järvellä. (Pihtipudas 1885)

UIKUT

Silkkiuikku

Silkkikuikka, kalasorsa, korra. Pesä kelluva ruokolautta, oltava järviruokoa. Soidin katsottavaa, pingviinitanssia. Poikaset kulkevat selässä. Töyhtö Kaulan etuosa valk aina Punrusk kauluri

Härkälintu

Nokantyvi kelt Poski valk Kaula punarusk

Harmaakurkku-uikku

Pesä kelluvat lautta. Siantappoääni.

Mustakurkku-uikku

Pesät kelluvia "roskakasoja" naurulokkiyhdyskuntien lähellä. Valmistettu puuhkia (kaulus) naisille, johon kului 14 nahkaa.

MERIMETSOT

Merimetso

Käärmelintu. Höyhenpuku imee vettä uidessa.

HAIKARAT

Kaulushaikara

Tönölintu, tynnyriinpuhuja, hyypiä, "pirunlintu" joka peloitteli huuhkajan huudollaan ihmisiä ja jota kukkaan ei ollut nähnyt. Tönötystä.

Harmaahaikara

Lentää kaula mutkalla. Pesä piilossa suuren puun latvassa, ruoanhaku läheiseltä vesialueelta.

KATTOHAIKARAT

Kattohaikara

Viroksi valge toonekurg. Meillä näkee nuoria yksilöitä pääasiassa keväällä ja alkukesällä kiertelemässä. Hyötyy laitumista, kosteikoista.

SORSAT

Kyhmyjoutsen

Katso satakieli. Osa hyvin aggressiivisia jopa uivia ihmisiä kohtaan jotta varmistaa että ruokaa riittää poikasille. Painavin lentokykyisemme. Leviäminen alkoi Ahvenanmaalta pohjoista ja itää kohti, nyttemmin jo sisämaassa. Munia n. 10. Poikasten kehittyminen lentokykyisiksi 4,5 kk. Harmaa puku muuttuu 2-3 vuodessa valkeaksi. Kaula loiva S Pyrstö yläviisto Nokka pun Pörhistelee Pulisot yhdessä koko ikänsä Mute swan. ?Ajaa sorsalinnut pois, agressiivinen?.

Pikkujoutsen

Läpimuuttaja. Nokan tyvellä pyöreähkö kelt. Kaula lyhyempi ruumista Läpimuuttaja Jäämereltä

Laulujoutsen

Joutsen joikuu. Pesä rantavedessä. 2-7 munaa. Lentokyky 2 kk -->metsästysaikana lentokyvyttömiä. Puhtauden, valon ja kauneuden vertauskuva. 1900-l puolivälissä noin 15 paria. Yrjö Kokko; Laulujoutsen ja Ne tulevat takaisin. 1. höyhenpuku harmaa, 3. täysin valkoinen. Sukukypsyys 4 -vuotiaana, voivat muodostaa parin ennemmin. Ei ole pariuskollinen. Kansallislintumme. Taiteilijan viimeinen työ yleensä joutsenlaulu, joutsen laulaa kuollessaan uskoo kansa. Nokan tyvi kiilamaisen kelt Kaula ruumista pitempi ja suora Ei pörhistele Suomen kansallislintu

Metsähanhi

Isohanhi. Pesä mättäällä puun tai pensaan kupeella. Suosituin pesimäpaikka rimpiaapa. Pää kaulaa tummempi Nokka orans kärki ja tyvi must Jalat orans Harvalukuinen Läpimuuttaja

Tundrahanhi

Peukaloisen retkissä Akka Kebnekaise. Sekoitetaan kiljuhanheen. Nokka vaalpun Läpimuuttaja Ei pesi

Kiljuhanhi

Hanhistamme pienin, nokka punertava, laaja valkea otsalaikku ja selkeä keltainen silmärengas. Vaikea erottaa erityisesti tundrahanhesta. Luontaista pesimämaastoa Lapin pensastoinen vesikuvioiden kirjavoima tunturinummi. Sata vuotta sitten yleinen, mutta viimeisin pesintä maassamme 1995. Maailmassa noin 20 000. Talvehtimispaikka Aasiassa, Kiinassa ja Kaspian- ja Mustanmeren alueella. Vähenemisen syyt ilmeisesti talvehtimisalueiden muutoksissa ja metsästyksessä siellä. Tarkimmin seurattu lintulaji. Otsakilpi valk päälaelle asti Silmärengas kelt Nokka vaalpun Läpimuuttaja Venäjältä

Merihanhi

Harmaa hanhi. Vihertävä sormenpaksuinen ulostepötkylä. Nokka iso pun Jalat vaalpun Kaula paksu Siiven etureun vaalharm lennossa Kookkain hanhemme Uloste sormenpaks Eivät yl pariudu uudestaan

Kanadanhanhi

Metsästettävä laji. Yleisin, runsain, talloo pellot. Pää ja kaula mustat Poski valk Ei alkper laji

Valkoposkihanhi

Helsingin valkoposkikanta lähti alkuun Korkeasaaresta vapautetuista hanhista. Ensimmäinen pari pesi Helsingissä 1989, kesällä 2001 noin 120 paria. Pääosa Suomen kannasta Ruotsista, ensimmäiset pesivät Gotlannissa 1971. Pää lähes valk Vatsa valk Nokka musta

Sepelhanhi

Rokkahanhi (parvien meluavasta äänestä "rokkapata kiehuu"), rokkalainen. Noenmusta Kaulassa valk sepel (raita) Läpimuuttaja Jäämereltä

Ristisorsa

Pesii mm. ketunkoloissa.

Haapana

Kalasorsa, ajosorsa, ajolintu. Munat valkoisia, sekoitettavissa uivelon muniin. Kalevan synty muna. Pesä metsässä tiheässä kasvillisuudessa. Viihtyy rehevillä järvillä. Pienin sorsamme.

Harmaasorsa

Lörppäsorsa.

Tavi

Rinkkasorsa, rinkka. Pesä usein metsässä, esim. rahkasammalmättäällä.

Sinisorsa

Heinäsorsa, ankka, ankka-sorsa, sinikko, heinuri, pantakaula, punasorsa, ohrasorsa, ukkosorsa, kirsisuorsa, Donald Duck. Pesä usein metsässä, esim. pienen männyn juurella. Ränkättää. Koiraan erottaa kesällä koon ja nokan keltaisen värin perusteella. Pääjoukot talvehtivat Itämeren eteläosissa ja Pohjanmeren rannikolla. Yömuuttaja, lähtee muuttamaan illan hämärtyessä mutta metsästyksen johdosta myös päivällä. Voivat muuttaa yli kuuden kilometrin korkeudessa ja lentonopeus on 60-80 km/h. Vuosittain pyydetään noin 300 000 (2001). Pesiviä pareja on noin 200 000 (2001). Suomi sijaitsee Venäjältä tulevien sinisorsien muuttoreitillä ja näin ollen kanta kestää metsästystä. Saaliina usein nuoria lintuja. Iän karttuessa oppivat välttämään metsästäjiä. Naarailla usein sulkasato vielä kesken metsästyskauden alkaessa, nämä ovat kannan arvokkain osa joka munii suuria pesyeitä, kasvattaa lukuisan poikasjoukon ja palaavat samalle pesimäalueelle. Eli olisi syytä välttää ampumasta veteen. Poikuekoko lähes kuusi (2001).

Jouhisorsa

Haavikko, haavikkoankka. Pesä usein metsässä. Risteymä sinisorsan kanssa.

Heinätavi

Lampiankka.

Lapasorsa

Pesä usein lähellä vesirajaa kasvillisuuden suojassa.

Punasotka

Punanarsku. Pesä mielellään heinäsaaressa.

Tukkasotka

Tukkanarsku, kalasorsa, musta-kalasorsa, jouhisotka. Pesä heinikossa tai lokkiyhdyskunnissa avoimena. Munii myös muiden pesiin. Vatsa valkoinen ja koko siiven poikki jatkuva valkoinen siipijuova kertoo että kyseessä on tukka- tai lapasotka. Nuorina lajit on vaikea erottaa toisistaan, eroina ovat erikokoinen nokka ja pään muoto. Otsa on jyrkkä ja päälaki tasaisempi. Sekoitetaan lennossa riskilään ja pilkkasiipeen.

Lapasotka

Lapanarsku, tunturisotka. Tukkasotkaa kookkaampi ja rotevampi. Lennossa siivet ovat leveämmät kuin tukkasotkalla ja nokka on pidempi, paksumpi ja kärjestä leveämpi sekä pää ja niska tasaisesti pyöristyneet. Voi olla töyhtö.

Haahka

Uros kalkas. Pesä katajapensaan alla tai kallion syvennyksessä. Munat varisten herkkua, poikaset lokkien. Uros lähtee haudonta aikaan pois, jos pesä tuhoutuu, naaras liittyy toisen naaran kanssa hoitamaan poikasia. Haahkanuntuvien keruu, toivotuin eriste koska takertuu toisiinsa.

Alli

Neljä asua. Kalevalan useimmiten mainittu lintu.

Mustalintu

Merilintu, vanhankylvättäjä. Vanhalla siemenellä on ruis syksyllä kylvettävä kun mustalintu ilmestyy.

Pilkkasiipi

Meriteeri, vartti, korri, kuppana, kolso. Soidinlento pesimäalueen yläpuolella.

Telkkä

Pesä puunkolossa (palokärki), pöntössä. Lentoreitti pöntölle selvä. Kevyet, pehmeät untuvikot hyppäävät pesästä emon äänen houkuttelemina n. 1 vrk iässä aamulla. Usein sama naaras samassa pöntössä vuodesta toiseen. n. 2 munaa/3 vrk., yht. 6-11. Pönttöön voi myös munia useampi naaras. Haudonta n. 1kk. Jarruttaa jaloilla ja siivillä ennen pönttöä ja lähestyy alaviistosta. Pieni osa koiraista jää pesimäalueelle, muut sulkimisalueella kaukana. Sekoitetaan koskeloon, ero nokka. Helisevä lentoääni.

Uivelo

Herna, unkelo.

Tukkakoskelo

Pikkukoskelo Pesä tiheässä kasvillisuudessa maassa. Ajavat kaloja kohti lahdenpohjukkaa--> lokkeja. Keräävät suuria poikueita ympärilleen.

Isokoskelo

Hyväksyy muiden isokoisia poikasia laumaansa.

HAUKAT

Mehiläishaukka

Liidossa siivet alaspäin, kärjessä musta vyö ja tyvessä kaksi mustaa vyötä. Pesä kuusi- ja sekametsissä, risupesä kuusimetsässä. Ruoka ampiaisia, mehiläisiä, kimalaisia ja niiden toukkia, myös linnunmunat, pikkunisäkkäät. Rikottu mehiläispesä saattaa olla mehiläishaukan tekosia.

Merikotka

Kalakokko, kalahaukka. Suurin petolintumme. Risupesä petäjässä. DDT, PCB, elohopea. Pesä saattaa ollut suvun hallussa pitkään. Jalkahöyhenet kääritty ylös.

Ruskosuohaukka

Ruskosuohaukka on yleistynyt viime aikoina Suomessa.

Sinisuohaukka

Sinihaukka. Naaraan yläperä valkoinen

Kanahaukka

Pää näkyy selvästi, lentävä risti, pyrstö pitkä ja pyöristynyt. Iän myötä rinnan viirut kumpaankin suuntaan. Ei liitele pitkiä matkoja vaan siiveniskuja. Rakentaa itse risupesän vanhaan metsään. Rauhoitettu 1989. Iso naaras puolustaa, pieni ketterä koiras ruokkii.

Varpushaukka

Pää ei työnny paljoa ulos, lentävä T-kirjain, pyrstö pitkä ja tasainen. Naaras varista pienempi. Ei liitele pitkiä matkoja vaan siiveniskuja. Suomen runsaslukuisin haukka. Usein peippoparven kimpussa muuttoaikaan.

Hiirihaukka

Liidossa näkyy poikittaisraitaiset pyrstösulat, liito vaakatasossa, ei siipilaikkuja. Risupesä havupuussa tai koivussa havu- tai sekametsissä. Siiven takareuna leveälti must Pyrstö poikkijuovainen

Piekana

Alaperä valkoinen, siivet hiukan ylöspäin, siiven etureunan mustat läiskät ja vatsa vyö. Ääni itkua, kirkumista.

Pikkukiljukotka

Suuri petolintu.

Kiljukotka

Suuri petolintu.

Maakotka

Kokko, kotka. Siiven kärki ylöspäin. Vanhan niska kullan keltainen. Vallan ja voiman symboli, noitien sijaishahmo. Sammon ryöstöstä muuttuu Pohjolan emäntä kokoksi: "Levitäikse lentämähän, kokkona kohotteleikse." Juhannuskokko kenties jäänne ukkosenlinnulle ja heimomme kantaisälle tarkoitetusta uhritulesta.

SÄÄKSET

Sääksi

Latvan risupesä. Huomatessaan kalan pysähtyy lekuttelemaan, syöksyy alemmaksi, pysähtyy tarkistamaan ja iskee veteen. Parhaat vedet matalat, rehevät järvet, merenlahdet, jokivarret. Käyttävät samoja saalistusalueita. Vatsa valk Rintavyö tumma Siivet pitkät kapeat l. kalasääski Perhe syö n 80kg kalaa

JALOHAUKAT

Tuulihaukka

Tornihaukka, tuulenpieksäjä. Pesä viljelyseudulla harakan tai variksen risupesä, kolopökkelö, kalliopahta tai pönttö. Seuraa myyrien tuoreita uv-säteilyä heijastavia virtsaamisjälkiä. n. 1500 paria (2000) Ongelmana maatalouden tehostuminen à silmälläpidettävä.

Ampuhaukka

Poutahaukka, leivoshaukka. Siivessä leveä tyvi.

Nuolihaukka

Bumerangin muoto, pulisongit, väkänen nokassa eli nokkahammas. Ainoa, joka saa tervapääskyn kiinni. Katso sudenkorentojen pyyntiä. Munat punaisia

Tunturihaukka

Alle 20 paria, vaalea.

Muuttohaukka

Valkmusa. Haukkametsästyksessä yleinen, munista maksetaan hyvin.

METSÄKANAT

Pyy

Pesä kuusi- tai sekametsässä puun suojassa. Pienin kanalintumme. "Kutistuu kuin pyy maailmanlopun edellä". Pyy linnuista vanhin ja aluksi kaikkein suurin. "Pyy pyrähti, niin maa järähti, ja Luojan syvän värähti", Luoja loi muut pyynlihasta. Bona asa = hyvä paisti. Enteilee kuolemaa, köyhyyttä, puutetta. Yksiavioinen ja paikkauskollinen. Pyy on linnuista vanhin, sitä todistaa seuraava kertomus. Kun pyy luotiin ensimmäiseksi, siitä tuli niin suuri, että kun 'pyy pyrähti, niin maa järähti'. Ja kun sitä ei voitu sietää, piti pyytä ruveta pienentämään. Siitä otettiin sitten lihaa jokaiseen seuraavaan lintuun, liha asetettiin täkän kahden puolen. Sen takia jokaisessa linnussa on pyynlihaan ja siksi pyy on joutunut niin pieneksi. Niinpä sanotaankin: 'kutistuu kuin pyy maailman lopun edellä'. (Suomussalmi 1937) Ruskharm Päällä töyhtö Vatsa tummtäpläinen Hartioilla vaal juova

Riekko

Metsäkana, kopeekan laskija. Pesä metsässä maassa. Käsivarressa 4. rahalaji 1930-luvulle asti. Lagopus = jänisjalka. Naakiminen naaraan kutsuäänen matkimista. Yksiavioinen. Kolme asua. Tunturihaukka syö riekon rintalihoja tämän vielä eläessä. Savuriekko on turvaan ihmisen lähelle tuleva riekko, esim. petoeläintä. Soilla ja metsissä Talvella valk Koppanokka korkea Heltta pun

Kiiruna

Neljä asua. Jalat voimakkaasti höyhenten peittämät. Riekon nokkaa hennompi Vain paljaslakisilla tuntureilla Heltta pun Nariseva ääni

Teeri

Maapesä. Kukerrusta. Ennen kevätpäivän tasausta kukerrus ennusti lumisadetta. Ensimmäisestä 10 vko kauran kylvöön. Emo harhauttaa siipirikkona. Teeri + koppelo = lisääntymiskyvytön korpimetso. Lumipyry kun teeret ilmestyvät jäälle. Urpumöykky voi jäätyä kupuun ja lintu kuolla. Teeren kuvastus alkoi uudestaan vuonna 1993. Houkutellaan teertä esittävien kuvien avulla teeriä parveen kuvien kanssa. Erittäin tehokas metsästysmuoto ja eräiden arvostelijoiden mukaan kuolinisku teerikannoille. Teeri alkaa parveutumaan syksyn ensimmäisten lehtien tipahdellessa yksin tai muutaman linnun parvissa, marraskuussa jo suurin parvin koivikoiden tuntumassa. Sankka sumu, kova tuuli tai jatkuva vesisade saa teeret pysymään maassa. Mitä kirkkaampi ja kuulaampi aamu, sitä helpommin teeret nousevat siivilleen. Tyyninä pakkasaamuin soidinkukerrus kuuluu kauas houkutellen naaraita. Alkusyksyllä teeret lentävät vain aamulla, lokakuun loppupuolella talviparviin hakeutuneet linnut lentävät myös iltapäivän tunteina. Keskipäivällä linnut eivät lennä. Parhaita kuvastuspaikkoja aukeiden ojittamattomien nevojen laitamilla sijaitsevat mäntysaarekkeet, korkealla mäellä sijaitsevat yksittäiset siemenpuut, peltojen laitamaat sekä lokakuussa hakkuaukioiden säästöpuurykelmät ja korkeat kelot. Narun päähän sijoitetulla heittopainolla teerenkuvan saa korkealle ja kuvia on hyvä olla noin kymmenkunta. Soilla sammalmättäällä teeret näyttävät olevan soitimella. Teeren kylki tai nokka on vastatuuleen lähes aina ja katse on aukean suuntaan. Vapaita puita, joihin linnut voivat laskeutua. Naaraat ja vanhat urokset kannattaa säästää. Heltta pun Pitkä lyyrapyrstö naar lovipäinen Siipijuova valk Teeri ja metsonaaras ->korpimetso liskyvytön, siipirikkona esiintyy

Metso

Pyrstössä 18 sulkaa. Keskimääräinen paino 4 kg, isoimmat 5 kg, koppelot alle 2 kg, keväällä syntyneet seuraavana syksynä 2,9 kg, naaras 1,7 kg. Ei viihdy Ahvenanmaalla ja puuttomilla tuntureilla. Talviravintoa männyn neulaset. Soidintaan varten tarvitsevat vähintään kolmen neliökilometrin suuruisia vanhoja metsiä, mutta muulloin voivat oleilla hakkuuaukioillakin. Soidinpaikka räme tai sen reuna-alue. Reunamilla hakomäntyjä. Soidinvire alkaa maaliskuulla ja huhtikuussa kiihkeimmillään. Kukko saapuu illalla yöpyen puussa ja aloittaen soitimen aamupimeällä yöpaikastaan. Hämärän ensihetkinä laskeutuvat maahan ja aloittavat kilpalaulannan naaraiden ollessa vielä muualla. Näppäilyä, kulauttelua ja hiomista, uhkauseleitä ja ilmahyppyjä. Aloitteen paritteluun tekee naaras painautumalla maahan ja hyväksyy vain vahvimman kukon. Suurin osa koirasmetsoista ei pääse lisääntymään. Muninta toukokuussa maapesään sammalsyvennykseen 6-8 munaa. Pesä voi olla melkein missä tahansa, yleensä puuntaimen tai pensaan alla. Ferdinand von Wright: Taistelevat metsot. Hullut metsokukot reagoivat mustaan, kansa kutsui noitametsoiksi eli uskottiin lintujen täyttäneen kupunsa katajanmarjoilla ja käyminen aih. linnun humaltumisen. Tavataan myös koppeloita painautuneina maahan paritteluasentoon. Korpimetso, puolimetso kun naarasmetso käy teeren soitimella, ulkonäkö, äänet sekoituksia, aikuiset yleensä koiraita, eivät tuota jälkeläisiä, erityisesti harvan metsokannan alueella. K. Pylkkäsen tarinan pyymetso satua. Linnut pitivät muinoin kokouksen, ketkä heistä rupeaa muuttolinnuiksi ketkä ei. Metso arveli silloin terävästi: Ennen minä syön talvella vaikka havunneulasia kuin lähden teille tietymättömille, merille mitattomille! Ja niin metso syökin havunneulasia eikä muuta talveksi lämpimämpiin maihin. (Haapavesi 1935) Heltta pun Siivet kastanjanrusk Pyrstö naar pyöreäp Naar ei siipijuov Kukko 3x naaras koko.

PELTOKANAT

Peltopyy

Peltorikkaruohojen siemenet, selkärangattomat. Latojen katoaminen haitannut. Kaareva musta laikku vatsassa on merkki että on saanut hevosenkengästä osuman. Ruskharm Naama orans Vatsassa tumma hevosenkeng muot laikku Pyrstö lyhyt

Fasaani

Pesä heinikossa. Luultu pitkään ettei osaa yöpyä kiepissä, tämä tieto kuitenkin todettu ainakin tarhausolosuhteissa vääräksi, yöpyy kuitenki mieluiten ja yleisemmin tiheassä kuusessa kuin maassa, välttää tällä tavoin petoja. Karl Fazer 1902. Pystyy talvehtimaan Etelä-Suomessa.

RANTAKANAT

Luhtakana

Nokka pitkä tummpun Pää ja rinta lyijynharm Selkä rusk musttäpläinen

Luhtahuitti

Kaislarääkkä, kutittaja.

Ruisrääkkä

Kärsittäjä, rusilintu, peltonärhi, tapinkiertäjä. Eino Leinon runoissa. Vähentynyt salaojituksen myötä. Pää ja rinta siniharm Selkä ruskkirjava juvoikas Pyrstö lyhyt

Liejukana

Ruskmust Nokka ja otsakilpi pun Nokankärki kelt Alaperä valk Kylkijuova valk

Nokikana

Mertertri. Kekopesä rehevässä vesikasvillisuudessa. Jälki. Musta Nokka ja otsakilpi valk Pyrstö lyhyt Hypähtää ilmaan sukeltaessaan

KURJET

Kurki

Aura muuttuu välillä kaarteluksi, jolloin otetaan korkeutta ilmavirtauksissa. Kansanuskomuksen mukaan kurki toi keväällä pikkulinnut ja vei syksyllä mukanaan selässään ja kupeissaan -->pikkulinnut muuttavat yleensä vaikeasti havaittavaan aikaan ja yleistyvät kurkien muuton aikaan. Muuttoparven heikko kitinä poikasista. Oleskelu talvipaikalla uhattua. Päälaella pun laikku Kaulan yläosa musta pitkä lennossa suora Pesältä hiippaillen kauemmaksi Sama puoliso Jopa 43v.

MERIHAKAKAT

Meriharakka

Rantaharakka. Pesä lähellä rantaa hiekassa tai kalliohalkeamassa. Jopa 30v. Mustvalk Nokka oranspun suora Siipijuova leveä valk Jalta pun

KURMITSAT

Pikkutylli

Pikkukurmitsa. Jalat hailakat. Silmärengas kelt Nokka tumma Siipi rusk ei juovaa Naamari musta Rintavyö must

Tylli

Lennossa siipijuova. Nokka oranskelt must kärki Rintavyö lev must Jalat keltorans, Silmärengas tum Esittää siipirikkoa

Keräkurmitsa

Voimakkaat värit. Naaras munii useammille koiraille. Uros hoitaa ja hautoo.

Kapustarinta

Alapuoli musta Päästä alaperään valk juova Selkä kullankelt täpl Pohj-S.

Tunturikurmitsa

Kainalo valkoinen

Tundrakurmitsa

Kainalo tumma.

Töyhtöhyyppä

Kissalintu, naukuja, hullulintu. Liha ilmeisesti herkkua. Pesä mullospellossa. Vanhemmat eivät ruoki poikasia. Pitkä töyhtö Selkä kiilt vihr Vatsa valk Rinta must

KURPAT

Suokukko

Suokulainen. Suomumainen selkäkuviointi. Pesä mättäässä. Miekkailevat nokillaan-->voittaja pariutuu, paitsi valkokauluksiset, joilla on etuoikeus. Voi sekoittaa sirreihin. Koiraan kaularöyhelö iso, jalat oranssit Naaraan rinta täplikäs raitainen

Taivaanvuohi

Iso-taivaanvuohi, vanhapiika, vuohilintu, ukonlammas, mäkäräinen, möhöttäjä, taivaanjaara. Pesä märällä suolla tai niityllä. Jumalolento ajaa taivaalla vuohen vetämissä vaunuissa. Mäkättävä ääni viistosti alaspäin syöksyvän koiraan pyrstön jäykkien reunasulkien väpättäessä ilmavirrassa. Vanhapiika lankesi syntiin ollessaan nunnana luostarissa. Hänet ajettiin sieltä pois ja hän muuttui taivaanvuohi eli vanhapiika -nimiseksi linnuksi. tätä omaa kohtaloaan se nyt vaikeroi (Kuortane 1945) Kirjava Nokka pitkä suora Päälaella valkea juovat Nokalta silmään juova Soidinääni pyrstön sulista

Lehtokurppa

Soidinlentoa kesäiltaisin reviirillä puunlatvojen yllä. Ennen metsästetty soidinlentoreitiltä. Punertavrusk Nokka pitkä Päälaella tumrusk juovia Silmä keskellä Näkee myös taakse

Pikkukuovi

Naaras muuttaa ja uros hoitaa poikasia. Rusk kirjava Jalat siniharm Nokka kärjestä käyrä Päälaella valkea juova

Isokuovi

kuovi.. Pesä heinämättäässä. Suurin kahlaajamme. Poikaset jäävät koiraalle pari viikkoisina, naaraiden muuttaessa. Kirjava Nokka pitkä kaareva alas Pää tasavärinen Pyrstö poikkirai

Mustaviklo

Siro Jalat pitkät Nokka ohut alanokan tyvi pun Kesäpuku noenmust

Punajalkaviklo

Pesä mättäässä. Kirjava Jalat kirkpun Nokka kirkpun puliv musta Pyrstö poikkirait Selkä mustkuv Siiven takareun valk

Valkoviklo

Jalat vihertävät Nokan tyvi sinertharm kärki must Kirjava

Metsäviklo

Harmaajalka-vikla. Selkä harmrusk valkpilkkuinen Vatsa puhtvalk Jalat lyh Silmäreng valkea Kaula lyhyt

Liro

Selkätäplät isompia kuin metsäviklolla, usea pyrstöraita. Selkä harmrusk valkpilk Jalat pitkät kellanvihr Pyrstö poikkijuov.

Rantasipi

Pesäkuoppa heinikossa pensaan alla. Luojan antaessa linnuille kieliä ylhäällä, rantasipi peilaili itseään kivellä. Lopulta tullessaan hän vastasi viipyneensä kivellä, joten laulu kivelläviivyin-kivelläviivyin. Muutaman tytön sulhanen oli merimies, joka läksi laivalla merille. Laiva puuttui kiveen ja merimies hukkui. Morsian muuttui sulhastaa odottaessaan rantasipiksi, joka nyt itkee: Miksi viivyt, miks viivyt? Kivi viivyttää, kivi viivyttää. Rantasipi odottaa yhä vain sulhastaan ja hyppii kiveltä kivelle. (Polvijärvi 1935). Rantasipi on se Varaon sotajoukon kokki. Sotajoukko läksi Israelin kansaa jäljestä ajamaan Punaisen meren läpi, se jäi rannalle keittämään. No se odotti syömään sitä joukkoa. Kun eivät alkaneet joutua syömään, se aina huutaa huilautti ja alkoi vatkuttaa: Mi viivytti, mi viivytti, mi viivytti. Ja siitä muuttui rantasipiksi, vatkuttaa ilmsen ikänsä, jotta: Mi viivytti, mi viivytti. (Rautavaara 1885) Vatsa puhtvalk Siiventaipeen edessä valk kiila Pyrstö pitkä Jalat lyhyet

Karikukko

Tiiran munarosvo.

Vesipääsky

Pyörii veden pinnalla à hyönteiset nousee pinnalle. Naaras munii usealle koiraalle eli polyandria.

KIHUT

Aggressiivisia lintuja.

Merikihu

Ryöstää ravintoa muilta linnuilta suusta. Tumma tai vaalea Ajaa takaa uhria näykkii pyrstöä läimäyttää jalalla selkää

Tunturikihu

Uhattuna käy konkreettisesti kiinni.

LOKIT

Muuttoparvet saattavat lepäillä jäällä vastatuuleen kääntyneinä nokka halkaisemassa tuulta-->tasapaino säilyy, tuuli ei puvun alle. Ennen heitetty jätteet laivoista mereen-->seuraaminen, nykyään pyörteet tuovat ravintoa pintaan. Lokki seuraa n. enintään puoli tuntia ja palaa sitten takaisin. Saattavat myös muuttoaikana seurata pitkiä matkoja laivoja perille asti. Säännöllisiä laivayhteyksiä vastaan oppivat lokit lentämään. Pitkäikäisiä, hyvämuistisia. Valkoisen linnun liike huomataan sen löytäessä ravintoa. Jalkojen rakenteen vuoksi yleensä tasaisella alustalla, mahdollisesti suurjännitejohdoilla. Nuoret yl. erilaisia

Pikkulokki

Meripääskynen. Alta lähes musta, pään mustan osa raja poikittain. Nokka tumma hento Pää musta Siivenkärjet vaaleat Siivenalta tumma

Naurulokki

Pään tumman osan raja viisto. Pesä rantaluhdilla yhdyskuntina. Seassa mm. mustakurkku-uikkuja, sotkia. Huppu suklrusk Nokka pun Jalat pun Siiven etur valk Kirkuvat riemukkaasti Traktorin perässä

Kalalokki

Suurkajava, valkiapääkajava. Pää pieni, lennossa näkyy kaksi täplää. Pesä vesikivellä tai luodolla. Ilme kiltti Pää pyöreälakinen Selkä vaalharm Nokka viherkelt Jalat vihert. Kalalokin pituus on 42cm ja siipien kärkiväli 120cm. Kalalokin ääni on pikallinen "kiäh kiäh kiäh". Soidinkaklatus on meren tunnusomaisimpia ääniä: kimeä "kaija-kaija-kaija...". Kalalokki pesii koko Suomessa. Pääosa kannasta pesii merialueilla mutta lajia esiintyy pesivänä myös sisävesillä sekä kaupunkien katoilla ja puistoissa. Kalalokki on lähes kaikkiruokainen. Se käyttää ravinnokseen kalaa, nilviäisiä, matoja, hyönteisiä ja jyviä.

Selkälokki

Luodolla heinikon suojassa. Saalistaa mielellään vesilintujen poikasia. Taitavin lentäjä lokeista. Noin 20 000 paria maailmassa, hyvä kohdelintu ulkomaalaisille. Poikaset nokkivat à emo hakee ruokaa. Selkä musta Jalat kelt Nokka kelt Silmä kellert Siiven kärjessä pieni valk täplä Kalastusven perässä

Harmaalokki

Sekoitetaan kalalokkiin.Selkä sinertharm Nokka kelt Jalat lihanpun Pää valk Silmä kelt Ensimmäisiä tulijoita Kaartelevat korkealla

Merilokki

Sekoitetaan selkälokkiin.

TIIRAT

Tiirojen muuttomatkat yltävät Etelänapamantereen vesistöihin.

Kalatiira

Kirrikajava, pieni-kajava. Nokka mustakärkinen. Pesä luodolla. Kalalento eli koiras etsii nopeasti suuren kalan. pyrstö pitkä Jalat ja nokka oranspun Nokka mustkärki Päälaki musta Pesimärituaali ns. kalalento ->mahd suuri kala naaraalle Puolust kovasti

Lapintiira

Kalat pienempi Nokka verenpun Jalat kirkpun lyhyet Puolustaa kovasti

RUOKIT

Ruokki

Vatsa valk muuten musta Nokan kärjessä valk vyö Räpyläjalat Pesii onkaloissa Sukeltaa jopa 150m syv.

Riskilä

Pesä ulkosaaristossa kiven kolossa. Sekoitetaan pilkkasiipeen, tukkasotkaan. Aamuisin kerääntyvät yhteen. Poikaset lihovat painavimmiksi kuin emo. Musta Siipilaikku valk Nokka ohut terävä Jalat kirkpun Ääni viheltelevä

KYYHKYT

Ruokkivat kuvusta erittyvällä maitomaisella nesteellä, jota poikanen imee suoraan emon suusta. Harakka on tunnettu hyvä pesäntekijä, kyyhkyläinen taas huono. Niinpä se pyysi harakkaa neuvomaan ja harakka lähti opettamaan. Se alkoi tehdä kyyhkyselle pesää, sai jo pohjan valmiiksi ja aikoi tehdä siihen myös katon niin kuin omaansakin. Mutta silloin kyyhkynen laulamaan: Kyl ymmärrän, kyl ymmärrän. Tästäkös harakka suuttui ja lähti pois ja sanoi lähtiessään: Kuin ymmärrät, niin tee itse sitten. Ja sen tähden ei kyyhkysen pesässä ole kuin harva pohja, kun se jäi keskentekoiseksi. (Eno 1937)

Kesykyyhky

Pulu, kalliokyyhky, kirjekyyhky. Kesytetty kirjeenkantajaksi. Pesästä lentokykyisinä. Voi aloittaa pesinnän ennen joulua leutona talvena kaupungissa. Poikasten siivet tylpemmät, hiukan pienempiä, nokantyven kyhmy ei niin kehittynyt. Kalliokyyhkyn kesyyntynyt muoto

Uuttukyyhky

Silmä musta. Nokka hento Silmä aina tumma Pyrstö lyhyt Juo imemällä Ensimuuttolintuja

Sepelkyyhky

Risupesä pellonreunassa matalalla havupuussa, josta näkyy läpi kaksi munaa. Hylkää helposti pesän. Poikasille kyyhkynmaitoa kuvun seinämän eritettä. Silmä kelt Kaulasepel valk Pyrstö pitkä Siiven yli valk puolikuu lennossa Hylkää herkästi pesän

KÄET

Käki

Pesäloinen. Lentäessään muistuttaa petolintua ja saa pikkulinnut paljastamaan pesänsä. Munii sen lajin pesään jossa kasvanut; leppälintu, keltavästäräkki, järripeippo, niittykirvinen, harmaasieppo, rytikerttunen. Joskus pesään josta poikanen ei pääse pois liian pienen lentoaukon takia. Muna samaa väriä, hiukan isompi, jopa 20, joka toinen päivä muna 4-5 sarjoina pitäen sarjojen välillä taukoa. Poikanen poistaa muut munat ja poikaset pesästä. Selässä poikasella on kuoppa, jolla pystyy työntämään munat pois. Poikasen suu on suurempi ja punaisempi. Syksyllä uskottiin muuttuvan haukaksi. Lauloi vanhuksille elinvuosien määrää ja murheellisille lohtua. Sairas ei kuollut keväällä jos kuulu kuukuntaa. Kolttasaamelaisille Jumalasta lähin lintu. "Ilona käki metsässä, hyvä vaimo kartanossa!". Kun kukkuminen juhannuksen jälkeen loppui uskottiin sen saaneen oranvihneen kurkkuunsa. "Vihne menee käen kurkkuun". Muinoin kun käki ja pajurääkkä (närhi) vielä olivat sovinnossa, niin oli yhdessä talossa häät, ja pajurääkkä oli kutsuttu sinne häihin. Käellä oli siihen aikaan kauniit vaatteet ja pajurääkkä puhui käeltä lainaksi vaatteita. Käki antoi ja sai pajurääkän vaatteet siksi ajaksi. Ja ei pajurääkkä vienytkään vaatteita takaisin, kuin pitää käen kauniit vaatteet. Käellä on nyt semmoinen harmaa loikko - pitkä päällystakki - yllä ja pajurääkkä on kaunis niin kuin ruotsalainen kasakka. Siitä saakka on kanssa käen ja pajurääkän välillä riita ollut. Ei ne koskaan ole yhtä haavaa ihmisten näkyvissä. (Rauma 1880). Kerran oli matoja niin paljon puissa ja pensaissa, että linnut eivät tahtoneet jaksaa niitä syödä. Pienet ne kyllä söivät, mutta isoihin eivät uskaltaneet koskea. Silloin ne pyysivät käkeä avuksi. Käki oli aikeissa ruveta hautomaan. Kun madot ahdistelivat pikkulintujen pesiä, niin ne lupasivat käelle hautoa käen poikaset, jos käki syö suuret toukat. Käki suostuikin tuumaan. Ja siitä asti ovat pikkulinnut saaneet hautoa käen munat. (Mikkeli 1961) Selkä tuhkanharm Nokka alasp kaareva Vatsa valkea poikittaisjuov Munii pesiin jossa syntynyt leppäl, västäri, järrip, niittyk, harmaas

PÖLLÖT

Saalistavat myös kuulon avulla lumen alta. Kova lumipeite haitaksi, mutta myyrät yleensä silloin juoksevat hangen päällä. Yöaktiivisia, osa muuttaa, oksennuspalloja, nielevät kokonaisina. Valkea pyöreä muna. Silmät edessä, stereonäkö hyvä. Sulat kaarevia kahteen suuntaan ja nukkapintaisia. Pikkulinnut häiritsevät päivisin. Harmahtavia viiru- ja lapinpöllö.

Huuhkaja

Yleinen kaatopaikoilla. Pesä maassa kallionjyrkänteellä tai kannon, kiven suojassa. Varikset ahdistelevat päivällä. Huuto kantaa 5 km. Suurin pöllö Rusk Mustviir Korvatupsut Silmät orans Siivet pyörkärk alap valkea Varikset kiusaavat

Tunturipöllö

Jänishaukka, valkijapöllö, valkiahukko, jänkkälotko, ukuli. Kaksi sopulia per poikanen vuorokaudessa. Pitää huolta reviiristään, joten pikkulinnut viihtyvät. Jalat höyhenpeitteiset. Kun vanhapiika odotti ikävöiden sulhasten tuloa eikä niitä kuulunut tulevan, niin silloin hän rupesi huhuilemaan pitkäveteisiä huudahduksia herättääkseen sulhasten huomiota. Silloin vanhapiika muuttui isoksi harmaaksi linnuksi, jota sanotaan huuhkajaksi. Ja kun vanha kansa kuuli huuhkajan huutavan, he sanoivat: Taas vanhapiika huutaa sulhasii. (Sortavala 1937) Koiras valk Naaras valk ja must pilkkuja Silmät kelt Myyrien ja sopulien perässä muuttavat

Hiiripöllö

Pissihaukka. Ääni metallisen konemainen. Pyrstö pitkä Selkä ruskharm Hartioilla valk laikku Päälaki harmrusk valkpilkul Silmät kelt Lennossa muistutt varpush

Varpuspöllö

Lento aaltomaista. Pesä mieluiten pohjantikan kolo vanhassa kuusimetsässä, mahd. kottaraispönttö. Etuseinän paksuuden oltava vähintään 5 cm. Istuu kuusen rungon lähellä. Päiväaktiivinen. Talvella pyörii ympärillä äänekkäitä tiaisia ja hippiäisiä. Syö itseään isompia saaliita. Pöntön suuaukko törkyinen vain ulkoapäin. Varastoi saaliin pesäkoloihin ja pönttöihin mm. syksyllä. Esim. pikkunisäkkäitä, talvehtivia pikkulintuja. Liikkuu syksyisin ja talvisin päivällä, ei kovin arka.

Lehtopöllö

Kissapöllö. Sekoitetaan viirupöllöön. Muuttaa. Äänet kissamaisia. Pesä puunkolossa, pöntössä. Korva-aukot epäsymmetrisesti-->äänen etäisyyden arviointi. Pesärosvo.

Viirupöllö

Päättää syksyllä pesimisestä, toista urosta ei saa olla noin 2 km säteellä. Käy konkreettisesti kiinni uhattuna.

Lapinpöllö

Silmäkiehkurat, näyttää pölkyltä. Huonoina myyrävuosina suuria vaelluksia. Tarunomainen ja pirullisen näköinen. Saalistaa istumalla tähystyspaikalla kuunnellen. Tiputtautuu ylhäältä alas.

Sarvipöllö

Voi laskea sarvitöyhdöt alas. Tekee itsestään oksan. Muuttaa. Saalistaa lentämällä matalalla ja kuuntelemalla.

Suopöllö

Röpsä. Silmän ympärys musta kuin suonsilmäke. Kärkihöyhenet mustat, siiven taive vaaleampi. Voi saalistaa päivälläkin.

Helmipöllö

Pesä palokärjen kolossa, pöntössä kuusimetsässä. Poikaset pöllähtäneen näköisiä. Ääntä luultu jäniksen ääneksi. Funereus = hautajaiset. Yleisin pöllömme. Voi pesiä varpuspöllön kanssa samassa puussa.

KEHRÄÄJÄT

Kehrääjä

Pesä paljaalla maalla mäntymetsässä. Tarun mukaan alunperin kaunis nainen ja linnun jalan päälle astuttaessa muuttuisi takaisin. Caprimulgus = vuohen lypsäjä eli lintu imi maitoa vuohista jotka muuttuivat sokeiksi. Saalistaa yöperhosia, joita lämpimien teiden päällä-->kehrääjät auton alle. Makoilee myös hämärällä maantiellä. Huonojen sääjaksojen aikaan vaipuu horrokseen. Kaksi poikasta kerralla

KIITÄJÄT

Tervapääsky

Tervapääskynen, viirivaarapääsky, ukkopääsky, pirunlintu. Pesä kolossa, halkeamassa. Viimeisimpiä muuttolintujamme. Ilmassa pesintää lukuun ottamatta, ei pääse lentoon kasvillisuudesta. Kankeat siivet. Poikaset voivat vaipua horrokseen kylmän sään vallitessa emon kiertäessä matalapainetta. Nopein lentäjämme. Pääskynen jäi talveksi Suomeen. Sen täytyi asua takkeistorvessa. Siinä sen valkeat höyhenet mustuivat. Kun toiset pääskyt keväällä palasivat, pilkkasivat ne sitä mustunutta. Siitä tuli sitten tervapääsky. (Mikkeli 1939) Siivet sirppimäiset pitkät ja kapeat Lyhyt pyrstö Kurkku valk Viettää elämänsä ilmassa paitsi pesiessä Syöksynopeus jopa 150km/h

TIKAT

Eivät käy terveiden puiden kimppuun. Metalliosien rummutus antaa kuuluvan kaiun. Seppä takoi pajassaan ja piru tuli teettämään rautakenkiä. Seppä teki mutta ei saanut käypiä ja pirun jalkaan koski. Silloin piru kirosi: Sinä et saa enää koskaan takoa. Silloin seppä muuttui tikaksi, lensi pois ja on siitä pitäen vain puuta takonut. (Pielavesi 1936)

Käenpiika

Pesä puunkolossa, pöntössä valoisissa metsissä. Valitessaan pesää heittää muiden munat pois, luultiin valmistelevan käelle pesää. Kiertää käärmemäisesti kaulaansa, sihisee. Poikasille kantavat kiiltäviä esineitä, pesästä ulos ei mitään. Ruokkii mm. muurahaisen munilla. Ruskkirjava Kurkku kellert ja poikkijuov Silmäjuova must Päärav muurah jopa 10000/pv/poikue Pesässä kiiltäviä esineitä

Harmaapäätikka

Paikkalintu (ei nimi).

Vihertikka

Tavattu 1996 mennessä n. 10 krt.

Palokärki

Pesä haavassa, männyssä joka vuosi uusi. Akseli Gallen-Kallelan karelianismin hahmo. Uskottiin ennustavan onnettomuutta ja sadetta. Lapissa uskottiin edellä lentävän tikan tietävän läheisen kuolemaa, takana itsensä. Päätyseinää hakkaava isännän kuolemaa, sivuseinän emännän. Sokeus parani hierottaessa munalla silmää ja kielestä tehdyllä tikulla hammasta kaivettaessa särky loppui. Levittää muurahaispesiä, hakkaa suuria suppilomaisia koloja etsien hevosmuurahaisia lahokoivuista tai maannousemasienen vaivaamista kuusista tyvestä. Kuuluvin ja pisin rummutus. Äänet erilaisia ja kauas kuuluvia. Palokärki oli ennen Faraon kokki, sillä oli punainen myssy päässä. Se oli toisten päällikkö. Sitten se muutettiin palokärjeksi. Punainen myssy jäi päähän, muuten tuli lintu. Vielä nytkin huutelee: Piiiiat, piiiiat. (Tammela 1936) Musta Päälaki pun ja naaraalla takaraivo Rummuttaa Jopa yli 12v.

Käpytikka

Valkoiset kävyt hartioilla. Pesä lehtipuussa esim. haapa, joka vuosi uusi. Hakkaa kävyistä siemenet tikanpajassaan eli paikassa ja jättää viimeisen aina kiinni, jopa yli 100 per päivä. Yöpyy myös pihapiirien pöntöissä talvella. Osa rosvoaa linnunpesiä kesällä. Rummutus lyhyt ja nopea. Juo koivun mahlaa-->jonka reikiä hyödyntää myös orava, metsähiiri, metsämyyrä. Koiras niska pun Hartialaikut valk Alaperä kirkpun Erikoinen kaulan raidoitus!

Valkoselkätikka

Koivikkoja tuottaneen kaskiviljelyn loppuminen heikentänyt. Tarvitsee lahoavia koivuja pesimiseen. Syö vanhojen lehtipuiden kovakuoriaisten toukkia. Selkä poikkijuovikas Ei hartialaikkuja Alaperä himmpun. Vanhan lehtimetsän puute

Pikkutikka

Rummutus pitempi kuin käpytikalla. Pohjoisin tikka. Päälaki koiras pun naaras must Alaperä valk Hiljainen naputtelu

Pohjantikka

Kolme varvasta. Pesä matalalla. Kuorittuja kuusia, joiden kuori tyvellä, hakkaa sivusta. Siperian taigametsien laji. Päälaki himmkel naaraalla must Keskiselkä valk Kuorii kuusia --> kaarnakasa

KIURUT

Kangaskiuru

Pyrstö lyhyt Rinta pohjaväri valk ja viiruja Silmäkulmajuova valk niskaan

Kiuru

Leivonen, peltokiuru. Sekoitetaan kirviseen. Pesä matala kuoppa maassa. "Kuu kiurusta kesään". Aina avomaalla. Korkeammalla laulavan ääni kantaa pitemmälle ja reviiri näin laajempi, kilpailevat tästä jopa 200-300 m korkealle. Kivenviha (kiuru) ennen yrittännä mennä taivaaseen. Se kohonna taivaan portille asti, niin Jumala kysynnä passia. Mutta kun sillä ei ollut passia näyttää, niin J. potkas sen alas. Sen tähden se yrittää vieläkin nousta, ja putoaa aina alas. (Pielavesi 1935) Selkä ruskviiruinen Alta valkea Rinnan pohjaväri ruskeh Pään värierot vähäisemmät kuin Kangask

PÄÄSKYT

Törmäpääsky

Pesä noin yhden metrin syvyydessä. Pieni Nokka pieni Selkä hiekanrusk Vatsa valk Rinnan yli rusk vyö Pyrstö lovip lyhyt

Haarapääsky

Pääskynen. Pesä rakennelmissa sisällä savesta ja syljestä. Kun saalistaa maan pinnan lähellä on tulossa sadetta. Pitkäikäisenä (20v.) kertyy muuttomatkoista n. 400 000 km. Eestin kansallislintu. Selkä hohtsin Vatsa valk Pyrstö syvälovinen Kurkku ruskpun Pyrstö pitkä

Tervapääsky

Pesä räystään alla.

Räystäspääsky

Pääskynen, nurkkapääsky, kotipääsky, oikiapääsky, pilkkapääsky. Uskottiin painuvan järven pohjamutaan talveksi, koska parveilivat muuttojen yhteydessä ruovikoissa ja rannoilla. Risteymä haarapääskyn kanssa. Selkä metalsin Yläperä puhtvalk Pyrstö lyhyt matalalovi Vatsa valk Jalat höyhenpeit Muutossa jopa 100 km/h

VÄSTÄRÄKIT

Metsäkirvinen

Pesä heinikossa maassa. Laskeutuu kierteittäin laulaen alas. Ei laskeudu suoraan pesään, vaan juoksee viime metrit. Selkä keltrusk tummviiruinen Vatsa vaalea Rinta tummviir Alanokan tyvi vaalpun Jalat vaalpun

Niittykirvinen

Lintuharrastajat kutsuvat istiksi sen yleisimmän äänen mukaan. Sekoitettavissa kiuruun. Pyrstö pitempi Selka vihrrusk tummaviir Jalat punertrusk Silmäreng valk

Keltavästäräkki

Pesä maassa. Suomessa eteläinen ja pohjoinen alalaji-->tapahtuu lajiutumista. Istuvat karjan selässä. Pyrstö pitkä Vatsa kelt Selkä kellanvih Naamari musta

Västäräkki

Harmaavästäräkki, valkiavästäräkki. Pesä ylhäältä suojattu, jossain kolossa. Juoksee maassa hyönteisten perässä. Naaras rakentaa pesän, koiras touhuaa ympärillä. Karkuun yrittänyttä saalistaan kurittaa maata vasten. Räpistelee myös pölykapselin tai peilin edessä yrittäen häätää kilpailijan pois reviiriltään, aluksi mahtailua, sitten hyökkäilyä ja vaistotoimintojen kehässä kunnes väsähtää tai peili peitetään. Kun kivitasku kutsui västäräkin häihinsä, västäräkki alkoi katsella kotimiestä, mutta ei löytänyt muuta kuin variksen. Varis vannoi hoitavansa västäräkin pojat hyvin ja västäräkki uskoi. Kun västäräkki oli mennyt, niin varis pisti västäräkin pojat poskeensa ja meni menojaan. Kun västäräkki tuli häistä kotiinsa ja näki poikansa hävinneen, se säikähti niin kovasti, että se heiluttaa vieläkin häntäänsä. (Keuruu 1938). Kerran kun västäräkki ajoi koskesta alas tukilla, se joutui pyrstöllään hallitsemaan tasapainoa, tukki kun koskessa heilahteli sinne tänne, silloin västäräkin täytyi hyvinkin pyrstöllään itseään hallita. Ja siitä asti on kaikkien västäräkkien pyrstö heilunut. (Jaakkima 1936) Katselee peilistä kuten peippo

TILHET

Tilhi

Pihlajapyy, tukkalintu, korvarastas, tupsupää, sirri. Pesä usein nuoressa kuusessa riippuvien oksien suojassa. Viivyttelevät pihlajanmarjojen mukaan Suomessa. Kevätmuutossa ohittavat Etelä-Suomen lähes pysähtymättä. Pesii Metsä-lapissa. Ensimmäisen pesän löysi 1856 englantilainen munienkerääjä John Volley Muoniosta. Pyrkivät ahmimaan kupunsa täyteen nopeasti marjoja, aineenvaihdunta polttaa käyneiden marjojen alkoholin tehokkaasti, mutta humalaisiakin näkyy tai niin täyteen syöneitä ettei lento meinaa onnistua. mm. 0,5 promillea. Pihlajanmarjoissa mitattu 2,5 promillen alkoholipitoisuus. Maksa polttaa kokoonsa nähden eniten alkoholia maailmassa. Nuorella linnulla siipisulissa suorat keltaiset viivat, vanhalla viivoissa kulma sulan kärjessä. Punertharm Töyhtö Pyrstö keltkärkinen Kurkkulappu ja naamari must Pihlajanmarjasato vaikuttaa muuttoon

KOSKIKARAT

Koskikara

Pesä vesisammaleinen pallomainen kosken partaan kallioseinämällä, pöntössä tai rakennuksen onkalossa. Ainoa varpuslintu, joka sukeltaa ruoan vedenpohjasta. Pystyy kyyristymällä vastavirtaan vahvoilla kynsillään kävelemään pohjassa. Sukellus tapahtuu lyömällä siipiään. Uskottiin hevosen karvan tulevan kiiltäväksi siveltäessä koskikaran nahalla. Kaulassa roikkuva koskikara toi onnea metsälle ja käräjillä. Pohjoisruotsalaiset ja -norjalaiset karat muuttavat talvehtimaan Suomeen ja suomalaiset Venäjälle. Selkä ja vatsa harmmust Rinnassa iso valkea laikku Pää tumrusk Ainoa varpusl joka sukeltaa ruoan Pohj-S.

PEUKALOISET

Peukaloinen

Vuoraa pesän karvoilla. Tykkää hiekkakylvyistä. Tumman punaruskea mustin vipevöinnein Pyrstö lyhyt yläviistoon Pienimpiä lintujamme

RAUTIAISET

Rautiainen

Naaralla useampi koiras. Pesä matalalla puussa tai maassa piilossa. Viihtyy nuorissa kuusikoissa. Hennosta nokasta huolimatta syö myös siemeniä. Selkä punertrusk mustviiruin Pää ja rinta lyijharm Nokka ohut Jalat punrusk

RASTAAT

Punarinta

Pesä kuusitiheikössä juurakon alla tai mättään kupeessa. Viihtyy kuusikoissa. Sai värinsä viedessään ristiinnaulitulle Jeesukselle vettä ja puolukoita. Puolustaa reviiriään esimerkiksi punaista höyhentukkoa vastaan. Pullea Otsa ja rinta punrusk Silmä iso tumma Selkä harmrusk Vatsa harmvalk Puolustus ärsyke pun höyhentukko

Satakieli

Pesä tiheässä pensaikossa aluskasvillisuuden suojassa. Luoja antoi kyhmyjoutsenelle laulunlahjan, mutta ylpeä joutsen ei vetänyt laulullaan vertoja satakielelle ja houkutteli tämän selkäänsä ja hukutti. Luoja vihastuksissaan teki joutsenesta mykän ja saisi laulaa vain kuollessaan. Selkä harmrusk Vatsa harmvalk Pyrstö pitkä punertrusk rinta tumtäpl Silmä iso Laulu kantaa yli 1km

Sinirinta

Lapin satakieli. Saamenmaan kansallislintu. Koiras muistuttaa väritykseltään 1600-luvun Ruotsin kuninkaallista virka-asua ja kastettu Kaarle XI:n kunniaksi Avis carolinaksi, Kaarlen linnuksi. Jäljittelee noin 50 lintulajin laulua. 100-200 000 paria. Jalat must Selkä harmrusk Vatsa harmvalk Silmäkulmanjuova valk ja musta päällä Nokka musta ja kelt viiru Koir sininen rinta Matkii muita

Mustaleppälintu

Suomenlahti rajoittaa leviämistä.

Leppälintu

Pesä puunkolossa tai pöntössä karuissa metsissä tai pihapiirissä. Saman värinen kuin kaadetun leppä. Valittavassa viserryksessä kuultu kuolleen sanoma tai ennustanut sadetta, tulipaloa, punatautia karjalle. Käki munii mm. leppälinnun pesään. Pyrstö oranspun VÄRISEE Koir kurkku musta otsa valk selkä siniharm Naar voi sotk mustaleppälintuun

Pensastasku

Valkea viiksijuova. Pyrstö lyhyt uloim valktyv Silmäkulmanjuov valk Siiv alap valk Kurkku ruostorans

Kivitasku

Hiistakka, rauniorastas, kivitti, kivinassakka. Rosvonaamari. Pesä rannalla, pellonreunassa, kivisessä metsässä kiven alla tai onkalossa. Asustaa avoimissa ja kivisissä paikoissa. Ääni kuin kiviä narskutetaan vastakkain. Pyrstö mustvalk T kuvio Yläperä valk Silmäkulmjuov valk Koir naamari must siivet must Jatkuvasti liikkeessä

Mustarastas

Sekoitetaan kottaraiseen. Ilta-aktiivinen. Pesä tuoreessa metsässä maassa tai pensaassa. Keskiajalla pimeän synnin vertauskuva houkutellessaan munkkeja lihallisiin nautintoihin. Hyppii maassa, kottarainen kävelee. Kääntelee mielellään sammalikkoa ympäri, myös muut varislinnut, rastaat ja tiaiset. Ruotsin kansallislintu. Tumma Nokka ja silmreng kelt Naar tumrusk tummnokka kurkku vaal

Räkättirastas

Räsy, rätyharakka, iso- tai ruikkurastas, rätäkkä. Harmaa yläperä. Pesä valoisassa metsässä puussa tai pikkulinnun pöntön katolla, jolloin esim. kirjosieppo ruokkii myös räksiä, pesän reunalla hiukan savea. Hyökkäävät pesärosvojen kimppuun yhdessä ja pommittavat ulosteilla tarkasti. Tuovat myös muille pikkulinnuille turvan. Yleensä ampuhaukan naapurissa, joka karkottaa vielä isommat. Pää harm Rinta tummatäpl Nokka kelt Ulostepmmeja lähtee Pesii Ampuhaukan lähellä

Laululastas

Korpi-, hauki-, kyntö-, laho-, puhujarastas. Rinnan kuviot nuolimaiset. Pesä nuoressa kuusessa syljellä lahopuusta valettu ja savella vuorattu. Houkutteli mottimiestä: "Viita-Aapo, Viita-Aapo, istu kivell', istu kivell', paa piippuun, paa piippuun, puu-piippu, puu-piippu, pajuvars', pajuvars', kopista pois, kopista pois, porot suuhun, porot suuhun." ja illalla toruu: "Laiska mies, laiska mies, lyö viel', lyö viel', pien' pino, pien' pino". Kuullessasi "ksik" tai "tsuk" saatat aiheuttaa pesän hylkäämisen. Herkuttelijoiden herkkua. Selkä oliivrusk Alta valkea tummatäpl Pyrstö lyhyt Ääni erott punakylkir

Punakylkirastas

Rinnan kuviot pallomaisia. Pesä sekametsissä maassa tai matalalla puussa tai pensaassa. Koiras uskollinen kotipaikalleen. Muist Laulur Silmäkulmjuov valkea Kupeet punrusk Ensimm äänessä aamuyöllä

Kulorastas

Isorastas. Päiväaktiivinen. Muist Laulur. Suurempi Pyrstö pitkä

KERTUT

Pensassirkkalintu

Sirkkakerttu.

Ruokokerttunen

Pesä kostealla luhdalla tai pajukossa aluskasvillisuudessa. Koiraat moniavioisia, auttavat ruokinnassa kuitenkin vain ensimmäistä naarasta. Lentävät esimerkiksi yhtäjaksoisesti Välimeren ja Saharan poikki. Koiras lopettaa laulamisen pariuduttuaan ja seuraa pesää rakentavaa naarasta kunnes tämä alkaa hautomaan ja siirtyy sitten uudelle reviirille. Paljon vararavintoa muuttoa varten.

Viitakerttunen

Pesä kuivalla niityllä aluskasvillisuudessa.

Luhtakerttunen

Pesä kuivalla niityllä aluskasvillisuudessa.

Rytikerttunen

Pesä ruovikossa.

Rastaskerttunen

Pesä ruovikossa.

Pensaskerttu

Pesä niityllä, pellonreunassa heinikossa, pensaassa lähellä maanrajaa. Koiras tekee heinänkorsista useita soidinpesiä, joihin naaras tulee tai tekee uuden. Koiras saattaa pariutua kahden kanssa, joista jälkimmäinen jää ilman koiraan apua.

Lehtokerttu

Pesä tuuheassa pensaassa tai aluskasvillisuudessa sekametsissä.

Mustapääkerttu

Sylvian joululaulun häkkiin suljettu sirkuttaja (Sylvia atricapilla)

Sirittäjä

Vihreäkerttu. Pesä pallomainen lehtimetsässä mättään kupeessa. Uros voi pariutua kahdenkin kanssa, joista jälkimmäinen jää ilman koiraan apua.

Tiltaltti

Oluentiputtaja, olutrykäli, juomanlaskija, korpikerttu, tynnyrilintu, oluenpanija. Tynnörlinnun nimi pallomaisesta pesästä. Pesä maassa kuusimetsässä. Tervolaisen tarinan mukaan laulurastas ja tiltaltti panivat olutta yhdessä. Rastas meni kuitenkin juomaan enimmän osan ennen tiltalttia ja laulaa vieläkin kuin humalassa. Tiltaltti ehti kuulla vain viimeisten pisaroiden tippuvan ja toistaa tätä vieläkin.

Pajulintu

Uunilintu, peukalolintu, riekkotiainen (vuoraa pesänsä valkoisilla riekonhöyhenillä). Pesä maassa metsässä, mielellään edes yksi koivu. Pesä muodoltaan uunimainen ja vuorattu höyhenillä. Pyörii pajun kukintojen houkuttelemien hyönteisten kimpussa. Ainoa lintumme, jolla sulkasato kahdesti vuodessa.

Hippiäinen

Pesä havumetsässä 10 m korkeudessa riippuen kuusenoksan alla, kiinni hämähäkinseiteillä. Tehty jäkälistä, sammalista ja hämähäkinseiteistä. Talvehtivat linnut valtaavat parhaimmat paikat ennen muuttajia. Paino vain 4-7g. Pystyy alentamaan ruumiinlämpöään 10 astetta selvitäkseen talvella yöt hengissä, mutta paljon myös kuolee. Sama myös tiaisilla, joiden parvissa hippiäisiä. Siritystä eivät kaikki vanhat ihmiset enää kuule, korkein lauluääni linnuistamme. Ruokailee oksien uloimmissa kärjissä. Usein tiaisparvissa.

SIEPOT

Harmaasieppo

Pesä pihapiirissä, avoimissa metsissä, useita pesiä. Hyvin lähellä ihmistä näkyvällä paikalla pesä, esim. ikkunanlaudalla. Sateen jälkeen laulaa iloiten. Selkä ja pää harm Vatsa harmvalk Silmä iso tumma Jalat mustat

Pikkusieppo

Pyrstö musta tyvi valk Kurkku vanhalla orans

Kirjosieppo

Pesä pihalla, metsässä, kolossa. Pöntöt eli uutut kelpaavat ainakin kirjosiepolle. Koiras esittelee pönttöään jokaiselle naaraalle. Naaraan alkaessa hautomaan, koiras siirtyy uudelle pöntölle, jossa pariutuu uuden naaraan kanssa, mutta palaa takaisin hoitamaan ensimmäisten kuoriuduttua jättäen toisen ilman apua. Selka koiras musta naaras harmrusk Siivellä valk laikku Otsa koiraal valk Valtaa tiaisen pesän vaikka päälle rakentamalla

TIMALIT

Viiksitimali

Ent. partatiainen. Ruovikoissa. 1949 ensimmäinen havainto.

PYRSTÖTIAISET

Pyrstötiainen

Ei tiaisparvessa. Erilaisia rotuja, värityksiä.

TIAISET

Tiaiset nokkivat valtausta yrittävät kirjosiepot kuoliaaksi jos haudonta jo alkanut, muulloin valtaus onnistuu. Tiaiset tappavat enemmän kirjosieppoja kuin pedot. Hippiäiset ja kuusitiaiset etsivät hyönteiset ja hämähäkit oksien kärjistä, töyhtötiaiset keskiosista oksaa, hömötiaiset oksien tyveltä ja puukiipijät rungolta.

Hömötiainen

Merkittävin kolojen tekijä, ei kaiva koloja tuohen läpi, laita pönttöön puruja valmiiksi, johon tekee "itse" pesän, kaikenlaisissa metsissä. Tsää -varoitus. Varastoivat kuusen, männyn ja pillikkeiden siemeniä, hyönteisten lepoasteita kaarnan rakosiin ja jäkälän alle. Risteymä kuusitiaisen kanssa. Ruokailee kuusitiaisen alapuolella sekä rungossa että oksistossa. Selkä harmaa Päälaki must Nokan alla mustlappu Poki valk Parves töyhtöt kuusit puukiip hippiäin talit Ruoka tyvelt

Lapintiainen

Päälaki rusk Kurkkulappu laaja musta Kupeet ruostrusk Selkä rusk Pohj-S Syö jopa kädeltä kuten hömöt

Töyhtötiainen

Paikkalintu. Kovertaa mielellään joka vuosi uuden kolon. Elää koko ikänsä samalla seudulla. Ruokailee alaosan oksien kärjissä. Mustvalkraid töyhtö Selkä rusk Korvanpeitehöyh musta juova Havup keski ja alaoksilla ja maassa

Kuusitiainen

Pienin tiainen. Pesä rehevässä kuusi-, sekametsässä kolossa. Ruoka oksien kärjistä ja latvasta, varastoi. Lintulaudalla voi päästää melkein viereen. Niskalaikku valk Leukalappu laaja must Siipijuova 2 valk Poski valk Ravinto puunlatva ja oksienkärjet

Sinitiainen

Pesä kolossa puistoissa. Järviruo'on siemenet herkkua. Pää pyrstö ja siipien sininen väri Vatsa kirkkelt Poski valk Ärhäkkä laudalla Kylpee mielell

Talitiainen

Pakkastiainen, rasvatiainen, talipukki, talitölkö, törötiitti. Nimityksiä yli 60. Aikainen munija jo maaliskuussa koloon sekametsissä. Ruokintapaikoilla nokkimisjärjestys vanhat koiraat, vanhat naaraat, nuoret linnut. Ei varastoi. Vanhalla koiraalla leveä musta vatsajuova ja kiiltävä päälaki. Oppinut avaamaan englantilaisten maito- ja kermapullojen metallikorkit ja syömään kerman maidon päältä. Lyhyempi laulu kenties kuuluu paremmin. Laulu 3 tavuinen Ruokapaikkojen yleisin Nokkimisjärj vanhat sit nuoret Ei erikoistunut puun tiettyy osaan

PUUKIIPIJÄT

Puukiipijä

Pesä vanhassa kuusimetsässä kuorenkappaleen välissä. Maaliskuussa peipon lailla ääntelee. Lentää rungon alaosaan, kipuaa pienin nykäyksin ylöspäin ja napsii kaarnan kolosista hämähäkkejä ja hyönteisiä ylös saakka. Suomessa ei ole kilpailijoita linnuissa mutta muurahaiset. Pesistä joiden lähellä ei ole muurahaispesiä, kasvaa isommat poikaset. Puukiipijä viettämään aikaan rungolla vaikuttaa muurahaisten määrä. Naaraat ruokailevat korkeammalla kuin koiraat. Viihtyy vanhoissa havupuuvaltaisissa metsissä. Näkee myös tiaisparvessa talvikautena. Jäätyvät puunrungot talvella haitaksi. Selkä rusksekain valkopilk Vatsa puhtvalk Nokka alas kaareva Silmäkulmjuova valkea Puunrunkoa kierteisesti ylös Tiaisparvessa

KUHANKEITTÄJÄT

Kuhankeittäjä

Pesä riippuva kori korkealla koivunoksan kärjessä. Viheltelee "kuha kiehuu", Parikkalalaisten mukaan "Onko piialla vilu?" Kirkkelt Siivet must Pyrstö musta keltakärk Nokka pun Matkimalla voi saada näkyviin

LEPINKÄISET

Pikkulepinkäinen

Pesä tuuheassa pensaassa avomaalla. Seivästää ylimääräisen saaliin kasvien piikkeihin, oksantynkään tai pensaan haaraan. Lanius = teurastaja eli syö myös lintujen poikasia, sisiliskoja, jyrsijöitä. Hylkää häirittynä pesän herkästi. Emot myös puolustavat hyökkäämällä ihmisen kimppuun tarttuen päästä kiinni ja nipistellen nokalla. Nokka koukkukärk K selkä ruskpun pää harm must naamari vatsa hailpun pyrstö must N himmeämpi pää harmrusk naamari rusk selk harmrusk rinta poikviir

Isolepinkäinen

Lapinharakka. Teurastaja, joka nostaa oksanhankaan kuivamaan myös sieniä. Pyrstö pitk Pää ja selk siniharm Naamari must Vatsa valk Ravinto pikkunisäkk ja linnut -> ylim oksanhaar

VARIKSET

Närhi

Paskonärhi, hohkoharakka, pottuharakka, perunateeri, pähkinähaukka. Risupesä tiheässä kuusessa tai pensaassa metsässä. Matkii taitavasti mm. haukkoja. Kesäisin metsässä. Levittää tammea.

Harakka

Pesä pensaikossa, nuoressa kuusikossa. Pesä vuorattu savella ja kelpaa myös tuulihaukalle ja sarvipöllölle. Räkätys ennustanut epäsopua, huonoa satoa, tyhjää kalarysää, vaivalloista taivalta, pahansuopia vieraita. Pirun luomus, pyrstö venynyt karatessa Luojan käsistä. Tai pyrstö tarttunut tervattuun kantoon. Pesistä löydetty hopealusikoita. Rosvoaa muita, mutta varoittaa haukoista ja pöllöistä. J. ja piru kun loivat kilpaa eläimiä, niin J. teki käen ja laski lentoon. Niin piru ajatteli itsekseen, että kyllä hänkin osaa tehdä samanlaisen ja rupesi tekemään. Kun se oli muuten valmis, niin se pani sille pienen pyrstön, siivet ja jalat. Meinasi sitten ruveta sitä maalaamaan vaan se lähtikin lentoon. Piru piti sitä hännästä kiinni, se kiskoi vain ja räkätti. Sen pyrstö venyi näin pitkäksi, kun piru piteli siitä kiinni. Lopulta se pääsi irti. Sen tähden siinä on valkeita paikkoja, kun se jäi kesken maalaaminen, ja vieläkin se räkättää. Se on harakka. (Liperi 1935). J. loi savesta pääskysen ja nakkasi sen ilmaan. Samassa se sanoi: Silit. Piru rupesi kanssa tekemään pääskystä, mutta se kun nakkasi sitä ilmaan, niin se kun on aina ollut veitikka, sitä rupesi naurattamaan. Siksi harakka nauraa ja siksi sitä sanotaan pirun linnuksi. (Kauhava 1938)

Naakka

Kirkhakkinen, kirkherra, kirkhinen, kirkkoon liittyvän suosion myötä. Pesä vanhoissa rakennuksissa ja puunkoloissa, pariuskollinen. Parvilintu, jonka mukana tieto välittyy seuraaville sukupolville. Konrad Lorenz kuvaa kantamiansa mustia uimahousuja pihallaan ja seuraavia sukupolvia jotka varoivat kyseistä pihan osaa. Pidetty myös kuoleman enteenä. Naantalin birgittalaisluostari syttyi ja paloi ammuttaessa naakkaa katolta. Arvojärjestyksen mukaisesti syövät ja valitsevat yöpymispaikan.

Harmaatakki

Pyrstö tasainen. Pesä pellonreunassa, rannalla, asutuksen lähellä. Variksenpala eli maaseudulla siirryttiin varisten tulon alla Maarian-päivänä (25.3) kesäaikaan eli syötiin yksi ateria lisää aamutuimaan ettei muuttolinnut toisi syömättömälle onnettomuutta. Nykyisin aamukahvi. Tarina kertoo muuttaneiden varisten tokaisseen "Parempi omalla maalla hevosenlanta kuin kultajyvät maalla vierahalla!". Pesärosvo. Siivoaa luontoa jätteistä. Korppi. Kaarne, riuttalintu. Pyrstö kiilamainen – pyöreä. Risupesä männyn latvassa tai kalliojyrkänteellä. "Korppi on kolmen lemmon lintu, kovottu koan noesta, pantu kaikesta pahasta, nokka pirun kirvehestä". Toi kuolemaa ja onnettomuutta. Kreikan tarustossa viisauden jumalallinen vertauskuva, pohjolassa kuoleman jumala, Valhallan yksisilmäisen valtiaan Odinin tunnus. Vasemman siiven alla piilossa valkea onnenhöyhen, jos ammutusta korpista osasi nyhtäistä oikean sai korpin vainun, mahtavat saaliit ja kyvyn taikoa. Soitimella korppi sojottelee siipiensä alapuolen höyheniä eteenpäin. Pesärosvo. Parilla laaja reviiri. Oppii yksinkertaisia sanoja. Valkoinen kesy korppi asui suutarin asunnon lähitienoilla. Se teki aina pieniä kepposiaan suutarille ja suutari heitteli korppia usein kivillä. Kerran kun suutari meni käymäläänsä, korppi varasti sillä aikaa suutarin työpöydän vierestä keskentekoisen kengän ja lensi kenkä nokassaan suutarin asunnon katolle. Kun suutari ei sattunut löytämään heti kiveä millä heittää korppia, niin suutari tempasi pikikappaleen ja heitti sillä korppia katolle. Piki sattui korppiin ja pehmenny lämmin piki tarttui kiinni korppiin. Korppi alkoi sitä nokallaan kiskoa irti höyhenistään ja piki tarttui kiinni korpin nokkaan ja pikisellä nokallaan korppi pikesi mustaksi kaikki höyhenensä. Sen jälkeen korppi on aina ollut musta rangaistukseksi pahoista teoistaan (Sortavala 1935). Korppi ja muurahainen löivät vedon. Korppi sanoi muurahaiselle: Jos sinä viet itsesi kokoisen kiven tuon pisimmän kuusen latvaan, niin saat syödä poikani. Sitten muurahainen sanoi korpille: Jos sinä viet, niin saat pesäni särkeä. Korppi lähti lennättämään kokoistaan kivinokaretta, mutta se putosikin nokasta pois. Mutta muurahainen viedä jurrasi kuusta myöten sen kiven kuusen latvaan asti. Se korppi sanoi sitten muurahaiselle: Minäpä teenkin silloin pojat, kun sinä et ole elossa. Sen tähden korppi tekee hankeen poikansa. (Nilsiä 1885)

KOTTARAISET

Kottarainen

Kävelee maassa vuoroaskelin. Samaan puuhun voi laittaa usean pöntön, pesä pihalla, pellonreunassa, tikankolossa. Taitava matkija, lyö siivillä tahtia. Sekoitetaan mustarastaaseen. Hyötyy laidunnuksesta ravinnon suhteen. Musta vaalpilk Nokka tervävä kiilam Jalat tumpunrusk Pyrstö lyhyt Ensimm. muuttolint Helminauh syksyllä sähkölangoilla

VARPUSET

Varpunen

Rottinen, paskahottinen, savuryyppönen, rölli, rönkkö. Pesä pihassa kolossa. "Kun varpunen pääsöö ohran päähän, niin siitä tuloo varis." Kreikan tarustossa rakkauden jumalattaren Afroditen lintu. Risteymä pikkuvarpusen kanssa. Tykkää hiekkakylvyistä. Yleisimpiä lintuja. Kun L. loi varpusen, olivat väriaineet jo lopussa. Siitä johtuu, että varpunen jäi sellaisen värittömän, mitäänsanomattoman harmaaksi. Juuri sellaiseksi, millaisena me sen tapaamme nähdä pihoillamme. (Kiikala 1961) juhlapuku päälaki harm rusk päälaen sivut laaja must kukkulappu poski likaisvalk N kuvioton harm

Pikkuvarpunen

Päälaki yhtenäisen ruskea, poskilaikku. Poski valk jossa must laikku Päälaki kastrusk Kurkkulappu pieni must Vatsa harmrusk

PEIPOT

Peippo

Pesä metsässä, puistossa puussa, koivun oksanhangassa jäkälällä naamioituna. "Kuu kiurusta kesään, puoli kuuta peipposesta, västäräkistä vähäsen, pääskysestä ei päivääkään." . Coelebs = poikamiehenä elävä.

Järripeippo

Härkäpeippo, härkäpeipponen, jäärä, jurriainen, ryystäjä, järniäinen, vaaravarpunen, iisnakka, pohjasenpappi. Pesä metsässä. Soitimessa koiras lentää alaoksilta toisille perhosmaisesti siipiään lepattaen. Risteymä peipon kanssa.

Viherpeippo

Pesä pihoilla, pellonreunassa, usein kuusessa.

Vihervarpunen

Pesä havumetsässä, lähellä latvaa.

Urpiainen

Ääni urputusta. Koivun urvut ja siemenet. Yöpyy myös kiepissä.

Pikkukäpylintu

Pesä havumetsässä, latvaoksilla. Nokka ristissä. Syö lähinnä kuusen siemeniä.

Isokäpylintu

Pesä havumetsässä, latvaoksilla. Syö lähinnä männyn siemeniä. Nokka ei syntymässä ristissä, vasta itsenäistyessä nokka ristiin. Havupuun käpysuomujen halkaisemiseen ja siementen esille kaivamiseen otollinen. Käpyjen loppuessa vaeltavat seudulle josta löytyy. Ruokaillessaan syövät puun latvassa, tiputtelevat syödyt kävyt maahan ja välillä vahingossa. Kävyn suomut halki ja hieman levällään.

Punavarpunen

Pesä pensaikkomailla, havupensaassa.

Punatulkku

Pesä kuusimetsässä, tiheässä kuusessa tai katajassa, hylkää herkästi. Saattaa katkaista poikasen rengastetun jalan. Kesäisin hiljaa metsässä.

SIRKUT

Pulmunen

Läpimuuttaja.

Keltasirkku

Keltamölli, rössi. Ensimmäisiä laulajia. Pesä pensaikossa maassa. Pyydetty ihmisravinnoksi.

Pajusirkku

Kaislasirkku, paijutiainen, mustapää, ristipeippo. Päässä valkoinen viiksijuova kuin pajunkissa. Pesä kosteikoissa, aluskasvillisuudessa. Emo esittää siipirikkoa. Koiras huolehtii poikasista naaraan hautoessa uusia.