Kastelu

Yleistä

• Sadannan vajaus tarkoitta maksimi haihdunta - sadonta. Sadonnan suuri vajaus aiheuttaa kuivumista.

Kastelutarve ja ajoitus

• Avomaanvihannekset

* maan ollessa kuivaa ennen kylvöä tai istutusta varmistetaan sadettamalla tasainen itäminen ja kasvuunlähtö.

* kasvukauden aikana tarpeen mukaan kasvikohtaisesti.

• Marjakasvit

* kukinnan jälkeen raakilevaiheessa lisää marjojen kokoa ja satomäärää

* ei enää sadonkorjuun jälkeen

* emokasveilla tasainen kosteus koko kasvukauden, jolloin lisäysmateriaalia saadaan riittävästi

• Hedelmäpuut

* raakileiden muodostumisen aikaan. EI kukka-aiheiden muodostuessa.

* istutuksen jälkeinen kosteus turvattava

* koska hedelmäpuiden juuristokerron on yli metrin paksuinen, kastelumäärä on suuri

• 10 mm sadetukseen tarvitaan vettä 100 m3/ha.
• Haihdutustappio on noin 20%.
• Tavallinen sadetusmäärä on 15-25 mm.
• Sadetus mieluiten yöllä, jolloin haihdutus on pienintä.
• Kastelua ei kylmällä vedellä (kylmyysshokki) vaan lämpimällä ja hapekkaalla. Vettä voi myös varastoida varastoaltaisiin
• Sadevesi parasta kasteluun
• Järvi-, lampi- ja jokivedet yleensä hyviä. Pohjavesi on heikompaa lämpötilan ja heikomman happipitoisuuden takia.
• Alhainen humuspitoisuus

Katso myös sivu Suomen ilmasto, kohta Halla

Haitalliset aineet kasteluvedessä

• Rauta on kasviravinne. Yksin esiintyessään hyödyllinen, mutta yhdessä bikarbonaatin kanssa heikentää kasvien kasvua. Rauta heikentää pistokkaiden juurtumista.
• Kloori, kloridit ovat haitallisia kloorinaroille kasveille kuten perunalle, mansikalle ja kurkulle. Haitallista jos pitoisuus on yli 100 mg/l.
• Suola. Meriveden käyttökelpoisuus riippuu sen suolapitoisuudesta ja kasvin suolansietokyvystä. Perämeren pohjukan vesi voi olla käyttökelpoista, merenkurkussa liian korkea pitoisuus. Mitä kuivempaa on, sitä varovaisempaa on suolaisen veden kanssa oltava.
  • Pinaatti ja punajuuri sietävät suolaa hyvin. Herne ja kurkku heikosti.
• Pesuaineet ja pinta-aktiiviset aineet voivat aiheuttaa nestevirtauksen kääntymistä kasvista maahan päin. Pesuainen aiheuttama veden pehmyys ei ole kasveille tarpeellinen.
• Raskasmetallit. 10 mg/l pitoisuus ei vielä haitallinen kasteluvedessä kasville, mutta kasvien syöjille...

Katso myös sivu Vesi, jossa luonnonvesistöjen käyttökelpoisuutta indikoivat kasvit.

Kastelutavat

Kevätkosteuden hyödyntäminen

• Huolellinen syyskyntö tai kyntämättömyys. Maanpinta jää tasaiseksi ja haihduttava ala pieneksi.
• Ojitus kunnossa, jolloin toukotyöt voidaan alkaa ajoissa kun liika vesi kulkeutuu nopeasti pois.
• Kevättyöt tehdään yhtäjaksoisesti
• Kylvetään ja istutetaan mahdollisimman aikaisin
• Tasapuolinen lannoitus
• Viljelyä häiritsevät kasvit pois
• Tuuliaidat
• Orgaanisen aineksen lisäys
• Kate

Upotus- ja valutuskastelut

Vanhoja menetelmiä, harvemmin käytettyjä. Esim. riisin viljely.

Sadetuskastelu

Erilaisin putkisto- ja sadetintyypein. Runkoputkisto johtaa veden alueelle, josta vesi sadettimilla jaetaan kasveille. Runkoputkistoja ovat esimerkiksi teräs-, alumiini ja muoviputket, johin yhdistetään esimerkiksi ympyräsadettimet. Tai esimerkiksi letkukeloja sektorisadettimin.

Tihkukastelu

Vesi valuu putkessa olevista rei'istä hiljalleen tai tippuu tipoittain letkun päässä olevasta osasta. Vesi ei saa olla humuspitoista tukkeutumisvaaran takia.