HUOM! Voit itse lisätä ja muuttaa sisältöä muokkaa-painikkeiden avulla

 Olet itse vastuussa tämän teoksen käytöstä aiheutuvista vahingoista Lue lisää.

Kyntökuu

Kohteesta Wikikko - kansan taitopankki
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

EDELLINEN KUUKAUSI - SEURAAVA KUUKAUSI

KEVÄT[muokkaa]

P5250029.jpg

Enteitä[muokkaa]

  • Pitkää kevättä palokärki huutaa.
  • Kylmää kevättä tietää, kun käki kukkuu lähellä ihmisasuntoja.

Kyntökuu[muokkaa]

Sulamakuu, mahala kuu. Nimi tou'on eli kylvön teosta. Lämmityskausi loppuu.

Rakenteet[muokkaa]

  • Katot puhdistetaan ja tarvittaessa kyllästetään tervalla
  • Hirsiseinä harjataan puhtaaksi keväällä (ja syksyllä juuriharjalla)
  • Talvella käyttämättä olleiden puutalojen kalustus ja siivous
  • Aitauksien teko eläimille
  • Hierimet nuorista männyistä, vispilät koivuista
  • Teiden kunnostaminen roudan ja kelirikon jäljiltä. Pahasti routivilta teillä ajaminen estetään kokonaan.

Keräily ja metsä[muokkaa]

Tuore vuohenputki, maitohorsma, nokkonen, oliiviöljy -salaatti
Vuohenputkea ja maitohorsmaa
  • Vuohenputken, maitohorsman ja nokkosen nuoria taimia salaatiksi ja hapatteeksi
  • Koivun mahla juomaksi ja säilönnän raaka-aineeksi. Kuusen kerkät salaattiin ja naposteltavaksi
  • Korvasieniä
  • Rankametsä
  • Kaskenkaato ja –poltto
  • Jos rakennushirret kuorimatta, viimeistään kuorittava ettei hyönteiset syö koloja.

Puutarha[muokkaa]

  • Jollei herne Vappuna maassa, ei se Perttuna 24.8 pouka pohtimessa
  • Perunat pannaan itämään alakuussa (kuun viimeinen neljännes)
  • Taimien koulinta
  • Kylvöt puutarhaan
  • Lannanlevitys. Lantaa ei saa ajaa alakuulla pellolle, se ei auta mitään.
  • Pellonkyntö on aina tehtävä loppukuussa, jotta rikkaruohot häviäisivät. Hyvä kyntöaika, kun västäräkkejä pellolla.
  • Kyntökuun puolivälissä kylvetään kaurat, ohrat, herneet ja pavut.
  • Myöhäinen kylvö on satoisampaa, kuin aikainen.
  • Myöhemmin keväällä vetiset suopellot äestetään juuri kantavaa routaa hyväksi käyttäen ja kylvetään kauran siemen kirren päälle.
  • Eläimet kiinni etteivät tallaa kylvöjä.

Eläimet[muokkaa]

  • Karjan poikiminen
  • Laidunkausi. Karja voidaan päästää ulos laitumelle ensimmäistä kertaa ja ajetaan tulien läpi sairauksien ehkäisemiseksi. Ensimmäisenä touko- ja laiduntamispäivänä murretaan kylvö- eli toukoleipä, joka on leivottu edellisen vuoden heinäkuussa ja säilytetty kuivassa. Se murretaan Ukon kunniaksi ja jaetaan talon väen ja eläimien kesken.
    • Lehmiä laitumelle laskettaessa kierretään lehmänkellolla / suoloilla ja ottosilla eli karvakakuilla / kekririskoilla / palavalla päreellä navetta tai tehdään tervaristi lehmän otsaan ja ristiluulle. Navetan kynnyksen alle asetetaan vanha viikate, kirves, patakoukku, kattilan raneja, ruostuneita nauloja tai muu rautaesine ja ympäri oven pingoitetaan punaisella langalla sidottu renkaaksi halkaistu yksikantainen pihlaja / halaistu pihlaja, jonka molemmissa päissä punaista lankaa. Ovenpieleen asetetaan tervastulet ämpäriin. Emäntä asettuu kahareisin oven yläpuolelle ja lehmät kulkevat kellokas edellä alitse. Kun kaikki on ohi emäntä ottaa ovelta pihlajan ja kiertää sillä navetan kolmesti. Lehmiä laskettaessa emäntä sanelee "Lasken lehmäni leholle, hatasarvet haavikolle, panen pajun paimeneksi, tuomen tuojaksi kotihin. Kato, Jumala, katottomassa, kuin katoit katollisessa!".
    • Tai isäntä ottaa vettä lehmänkelloon, kastelee elukan pään ja tervaa utareet ja sarvien juuret ja tekee tervatampulla "Jyrin merkin" lehmän päähän virkkaen "Ole terveenä, kasva kauniina, kasva kultaa ja hopeaa!" ja emäntä on kahreisin oven päällä tai sipaisee niitä vanhalla paidalla. Karjaa metsään ajettaessa isäntä kulkee edellä viinapullo taskussa metsänhaltijoita maanitellen ja paimen tai emäntä puikkelehtii karjan keskellä murtaen kullekin palasen karvakakkarasta, johon on leivottu lehmistä nypittyjä karvoja.
  • Miesväki pitää huolen että karjan uloslaskupäivänä kastellaan paimenet, jopa talon emäntäkin. Vettä tarvitaan ämpärillisiä, kastellaan niskaan tai uitetaan vesipaikassa. Kastelematta ei saa paimenia jättää tai menee talosta karjaonni.
  • Metsästyskausi jatkuu. Kettu, supikoira, minkki, hilleri ja mäyrä naarasta jolla on poikueet ei saa metsästää kyntökuusta heinäkuun loppuun. Metsäkaurisuroksen metsästys alkaa. Piisamin pyynti päättyy.

Kalastus[muokkaa]

  • Kutupyynti. Lahnan, hauen ja ahvenen kalastus verkoilla ja katiskoilla jäiden lähtiessä. Lahna ei välttämättä käy kun aivan kylmää. Verkon toinen pää rantapusikkoon kiinni ja siitä keskelle järveä kohti.
    • Erityisesti alkukuusta verkoilla saa lahnaa, joka savustettuna on vallan mainiota ja helppoa ruokaa.
    • Katiskat kannattaa laittaa aivan rantaan kiinni, suu rantaa kohden pintaan niin että aukko on juuri veden pinnan alapuolella. Haukia voi saada monta kerralla.
    • Hauista kapakalaa eli kuivatetaan kevätauringossa aitan seinää vasten keppiin työnnettynä avattuja ja perattuja haukia.
  • Haukea ja lahnaa rannan ja ruovikoiden tuntumasta verkoilla. Katiskalla ahvenia.

Kalenteri[muokkaa]

1.5. Toukoyö.

  • Kynnöt alkavat. Kolmas kevään tulon juhla. Sytytetään tulia pelloille ja avoimille kentille eli hela- ja toukovalkeita. Tulien äärellä pidetään hauskaa juoden olutta ja simaa sekä tanssien. Paimentorvia soitetaan. Tulet sytytetään hankaamalla kahta puuta vastakkain ja kutsutaan näin kitkavalkeaksi. Saatetaan myös soittaa kelloja ja torvia.

3.5 Ristinpäivänä lasketaan karja ulos ensi kerran. Kellot eläinten kaulaan. Ristinpäivänä rimaus (hyvä saalis) kalamiehen kattilassa. Naurista ei saa kylvää Mamertuksen päivänä; silloin siitä ei tule mitään.

6.5 Erkkinä kylväjän koura aukee.

-13.5 Täysikuu

14.5 Vanha-Vappu. Vanhana vapunpäivänä on aloitettava kyntö vaikka lunta kyntäköön. Täytyy kiirehtiä äestämään ennen kuin lumen sulamisesta syntynyt kosteus ehtii haihtua.

15.5 Sohvina soudetaan.

18.5 Erkki avaa käensuun. Kylmä Erkki, hyvä merkki, lämmin Erkki, paha merkki. Kelmi sen kesän nimi, joka ennen Erkin päivää tulee. Ensi perjantai Erkistä on pellava-perjantai ja toinen silkki-perjantai.

20.5. Karoliina karjat laskee.

25.5. Urpo turkin orrelle kantaa, rukkaset riisutaan. Urpaanukselta kylväjän käsi kiinni.

26.5. Vilhelmiina viimeistäänkin karjat laskee.

Talvikausi päättyy. Siirrytään viimeistään helluntaina luhtiin nukkumaan. Kesäkisat alkavat, kylän keinut kuntoon keskeiseksi kokoontumispaikaksi.

-27.5 Uusikuu

31.5 Petronella. Lämmin yö ennustaa hallatonta kesää.