Voit itse lisätä ja muuttaa sisältöä muokkaa-painikkeiden avulla

Ennen tallennusta suositellaan ottamaan kopio muokkausruudusta (ctrl-a -> ctrl-c)

 Olet itse vastuussa tämän teoksen käytöstä aiheutuvista vahingoista Lue lisää.

Väestönsuojelu

Wikikko - kansan taitopankkista
Versio hetkellä 5. marraskuuta 2023 kello 23.07 – tehnyt Wikikkosysop (keskustelu | muokkaukset)
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Yleistä

HUOM! SIVU SAATTAA SISÄLTÄÄ VIRHEITÄ, TARKISTA VIRANOMAISTEN YMS. SIVUILTA

Pelastustoimen mukaan väestönsuojelun tarkoituksen on väestön turvaaminen sodan ja muiden siihen verrattavien olosuhteiden aiheuttamilta tuhoilta sekä niiden vahinkojen rajoittaminen ja seurausten lieventäminen (Lue lisää Pelastustoimen kotisivuilta). Perusta väestönsuojelulle asetetaan Geneven yleissopimusten lisäpöytäkirjassa I ja Suomen laissa ja asetuksissa. Kyse on valtion ja kuntien järjestämästä yleisestä väestönsuojelusta sekä yhteisöjen ja yksityisten järjestämästä omatoimisesta / omaehtoisesta suojelusta. Omatoiminen suojelu tarkoittaa virastojen, yritysten ja asuintalojen suorittamia suojelutoimenpiteitä.

Tällä sivulla väestönsuojelu käsittää laajemmin monia yhteiskunnan häiriötilanteita, joita kansalainen voi kohdata arkena ja matkaillessaan. 

Tutustu sivustoon 72 tuntia

Aiheeseen liittyviä sivuja

Wikikosta löytyy paljon aiheeseen liittyviä sivuja luokasta Väestönsuojelu


Varautuminen kotona, ohjeita häiriötilanteiden varalle -esite
Huoltovarmuuskeskus
KOVA-toimikunta
SPEK TUTKII 19 - Varautuminen ja kansalaisten kriisinkestävyys -tutkimus
Varautuminen kotona
Helsinki-turva Varautuminen
Jos kriisi puhkeaa tai sota syttyy, tärkeää tietoa Ruotsin asukkaille (suomeksi)
Testaa oletko varautumisen mestari! -testi
Miten selviäisit häiriötilanteessa? -peli

Yleinen vaaramerkki

  • Yleinen vaaramerkki: 60 s pituinen vuorotteleva nouseva äänimerkki (pituus 7 s) ja laskeva äänimerkki (pituus 7 s) väestöhälyttimestä (sireenityyppinen ulkohälytin ja pillityyppinen hälytin) tai viranomaisen kuuluttama varoitus sekä aina vaaratiedote. (Pillityyppinen 60 sekunnin pituinen 2 s välein toistuva 2 s äänimerkki, myös esim. äänitorvella.)
    • Varoittaa uhkaavasta välittömästä vaarasta!!!
  • Vaara ohi -merkki: 60 s pituinen tasainen äänimerkki ja se ilmoittaa, että uhka tai vaara on ohi.
  • Kokeilumerkki: 7 sekunnin pituinen tasainen ääni (mahdollisesti aluksi nouseva ja sitten laskee ja tasainen). Kuukauden ensimmäinen arkimaanantai klo 12.
    • Ei edellytä mitään toimenpiteitä!
    • Televisiossa kuukauden ensimmäinen arkimaanantai klo 11.20. Radiossa 11. helmikuuta.
  • (Palo- ja pelastusmerkki: 60 s pituinen tasainen äänimerkki (mahdollisesti aluksi nouseva))
    • Palo- ja pelastushenkilöstön kokoonkutsu.

Yleisen vaaramerkin kuultua

  1. Siirry välittömästi sisälle ja pysy sisällä.
    1. Varoita naapureita (soita ovikelloa, huuda, muu äänimerkki rappukäytävässä, puhelimella, tehtävään määrätyllä henkilöllä.
  2. Sulje tiiviisti ovet, postiluukku, ikkunat, tuuletusaukot, takat ja koneellinen ilmanvaihto. Aseta muovi aukkojen päälle ja teippaa reunoilta.
  3. Avaa radio ja odota rauhallisesti ohjeita. Kuuntele vaaratiedote radiosta ja/tai teksti-TV:n sivulta 112.
    1. https://yle.fi/aihe/tekstitv?P=112
  4. Vältä puhelimen käyttöä etteivät linjat tukkeudu.
  5. Älä poistu alueelta ilman viranomaisten kehotusta ja ohjeita ettet joutuisi vaaraan matkalla. Ulosmeno suojautuneena vain pakottavissa tilanteissa.
  • Lähtökohtaisesti suojaudutaan aina sisätilaan ja vain viranomaisen julistamissa poikkeusoloissa väestönsuojiin.

Biologinen ase

Ks. Joukkotuhoase

Ensiapu

Ensiapu
Suojeluensiapu
Puhdistustoiminta

Evakuointi

  • Ihmisten siirtämistä turvaan vaara-alueelta toimivaltaisen viranomaisen päätöksestä sekä väestön elinedellytysten ja yhteiskunnan tärkeiden toimintojen turvaamista. Evakuointiin kuuluu omatoiminen evakuoituminen eli itsenäinen siirtyminen evakuointimääräyksen jälkeen. Evakuointi on toissijainen toimenpide paikalla suojautumisen ollessa ensisijainen. Evakuointi tapahtuu kokoontumispaikkojen kautta kuljetusta tarvitseville.
  • Onnettomuusevakuointi taphtuu normaalioloissa jonkun onnettomuuden johdosta.
  • Laajamittainen evakuointi väestönsuojelutilanteissa tapahtuu valtioneuvoston päätöksestä tai puolustustilassa oltaessa sotilasviranomainen.
  • Tulisi käyttää sanaa 'siirto', kun kyse on muusta kuin evakuoinnista.

Henkinen tuki

Auttavat puhelimet

Joukkotuhoase

Ks. Joukkotuhoase

Kaasuvaaratilanne / Kemikaalionnettomuus

  • Vakavan kemikaalionnettomuuden (eli esimerkiksi kemianteollisuuslaitoksella sattuneen onnettomuuden) tai esimerkiksi ydinlaskeuman alta (tuulen alapuolelta) tulee siirtyä pois joksikin aikaa. Esimerkiksi kutsua itsensä tuttujen luo kylään tai lähteä kotimaankiertueelle. Kannattaa säilyttää esimerkiksi kotona tai autossa laukussa pari alusvaatekertaa sekä hygieniavarusteet tämänkaltaisia äkkikyläilyjä taikka mitä hyvänsä akuuttia tarvetta varten. Kunkin perheenjäsenen varusteet samassa kassissa. Voi esimerkiksi ostaa uusia vaatteita, jotka heti pakataan minigrip-pusseihin, etteivät ala kerätä hajuja ennen käyttöönottoaan.
  • Sisälle suojautuminen
  • Ulkotiloissa haistettaessa kaasua ja/tai kuullaan yleinen vaaramerkki:
  1. Siirry kaasupilven alta sisätiloihin tai sivutuuleen eli kaasupilven viereen. Kaasupilvi kulkee jostain suunnasta johonkin suuntaan tuulen mukana. Kulkiessasi sivutuuleen, tunnet tuulen käsivartta kohden, et naamaa tai selkää vasten. Tuulen suunta selviää kostuttamalla sormi ja nostamalla se pystyyn ja toteamalla miltä sivulta sormi kuivaa ensimmäisenä, jolta puolelta tuuli puhaltaa.
  2. Pyri korkealle maastonkohdalle, ei alaville paikoille.
  3. Liikutaan hengästymättä.
  4. Painetaan moninkertainen märkä mielellään villakangas tai muu kangas, hattu, ruohoa, turvetta tai sammalta suun eteen ja hengitetään sen läpi.
  • Sisätiloissa haistettaessa kaasua ja/tai kuullaan yleinen vaaramerkki:
  1. Noudata 'Yleisen vaaramerkin kuultua' suoritettavia ohjeita.
    1. Pysytellään talon yläkerroksissa, ei kellarissa (kaasu laskeutuu alaspäin) ja tuulen alapuoleisissa huoneissa eli tuulen vastaiset huoneet ottavat vastaan kaasupilven ja suojaavat. Jos tuulensuuntaa ei tiedetä, jätetään sisäovet auki.
  2. Älä mene väestönsuojaan, koska se ei normaalisti ole nk. sulkutilassa eli kaasu pääse väestönsuojaan vaikka suojan ovi olisi kiinni. Väestönsuojassa on erinäisiä venttiileitä, jotka aukiollessaan päästävät kaasun sisään. Lisäksi suoja on alakerroksissa, johon kaasu laskeutuu.
  3. Ilmanvaihtojärjestelmästä sulakkeet nollille.
  4. Mikäli selkeästi ehtii, rakennuksen ulkopuolisten tulo- ja poistoilmaventtiilien teippaus/huputus ennen lähtöä, varoen katolla kulkien ja tikkaiden kanssa. Ikkunaventtiilien sulkeminen sisäkautta joko sisä- tai ulkopuolelta. Porraskäytävän/ala-aulan korvausilmaventtiilien sulkeminen.
    1. Yritä tiivistää teippaamalla ovien reunat ja tuuletusaukot erityisen huolellisesti, tarvittaessa myös sisäovia.
  5. Painetaan kostea huokoinen vaate suun eteen ja hengitetään sen läpi.
  6. Kuunnellaan radiota esim. Ylen kanavaa ja seurataan tiedotusvälineitä.
  7. Kaasuvaaran ollessa ohi ulkona, tuuletetaan huolellisesti sisätilat.
  • Autossa:
  1. Sulje ilmanvaihto: Käännä puhallus nollille ja valitse ilmankierto auton sisällä.
  2. Aja sivutuuleen pois alueelta.
  3. Kuunnellaan radiota esim. Ylen kanavaa ja seurataan tiedotusvälineitä.


  • Yleisiä ammoniakki, kloori, rikkidioksidi.
  • Usein värittömiä, mutta pistävän hajuisia. Kaasut ovat usein ilmaa raskaampia ja valuvat näin maanpinnalle ja maanpinnan alaisiin kerroksiin ja kuoppiin.
  • Ensiapuna raitis ilma, lepo ja lämpö. Puoli-istuva asento. Tarvittaessa henkeä pelastavat toimenpiteet.
  • Asuinpaikkaa valittaessa voi selvittää alueen riskitekijät ja vältää hankkimasta asuntoa ja muuttamasta riskialueille.

Kemiallinen ase

Ks. Joukkotuhoase

Liikenneonnettomuus

  • Aluksi aina hätävilkut päälle tai muu vastaava huomioväline lisäonnettomuuksien estämiseksi.

Lämmönjakelun katkos

  1. Pysäytetään koneellinen ilmastointi.
  2. Suljetaan ovet, ikkunat ja venttiilit, ei tuuleteta ja avata ovia usein, tiivistetään raot ja peitetään ikkunat.
  3. Otetaan käyttöön mahdollinen muu lämmitysjärjestely; takka, kamina, auton sisätilanlämmitin, valaistus.
  4. Tyhjennetään tai lisäeristetään mahdollisuuksien mukaan vesikeskus- ja käyttövesijärjestelmät jäätymiseltä.
  5. Siirrytään samaan huoneeseen, tuodaan lisää mattoja lattialle. Voidaan rakentaa pieni eristetty huone esimerkiksi isonpöydän alle tai pystyttää teltta sisälle, joka eristetään ulkopuolelta mahdollisimman hyvin.
  6. Pukeudutaan lämpimästi ja kietoudutaan peittoihin ja makuupussiin, tehdään huovista teltta.
  7. Syödään ja levätään, nukutaan toisissaan kiinni, "lusikassa".
  8. Vältetään lämpimän käyttöveden käyttöä.
  9. Lämmönjakelun palauduttua tarkkaillaan että kaikki laitteet toimivat normaalisti.

Murtosuojaus

  • Takalukittava käyttölukko, varmuusluko, Verisure®-hälytinjärjestelmä sekl oven saranatapit, rakorauta, ovisilmä ja varmuusketju.
  • Avaimissa ei tule olla nimeä, osoitetta, puhelinnumeroa tms. tunnistettavaa merkintää.
  • Huolehditaan yleisten tilojen ovien kuten rappukäytävien ja ikkunoiden sulkeutumisesta ja sulkemisesta.
  • Kiinnitetään huomiota talossa liikkuviin vieraisiin henkilöihin.

Yleisavain

  • Huoneistojen käyttölukot sarjoitetaan kiinteistön yleisavainsarjaan. Avaimiin ei kiinnitetä nimeä, osoitetta tai puhelinnumeroa. Käyttöä valvotaan ja säilytetään huolellisesti!
  • Katoaminen:
  1. Ilmoitetaan poliisille
  2. Järjestetään vartiointi
  3. Ilmoitetaan vakuutusyhtiölle
  4. Tiedotetaan asukkaille
  5. Aloitetaan mahdollisesti lukkojeen uudelleen sarjoitus.

Myrkytys

Myrkytystietokeskus (HUS)

Pelastussuunnitelma

  • Pelastuslain 15 §:n mukaan on kohteelle määrätyissä tapauksissa laadittava pelastussuunnitelma ja pidettävä se ajantasaisena. Jokaisen asukkaan ja työntekijän tulisi tuntea pelastussuunnitelman sisältö. Suunnitelmassa on mahdollisesti mainittu myös suojelujohtajan nimi.
  • Kohde kuuluu johonkin pelastustoimen alueeseen (Pelastuslaitokset).

Pelastustie

  • Pelastustiet eli pelastukseen käytettävät ajotiet on pidettävä vapaina mahdollisimman lähelle ulko-ovea. Tarkoittaa myös lumesta.

Poikkeustilanne

Ks. Poikkeustilanne

Polttoase

  • Polttotaisteluaineet ovat kiinteitä, sitkostettuja tai nestemäisiä kemiallisia yhdisteitä tai seoksia. Paloaika alle minuutista 15 minuuttiin. Aiheuttavat palovammoja, vaurioita, tuhoa, myrkytyksiä tai kuoleman. Lentorynnäkössä 500 kg napalpommi 20 m korkeudesta aiheuttaa 90 x 30 m paloalueen. Raketinheitin. Polttoraketti. Liekinheitin. Kannettava polttorakettiheitin.
  • Maaöljypohjainen
    • Napalm: Savu paksua, mustaa ja myrkyllistä. Paloaika 3–15 min. Alumiinisaippualla tai muoviseoksella hyytelöityä bensiiniä. Alumiinisaippua 4–12 % + bensiini 88–96 %. Tahmea, hyytelömäinen. Tarttuu lähes kaikkiin pintoihin. Kelluu ja palaa veden pinnalla. Palolämpötila 800–1200°C, lisäaineilla 2000°C. Sytyttimenä usein fosfori. Tykistöaseilla, lentokoneilla ja helikoptereilla.
      • Napalm-miina 200 l tynnyristä sähkönallilla ja 3 kg TNT sekä sytytin ja sähkönalli.
  • Metallinen
    • Magnesium ja natrium: Polttotaisteluaineseoksissa. Palolämpötila magnesium 2000°C. Magnesium irrottaa vedestä vetyä ja vety lisää palon voimaa. Natrium palaa myös vedessä ja lumessa.
  • Muovipohjainen
    • Trietyylialumiini: Muovilla sakeutettuna rakettien taistelukärjissä. Väritön, juokseva neste. Räjähtää itsestään ilman ja veden vaikutuksesta. Palolämpötila n. 2000°C.
  • Pyroforinen l. itsestään syttyvä.
    • Valkoinen fosfori: Palaa vaalealla liekillä. Valkoinen savu on myrkyllistä. Sammuu vedellä, syttyy kuivuttua uudestaan. Palaessa syntyy pintoihin tarttuvia roiskeita. Vahamainen kellertävä kiinteä aine. Syttyy itsestään ilman hapen vaikutuksesta. Palolämpötila n. 1200°C. Tykistöaseilla, lentokoneilla ja helikoptereilla.
  • Pyrotekninen l. itsestään palava.
    • Termiitti: Palopommeissa. Ei tarvitse ulkopuolista happea. Itsestään palava. Alumiinin ja rautaoksidin seos. Palolämpötila 2500°C

Räjähdys

  • Räjähdys saattaa heikentää rakenteita, jotka sortuvat hetken kuluttua.
  • Sirpalevahingot, palovammat, tärykalvojen vaurioituminen jne.

Sairauskohtaus

  • Ensiaputaitojen ylläpitäminen. Ensiaputaitoisten ihmisten kartoittaminen.
  • Vapaat pelastustiet ulko-oville saakka.

Salasanat

Savu

Ks. kohta Kaasuvaaratilanne

Suojaväistö

  • Väestön siirtämistä johdetusti pois vaara-alueelta. Sisälle suojautuminen katsotaan riittämättömäksi.
  • Asunto jätetään kuin lähdettäisiin pitkälle matkalle.
  • Koneellinen ilmanvaihto suljetaan.

Suojelutiedustelu Puolustusvoimissa

Lähde mm. Suojelumies (Slumies), Pääesikunnan koulutusoasto 1992
  • Käsittää kiinteiden valvontapaikkojen suojeluvalvonnan, partiotiedustelun ja näytteiden tutkimisen.

Säteilyvalvonta

Suoritetaan kiinteillä valvonta-asemilla ja valvontapaikoilla. Rauhan ajan perusvalvontaa ja tarvittaessa tehostettua valvontaa.

  • Sv, milliSv, mikroSv: Sv = Sievert. Selvitettäessä alkusäteilystä tai laskeuman jälkisäteilystä saatu säteilyannos.
  • Sv/h, milliSv/h, mikroSv/h: Säteilyannosnopeus. Esim. 100 milliSv/h tarkoittaa kahdessa tunnissa 200 milliSv.
  • Ks. Säteilymittari
  • Annosnopeusmittari: Esim. RD-8, RD-10, RDS-100. Mallista riippuen mitattavissa myös säteilyannos.
  • Annosmittari: Laite säteilyannoksen mittaamiseen.
    • Annosnopeuden mittaus: Asetetaan varattu annosmittari noin metrin korkeudelle maanpinnasta 30 minuutiksi. Kerrotaan lukema kahdella.
  • Valvontamittari: Samassa annosnopeuden mittalaite ja säteilyhälytin.
  • Kaukotähystyspaikan tehtäviin kuuluu myös suojeluvalvonta. Varustus: suuntalevy, kompassi, piirukeppi, maastokohtiin osoittavat suuntanuolet, kaasunilmaisinpakkaus, säteilyannosmittari, kiikari, taskulamppu, ilmoituslomakkeet, puhelinyhteys, naamioverkko sekä kaksi henkilöä. Mahdollisesti lisäksi automaattinen kaasunilmaisin, kaasuntiedustelulaukku, säteilyannosnopeusmittari, pimeänäkölaite.
  • Ensi-ilmoitus: "Silmä 1, ydinräjähdys klo 9.30, suunta 35-00, välähdyksen ja äänen aikaero 80 sek, pilven väri vaalea, tuulen suunta 30-00"
  • Täydentävä ilmoitus 10 min kuluttua ensi-ilmoituksesta: "Silmä 1, klo 9.40, pilven korkeus 500v, jalan korkeus 370v, pilven leveys 300v, ei säteilyannosta eikä vaurioita"
  • Laskeuma ilmoitetaan heti, kun havainto tehdään säteilymittarilla. Ilmoitetaan säteilyannos ja säteilyannosnopeuden kääntyminen laskuun.

Säteilyntiedustelupartiointi

  • Tehtävät: säteilyannosnopeuden selvittäminen etenemisreitillä ja mittauspisteissä; näytteiden (maa, vesi, lumi) ottaminen; vauriohavainnot; vaarallisen alueen rajan määrittäminen raja-arvojen perusteella; vaarallisten alueiden merkitseminen teiden suunnissa; tarvittaessa teiden sulkeminen ja pääsyn estäminen; tarvittaessa liikenteenohjaus.
  • Partionjohtaja ja tiedustelija – 4–6 henkilöä.
  • Varusteet: Merkitsemislaukku, kompassi, annosnopeusmittari, kartta, vedenkestävä huopakynä / naskali (reitys), kello, ilmoituslomakkeita, radio, annosmittari, suojavarustus, ase, näytteenottoastia, taskulamppu, liikkumisväline.
  1. Käsky: Tilannetiedot, tehtävä, johtaminen, ilmoitukset, puhdistus ja huolto.
  2. Valmisteluvaihe.
  3. Siirtyminen kohteeseen.
  4. Mittaaminen: Avoin paikka, 10 m etäisyys metsään/rakennukseen, 20 m etäisyys ajoneuvoon, 1 m korkealta. Tarkastusmittaukset
    1. Säteilyannosnopeutta mitataan myös käskettyjen mittauspisteiden välillä, jotta poikkeamat voidaan havaita.
  5. Lomakkeen täyttäminen.
    1. Partio PÖLY 1, Johtaja ALIK XXX, Pvm pp.kk.vv, Klo xx.xx–xx.xx, Mittari RD 10 N:o xxxx (täytetään valmistautumisvaiheessa).
    2. Paavo = paikka
    3. Kalle = aika
    4. Lauri X–Z = säteilyn voimakkuus mikroSv/h (X) – milliSv/h (Z)
    5. Risto X–Z = saatu annos mikroSv (X) – milliSV (X)
    6. Niilo 1–4 = toimenpide: 1=näyte, 2=merkitty, 3=vartio, 4=ilmoitus
  6. Merkitseminen maastoon. Annosnopeusraja merkitään nauhamerkinnällä vähintään 100 m tien sivuille. Puomi esim. tielle kaadettu puu nauhamerkinnöillä.
  7. Näytteiden otto: Vesinäyte 0,5 l, maanäyte 0,5 kg. Tunnistusmerkintä; valmisteluvaiheessa merkitään partion nimi, pvm ja paikka (PÖLY 1, PP.KK.VV, PAIKKA 30), AP=aamupäivä, IP=itapäivä, H=, S=, Ä/T=, MUU=.
  8. Viestitys: Havainnot kun riittävä varmuus. Säteilyannosnopeus, säteilyannos, toimenpiteet.
    1. "Eemeli 5 – Pöly 1"
    2. "Ilmoitus: Paavo 05, Kalle 15.30, Lauri 600X, Risto 200X, Niilo 2,4"
    3. "Loppu"
  9. Lomakkeen ja näytteiden jättö käskettyyn paikkaan.
  10. Puhdistus. Ajoneuvoon noustessa esipuhdistus ja tehtävän jälkeen täydentävä puhdistus.
  11. Ilmoitus: Partion johtaja ilmoittaa onko säteilyä, millä alueella, säteilyn annosnopeus, tehdyt toimenpiteet, partion saama säteilyannos, muut asiat.

Kemiallisen aseen käytön valvonta

  • Kaukotähystyspaikoilla tarkkaillaan matalalla lentäviä ilma-aluksia, jotka valuttavat/sumuttavat nesteitä/pölyä, nesteroiskeita levittävät ilmahyökkäykset, heikosti räjähtävät kranaatit.
  • Kaasunilmaisinpakkaus: kaasunilmaisupaperilehtiöitä, kaasunilmaisuliuskoja, käyttöohje.

Kaasuntiedustelu

  • Tehtävät: Kemiallisten taisteluaineiden käyttö; aineiden laatu ja laajuus etenemisreitillä ja käsketyissä pisteissä; näytteiden (maa, vesi, lumi) ottaminen; vauriohavainnot; saastuneen alueen rajojen määrittäminen; saastuneiden alueiden merkitseminen teiden suunnissa; teiden sulkeminen ja pääsyn estäminen; tarvittaessa liikenteenohjaus.
  • Kaasuntiedustelupartio. Seuraavat partionjäsenet – 6–8 henkilöä. Suojavarustus, taskulamppu, ase, liikkumisväline, ensiapuvarusteet, vesi, puhdistusliuos, puhdistusruisku, rättejä, raivausvälineitä, varrellinen harja, kaasunilmaisupaperilehtiö, kaasunilmaisuliuskoja, kaasuntiedustelulaukku, kaasunilmaisin.
    • Partionjohtaja: Täyttää kaasuntiedustelulomakkeen, paikantaa saastealueen, määrittää tuulen pilvistä, puista, pienoissavulla, pölyävällä tai savuavalla välineellä. Kartta, kompassi, kello, kynä, ilmoituslomakkeita.
    • Tiedustelija: Ottaa näytteet, tiedustelee kaasuryhmän ja kaasulajin. Kaasuntiedustelulaukku, automaattinen kaasunilmaisin.
    • Viestimies: Suojaa toimintaa, viestittää. Radio.
    • Merkitsijä: Merkitsee saastealueen. Merkitsemisvälineet, kirves.
  1. Käsky: Tilannetiedot, tehtävä, johtaminen, ilmoitukset, puhdistus ja huolto.
  2. Valmisteluvaihe.
  3. Siirtyminen kohteeseen.
  4. Kokoonpano ja eteneminen.
  5. Toiminta saastealueella: Maastonkohdat merkitään teiden suunnassa. Ilmakaasut nauhamerkinnällä. Maastokaasut nauhamerkinnällä ja puomilla. Nauhamerkintä vähintään 100 m tien sivuille. Puomi merkitään nauhamerkinnällä. Kiertotie tiedustellaan.
    1. Saasteen eturajan määrittäminen: ilmaisu, näyte, merkitseminen.
    2. Tien katkaiseminen: puomi, kiertotie, opastus, liikenteenohjaus.
    3. Saasteen takarajan määrittäminen.
    4. Tien katkaiseminen.
    5. Saastealueen rajojen määrittäminen ja merkitseminen tuulen yläpuolelta.
    6. Ilmoituslomakkeen täyttö.
      1. Partio SAASTA 1, Johtaja ALIK XXX, Pvm pp.kk.vv, Klo xx.xx–xx.xx, Mittari RD 10 N:o xxxx (täytetään valmistautumisvaiheessa).
      2. Paavo = paikka
      3. Kalle = aika
      4. Kaasuryhmä: Iivari = ilma, Matti = maasto: 1=hermo, 2=syövyttävä, 3=yleismyrkyll., 4=ärs/tukahd.
      5. Toim.pide: Niilo 1–4: 1=näyte, 2=merkitty, 3=vartioitu, 4=ilmoitettu.
      6. Tuuli: Sakari = suunta, Tyyne = nopeus: 1=heikko, 2=kohtalainen, 3=kova.
  6. Viestitys: Kun riittävä varmuus on saatu.
    1. "Eemeli 5 – Saasta 1"
    2. "Ilmoitus: Paavo 05, Kalle 15.30, Iivari 1, Niilo 1,2,3,4, Sakari 35-00, Tyyne 1"
    3. "Loppu"
  7. Näytteiden otto: Nestenäyte otetaan pipetillä, maanäyte lastalla lasipulloon. Vettä tai maata otetaan täysi pullollinen ja pisaroina olevaa niin, että pullon pohja peittyy. Vihreän ilmanäyteputkilon päät katkaistaan, värillä merkitty pää pumppuun päin, pumpataan 60 krt, putki suljetaan muoviputkiloon. Tunnistusmerkintä; valmisteluvaiheessa merkitään partion nimi, pvm ja paikka (SAASTA 1, PP.KK.VV, PAIKKA 30), AP=aamupäivä, IP=itapäivä, H=, S=, Y=, Ä/T=, MUU=.
  8. Ensiapu.
  9. Puhdistus.
  10. Lomakkeen ja näytteiden jättö käskettyyn paikkaan.
  11. Ilmoitus: Partion johtaja ilmoittaa onko kaasua, millä alueella, minne leviää, tehdyt toimenpiteet, muut asiat.

Sähkökatkos

  1. Onko automaattinen sulake lauennut pois päältä tai vanhan mallinen sulake palanut ja mikä on syy?
    1. Huom! Sähkön palautuminen aiheuttaa huoneistokohtaisen sähköpiikin, joka saattaa polttaa sulakkeen tai laukaista automaattisulakkeen, vaikka sähköverkko toimii muutoin jo normaalisti.
  2. Onko sähkökatkos laajemmalla alueella?
  3. Onko hisseihin jäänyt joku?
  4. Onko keskuslukitukseen liittyviä vaaraa aiheuttavia tilanteita?
  5. Aloita tarvittaessa valmistautuminen pitempään sähkökatkoon (juotava, ravinto, lämpö, valaistus, jäätyvät putket, varavirta jne.). Jääkaapin ja pakastimen eristäminen peitteillä.
  6. Sähkön palauduttua, käyttäytyvätkö sähköt normaalisti vai huomaatko poikkeavuutta, esim. kirkkaammin tai himmeämmin palava valo. Katkaise tällöin välittömästi sähköt pääkytkimestä ja soita sähköntoimittajan vikapäivitykseen. Kyseessä mahdollisesti sähköverkon nollajohtimen katkeaminen, joka voi aiheuttaa tulipalon tai laitteiden rikkoontumisia.
  7. Poista mahdolliset lisäeristeet jääkaappien ja pakastimien päältä.
  8. Tarkista ettei saunan sähkökiuas, liesi tai lisälämmitin aiheuta paloa sähköjen taas kytkeytyessä. Sähkökatkoksen aikana esim. lapset ovat saattaneet kytkeä ne päälle.

Hissi

  1. Rauhoitu. Hissistä ei lopu ilma.
  2. Soita hissihuollon vikapäivystykseen tai 112. Esim. KONE Hissit Oy 0800 150 63. Varanumero 0800 144 774.
  • Suojeluhenkilöstön tulisi osata päästää hissiin jäänyt pois.

Säteilyvaaratilanne

  1. Toimi yleisen vaaramerkin ohjeen mukaisesti.
  2. Talon keskiosa ja kellari suojaavat paremmin. Betoni suojaa paremmin kuin lasi ja puu.
  3. Ota joditabletti kotivarastasi tai asuntoyhtiösi tms. väestönsuojelumateriaalista vasta viranomaisen kehotuksesta. STUK Joditabletit
  4. Suojaa elintarvikkeet muovipusseihin, tiiviisiin astioihin, jääkaappiin ja pakastimeen, paperilla. Radioaktiivinen pöly tunkeutuu sisätiloihin.
  5. Jos on pakko mennä ulos, suojaudu tiiviisti sadevaatteilla ja käytä suojanaamaria, hengityssuojainta tai moninkertaista kangasta tai pehmeää paperia. Sisälle tullessa riisutaan vaatteet eteiseen ja peseydytään huolellisesti saippuaa käyttäen.
  6. Karjatiloilla karja ajetaan suojaan ja suojataan rehu- ja vesivarastot.
Säteilyturvasivut teksti-TV: https://yle.fi/aihe/tekstitv?P=867
  1. Saastuneita paikkoja voivat olla esim. vesilätäköt ja sadevesi. Puhdistus voidaan tehdä suihkuttamalla tai vaihtamalla esim. hiekka.
  • Radioaktiivinen laskeuma l. radioaktiivisten hiukkasten laskeutuminen maahan. Ydinase, kuljetusonnettomuus, ydinvoimalaonnettomuus, terrorismi.
  • Annosnopeuden ylittäessä 100 milliSv/h annetaan säteilyvaroitus.
  • Altistuminen säteilylle tapahtuu ilmassa kulkevan säteilyn, hengitysilman ja ravinnon kautta.
  • Vakavan ydinvoimalaitosonnettomuuden tapahtuessa evakuointi alkuvaiheessa enintään 5 km säteellä ja päästöpilven kulkureitin mukaan. Evakuointia ei suoriteta jos siirtyminen altistaa pilvelle.
  • Asuinpaikkaa valittaessa voi selvittää alueen riskitekijät ja vältää muuttamasta riskialueille.
  • Ilmaräjäytys: Räjähdyspiste imee alhaalta ja muodostaa ylöspäin kohoavan kannan ja muodostaa ydinräjähdejätettä sisältävän pilven. Ei yleensä paikallista laskeumaa.
  • Maaräjäytys: Voimakas radioaktiivinen varhaislaskeuma. Räjähdyspisteestä nousee pilvi, joka muodostuu tyvipilvestä ja siitä kohoavasta ontosta maa- ja pölykannasta ja ylimpänä pölyä, maata ja ydinräjähdejätettä sisältävä pilvi. Maassa sinkoavat kivet yms. Radioaktiivisen pilven radioaktiivinen pöly voi kulkeutua tuhansia kilometrejä ja laskeutuminen kestää kauan.
  • Radioaktiivinen säteily leviää suoraviivaisesti ja nopeasti. Säteilylajiksi kutsutaan esim. gammasäteilyä. Säteily vaimenee sen mukaan kuinka paksun aineen läpi sen on kuljettava. Ei vaurioita elotonta ainetta.
  • Säteilyvoimakkuus ilmaistaan sievertinä Sv. 1 Sv/h. 1 Sv (1000 milliSv, 1 000 000 mikroSv, 100 R). 1 milliSv (0,001 Sv, 1000 mikroSv). 1 mikroSv (0,000001 Sv). Esim. milliSv/h (tuhannesosa) tai mikroSv/h (miljoonasosa).
  • Becquerel (Bq): aineen radioaktiivisuuden mittayksikkö.
  • Puoliintumisaika: radioaktiivisen aineen ytimien hajoamiseen puoliksi kuluva aika.
  • 7–10 sääntö: Annosnopeuden heikkeneminen eli ajan seitsenkertaistuessa säteily heikkenee kymmenenteen osaansa. Laskenta aloitetaan yhden tunnin kuluttua räjähdyksestä. Esim. 1 tunnin kuluttua 300 milliSv/h tarkoittaa 7 tunnin kuluttua 30 milliSv/h ja 48 tunnin kuluttua 3 milliSv/h ja 14 pv kuluttua 0,3 milliSv/h.

Tapaturma

  • Lumen ja jään tippuminen päälle: Rakenteelliset esteet. Seuranta. Tilapäiset esteet vaaratilanteissa. Hallittu pudotus ennakoivasti.

Terrorismi / terrori

JUOKSE – PIILOUDU – ILMOITA

Tulipalo / paloturvallisuus

PELASTA - VAROITA - HÄLYTÄ - SAMMUTA - RAJOITA - OPASTA
  1. PELASTA VAARASSA OLEVAT HENKILÖT
  2. VAROITA PAIKALLAOLIJOITA / OHJAA ULOS
  3. RAJOITA PALOA (OVET, IKKUNAT, ILMASTOINTI, KAASUPULLOT)
  4. SOITA 112
  5. SAMMUTA, VARMISTA TYHJÄ RAKENNUS, ANNA ENSIAPUA
  6. OPASTA (POISTUMISREITTEJÄ, EI VIRANOMAISTEN TIELLE)
  7. INFORMOI MUUTA TURV. HENKILÖSTÖÄ JA HENKILÖKUNTAA
  • Lähtökohtaisesti savuiseen porrashuoneeseen ei saa poistua. Hissiä ei saa käyttää.
  • Liikkuminen tapahtuu matalana ja tarvittaessa ryömimällä, suojataan itseä paksulla villahuovalla tai villakangastakilla ja hengitystä kostealla kankaalla. Jos asunnosta voidaan poistua, on ikkunat ja ovet pyrittävä sulkemaan palon leviämisen estämiseksi koko matkalla. Ennen kuin avaataan ovea, kokeillaan kämmenellä onko ovi alaosastaan kuuma. Kuumaa ovea ei avata vaan tällöin vaihdetaan poistumisreittiä, muutoin avataan varovasti raottamalla. Pyri varoittamaan samalla muita ja auttamaan. Kuoleminen tapahtuu ensisijaisesti häkään ja savukaasuihin. Pudottautumiskorkeuden ollessa enemmän kuin 3,5 metriä pientaloissa on tikkaat. Jos jodut kuitenkin pudottautumaan, roiku ensin ikkunan puitteista. Kolmannesta kerroksesta voi mahdollisesti vielä selvitä vain jalkansa rikkomalla jos vaihtoehtona on kuolema itse kerroksessa.
  • Tulipalon havaittua ja kun omasta asunnosta ei voida poistua, laske vettä valmiiksi ammeeseen ja lavuaariin, tuki oven postiluukku ja raot sekä ilmanvaihtoventtiilit märällä kankaalla. Jäähdytä kuumenevaa ovea vedellä, älä avaa! Tuuleta tarvittaessa raikkaalla ilmalla. Siirrä helposti syttyvät tavarat pois ikkunoiden läheltä.
  • Rasvapalo sammutetaan tukahduttamalla. Katkaise ensin virta sähkölaitteesta.
  • Kerrostalon asunto on oma palo-osasto, josta palon leviäminen on pyritty estämään. Pelastuslain 10.2 §:n mukaan uloskäytävillä sekä ullakoiden, kellarien ja varastojen kulkureiteillä ei saa säilyttää tavaraa.
  • Rikkinäiset sähkölaitteet, rasvan kuumentaminen valvomatta, tupakointi, lasten leikki tulella, pelastusteiden esteettömyys, kiukaan päällä/saunassa kuivattaminen, rikkinäiset palovaroittimet, palo-osastoinnin toimivuus, ei ylimääräistä palokuormaa. Jääkaapin takaosan imurointi, kompressorin ja valuma-astian silmämääräinen tarkistus vähintään kerran vuodessa.
  • Varaudu etukäteen selvittämällä pelastautumisreitit ja hankkimalla alkusammutusvälineet ja varoittimet, myös matkustettaessa ja työpaikalla. Suunnittele kaksi pakoreittiä pois jokaisesta huoneesta eli vältä oleskelua ja varsinkin nukkumista huoneissa, joissa on vain yksi ulosmenoreitti.
  • Käytä palovaroittimia myös matkaillessa ja testaa toiminta säännöllisesti.
  • Älä ylirasita jatkojohtoja äläkä käytä useita peräkkäin.
  • Opettele palosammuttimien tehokas käyttämistapa.
  • Hanki kasattavat tikkaat yläkertaan joka huoneeseen, joiden avulla on mahdollista poistua ikkunasta maanpinnalle tai matalammalle tasanteelle.
  • Hanki vihellyspilli joka huoneeseen.
  • Asenna tarvittaessa sprinkler-järjestelmä asuntoon.
  • Pelastusajoneuvojen tikkaat yltävät enintään noin 36,5 m (120 jalkaa).
  • Paloharjoitus kaksi kertaa vuodessa myös kotona. Opettele ja opeta läheisiä miten palotilanteessa toimitaan.
  • Häkä l. hiilimonoksidi: Väritöntä ja hajutonta. Syntyy epätäydellisessä palamisessa riittävän hapen puutteessa. Kaasu aiheuttaa helposti tajuttomuuden ja voi johtaa kuolemaan. Älä sulje savuhormin peltejä liian aikaisin!!!
  • Vaatteet: Villa ja silkki eivät syty yhtä helposti kuin esim. puuvilla, akryyli ja pellava. Villa ei edistä paloa.
    • Omien vaatteiden palaessa heittäydy maahan kieriskelemään. Toisen vaatteiden palaessa kaada maahan ja kierittele. Jos tuhkahdutat vedellä tai peitteellä, aloita päästä tukahduttaminen! Tee jäähdytys vedellä, äläkä revi irti ihoon palaneita vaatteita.
Orangeville, near Sydney, on December 5, 2019
  • Tee pelastautumissuunnitelma: Selvitä mistä kaikkialta pääsee rakennuksesta ulos. Tarvittaessa valmistele poistumisreittejä ja poistumisvälineitä ja sammutusvälineet. Sovi kokoontumispaikka rakennuksen ulkopuolelle läheistyyteen mutta turvalliseen paikkaan, missä kaikki tapaavat.

Uutiset

Kriisitilanteessa annettava informaatio ei välttämättä ole totta!

Valeuutiset

Ks. Informaatiosodankäynti

Vedenjakelun katkos

  • Juomiseen 2–3 l / hlö / vrk.
  • Valmistaudutaan pitämällä kotivarassa veden säilyttämiseen soveltuvia astioita. Veden säilyttämistä voidaan parantaa vedensäilytysaineilla.
  • Pilaantunutta vettä voidaan puhdistaa vedenpuhdistustableteilla ja suodatuslaitteilla, myös retkikäyttöön tarkoitetuilla suodattimilla.
  • Saastunut vesi, ongelma vedenjakelujärjestelmässä.

Vesiepidemia, saastunut vesi

  • Viranomaisten ohjeiden mukaan rajoitetaan veden käyttöä ja esim. juoma- ja ruoanvalmistusvesi keitetään ohjeen mukaan.
  • Vesijohtokloorauksen eli shokkikloorauksen aikana ei tule käyttää vettä.
  • Puhdista huolellisesti laitteet ja astiat, jotka ovat olleet saastuneen veden kanssa kosketuksissa.

Vesihuolto

Ks. esimerkiksi Sosiaali- ja terveysministeriön sekä Maa- ja metsätalousministeriön ohje vuonna 2020: Tiedosto:Vesihuollon varautuminen koronaviruksen aiheuttamassa tautiepidemiassa.pdf

Vesivahinko

  1. Katkaise sähköt vuotokohteesta ja läheisyydestä.
  2. Tyrehdytä vuoto veden pääsulusta tai suoraan vuotokohteesta.
  3. Soita tarvittaessa 112.
  4. Ilmoita välittömästi huoltomiehelle ja isännöitsijälle.
  • Havaitsemisesta kertovat myös vesimittarin jatkuva pyöriminen, veden katoaminen lämmitysverkosta, merkit tilojen pinnoissa, huono sisäilma.
  • Tulva, rankkasade, vuotavat rakenteet, rakennusvirheet, koneiden rikkoontuminen, ilkivalta.
  • Tiedetään ennakolta pääsulkujen sijainnit. Laitteiden (pesukone, astianpesukone ym.) kuntoarvio säännöllisesti ja suodattimien ja nukkasihtien puhdistaminen kuukausittain. Valuma-altaiden käyttäminen keittiökoneiden alla (jääkaappi, pakastin, astianpesukone, pesukone keittiössä). Puunlehtien poistaminen ränneistä.
  • Kytketään AINA astianpesukoneen ja pyykinpesukoneen hanat kiinni laitteen ollessa käyttämättä.

Väestönsuoja

Ks. Väestönsuoja ja suojautuminen

Säädöksiä

1 § lain tarkoituksena on poikkeusoloissa suojata väestöä sekä turvata sen toimeentulo ja maan talouselämä, ylläpitää oikeusjärjestystä, perusoikeuksia ja ihmisoikeuksia sekä turvata valtakunnan alueellinen koskemattomuus ja itsenäisyys.
2 § säädetään viranomaisten toimivaltuuksista poikkeusolojen aikana. Lisäksi laissa säädetään viranomaisten varautumisesta poikkeusoloihin.
3 § Poikkeusoloja tämän lain mukaan ovat:
1) Suomeen kohdistuva aseellinen tai siihen vakavuudeltaan rinnastettava hyökkäys ja sen välitön jälkitila;
2) Suomeen kohdistuva huomattava aseellisen tai siihen vakavuudeltaan rinnastettavan hyökkäyksen uhka, jonka vaikutusten torjuminen vaatii tämän lain mukaisten toimivaltuuksien välitöntä käyttöön ottamista;
3) väestön toimeentuloon tai maan talouselämän perusteisiin kohdistuva erityisen vakava tapahtuma tai uhka, jonka seurauksena yhteiskunnan toimivuudelle välttämättömät toiminnot olennaisesti vaarantuvat;
4) erityisen vakava suuronnettomuus ja sen välitön jälkitila; sekä
5) vaikutuksiltaan erityisen vakavaa suuronnettomuutta vastaava hyvin laajalle levinnyt vaarallinen tartuntatauti.
4 § Toimivaltuuksia voidaan käyttää vain sellaisin tavoin, jotka ovat välttämättömiä lain tarkoituksen saavuttamiseksi ja oikeassa suhteessa toimivaltuuden käyttämisellä tavoiteltavaan päämäärään nähden.
3 luku Varautuminen
13 § Varautumista johtaa ja valvoo valtioneuvosto sekä kukin ministeriö toimialallaan. Kukin ministeriö yhteensovittaa varautumista omalla toimialallaan.
4 luku Rahoitusmarkkinoiden ja vakuutusalan toiminnan turvaaminen
5 luku Hyödyketuotannon ja -jakelun sekä energiahuollon varmistaminen
6 luku Rakentamisen ja rakennustuotteiden säännöstely
7 luku Asuntokannan käytön säännöstely
8 luku Sosiaaliturvaan liittyvät muutokset
9 luku Sähköisten tieto- ja viestintäjärjestelmien toimivuuden sekä postipalveluiden saatavuuden turvaaminen
10 luku Kuljetusten turvaaminen ja polttonesteen säännöstely
11 luku Sosiaali- ja terveydenhuollon turvaaminen
12 luku Valtiontalouden hoito poikkeusoloissa
13 luku Julkis- ja yksityisoikeudelliset palvelussuhteet
14 luku Työvelvollisuus
15 luku Hallinnon järjestäminen poikkeusoloissa
16 luku Sotilaallinen puolustusvalmius
17 luku Väestönsuojelu ja evakuointi
118 § Liikkumis- ja oleskelurajoitukset väestön suojaamiseksi
18 luku Täytäntöönpano
19 luku Korvaukset ja oikeusturva
20 luku Rangaistussäännökset
  • Valtioneuvoston asetus väestönsuojista (408/2011)
  • Valtioneuvoston asetus väestönsuojan laitteista ja varusteista (409/2011)
  • Laki huoltovarmuuden turvaamisesta (1390/1992)
  • Laki aluehallintovirastoista (896/2009)
  • Terveydenhuoltolaki (1326/2010)
  • Pelastuslaki (379/2011), esim. 12 §
  • Meripelastuslaki (1145/2001)
  • Puolustustilalaki (1083/1991)
  • Laki puolustusvoimista (551/2007)
  • Laki vaaratiedotteesta, 466/2012
  • VnA pelastustoimesta eli pelastustoimiasetus (407/2011): pelastussuunnitelma
  • VnA 787/2003 9 §
  • VnA 705/2013
  • Sisäasiainministeriön asetus väestönsuojien teknisistä vaatimuksista ja väestönsuojien laitteiden kunnossapidosta (506/2011)


Väestönsuojelu on osa kansainvälisiä Geneven sopimuksia. Sodan säännöistä löytyy itseopiskelumateriaalia esimerkiksi osoitteesta www.sproppimateriaalit.fi ja valitsemalla aihealueeksi Sodan säännöt. Geneven sopimusten väestönsuojelua koskevaa tietoa löytyy esimerkiksi Väestönsuojelu_ja_Geneven_sopimukset.

Sanasto

  • Kova-toimikunta: Kotitalouksien omatoimisen varautumisen toimikunta syksystä 2012 alkaen, jota koordinoi SPEK.
  • Vaaratiedote: Aiemmin kutsuttu hätätiedote, muu viranomaistiedote.

Lähteet ja sivustot

https://www.huoltovarmuuskeskus.fi
Pelastustoimi teksti-TV: https://yle.fi/aihe/tekstitv?P=868
https://intermin.fi/pelastustoimi/vaestonsuojelu
http://www.spek.fi/Suomeksi/Turvatietoa/Vaestonsuojelu
https://www.stuk.fi
http://www.kodinturvaopas.fi
http://72tuntia.fi
Opaskirjat
Kurssit
Ilmatieteen laitos
Pelastustoimi
Noudettu kohteesta ”https://wikikko.info/w3/index.php?title=Väestönsuojelu&oldid=5339”