Voit itse lisätä ja muuttaa sisältöä muokkaa-painikkeiden avulla

Ennen tallennusta suositellaan ottamaan kopio muokkausruudusta (ctrl-a -> ctrl-c)

 Olet itse vastuussa tämän teoksen käytöstä aiheutuvista vahingoista Lue lisää.

Sammakkoeläimet ja matelijat

Wikikko - kansan taitopankkista
Versio hetkellä 3. syyskuuta 2016 kello 18.10 – tehnyt imported>WikikkoSysop (1 versio tuotiin)
(ero) ← Vanhempi versio | Nykyinen versio (ero) | Uudempi versio → (ero)
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

SAMMAKKOELÄIMET[muokkaa]

Sammakkoeläimet hengittävät keuhkoilla.. Kutuvaihe ei happamassa vedessä --> sitten kuivalla. Parittelussa osa kuolee. Naaraat kookkaampia.

HÄNNÄLLISET[muokkaa]

- Salamanterit

VESILISKO[muokkaa]

Rauhoitettu. Vedessä. Etelä - Keski-Suomi kasvukauden pituuden mukaan.

RUPILISKO[muokkaa]

Rauhoitettu. Harvinainen. Ahvenanmaa ja Itä-Suomi.

HÄNNÄTTÖMÄT[muokkaa]

SAMMAKKO[muokkaa]

Rauhoitettu. Kurnuttaa, vatsa marmorikuvioinen, kuono pyöreä, sisemmän takavarpaan alapinnan pehmeä kyhmy alle 1/3 pituudesta. Sammakkoa voi paritella samanaikaisesti useampi. Vanhemmat elävät talvella vedessä. Sammakot ovat ihmisen sukua, vedenpaisumuksessa hukkuneiden ihmisten jälkeläisiä. Niillä on viisi sormea ja jos kääntää sammakon selälleen, panee se kätensä ristiin. (Uusikirkko Vpl. 1938)

VIITASAMMAKKO[muokkaa]

Rauhoitettu. Yleensä uros pulputtaa. Yleisempi, vatsa tasaisen vaalea, kuono terävä, silmän takana tummaa. Kova kyhmy vähintään 1/2 varpaan pituudesta. Kudun hyytelöä vähemmän.

RUPIKONNA[muokkaa]

Rauhoitettu. Yleensä kävelee, kuusirajan korkeudelle, ei ruoaksi, ei myrkyllinen, ihosta erittyy silmiä ärsyttävää ainetta. Mätimunat ketjuna.

MÖLYSAMMAKKO[muokkaa]

Porvoo, ei enää sielläkään.

VIHERKONNA[muokkaa]

Kotka.

MATELIJAT[muokkaa]

Vaihtolämpöisiä. Lämpötilan laskiessa alle +10 Celsius asteen siirtyvät koloihin. Horrostamissyvyyden lämpötila ei laske alle -2 asteen. Menevät koloihin eri aikaan --> eivät syö toisiaan. Ovovivibaarisia sisilisko, vaskitsa ja kangaskäärme, jotka synnyttävät eläviä poikasia. Munat kuoriutuvat jo sisällä. Kielellä hajuaistimus à hajumolekyylit menevät kitalakeen Jacobsonin elimelle.

Kun J. oli luonut kaikki luomansa, piru tuli hänen luokseen ja pyysi maata sata syltä kanttiinsa hallitakseen sitä mielensä mukaan. Ei luvannut L., vaikka piru pienensi vaatimustaan syli syleltä. Viimein kun piru pyysi vain yhtä seipäänreiän suuruista alaa, J. suostui hänen pyyntöönsä. Kun sitten seipäällä lyötiin reikä maahan, niin piru alkoi purkaa siitä maan päälle sääskiä, kärpäsiä, paarmoja, sisiliskoja, sammakoita ja käärmeitä. Viimein L. huomasi näistä pirun luomista koituvan kiusaa omille luomillee ja tukkesi reiän jääpuraksella. Mutta kun jääpuras aina keväällä sulaa, niin reikä aukenee aina kesäksi auki, jolloin siitä aina joka kesä nousee uusia, vaikka nämä pirunluomat aina talvella jäätyvät ja kuolevat. (Kivijärvi 1935)

KYY[muokkaa]

Ei rauhoitettu. Puurajalle asti. Silmä ei pyöreä, pää terävänenäinen, suomut samankokoiset, myös musta. Tappaa, sitten syö, vihollisia hiiri- ja varpushaukka, siili. Keskiarvopituus 50 cm, SE 94 cm. Ikä jopa 20 v.

RANTAKÄÄRME[muokkaa]

Rauhoitettu. Silmä pyöreä, pää leveä, suomut erikokoisia, musta, niskassa mahdollisesti kaksi punertavaa täplää. Syö elävältä, voi erittää pahaa hajua peräpäästä. SE 134 cm.

KANGASKÄÄRME[muokkaa]

Rauhoitettu. Ahvenanmaa, hiekkapohjainen maa. Silmä pyöreä, suomut erikokoisia, selkä täplikäs.

VASKITSA[muokkaa]

l. hauraskäärme. Rauhoitettu. Yleensä maanteillä, aamu-iltahämärä. Pudottaa hännän. Poikasia noin 10. Ikä jopa yli 35 vuotta.

SISILISKO[muokkaa]

Rauhoitettu. Asuu koko maassa maalla, maailman pohjoisin matelija. Pyöreässä hännässä vararavintoa talveksi. Urokset tappelevat. Kohtelevat naarasta kovakouraisesti, josta jää jäljet. Vihollisia linnut ja kyy.