Voit itse lisätä ja muuttaa sisältöä muokkaa-painikkeiden avulla

Ennen tallennusta suositellaan ottamaan kopio muokkausruudusta (ctrl-a -> ctrl-c)

 Olet itse vastuussa tämän teoksen käytöstä aiheutuvista vahingoista Lue lisää.

Fasilitointi

Wikikko - kansan taitopankkista
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Fasilitoinnilla eli fasilitointikirjoittamisella tarkoitetaan kommunikointimenetelmää, jossa muutoin kommunikointikyvytön henkilö, jolla käsien motoriikka on kehno, mutta kuitenkin koordinaatiokyky kohtuullinen, voi henkilökohtaisen avustajan fasilitoimana eli mahdollistamana/tuella/avun turvin muodostaa lauseita.


Fasilitointiin liittyvä keskustelu[muokkaa]

Fasilitoinnin tarpeen peruste on, että syntymästään asti (tai jonkin myöhemmän prosessin tai fyysisen trauman myötä eli esimerkiksi jonkin onnettomuuden) motorisesti ongelmaisen henkilön tietoisuus, ajattelu- ja prosessointikyky, kommunikoinnin tarve ei kuitenkaan ole oletusarvoisesti tavallista tervettä henkilöä huonompi. Tavallisesti tällaista teknistä kommunikointikyvyttömyyttä esiintyy autismin erilaisissa ilmentymissä, ja toki tyypillistä autismissa on vähäisempi motivaatio kommunikoida muiden kanssa, mutta se ei varsinaisesti merkitse normaalin inhimillisen tietoisuuden ja kommunikointikykyisyyden puuttumista autisteilta.


Autisteille - kuten yleensäkin kehitysvammaisille ja vammautuneille ihmisille vanhuudenvaivaiset mukaanlukien - tyypillistä ovat toistuvat kiukun- ja raivonpuuskat. Tällainen käytös saattaa viitata kommunikoinnin tarpeeseen, sillä kenttäkokemus osoittaa, että kommunikointi (esimerkiksi oman näkökulmansa itsensä kohteluun ilmaisemisen mahdollisuus) vähentää tällaisten kiukunpuuskien esiintyvyyttä - tai poistaa ne kokonaan. Raivarit eivät ole autismiin eikä muuhun vammaisuuteen tai vajaakuntoisuuteen oletusarvoisesti sisältyvä ominaisuus (kuten epileptiset kohtaukset). Itse asiassa myöskään kaavamaisuus ei välttämättä ole autismiin itsessään kuuluva piirre, vaan yleensä ympäristönhallinnan vaikeuteen liittyvä piirre: autistin henkilön taipumus kaavamaiseen toimintaan saattaa vähetä merkittävissä määrin, kun hänen kykynsä ympäristönhallintaan paranee.


Fasilitointikirjoittamista ei tavallisesti pidetä todellisena ilmiönä, vaan avustajan intuition tuottamana illuusiona. Tällaista näkemystä perustellaan mm. sillä, että:

  1. fasilitointikirjoittamista harrastava autisti (tms.) ei välttämättä osu tarkasti mahdollisesti kohteena olevaan kirjaimeen
  2. fasilitointikirjoittamista harrastava autisti saattaa vaihtaa kirjoituksen murretta kulloinkin kirjoittamistaan avustavalle fasilitoijalle tuttuun murteeseen.
  3. sivusta katsottuna vasilitointi näyttää, että se olisi fasilitoija, joka vain liikuttelisi autistin kättä ja kirjoittelisi mieleisiään lauseita.


Fasilitoinnin toteutumisen puolesta puhuu esimerkiksi että:

  1. fasilitointikirjoittamista harrastava autisti (tms.) kirjoittaa runoja ja vastaavaa taiteellista tuotantoa ei-taiteellisen fasilitoijan avustuksella.
  2. fasilitoinnin kyseenalaistava henkilö opettelee itse toimimaan fasilitoijana ja kokeilee toimia jonkun fasilitointikirjoittamiseen tottuneen autistin fasilitoijana.
  3. esimerkiksi savant-autistit ovat kykeneväisiä omaksumaan esimerkiksi kohteliasta käyttäytymistä, mikäli toiminnan merkitys/logiikka selitetään hänelle tavanomaisella puheella, joten autistin ymmärrys- ja prosessointikyky voi vastata normaalia tervettä aikuista ihmistä.
  4. jotkut autistit ovat suorittaneet lukion oppimäärän fasilitoimalla (mm. esseevastaukset), joissa on epätavanomaisia visioita (esimerkiksi näkökulma Venäjän historiasta jonkun sikäläisen väestöryhmän edustajan näkökulmasta), jollainen mielikuvitus ei ole fasilitoijalle tyypillinen.


Fasilitointikirjoittamisen avustamistekniikka[muokkaa]

1.

Fasilitoimiseen kannattaa käyttää esimerkiksi tietokoneen näppäimistöä (qwerty-näppäimistöasettelu) taikka A4-arkille tulostettua vastaavaa näppäimistöä, jossa kunkin kirjaimen koko on kirjoittajan koordinaatiotaidoille ("sihti") soveltuva.

  • Qwerty-näppäimistöasettelun ajatus on, että tavallisesti vierekkäiset merkit on aseteltu etäälle toisistaan (mekaanisen kirjoituskoneen sauvojen toisiinsa takertumisen ehkäisemiseksi), ja tämä ominaisuus soveltuu myös fasilitointikirjoittamiseen mukavasti. Toisekseen qwerty on kaikille tuttu standardi, jota todennäköisimmin tarjotaan, jos pyytää saada lainata näppäimistöä.


2.

Autistista (tms.) riippuen sormet ovat enempi tai vähempi voimakkaasti kouristuneet koukkuasentoon (autistin tahtomatta, liikuttelukyvyttömyys tahdonalaisesti), mikä johtuu autismiin sisältyvistä neurologisista häiriöistä. Tästä syystä fasilitoijan ei asiakkaan koukkusormia yritetä availla, vaan asettuen hänen vierelleen tartutaan hänen kirjoituskäteensä ja itse etu- tai keskisormensa ojentaen mahdollistaa autistille kirjainten viisaaminen.

  • oma sormensa kannattaa ojentaa siten, että se sijaitsee samassa kohtaa kuin autistin etusormi, jos se olisi ojennettu, tällöin käden koordinointi on hänen helpoin omaksua.
  • Jos on tarkoitus tallentaa autistin viisaama teksti esimerkiksi muistilehtiöön samalla, oma kirjoituskäsi kannattaa jättää vapaaksi fasilitoidessa.


3.

Fasilitointikirjoittaessa autistin kannattaa osumatarkkuutensa parantamiseksi istua tai nojata pöytään, jossa näppäimistö (tai tuloste) on, mutta tämä ei ole välttämätöntä. Avustajan ei tarvitse ottaa tukea mistään.


4.

Avustajan tehtävä on kohtuullisen voimakkaalla, tasaisella voimalla vetää autistin (tms.) kirjoituskättä taaksepäin (jotta autistin vastakkaisten käsilihasten toimimaton motoriikka eli lihasten yhteistyö "ohitettaisiin"), jotta fasilitointia harrastava autisti pystyy liikuttamaan kättään koordinoidusti.


5.

Jos fasilitointia harrastava kokee avustajan onnistuvan fasilitoinnissa, kirjoittaminen onnistunee. Kirjoitetaanko yksittäisiä sanoja, lauseita, virkkeitä vai esseitä, riippuu tarpeesta ja motivaatiosta. Autisti voi luonnollisesti olla toimeliaskin kirjoittelija, koska mahdollisuuksia ja virikkeitä muuhun harrasteluun elämässä on vähemmän.

  • fasilitoinnin voi kokeilla saada alkamaan kysymällä henkilöltä kuinka vanha hän on.
  • jos henkilö fasilitoi epätarkasti (esimerkiksi kun ei halua, viitsi tai pysty katsoa näppäimistöä kirjoittaessaan tekstiä - tai jos hän kirjoittaa liian nopeasti ettei avustaja pysy perässä näppäimistöllä - voi pyytää kirjoittajaa hidastamaan.

Linkkejä[muokkaa]



Kirjallisuus[muokkaa]

  • Great Meetings! How to Facilitate Like a Pro, Dee Kelsey and Pam Plumb, Hanson Park Press (2001)
  • Facilitator's Guide to Participatory Decision-Making, Sam Kaner with Lenny Lind, Duane Berger, Catherine Toldi and Sarah Fisk, New Society Publishers (1996)
  • Nonviolent Communication: A Language of Compassion, Marshall Rosenberg, Puddle Dancer Press (1998)