Moottori

Johdanto

Ks. sivu Korjaaminen.

Akusto, akku

Akussa on plus- ja miinusnapa. Niiden kytkeminen keskenään aiheuttaa kipinöintiä! Moottorin runko on yleensä kokonaisuudessaan minusta eli kosketettaessa esimerkiksi akun plusnavasta tulevalla akkukaapelilla runkoa, aiheutetaan kipinöintiä. Runko voi olla myös vanhoissa järjestelmissä plussaa!

• Sähkövirran jännite moottorien akustoissa on yleensä 6V, 12V, 24V. Akun kapasiteetti eli varauskyky mitataan ampeeritunteina (Ah). Mitä suurempi luku, sitä kauemmin akku kestää. Esimerkiksi 77 Ah tuottaa 1 ampeerin 77 tunnin aikana tai vastaavasti 77 ampeeria 1 tunnin aikana.

Akkujen kengät kiinnitetään <TÄYDENNÄ>

Akun huolto

Akuston heikko kunto on yleinen vika käynnistysongelmiin. Yleensä tämä johtuu liian vanhasta akusta, sen käyttämättömyydestä tai akkua ylläpitävän verkkolatauslaitteiston vikaantumisesta, jossa akun latausta ylläpidetään sähköverkosta saatavalla sähköllä. Syynä voi olla myös, kun (koe)käytön yhteydessä akustoa käytetään, se ei kerkeä latautumaan dieselmoottorin oman laturin toimesta riittävästi. Puhdas akun pinta vähentää akun purkaantumista. Kylmyys heikentää tehoa.

Akun nestemäärän tarkistusta vaativissa akuissa nestemäärä tarkistetaan aika–ajoin ja lisätään tislattua vettä. Tällöin akun sisällä näkyvien kennojen päällä tulisi olla nestettä 10 mm. Akku testataan kuormituskokeella, jossa sen virranantokyky mitataan. Happomittarilla (battery hydrometer) mitataan akun lataus.

Hapettuma navassa: Irrotetaan akunkenkä, poistetaan hapettuma vedellä, asennetaan akunkenkä paikoilleen ja voidellaan vaseliinia akunkengän päälle ja akunnavan päälle. Vaseliinia ei tule käyttää akunkengän ja akunnavan välissä!

Apuakkukäynnistys

Dieselmoottori

Dieselmoottori on varmatoimisempi ja vähemmän huoltoa vaativa kuin ottomoottori (kaasutinmoottori, bensiinimoottori). Se on lähtökohtaisesti samanlainen rakenteeltaan kuin ottomoottori, mutta merkittävin ero on polttoaineen sytyttämisessä. Ottomoottorissa syttyminen tapahtuu sytytystulpan kipinällä, dieselmoottorissa puristuksen aikaansaaman paineen kasvun aiheuttaman lämpötilan nousulla. Moottorin sisällä olevissa useissa sylinteriputkissa eri tahtiin edes takaisin liikkuvat männät vetävät polttoaineen imuventtiilien kautta sylinteriin sisään, jonka jälkeen männät puristavat polttoaineen kasaan ja tapahtuu räjähdys, joka työntää männät taas alaspäin sylinterissä antaen vuorostaan muille männille kampiakselin avulla liikkeen. Mäntien noustessa ylöspäin ne työntävät räjähdyksessä syntyneet pakokaasut pakoventtiilien kautta ulos sylinteristä ja uusi kierros alkaa polttoaineen vetämisellä sylinteriin. Tämä polttoaineen räjähdyksestä voimansa saava kampiakselin liike ohjataan esimerkiksi renkaisiin tai generaattoriin.

Dieselöljy imetään polttoainesäiliöstä polttoaineen siirtopumpulla vedensuodattimen ja polttonestesuodattimen läpi ja sumutetaan korkeapainepumpun ja ruiskutussuuttimien kautta edellä mainittuihin sylintereihin.

Dieselmoottorin kylmät osat tarvitsevat tiivistyäkseen lämpöä, jotta edellä mainittu paine saadaan aikaiseksi ja moottori käynnistymään. Lämpö tuotetaan hehkutulppien avulla, jotka sijaitsevat sylintereissä ja joita lämmitetään ennen käynnistämistä akustosta saatavalla virralla. Ohjeellinen akusto on vähintään 24 V 60 Ah. Sopiva hehkutusaika on yleensä enintään 15 sekuntia (ääritapauksissa 30 s) tai merkkivalon sammuttua. Hehkutus voi olla myös pikahehkutus, jolloin virta-avaimesta käynnistys tapahtuu saman tien ilman erityistä hehkutustyövaihetta. Jos moottori vaatii erityisen hehkutustyövaiheen, tämä tapahtuu yleensä määrätyssä virta–avaimen kohdassa käsin pitämällä tai erillistä painonappia alhaalla painamalla. Suomen oloissa hehkutusta ei lämpimissä sisätiloissa käytännössä tarvita, mutta tarvittaessa käytetään kylmissä oloissa. Tämän jälkeen moottoria pyöritetään akustosta virran saavalla käynnistysmoottorilla (“starttimoottori”). Dieselmoottori ei käynnistyttyään tarvitse enää virtaa vaan käy niin kauan kuin polttonestettä riittää. Virtaa tarvitaan kuitenkin esimerkiksi akuston lataamiseen seuraavaa käynnistystä varten. Akuston lataus tapahtuu laturin avulla. Moottori tarvitsee lisäksi jäähdytystä ylikuumenemisen estämiseksi ja moottoriöljyä liikkuvien osien voitelemiseksi. Pakokaasut poistetaan pakokaasuputkiston kautta ulkoilmaan.

• Ruiskutussumusuutin: Kyseessä on neulaventtiili, jonka jousi pitää kiinni ja paine avaa. Suuttimien päälle tulee korkeapainepumpusta polttoaine kovaa painetta kestäviä ruiskutusputkia pitkin ja sivuilla olevista putkista ylimääräinen polttoöljy palaa uudelleen kiertoon ylivuotoputkea pitkin polttonestesuodattimeen. Suuttimet voivat tukkeutua ja rikkoontua. Niiden avaamista tulisi kuitenkin välttää ilman osaamista kuten myös korkeapainepumpun avaamista!
• Korkeapaineruiskutuspumppu. Pumpusta lähtee ruiskutusputkia ruiskutussuuttimiin. Alempi viputanko on esimerkiksi polttonesteen määrän säätövipu, joka vaikuttaa moottorin kierroslukuun ja esimerkiksi ylempi pianolanka oikeanpuoleiseen vipuvarteen on moottorin sammutusvipu. Pumppu saa voiman moottorin pyörimisestä.

Dieselmoottorin käynnistymättömyyteen voi olla useita syitä. Syyn voi selvittää usealla tavoin päättelemällä ja jakamalla moottorin toiminnot erillisiin kokonaisuuksiin: Pyöriikö moottori käynnistysmoottorin avulla, joka tarvitsee sähköä toimivasta akusta? Onko moottorin sammutusvipu pois päältä? Moottori tarvitsee polttoainetta, tuleeko polttoainetta sylintereihin saakka eli tarvitaanko ilmata? Toimivatko hehkutulpat? Jos nämä ovat kunnossa voidaan alkaa pohtimaan vasta isompia vikoja kuten tukkeutuneita ruiskusuuttimia, hajonnutta korkeapainepumppua, venttiileitä, mäntiä tai jopa moottorin kiinnileikkaamista.

Moottorin käynnistys ja sammutus

Volvo Penta MD7B (MD7 B)

• Moottorin käynnistäminen
  • Ennen moottorin käynnistymistä on huolehdittava, että moottorin jäähdytys on asianmukaisesti järjestetty.

1. Varmistetaan, että moottoriöljyä on riittävästi.
2. Suljetaan mahdollinen kondenssiveden poistohana.
3. Jos käytössä onjäähdytysjärjestelmän sulkuhanat, ne avataan.
4. Jos käytössä on päävirtakytkin, kytketään se päälle.
5. Jos käytössä on valintakytkin sähkökäyttö / dieselkäyttö, valitaan dieselkäyttö.
6. Jos käytössä on päivätankin polttonestehana, se avataan.
7. Käännetään iso musta kahva pystyasentoon painamalla ensin punainen nappi pohjaan.
8. Painetaan sammutuskahva alas.
9. Hehkutetaan, jos moottorissa ei ole automaattista käynnistyksen yhteydessä tapahtuvaa “pikahehkutusta”.
10. Käynnistetään moottori virta-avaimesta.

• Moottori voidaan käynnistää myös veivillä. Tällöin esimerkiksi Volvo Penta MD7 B-moottorin venttiilikopan takaosassa oleva vipu nostetaan pystyyn ja käynnistysveivi työnnetään punaisen kopan läpi moottorin käynnistysakseliin. Pyörityssuunta on myötäpäivään. Yleensä veivillä käynnistäminen tapahtuu “nykäisemällä”. Veivi irtoaa välittömästi moottorin lähtiessä käyntiin.
• Käynnistysongelmat: Dieselmoottorin käynnistymättömyyteen voi olla yksi tai useita samanaikaisia syitä. Syyn voi selvittää usealla tavoin päättelemällä ja jakamalla moottorin toiminnot erillisiin kokonaisuuksiin: Pyöriikö moottori käynnistysmoottorin avulla, joka tarvitsee sähköä toimivasta akusta? Onko moottorin sammutusvipu pois päältä? Moottori tarvitsee polttoainetta, tuleeko oikeanlaista polttoainetta sylintereihin saakka eli tarvitseeko ilmata? Toimivatko hehkutulpat? Jos nämä ovat kunnossa voidaan alkaa pohtimaan vasta isompia vikoja, esimerkiksi tukkeutuneita ruiskusuuttimia, hajonnutta korkeapainepumppua, venttiileitä, mäntiä tai jopa moottorin kiinnileikkaamista.

• Moottorin sammutus
  • Moottoria ei tule koskaan sammuttaa mahdollisesta päävirtakytkimestä. Moottori sammutetaan katkaisemalla polttoaineen tulo.

1. Vedetään sammutuskahva ylös.
2. Käännetään virta-avain nolla-asentoon.
3. Käännetään mahdollinen päävirtakytkin pois.
4. Suljetaan mahdollinen polttonestehana.
5. Suljetaan mahdolliset jäähdytysjärjestelmän sulkuhanat.
6. Avataan mahdollinen kondessiveden poistohana.

Moottorin hoito

• Vedenerottimesta on laskettava vesi säännöllisesti pois. Korkeapaineruiskutuspumppu vioittuu vedestä.
• Polttonestesuodatin on vaihdettava säännöllisesti.
• Moottoriöljy on vaihdettava säännöllisesti.
• Ilmansuodatin on vaihdettava säännöllisesti.

Polttoainejärjestelmä

• Vedenerotin: Erottimen oikealta puolelta tulee esimerkiksi kumiletkussa tankista polttoöljy ja kulkee vedenerottimen läpi ja jatkaa vasempaan kumiletkua pitkin siirtopumpulle. Vesi on polttoöljyä painavampaa, joten se painuu pohjalle ja nostaa polttoöljyn pinnalle. Näin ollen kertynyt vesi voidaan poistaa avaamalla vedenerottimen pohjassa oleva ruuvi.
• Polttonesteen siirtopumppu: Polttoöljy tulee vedenerottimelta siirtopumpulle mustassa kumiletkussa ja jatkaa siitä polttoainesuodattimeen metalliputkessa. Siirtopumpun pohjassa on käsikäyttöinen vipu polttoaineen pumppaamiseen käsin. Joissain dieselmoottorimalleissa, joissa vipu ei toimi, pyöritetään moottorin kampiakselia yksi kierros nokka-akselin saattamiseksi tieltä pois. Pyöritys voidaan tehdä käsin tai sykäyksellä käynnistysmoottorilla. Esimerkiksi kalvotyyppinen pumppu.
  • Huolto: Päällä näkyvän kannen ruuvi voidaan irrottaa ja sen alta löytyy verkkosuodatin, joka voidaan puhdistaa kevyesti polttoöljyssä.
• Polttonestesuodatin: Polttoöljy siirtopumpulta ja ylimääräinen polttoaine ruiskusuuttimilta tulevat polttonestesuodattimen (hienosuodatin) kannen kylkeen. Suodatettu polttoaine lähtee polttonestesuodattimen päältä putkella korkeapainepumppuun. Suodattamaton polttoaine johtuu suodatinkuoren ulkoreunalle ja suodatettu puhdas polttoaine imetään suodattimen keskeltä. Suodattimen kannen oikealla reunalla näkyy ilmausruuvi.
  • Polttonestesuodattimen vaihto: Suodattimessa on paperinen suodatuselementti, joka ajan oloon tukkeutuu. Polttonestesuodatin aukeaa vastapäivään eli jos käännetään ylhäältäpäin katsoen, käännetään myötäpäivään. Vaarana on ilman pääseminen polttoainejärjestelmään ja käynnistysongelmia.

Polttonestejärjestelmän ilmaus

Moottori ei käynnisty tai sammuu, jos polttonestejärjestelmässä on ilmaa. Ilmaus voidaan joutua tekemään käsin varsinkin vanhoissa moottoreissa, joissa ei ole automaatti-ilmausjärjestelmää. Ilmaamisen välttämiseksi polttonestesäiliössä tulee olla jatkuvasti riittävästi polttoainetta (ei pelkästään vettä) ja kaikkien säiliöstä ruiskusuuttimille kulkevien letkujen ja putkien ehjiä ja liittimet riittävästi kiristettyinä. Korkeapainepumppuja on nk. jakajapumppuja ja rivipumppuja. Rivipumpussa on mäntä jokaiselle sylineterille ja nokka-akseli. Jakajapumpussa on yksi mäntä, joka jakaa polttoaineen kaikille sylintereille vuorollaan. Jakajapumppu ilmaa itse, rivipumppu ilmataan ruiskutuspumpun ilmausruuveista. Karkea yleisohje on seuraava, josta löytyy eri variaatioita. Välttämättä ei tarvitse ilmata loppuun saakka. 

Ilmaaminen aloitetaan järjestyksessä polttoainesäiliön suunnasta edeten ruiskusuuttimiin saakka. Ensimmäisenä vedenerotin ja polttoainesuodattimet. Perusmenettely on, että ruuvi löysätään, pumpataan käsipumppua / pyöritetään käynnistysmoottorilla, kiristetään ja siirrytään seuraavaan ilmattavaan kohteeseen. Ilmanpoistoruuvit avataan yksi kerrallaan. Ohessa esimerkki, jota on sovellettava polttoainejärjestelmän mukaan:

1. Polttonestesuodattimen kannen ilmausruuvia löysätään pari kierrosta. Volvo Penta MD7 B-moottorissa se sijaitsee kannen päällä.
2. Siirtopumpun vivusta pumpataan, kunnes ilmausruuvin välistä tulee pelkästään polttonestettä, joka ei sisällä ilmaa (kuplia).
3. Kiristetään ilmausruuvi. Ilmaus on nyt tehty polttonestesuodattimelle saakka.
4. Korkeapainepumpun ollessa rivipumppu, avataan ruiskutuspumpun ilmausruuvit.
5. Korkeapainepumpun ollessa jakajapumppu, löysätään joku ruiskutusputkien kiristysmutteri ruiskutussuuttimesta paljastaen putken suu.
6. Moottorin (korkeapainepumpun) sammutusvipu tulee olla pois päältä.
7. Pyöritetään käynnistysmoottorilla moottori niin kauan, että rivipumpun ilmausruuveista tai ruiskutussuuttimen ja putken välistä tulee pelkästään polttonestettä, joka ei sisällä ilmaa (kuplia). Käynnistysmoottorilla pyörittäminen ei voitele korkeapainepumppua ja ei näin ole suotava ilmausmenetelmä pitkäaikaisesti. Jakajapumpuissa useampisylinterinen moottori voidaan myös käynnistää ja sulkea avoimen ruiskutussuuttimen putken mutteri moottorin käydessä.
8. Kiristetään kiristysmutterit.

Jakajapumpussa on avattava lisäksi jokin ruiskutussuuttimelle menevistä paineputkista, käynnistettävä ja koneen käydessä suljetaan liitos.

Talventulo

Vesi pois, suodattimet, polttoaineen talvilaatu, jäähdytinneste.

Ulkoöljysäiliö

Kallellaan tyhjennystulppaan nähden. Täytön jälkeen annettava epäpuhtauksien laskeutua pohjalle ennen käyttöä. Maanpäällisiin tankkeihin kondensoituu vettä. Vesi on raskaampaa nostaen öljyn pois säiliöstä.

Hehkutulppa

Viallinen hehkutulppa voidaan tarkastaa yleismittarilla mittaamalla vastuksen resistanssia. Kytketään musta johto yleismittarin COM–liittimeen ja punainen johto mAVΩ–liittimeen. Yleismittarin valintakytkin asetetaan pienimmälle Ohmin mittausalueelle, esim. 200Ω. Kytketään mittarin negatiivinen napa moottorin runkoon ja positiivinen napa hehkutulpan johdon paikalle. ?Yksi tai korkeampi lukema tarkoittaa viallista hehkutulppaa.? Vaihtoehtoisesti hehkutulppa irrotetaan ja annetaan sen koskettaa moottorin runkoa ja tulpan kärkeen ohjataan moottorin akusta johdolla virtaa. Tulpan kärjen tulisi alkaa hehkua. Hehkutulppa kiristetään napakasti, mielellään ohjeen mukaan momenttiavaimella.

Käynnistysmoottori (starttimoottori, startti)

Tasavirralla toimiva käynnistysmoottori saa virran akusta. Kuvassa vihreä vaakatasossa oleva isompi koneen osa. Moottori voidaan käsikäynnistää myös kammella (veivi). Käynnistysmoottorin ulkopuolella on kiinni nk. Solenoidi, joka kuvassa on etualalla näkyvä pienempi vihreä koneen osa. Solenoidi työntää käynnistysmoottorin rataspyörän moottorin vauhtipyörän hampaille käynnistyksen ajaksi. Käynnistys voidaan tehdä myös sähkökaapelilla suoraan antamalla virtaa solenoidiin. Voiman ulostulo on esimerkiksi 0.8 kW (1.1. hp).

Laturi

Laturi lataa ensisijaisesti dieselmoottorin käynnistyksessä tarvittavaa akustoa. Laturin hihnan kulumista on pidettävä silmällä sekä kiristettävä tarvittaessa hihna kääntämällä laturia. Kiristäminen tapahtuu yleensä löysäämällä laturin kiinnityspultti moottoriin ja lisäksi kuvassa näkyvä laturin päällä oleva kiristysrauta. Oikea kireys selviää painamalla sormella hammashihnan pisimmästä vapaasta kohdasta keskeltä ja katsomalla että se painuu noin 5 mm. Liian löysä hihna päästää myös ääntä. Laturin johdot saattavat irrota tai vioittua, joten niiden kuntoa on tarkkailtava. Laturin hiilet ovat vaihdettavissa.

• Laturinhihna. Hihnoja on latta-, hammas- ja kiilahihnoja. Kuvassa näkyy kiilahihna. Hammashihnoja käytetään moottorin sisällä tai hammashihnan sijaan metallista ketjua. Kiilahihnoja on profiililtaa A–E.

Hydrauliikka

Hydrauliikkaöljy. Voidaan käyttää myös automaattivaihteistoöljyä ja moniastemoottoriöljyä esim 5W/20.

Ilmansuodatin

Kuiva paperisuodatin. Kertakäyttöinen. Voidaan puhdistaa paineella varovasti vasten imuilman kulkusuuntaa.

Keskipakosuodatin

Kuppi tyhjennetään tarpeen mukaan ja puhdistetaan.

Öljykylpyilmansuodatin

Puhdistus ja öljyn vaihto suoritetaan määräajoin tai käyttöolosuhteesta riippuen.

Jarruneste

Jarruneste sitoo itseensä ilmankosteutta, joka aiheuttaa nesteen kiehumista jarrutettaessa. Maalipinta ei kestä jarrunestettä. Erityyppisiä nesteitä ei saa sekoittaa.

Jäähdytinneste

Kysymys kuuluu, eihän moottorissa ole pelkkää vettä, joka jäätyy pakkasella? Jäähdytinneste tulisi vaihtaa 1-2 vuoden välein. Jäähdytinjärjestelmästä tarkistetaan vaihdon yhteydessä vuodot ja pestään jäähdytysjärjestelmä.

• Glukoolimittain: Jäähdytinnesteen pakkaskestävyyden mittaukseen.

Kierroslukumittari

Portable tachometer. Hyvä kierroslukumittari näyttää tarkasti myös alhaiset kierrokset. Asteikko pitäisi olla vähintään 25 rpm välein.

Kytkin

1-levyinen, kaksois- tai nestekytkin.

• Kytkimen äänitesti: Jos kytkin pohjassa kuuluu ääntä, kyseessä on painelaakerivika. Jos kytkin ylhäällä kuuluu ääntä, kyseessä on vaihteistovika.

Lämpötila

Moottorin lämpötila ei lähtökohtaisesti yli 80 astetta.

Moottoriöljy

Ks. sivu Voiteluaine ja polttoaine

• Moottoriöljyn tarkastus: Usein pyöreälenkkinen tikunpää on öljytikku, joka johtaa moottorin pohjalle öljypohjaan. Moottoriöljyn tulee olla öljytikun levennyksen max ja min-rajojen välissä.
• Moottoriöljyn lisäys: Moottoriöljyä lisätään venttiilikopan kannen päällä olevasta korkista. Öljy voidaan lisätä myös moottorin kyljessä olevasta täyttöputkesta.
• Moottoriöljyn vaihto: Vaihdettava öljynsuodatin sijaitsee esimerkiksi käynnistysmoottorin alapuolella. Öljynsuodatin aukeaa vastapäivään ja saattaa tarvita erityisen suodattimen avaukseen tarkoitetun työkalun. Asennettaessa uutta suodatinta, voidellaan suodattimen kumitiiviste ennen kiertämistä puhtaalla moottoriöljyllä. Suodatin kierretään käsin, kunnes se koskettaa moottorin pintaa ja sen jälkeen esimerkiksi Volvo Penta MD7 B-moottorissa puoli kierrosta lisää. Ts. suodattimen kiristykseen ei käytetä työkalua eikä sitä kierretä liian kireälle!
  • Esimerkiksi Volvo Penta MD7 B-moottorissa öljynvaihto tehdään 100 tunnin välein ja öljy imetään erityisellä pumpulla moottoriöljyn tarkistustikun reiästä öljypohjan pohjalta ja lisätään öljymäärä uuden öljynsuodattimen kanssa 2,7–3,0 litraa ja öljyä täynnä olevan suodattimen kanssa 2,5–2,8 litraa öljytikusta tarkastetun oikean määrän mukaan.

Puristuspainemittari (compression gauge)

Mitataan moottorin sylinterissä syntyvä paine. Näin voidaan esimerkiksi etsiä vikaa moottorin käynnistymättömyyteen liittyen. Tällainen vika voisi olla esimerkiksi kyseisen sylinterin venttiilivika. Mittaus tapahtuu tulpanreiästä siihen kierrettävällä mittarin letkulla tai tulpanreikää vasten painettavalla mittarilla. Moottoria pyöritetään samalla kun kaasupoljinta pidetään pohjassa.

Sytytystulppa

Sytytystulpat luokitellaan lämpöarvon mukaan. Tulppia on lyhyt ja pitkäkierteisiä! Kärkiväli 0,5–1 mm. Mitä suurempi kärkiväli, sen suurempi jännite vaaditaan. Karstainen tulppa aiheuttaa hehkuessaan aikaisemman sytytyksen. Karstaa voidaan poistaa moottorista sen käynnissä ollessa kaatamalla vettä kaasuttimeen 1-2 minuuttia niin, että auto jaksaa kuitenkin käydä.

Maata (moottoria) koskettavat tulpanjohdot saattavat aiheuttaa vuotoa ja tehon alenemista.

Ajoituslamppu

Timing light. Sytytysennakon mittaamiseen.

Tiivistepaperi

Tiivistepaperia käytetään esimerkiksi polttoaineen kanssa tekemisissä olevissa laitteissa.

Ota oikean paksuinen tiivistepaperi (saa autotarvikeliikkeistä arkkeina) ja aseta se tiivistettävän kohteen päälle. Pienellä vasaralla tai muulla esineellä naputa kohteen terävää metallinreunaa vasten. Paperi katkeaa reunan kohdalta. Osa aukoista täytyy leikata esimerkiksi lyömällä sopivan kokoisella reikänaskalilla reikä paperiin puupalikkaa vasten.

Vaihteistoöljy

Ks. sivu Voiteluaine ja polttoaine

Vaihteistoöljyllä tulee olla oma mittakannu! Vaihteisto- ja hydrauliikkaöljyä voi käyttää ruostesuojaukseen toissijaisissa kohteissa.

Venttiilien säätö

Imu- ja pakoventtiilit avautuvat nokka-akselin pyöriessä juuri oikealla hetkellä kussakin sylinterissä liikkuvan männän mukaan. Nokka–akseli on yhdistetty kampiakseliin, joka saa aikaiseksi oikea-aikaisen liikkeen. Venttiilin tulee sulkeutua tiiviisti sylinteriputken yläpuolella olevaa sylinterinkantta vasten. Jos tämä ei tapahdu, sylinteriin ei esimerkiksi muodostu käynnistymiseen vaadittavaa painetta, tehot vähenevät, moottoriöljyä kuluu normaalia enemmän ja venttiilit karstoittuvat ja palavat.

Venttiilinsäätö tarkoittaa sitä, että venttiili pääsee sulkeutumaan tiiviisti ja aukeaa juuri oikealla hetkellä. Venttiilin ja sitä ohjaavan keinuvivun väliin tulee jäädä oikea venttiilinvälys eli rako. Säätö tehdään avaamalla moottorin päältä venttiilikoppa (kansi) ja löysäämällä keinuvivun mutteri ja kääntämällä ruuvi oikeaan arvoon rakotulkkityökalua (metalliliuska) apuna käyttäen. Nyrkkisääntönä voidaan pitää, että venttiilien välys on alle 0,50 mm kun moottori on kuuma. Oikea arvo kyseiselle moottorille löytyy käyttöohjeesta. Jos kyseessä on Volvo Penta MD7 B, moottori kuumana kaikkien venttiilien välys on 0,30 mm (0.012”). Moottoria pyöritetään käsin, jotta keinuvipu ja venttiili ovat keskenään tarkasti siinä asennossa, jossa säätö tehdään. On olemassa ohjeita, jolloin useampi venttiili säädetään samaan aikaan, joka vähentää moottorin käsin pyörittämistä.

Milleinä tai tuuman osina. Nelisylinterisen nelitahtimoottorin vastakkaissylinterit ovat 1 ja 4 sekä 2 ja 3. Säätö kannattaa tehdä sytytysjärjestyksen mukaisesti. Esim, jos järjestys on 1-3-4-2, moottoria käännetään sen pyörimissuuntaan tarkaten sylinteri 4 venttiileitä. Kun 4 sylinterin venttiilit poistotahti on vaihtumassa imutahdiksi eli molemmat venttiilit liikahtavat samanaikaisesti, säädetään sylinteri 1 venttiilit. Tämän jälkeen tarkataan sylinteriä 2 ja säädetään 3. Seuraavaksi tarkataan sylinteriä 1 ja säädetään 4. Lopuksi tarkataan sylinteriä 3 ja säädetään 2.

Venttiilien vaihtaminen

Vaihto suoritetaan irrottamalla sylinterinkansi moottorilohkosta ja on toimenpiteenä näin suurempi ja harvinainen huoltotoimenpide. Tarvittaessa kansi koneistetaan ja venttiilit hiotaan. Sylinterinkannen tiivistykseen ja kiristämiseen tulee kiinnittää erityistä huomiota. Kiristys tehdään ohjearvojen mukaan ja määrätyssä järjestyksessä kiristäen. Lohkon ja kannen väliin tulee tiiviste, joka uusitaan asennuksen yhteydessä.