Voit itse lisätä ja muuttaa sisältöä muokkaa-painikkeiden avulla

Ennen tallennusta suositellaan ottamaan kopio muokkausruudusta (ctrl-a -> ctrl-c)

 Olet itse vastuussa tämän teoksen käytöstä aiheutuvista vahingoista Lue lisää.

Kastelu

Wikikko - kansan taitopankkista
Versio hetkellä 3. syyskuuta 2016 kello 16.55 – tehnyt imported>WikikkoSysop (1 versio tuotiin)
(ero) ← Vanhempi versio | Nykyinen versio (ero) | Uudempi versio → (ero)
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Yleistä[muokkaa]

  • Sadannan vajaus tarkoitta maksimi haihdunta - sadonta. Sadonnan suuri vajaus aiheuttaa kuivumista.

Kastelutarve ja ajoitus[muokkaa]

  • Avomaanvihannekset
* maan ollessa kuivaa ennen kylvöä tai istutusta varmistetaan sadettamalla tasainen itäminen ja kasvuunlähtö.
* kasvukauden aikana tarpeen mukaan kasvikohtaisesti.
  • Marjakasvit
* kukinnan jälkeen raakilevaiheessa lisää marjojen kokoa ja satomäärää
* ei enää sadonkorjuun jälkeen
* emokasveilla tasainen kosteus koko kasvukauden, jolloin lisäysmateriaalia saadaan riittävästi
  • Hedelmäpuut
* raakileiden muodostumisen aikaan. EI kukka-aiheiden muodostuessa.
* istutuksen jälkeinen kosteus turvattava
* koska hedelmäpuiden juuristokerron on yli metrin paksuinen, kastelumäärä on suuri
  • 10 mm sadetukseen tarvitaan vettä 100 m3/ha.
  • Haihdutustappio on noin 20%.
  • Tavallinen sadetusmäärä on 15-25 mm.
  • Sadetus mieluiten yöllä, jolloin haihdutus on pienintä.
  • Kastelua ei kylmällä vedellä (kylmyysshokki) vaan lämpimällä ja hapekkaalla. Vettä voi myös varastoida varastoaltaisiin
  • Sadevesi parasta kasteluun
  • Järvi-, lampi- ja jokivedet yleensä hyviä. Pohjavesi on heikompaa lämpötilan ja heikomman happipitoisuuden takia.
  • Alhainen humuspitoisuus

Katso myös sivu Suomen ilmasto, kohta Halla

Haitalliset aineet kasteluvedessä[muokkaa]

  • Rauta on kasviravinne. Yksin esiintyessään hyödyllinen, mutta yhdessä bikarbonaatin kanssa heikentää kasvien kasvua. Rauta heikentää pistokkaiden juurtumista.
  • Kloori, kloridit ovat haitallisia kloorinaroille kasveille kuten perunalle, mansikalle ja kurkulle. Haitallista jos pitoisuus on yli 100 mg/l.
  • Suola. Meriveden käyttökelpoisuus riippuu sen suolapitoisuudesta ja kasvin suolansietokyvystä. Perämeren pohjukan vesi voi olla käyttökelpoista, merenkurkussa liian korkea pitoisuus. Mitä kuivempaa on, sitä varovaisempaa on suolaisen veden kanssa oltava.
    • Pinaatti ja punajuuri sietävät suolaa hyvin. Herne ja kurkku heikosti.
  • Pesuaineet ja pinta-aktiiviset aineet voivat aiheuttaa nestevirtauksen kääntymistä kasvista maahan päin. Pesuainen aiheuttama veden pehmyys ei ole kasveille tarpeellinen.
  • Raskasmetallit. 10 mg/l pitoisuus ei vielä haitallinen kasteluvedessä kasville, mutta kasvien syöjille...

Katso myös sivu Vesi, jossa luonnonvesistöjen käyttökelpoisuutta indikoivat kasvit.

Kastelutavat[muokkaa]

Kevätkosteuden hyödyntäminen[muokkaa]

  • Huolellinen syyskyntö tai kyntämättömyys. Maanpinta jää tasaiseksi ja haihduttava ala pieneksi.
  • Ojitus kunnossa, jolloin toukotyöt voidaan alkaa ajoissa kun liika vesi kulkeutuu nopeasti pois.
  • Kevättyöt tehdään yhtäjaksoisesti
  • Kylvetään ja istutetaan mahdollisimman aikaisin
  • Tasapuolinen lannoitus
  • Viljelyä häiritsevät kasvit pois
  • Tuuliaidat
  • Orgaanisen aineksen lisäys
  • Kate

Upotus- ja valutuskastelut[muokkaa]

Vanhoja menetelmiä, harvemmin käytettyjä. Esim. riisin viljely.

Sadetuskastelu[muokkaa]

Erilaisin putkisto- ja sadetintyypein. Runkoputkisto johtaa veden alueelle, josta vesi sadettimilla jaetaan kasveille. Runkoputkistoja ovat esimerkiksi teräs-, alumiini ja muoviputket, johin yhdistetään esimerkiksi ympyräsadettimet. Tai esimerkiksi letkukeloja sektorisadettimin.

Tihkukastelu[muokkaa]

Vesi valuu putkessa olevista rei'istä hiljalleen tai tippuu tipoittain letkun päässä olevasta osasta. Vesi ei saa olla humuspitoista tukkeutumisvaaran takia.