Näätä

(NÄÄTÄELÄIMET). RIISTAELÄIN. Ei tunturi-Lapissa eikä lounaissaaristossa. Kanta alin 30-40-luvuilla. Alkuperäiseläimistöön kuuluva. Vanhoissa havumetsissä. Liikkuu öisin. Oravat, metsäkanalinnun munat. Hedelmöittyy heinä-elokuussa, munasolu kiinnittyy helmi-maaliskuussa, jolloin sivukiima. 3-5 kpl pikasia maalis-toukokuussa. Sukulainen soopeli, joka kadonnut. Kaikissa harmaa/keltainen/puna-keltainen laikku. 42-59 cm, 900-1800 g.

Jäljityksessä kannattaa pitää tauko maaliskuulla, jolloin sivukiima ja näätä liikkuu paljon. Varusteet haulikko, pistooli, kahdet raudat, kenttälapio, taskulamppu, pieni syöttipussi. Liikkeessä tai oravan pesässä olevaa haulikolla, maan tai puun sisällä olevaa pistoolilla, raudat tarvittaessa kokon aukolle peittäen hyvin ja seuraavaan aamuun. Marraskuu ja joulukuu parasta pyyntiaikaa. Rautapyynnissä kannattaa etsiä luonnollista kulkureittiä. Metsäisellä seudulla kulkureitti myötäilee rinteiden tai jyrkänteiden alareunoja sekä ojien ja purojen varsia. Aukealla kapeat aukean ylittävät maakannakset. Ison kuusen juurelle tai alle. Suojaputki raudoille oksista, risuista, tuohipökkelöstä ja raudat kiinni juurakkoon tai oksaan. Syötti rautojen taakse 30-40 cm päähän ja riittävän iso että kärppä ei saa sitä liikuteltua. Kärppä ei laukaise rautoja. Sulalla syötillä voi pyyhkiä ympäristön puita ja tehdä hajupolun raudoille. Mahdollisesti ilmasyötti roikkumaan raudan yläpuolelle. Esim. jäniksen perkuujätteet, eläinten maksa parhaimmasta päästä. Hajustetahnaa kesällä purkkiin kananmunaa, verta ja ruisjauhoja ja viileään muhimaan. Kuukkeli helposti ansassa. Omien jälkien peittely hakoluudalla ja ensimmäinen kokeminen noin viikon päästä. Urosminkin taana on urosnäädälle liian kapea. (Metsästäjä 5/2001 – Marko Hannula – Kuosku)