Hautajaiset

Evankelisluterilaiset hautajaiset

Kukkalaitteen hankinta

• Mahdollisesti ohjeita omaisilta. Usein kukkalaitteita ja kukkakimppuja.
• Jos ei päästä paikalle, voi muistaa muisto-/suruadressilla. Adressia eivät hanki siunaustilaisuuteen osallistuvat. Toimitetaan omaisille postissa tai muutoin.

Pukeutuminen hautajaisiin

"Naismainen" pukeutuminen

• Perinteisesti vähintään polvipituinen musta hame, mekko, leninki, jakku tai puku. Nykyisin näkee myös mustia farkkuja naisilla.
• Tummat sukkahousut.
• Musta käsilaukku.
• Ks. soveltaen kohdasta miesmäinen pukeutuminen

"Miesmäinen" pukeutuminen

• Pitkähihainen valkoinen kauluspaita tai paitapusero ja hillityt kalvosinnapit, esim. punotut.
• Valkoinen taskuliina: Taskuliina taitellaan vaakatasoon näkyen hiukan, noin puoli senttiä, taskusta koko taskun leveydeltä. Tee taitos niin, että liina osuu taskun pohjaan ja silitä näkyvä yläreuna litteäksi.
  • Taskuliinan käytön lyhyt oppimäärä
• Musta mattapintainen solmio: Solmion solmuksi ensisijaisesti ranskalainen solmu (Half-Windsor) tai toissijaisesti englantilainen solmu (Four-in-Hand, FiH).
• Mustat sukat.
• Mustat nauhakengät. Talvella mustat talvikengät.
• Tummat sormikkaat/nahkahansikkaat.
• Tumma polvipituinen päällystakki
• Päällystakin kanssa lähiomaisilla ja arkkua kantavilla valkoinen kaulahuivi, muilla vierailla tumma kaulahuivi.
• Tumma suruhattu jos siltä tuntuu. Talvisin karvahattu.
• Hillityt korut.
• Aurinkolasit jos siltä tuntuu.
• Tumma sateenvarjo.
• Paperinenäliinoja.

Valmistelut

• Vainaja saattaa olla tuotuna hautausautosta odottamaan erilliseen rakennukseen, josta omaisten toimesta siirretään kirkkoon. Tällöin arkunkantajat tulevat aikaisemmin paikalle. Nostetaan esimerkiksi arkun alta nostaen saattovaunun päälle, kuljetetaan saattovaunua työntäen kukin kantaja omalla paikallaan vainaja jalkopää edellä, kirkon rappusten eteen käännetään vainajan pää kohti kirkon ovea, kannetaan kantoliinoilla alttarille, pyöritetään kantoliinat rullalle ja katsotaan, että kantoliinoissa oleva merkitty keskiviiva on arkun alla.

Siunaustilaisuus

Tilaisuuden kulku voi olla esimerkiksi seuraava:

1. Alkusoitto; Albinoni: Adagio
2. Kukkien laskeminen
3. Virsi
4. Siunaaminen
5. Musiikkiesitys
6. Rukous
7. Virsi
8. Loppusoitto; Händel: Largo

• Sinuaustilaisuuteen on hyvä saapua viimeistään noin 15 minuuttia aikaisemmin.
• Jos omaiset ovat ottamassa väkeä vastaan siunauspaikan sisäpuolella tai ulkopuolella varta vasten, tervehditään ja suruvalitellaan. Saadaan mahdollisesti käsiohjelma.
• Saatetaan saada käsiohjelma, jossa on myös virsien sanat.
• Vainajan lähiomaiset ja omat sukulaiset istuvat oikealla puolella ja vainajan puolison sukulaiset vasemmalla puolella katsottaessa alttarille päin. Vainajan toverit vasemmalla puolella. Mitä läheisempi sitä etummaisena istutaan.
• Siunaustilaisuus on virsiä, siunaamista, puhetta, rukoilua, tunnustamista, musiikkia, kukkien laskemista ja arkun kanto. Musiikki ja laulu herkistää helposti silmät kyyneliin, joten paperinenäliina kannattaa varata valmiiksi itselle tai vieressä istuvalle.
• Siunaamisen ajaksi noustaan seisomaan. Mahdollisesti myös raamatun luvun aikana.
• Jos ei tunnusta tätä uskoa, ei tarvitse laskea päätä tai ristiä käsiä muiden niin tehdessä.
• Valokuvaus häiritsemättä ja mahdollisesti ennalta sovitusti.
• Mahdollisesti kuullaan omaiselta kutsu muistotilaisuuteen siunaustilaisuuden päätteeksi tai vasta haudalla.

Virsi 971 Maan korvessa kulkevi lapsosen tie

Kukkatervehdysten lasku

• Mahdollisesti etukäteen tieto suullisesti tai käsiohjelmasta miten menetellään. Myös pastori voi ohjata väkeä. Kukkatervehdys saatetaan laskea arkulle heti tilaisuuden alettua alkusoiton jälkeen tai vasta loppuosassa kun siunaus on tapahtunut tai vasta haudalla tai kummassakin.
• Saavuttaessa kirkkoon otetaan kukat paketista ettei rapistelua tapahdu itse laskun aikana.
• Ensimmäisenä laskevat lähimmät omaiset, sitten sukulaiset ja lopuksi toverit. Sukulaisten ja toverien järjestys saattaa vaihdella. Kukkia ei laske arkun päälle muut kuin mahdollisesti vain lähiomaiset. Esimerkiksi lapsilla saattaa olla yksi valkoinen ruusu, jonka laskevat esimerkiksi arkun päälle jalkapuolelle. Arkun jalkapuolella saattaa olla koristeena pieni kukka-asetelma. Oikealla puolen istuvat laskevat oikealle ja vasemmalla puolen istuvat vasemmalle puolen arkkua, kuitenkin huolehtien kukkien jakautumisesta suunnilleen tasan kummallekin puolelle. Tarvittaessa voidaan myös laskea tilan loppuessa viereen lattialle. Laskupuoleen saattaa vaikuttaa myös lähiomaisten sijainti esim. arkun suuntaisesti sen vieressä istuessa.
• Arkun luokse saavuttaessa ollaan hetki hiljaa, luetaan saattosanat (vähintään "Muistoa kunnioittaen X"), lasketaan kukkalaite, nyökätään omaisille ja palataan paikalle. Saattosanoista luetaan ensin nimet ketä kunnioittaa ja sitten muistolause. Jos omaisia ei ole, ei ole kenelle nyökättäisi.

Arkun kanto

• Loppusoiton jälkeen ennalta sovitut arkunkantajat siirtyvät arkulle, usein papin tai vahtimestarin (suntion) pyytäessä. Yleensä kantajia on kuusi, vähintään neljä. Kahdeksan enimmillään. Vaikuttaa arkun koko, vainajan ja arkun paino ja kuinka halutaan kunnioittaa vainajaa. Kantajien sukupuolella ei ole väliä, mutta silloin kannattaa kiinnittää huomiota kenkiin. Mahdollista myös että vahtimestari tai pastori kantaa. Kantajien olisi hyvä pukeutua samalla tavoin ja esimerkiksi hatun saa laittaa päähän jo kirkossa. Jos arkku kannetaan ensin ainoastaan ulkona odottavaan autoon, voidaan kantaminen tehdä puvussa ja tämän jälkeen käydä pukeutumassa ja siirrytään muiden kanssa ajoneuvon tai saattovaunun perään. Kantajat voivat myös pukeutua ensin.
• Vainaja on pää alttaria kohden kirkossa, joten vainaja lähtee kirkosta jalkopää edellä ja kuljetetaan jalkopää edellä myös haudalle. Lähin ja lähimmät omaiset ovat pääpuolella. Kaikkein läheisin omaisin kantaa vainajan ?vasemmalla? puolen kun vainaja makaa arkussa selällään. Ts. tällöin jos lähiomaiset istuvat kirkossa alttarille päin katsottaessa oikealla, läheisin omainen menee samalla puolella pääpuolelle kantamaan. <-- ONKO NÄIN? Pääpuolella raskaampaa, jalkapuolella kevyempää. Keskellä on helpointa. Vainajan ja arkun ollessa raskas, kannattaa todella kiinnittää huomiota kuka on pääpuolella, koska arkun nostaminen vaatii tällöin voimaa.
  • Kantajien saavuttua arkun ympärille omille paikoilleen, ollaan hetki hiljaa arkkuun päin kääntyneinä ilman hattua ja tämän jälkeen hattu voidaan laittaa päähän.
  • Kantoliina nostetaan selän yli niin, että arkun puolelta hihna tulee kyseisen olkapään takana selälle ja menee poikittain selän takana arkusta kauempana olevan olkapään yli etupuolelle. Hihna ei siis kierrä kaulaa! Arkusta kauempi käsi pitää hihnasta tukevasti kiinni käsi suorana alaspäin ja samalla kantoliinan rullasta. Arkun puoleinen käsi pitää kantoliinasta puristaen, kämmenselkä arkkua kohti. Kumpaakaan kättä ei tule kietoa hihnan ympäri.
  • Jalkoja koukistetaan hiukan, selkä suorana, kiristetään kantoliina kireällä ja noustaan ylös kun kaikki ovat valmiita. Usein kantajat eivät koukista jalkojaan vaan alkavat nostamaan muulla tavoin. Arkkua kuljetetaan vaakatasossa ja sitä pitäisi kuljettaa mahdollisimman korkealla, jotta arkku on helppo asettaa autoon tai saattovaunulle. Tämän takia jalkojen koukistaminen on tärkeää. Jos jonkun kantajan kulma jää alas tai alkaa laskeutumaan liiaksi alas, silloin vieressä oleva kantaja laskee hihnaa sen verran että arkku vakautuu vaakatasoon poikittaissuunnassa. Muutoin paino kohdistuu helposti liiaksi siihen kantajaan, jonka kulma on laskenut liian alas.
  • Arkku nostetaan saattovaunulle tai autosta ulostyöntyneelle liukuvalle telineelle. Jos arkku on kovin alhaalla, tai portaissa pääpuolen kantajat ovat laskeneet arkkua vaakatasoon, voi arkun nostaminen saattovaunulle tai autoon olla vaikeaa ja raskasta! Auton kuljettaja huolehtii arkun työntämisestä autoon ja samoin myös sen vetämisestä haudalla autosta.
• Jos arkku lasketaan hautaan, arkku lähtee kirkosta ensimmäisenä ja vasta sitten haetaan oma kukkalaite kantoon.
• Vainajaa kuljetetaan jalkopää edellä.
• Autolla kuljetettaessa kuljetaan auton perässä, saattovaunulla kuljetettaessa kantajat kävelevät arkun vierellä omilla kantopaikoillaan työntäen kärryä ja alamäessä jarruttaen. Jos alamäki on jäinen, se on ehdottomasti hiekoitettava ennen kulkemista! Arkun perässä kulkevat hautajaissaattueessa ensimmäisenä lähiomaiset, sitten sukulaiset ja viimeiseksi muut.
• Hautaan vainaja lasketaan pää hautakiveä kohti tai poikittain suntion ohjeen mukaan. Saattovaunu käännetään tämän mukaisesti osoittamaan oikeaan suuntaan.
• Arkku otetaan autosta ulos niin, että ensimmäisenä lähimmät omaiset asettuvat paikoilleen vainajan pääpuolelle ja nostavat hiukan ja kulkevat eteenpäin jotta vuorollaan seuraaville tulee tilaa ottaa oma paikka.
• Haudalle kuljetaan tilan puitteissa ja voi sen verran kaartaa isommalti, että haudan reunojen päälle voidaan kävellä kaikki suorassa.
• Arkkua hautaan laskettaessa kantajat pitävät hatun päässä, mutta muut miespuoliseksi itsensä katsovat ottavat hatun päästä laskun ajaksi.
• Siirretään viimeistään nyt arkun puoleinen käsi arkun yläreunan yläpuolelle. Kiristetään otetta arkun puoleisesta kädellä ja nostetaan/heitetään uloimmalla kädellä kantoliina olkapään yli vapaaksi taakse maahan ja saman tien siirretään vapaa käsi toisen käden viereen. Kantoliina ei saa olla kiedottuna kämmenen ympärille. Ollaan kääntyneinä rintamasuunta arkkua kohti.
• Arkkua lasketaan yhteistuumin ja tarvittaessa vahtimestarin ohjeita noudattaen. Arkku tulisi laskea mahdollisimman vaakatasossa, jotta vältetään sen kiilautuminen hautaan tai jopa putoaminen.
• Vahtimestari antaa ohjeen kumman puolen kantajat pudottavat kantoliinat hautaan. Toisen puolen kantajat kerivät kiepille liinat, ei pyöritetä rullalle.
• Kantajat seisovat hetken haudalla arkkua kohti, kumartavat vainajalle / lähiomaisille ja poistuvat haudan sivuilta.
• Mahdollisesti omaiset voivat heittää hautaan irtokukkia, hiekkaa tai ottaa valokuvan.
• Yksi kantajista auttaa vahtimestaria tai kaksi kantajaa nostavat haudan päälle hautakannen. Vahtimestari kerää kantoliinat pois.
• Jos kukat on laskettu jo sisätilassa, ne lasketaan haudalla hautakannen päälle lukematta uudestaan saattosanoja. Ensimmäisenä laskevat omaiset, sitten sukulaiset ja lopuksi toverit.
• Papin kanssa mahdollisesti rukoillaan, veisataan virsi(ä).
• Yhteisen hiljaisen hetken jälkeen poistutaan lähiomaisia silmiin katsoen ja tervehtien.
• Lähiomaiset saattavat asettua haudan viereen ja heistä otetaan yhteiskuva.
• Mahdollisesti kuullaan omaiselta kutsu muistotilaisuuteen.

Muistotilaisuus

• Omaisten tervehtiminen ja surunvalittelu, jos ei ole jo tapahtunut aiemmin.
• Tarjoilu ja keskustelua. Saatetaan muistella vainajaa, joten voi olla hyvä miettiä jo jotain sopivaa positiivista muistoa etukäteen valmiiksi.
• Puheet, musiikkia.
• Tilaisuudessa on tapana olla hillitysti, mutta tilanteeseen sopiva nauru ja iloisuus on sopivaa. Tilaisuudessa ei sovi alkaa riitelemään perinnöstä ja muutoinkaan keskustelemaan asioista, jotka vievät huomion vainajan muistotilaisuudesta kuulumattomiin asioihin, jotka voidaan hoitaa vasta tilaisuuden jälkeen.
• Adresseja luettaessa vainajan nimi mainitaan ainoastaan ensimmäisen addressin kohdalla. Jos addresseja on paljon voidaan valita etukäteen vain yhden addressin säe viimeisenä luettavaksi.