Voit itse lisätä ja muuttaa sisältöä muokkaa-painikkeiden avulla

Ennen tallennusta suositellaan ottamaan kopio muokkausruudusta (ctrl-a -> ctrl-c)

 Olet itse vastuussa tämän teoksen käytöstä aiheutuvista vahingoista Lue lisää.

Kasvinsuojelu

Wikikko - kansan taitopankkista
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Yleistä[muokkaa]

Kasvinsuojelu tarkoittaa asioiden ennakointia, jolloin liiallisiin voimakeinoihin ei välttämättä tarvitse turvautua. Viljelyalueen ja kasvien luonteen tunteminen sekä viljelykierto auttavat tässä. Syytä on tuntea sekä viljeltävät kasvit että niiden kanssa elintilasta kilpailevat kasvit ja kasvit joita voi käyttää viljeltävän kasvin tukena kasvinsuojelussa.

  • Kaikkia kasveja ei tarvitse viljellä kaikkialla. Paikallisesti valitut lajikkeet ja kannat vaikuttavat vähentäen ongelmia, vaikka satotaso ei olisikaan huipussaan. Oikea kasvi oikeaan lohkoon ja oikeaan aikaan viljelykierrossa että vuodenkierrossa.
  • Kasveilla saattaa esiintyä yhteisiä kasvitauteja ja haittaa aiheuttavia hyönteisiä, jolloin viljelykierrossa on jätettävä esimerkiksi välivuosia saman kasvin viljelyyn perättäin samassa kohtaa.

Kasvinsuojelusuunnitelma[muokkaa]

Viljelykierto kasvinsuojelunäkökulmasta.

Kilpailevien kasvien torjunta[muokkaa]

Kilpailevilla kasveilla, yhtäkuin viljelyä häiritsevillä kasveilla tarkoitetaan kasveja, joilla on yhtäläinen oikeus kasvaa maan päällä, mutta yleensä ihminen haluaa omista tarkoitusperistään vain tietyn kasvin kasvavan juuri kyseisessä kohdassa. Kyseessä on siis kasveja, joita voidaan yhtälailla hyödyntää ihmisravinnoksi tai muutoin, mutta ne on leimattu pääsääntöisesti tuhottaviksi ja niitä kutsutaan nimellä rikkakasvit. Viljelyä ne voivat häiritä mm. kuluttamalla ravinteita ja vettä, varjostamalla, viemällä kasvutilaa maan päällä ja sisässä, kantamalla tauteja ja hyödyllisiä ja häiritseviä hyönteisiä.

On olemassa kuitenkin useita keinoja, joilla niiden kasvua voidaan hallita myös luonnolle sopuisammin tai antaa niiden kasvaa viljeltävien kasvien joukossa.

Nämä kasvit jaotellaan ruohovartisiin, puuvartisiin ja muihin.

* Ruohovartisia ovat esimerkiksi häiritsevät yrtit (esim. pietaryrtti, pihatähtimö, jauhosavikka), häiritsevät heinät (juolavehnä, kylänurmikka, nurmilauha), häiritsevät kortteet (peltokorte), häiritsevät saniaiset (sananjalka). Nämä voidaan jakaa myös kerta- tai kesto kasveihin. Ensin mainittuja yksi- ja kaksivuotiset ja jälkimmäisiä monivuotiset. Yksivuotiset jakautuvat vielä kevätyksivuotisiin ja syysyksivuotisiin, joista ensimainittujen koko elinkierto tapahtuu kasvukauden aikana ja jälkimmäiset lähtevät kasvuun syksyllä ja siemensato kypsyy seuraavana vuonna. Kaksivuotiset tarvitsevat kaksi kasvukautta. Monivuotisia ovat rönsyillä leviävät ja rönsyttömät, jotka leviävät esim. siemenillä.
* Puuvartisia ovat esimerkiksi vesovat puut (haapa, pihlaja, tuomi), versovat pensaat (paju)
* Muita ovat esimerkiksi levät (viherlevä), sammalet

Torjunnan kannalta on merkittäviä noin vajaa 50 lajia. Näille kasveille on tyypillistä että lisääntymistavat ovat monipuolisia ja se on tehokasta.

Kevätyksivuotisia kertakasveja[muokkaa]

  • Hukkakaura
  • Jauhosavikka
  • Kiertotatar
  • Peltoemäkki
  • Peltohatikka
  • Peltoretikka
  • Pihasaunio
  • Pihatatar
  • Pihatähtimö
  • Pillikkeet
  • Ukontatar

Syysyksivuotisia kertakasveja[muokkaa]

  • Kylänurmikka
  • Linnunkaali
  • Lutukka
  • Peipit
  • Peltolemmikki
  • Peltomatara
  • Pelto-orvokki
  • Peltotaskuruoho
  • Peltoukonnauris
  • Peltovillakko
  • Peltovirvilä
  • Saunakukka

Kestokasveja ja -sammalia[muokkaa]

  • Hanhikit
  • Hierakat
  • Hiirenvirna
  • Juolavehnä
  • Järvikorte (vesistö)
  • Järviruoko (vesistö)
  • Karhunputki
  • Karhunsammal (metsä)
  • Karvalehti (vesistö)
  • Kastikat
  • Kerrossammal (metsä)
  • Koiranputki
  • Kortteet
  • Kärsämöt
  • Leinikit
  • Leskenlehti
  • Maitohorsma
  • Mesiangervo
  • Metsälauha (metsä)
  • Nokkonen
  • Nurmilauha
  • Pelto-ohdake
  • Peltominttu
  • Peltopähkämö
  • Peltovalvatti Torjuntaohjeita:[1]
  • Pietaryrtti
  • Piharatamo
  • Pohjanlumme (vesistö)
  • Pujo
  • Ruoko (vesistö)
  • Ruskoärviä (vesistö)
  • Röllit (metsä)
  • Sananjalka (metsä)
  • Sinilevä (vesistö)
  • Syysmaitiainen
  • Takiaiset
  • Tädykkeet
  • Uistinvita (vesistö)
  • Ulpukka (vesistö)
  • Vesirutto (vesistö)
  • Vesitatar
  • Viherlevä (vesistö)
  • Voikukka
  • Vuohenputki

Ehkäisevä[muokkaa]

Ennakoiva kasvin suojelu.

* Viljelijän ja puutarhurin asenteenmuutos
* Oikea kasvi oikeaan paikkaan. Kasvuvyöhyke, paikallinen ilmasto, kasvualusta, lajike jne.
* Viljelytekniset keinot. Mm. kasvinvuorotus
* Kasvualustasta huolehtiminen

Kitkentä[muokkaa]

  • Karmajooga. Tarkoittaa tässä yhteydessä kilpailevien kasvien kasvun rajoittamista mekaanisesti käsivoimin.

Haraaminen[muokkaa]

Jyrsintä[muokkaa]

Multaus[muokkaa]

Liekitys[muokkaa]

Liekitys tarkoittaa pienten kasvinalkujen kuumentamista esim. nestekaasuliekin avulla. Kasveja ei tarvitse polttaa, hetkellinen kuumentaminen riittää. Nestekaasu on fossiilinen polttoaine, tuontituote.

Biologinen[muokkaa]

Kemiallinen[muokkaa]

Ei Rounduppia tai vastaavia, 2010 alkaa jo julkisemmin näkyä kuinka rikkaruohot ovat vastustuskykyisiä näille. Lue lisää sivulta Roundup

Kasvitaudit[muokkaa]

Aiheuttajana sienet, bakteerit ja virukset.

Sienitaudit[muokkaa]

Limakkosienet l. limasienet ja aitosienet. Sienet leviävät itiöiden avulla ja ne itävät kun olosuhteet ovat suotuisat. Ilmavuus kasvimaalla vähentää kosteuspitoisuutta ja sienitauteja.

Munasienet[muokkaa]

Lisääntyvät suvuttomasti kuromalla ja parveiluitiöillä sekä suvullisesti munaitiöillä (lepoaste)

* Perunarutto. Katso sivulta Perunarutto
* Kalkkihome

Yhtymäsienet[muokkaa]

* Leipähome

Kotelosienet[muokkaa]

* Hiivamaiset kotelosienet kuten oluthiiva, leivinhiiva
* Varsinaiset kotelosienet
* Paljaskoteloiset. Putkilokasvien loisia, erikoistuneet tiettyyn isäntäkasviin, ärsyttävät solukon kasvua. Esimerkiksi koivuntuulenpesä infektoi hieskoivun silmuja, jolloin ne haarautuvat epänormaalisti ja syntyy tiheitä oksarykelmiä. Tuomen tai luumun pussitauti aiheuttaa pitkiksi venyneitä luumumarjoja.
* Härmäsienet. Lehtien pinnalla yleensä harmaata rihmastoa. Härmä lyhentää kasvuaikaa. Loisivat kasvilla ottaen ravintoa isäntäkasvista. Yleensä erikoistuneita tiettyyn kasviin. Leviävät kuroimilla ja koteloitiöillä. Esimerkiksi vaahterahärmä, seljanhärmä, ruusunhärmä, tammenhärmä, leimukukkien härmä. Torjunta tolu ja mäntysuopa-liuoksin.
* Punanäppy eli punapahka. Yleensä kuolleissa kasvinosissa, mutta voi levitä eläviin osiin varsinkin heikkokuntoisessa kasvissa.
* Lehtipuunsyöpä. Puissa. Tunkeutuu kuoren vioituskohdista ja aiheuttaa painuneita laikkuja jotka kasvavat.
* Vaahteran tervatäplä. Lehdissä mustia, pyöreitä laikkuja. Säilyy talven yli maahan varisseissa lehdissä.
* Jäkälä. Sieni + levä. Sieni huolehtii ravinnonotosta, levä yhteyttämisestä. Symbioosi. Eivät haittaa puiden rungoilla, mutta niiden alla voi elää häiritseviä hyönteisiä.

Kantasienet[muokkaa]

* Ruostesienet. Kasvavat vain elävässä solukossa.
* Mustaruoste. Aiheuttavat häiriötä viljakasveille, joten Berberis-lajien viljelyssä rajoituksia. Tarvitaan sekä heinä että Berberis.
* Pihlajansarviruoste. Pihlajankatajanruoste. Katajan oksissa ja varressa hyytelömöykkyjä. Keskikesällä pihlajan lehdissä oranssin värisiä laikkuja ja myöhemmin alapinnalla sarvimainen pahka.
* Kuusentuomiruoste. Kuusen käpyjä ravinnokseen käyttävä.
* Kuusensuopursuruoste (rämeruoste). Uusimmat vuosikasvaimet, neulaset kellastuvat.
* Koivunruoste. Kesäitiöt kehittyvät pieninä keltaisina ryhminä lehtien alapinnoilla ja lehdet kellastuvat. Itävät maahan pudonneissa lehdissä seuraavana kesänä. Pitää isäntänään myös lehtikuusta. Keltaiset lehdet voivat olla myös kuivuuden aikaansaamia.
* Pajunruoste. Esimerkiksi raidalla.
* Tervarosoruoste eli männyn tervaroso. Ensin kuoren solukossa --> jälsikerroksen läpi puuosaan --> rungon paksuuskasvu epäkeskeistä --> runsasta pihkavuotoa --> kuori muuttuu tummaksi ja rosoiseksi --> kun sieni tuhonnut jälsikerroksen yläpuolinen osa kuivuu.
* Hopeakiilto. Erityisesti Rosaceae -heimolla. Lehdet harmaantuvat, myöhemmin ruskeita laikkuja, reunat kääntyvät alaspäin, koko lehti voi kuivua. Puuaines ruskettuu.
* Helttasienet. Erityisesti havupuilla ja huonokuntoisilla lehtipuilla.
* Käävät.

Vaillinaissienet[muokkaa]

* Harmaahome. Kosteat olosuhteet edesauttavat lisääntymistä. Erityisesti vioittuneista kohdissa kasvia.
* Laikkutaudit. Ruskeita ja mustia laikkuja lehdissä tai nuorissa versoissa. Usein tämä on vain näköhaitta. Haravoidaan lehdet pois, koska talvehtivat lehdissä.

Sijoittamatta[muokkaa]

* Möhötauti. Ristikukkaiskasveilla. Vaaleita äkämiä ja paisumia juurissa. Vedensaanti heikkenee ja aiheuttaa kasvien lakastumista aurinkoisina päivinä. Sieni säilyy maassa useita vuosia. Leviää saastuneen maan, työkoneiden, taimien, veden ym. mukana. Torjunta kasvinvuorotuksella, kalkituksella, saastuneen kasvuston hävittämisellä.
* Lumihome. Lahottaa orgaanista ainetta. Ilmenee syysviljoilla. Sieni elää kasvinjätteissä, viljan tähkissä, puidussa sadossa, lumen alla. Vaurio näkyy keväällä oraissa harmaana vyöhykkeenä joka myöhemmin kuolee orastumisen edetessä. Hometta edesauttaa pinnassa oleva olki.

Bakteeritaudit[muokkaa]

Leviävät sairaiden kasvien, hyönteisten, sateen, tuulen ja hoitotoimenpiteiden mukana.

* Aitosyöpä. Tunkeutuu juuriin aiheuttaen syöpämäisiä kasvaimia. Veden- ja ravinteidenotto heikkenee. Säilyy maassa ja kulkeutuu taimien mukana.

Virustaudit[muokkaa]

Virukset aiheuttavat värimuutoksia, laikkuja, kurttulehtisyyttä ja kitukasvuisuutta. Leviävät hyönteisten jä työvälineiden mukana.

Biologiset kasvinsuojeluaineet[muokkaa]

  • Mycostop. Vihanneksille, koristekasveille, maustekasveille. Taimipolte, Fusarium- ja Pythium-sienten juuristotaudit.
  • jne.

Eläinten ja hyönteisten torjunta[muokkaa]

Katso sivu Tuholaiset ja niiden torjunta

Kasviuute, kasvikäyte, kasvikeite[muokkaa]

Keite[muokkaa]

Keite vaikuttaa miedommin kuin käyte.

0,5 kg tuoreita, pienennettyjä kasvinosia
5 l kylmää vettä
  • Liotetaan yksi vuorokausi, keitetään 20 minuuttia hiljaa, annetaan jäähtyä kannen alla.
  • Laimennetaan vedellä 1:5.
  • Ruiskutetaan kasveille ja penkeille.

Koiruohokeite[muokkaa]

  • Karkottaa kirvoja ja perhostoukkia
  • Ei laimenneta

Peltokortekeite[muokkaa]

  • Estää sienitauteja
1 kg tuoreita peltokortteita
10 l vettä
  • Voidaan sekoittaa myös muiden uutteiden kanssa.
  • Alkukesästä aamupäivällä aurinkoisella säällä.

Pietaryrttikeite[muokkaa]

  • Torjuu hillakuoriaisia, härmää, kirppoja, lehtipistiäisiä, ruostetta, sipulikärpäsiä, täitä
  • Ei liian paljon ettei maa kärsi.

Nokkoskäyte[muokkaa]

1 kg tuoreita pienennettyjä nokkosia
2 kourallista voikukkaa juurineen
10 l vettä
  • Sekoita päivittäin hapettumisen lisäämiseksi
  • Pari päivää seisonut nokkosvesi piristää kasveja.
  • Lannoitteena sopii lähes kaikille, paitsi sipulille, porkkanalle ja herneelle. Annetaan muhia 10-12 päivää. Laimennetaan vedellä 1:10. Hajua lieventää kivijauho, komposti tai savi.

Rohtoraunioyrttikäyte[muokkaa]

1 kg tuoreita rohtoraunioyrtin lehtiä
2 kourallista kehäkukkia
  • Katso nokkoskäytteen ohje.
  • Kaaleille, perunalle, sellerille, tomaatille

Sipulinkuorikäyte[muokkaa]

500 g sipulinkuoria
500 g valkosipulinosia
500 g ruohosipulia
10 l vettä
  • Laimennetaan 1:10.
  • Sipulikasveista sienitauteja vastaan kuten mansikan harmaahome. Karkottaa punkkeja.

Linkkejä[muokkaa]