Linnut

YLEISESTI

• Suomessa tavattu 433 luonnonvaraista lajia (2001). Pesiviä n. 240, joista muuttavia n. 170 eli n. 70 jää talveksi. Monia lajeja, joita muualla ei yleisesti tavata. Absoluuttiseen pinta-alaan nähden vähän. Lintukohteena Suomi on kuitenkin hyvä.
• Leppoisa, suosituin luonto harrastus, harrastajia n. 10 000 (2001). Luonnossa liikkuminen, mielenkiinto herää helposti.

Lintuyhdistykset ja toiminta

Tringa, Hakki ym. Lintuasematoiminta alkaen 1920-luvulta. Mm. Eckerö Signilskär, Rönnskär, Lågskär, Valassaari. www.birdlife.fi Lähen kaikki Suomen lintuyhdistykset löytyvät sivulta: http://www.birdlife.fi/yhdistys/jasenyhdistykset.shtml

Eri muotoja

Lintuharrastus / bongaus. Bongari kerää lähinnä pinnoja (Bongariliitto). Muuton tarkkailu (staijaus), petolinnut, piirtäminen, pinnat, seuranta. Elämänpinnat elikset, vuodenpinnat vuodarit.

Välineet

Kiikarit, lintukirja, havis (vihko). Hyvä kirja Mullarney, Svennson, Zetterström Lintuopas. Kiikari 7-10 x 40-50. Kaukoputki 20-30x, jalusta. Lämpimät vaatteet, evästä.

Paikka

Eri luontotyypit. Muutto mm. niemennokat, korkeat rannikon kalliot, harjut, vesistöt, peltoketjut. Kärki, Hanko, Hailuoto, Vironlahti, Liminganlahti, Siikalahti, Yyteri. Ridasjärvi, Kantelejärvi, Suomenoja, Viikki, Laajalahti.

Aloittaminen

Talvella helpointa aloittaa, retkeile aluksi yksin opetellen tavallisimpia lajeja, myöhemmin mm. järjestetyillä linturetkillä. Kevättalvella pöllöt, päivälinnut aloittavat laulun, muuttolinnut huhti- - toukokuussa erityisesti. Alkukesällä yölaulajat. Syysmuutto. Lue lintukirjoja, piirtele, katsele CD-romppuja.

Tekniikka

Muuttoa seuraa pyörien hiljaa paikoillaan tarkkaillen taivaanrantaa, välillä ylös ja paljain silmin. Äänet. Tunnistaminen; opettele lintukirjojen käsitteet, kysy itseltäsi "Miksi tuo on peippo?", käytä myös poissulkemisperiaatetta, opettele käsittämään koko, muoto, olemus, liikkumistapa, lentotapa, olinpaikka, äänet.

KIRJAAMINEN

• Retkesi pvm, lähtö- ja paluuaika, kunta, tarkempi paikka, paikan luonne. Kärki (Porkkalan kärki), AB (Abrahamsby Kirkkonummi), Paskis (vanha jätevedenpuhdistamo).
• Säätiedot, lpt, tuuli m/s ja suunta, pilvipeite 0-8, pilvityyppi, sade tihku, lumis., kaatos. jne, sateen kesto, näkyvyys yli 20 km, 10-20 km, 5-10 km, 2-5 km, 1-2 km, sadan metrin tarkkuudella. Ilmanpaine.
• Tieteellisen nimen lyhennys. Kun vain suku, perään sp. Jos heimo, PL pikkulintu, P petolintu, IP iso petolintu, PP pieni petolintu, VL vesilintu, K kahlaaja jne. Aikaiset tai myöhäiset muuttolinnut, harvinaisuudet, elikset miel. alleviivataan.
• Lukumäärä numeroina.
• Tarkempi kuvaus. 32 muuttavaa allia 1 parvessa Cla hye a 32m. 32 muuttavaa alli parvea Cla hye 32a m. Paikalliset 5 allia Cla hye 5p. Kaksi koirsta ja kolme naarasta 2/3. Samana vuonna syntynyt 1-kv, kolmatta vuotta elävä 3-kv, lintujen syntymäpäivä vuodenvaihteessa. Vanha lintu ad, nuori juv, esiaikuinen subad, untuvapoikanen pull. Ääni ä, laulava tai soidintava Ä. Yömuuttaja yöm. Rengastettu r.
• Muuttosuunta. Suunta johon lintu lentää. SW jne. Suunnan vaihdos SW > NW. Havaintopisteen ohituspuoli - ja +, oikealta puolelta sivuuttanut +. (Etäisyys plussien määrällä, korkeus I - IV)
• Harvinaisuudet. Kuvaus, piirros. Rariteettikomitea (RK). Paikallisilla yhdistyksillä ARK aluerariteettikomiteat, jotka lähettävät tarvittaessa lomakkeesi RK:lle.

LEVINNEISYYS

Suomessa esiintymiseen vaikuttavat mm. puuraja (tree line), valojaksoisuus ja meri.

SIRKUMPOLAARISET

Paleoarktisen lajiston pohjoispuolella napaalueella.

ARKTISET LAJIT

Lappi ja rannikko. Mm. Alli, kiiruna, tunturikihu, pulmunen, tylli, vesipääsky, sirrejä.

SIPERIALAINEN LAJISTO

Ulkomaalaiset kiinnostuneet tästä ryhmästä. Mm. Euroonpanunionin telkistä 50 % Suomessa (elämys briteille), pyy, pohjantikka, viirupöllö, kuukkeli, tilhi, räkättirastas.

PALEOARKTINEN LAJISTO

Arktisen ja Eurooppalaisen lajiston välissä koko maapallon ympäri. Mm. Käpytikka, kalalokki, talitiainen, västäräkki, keltasirkku.

EUROOPPALAINEN LAJISTO

Mm. Sepelkyyhky, sinitiainen, punarinta, kirjosieppo, kottarainen.

KOSMOPOLIITIT

Pesintä kattaa laajoja alueita yli maapallon. Mm. kalasääski, muuttohaukka, meriharakka Lehtimetsän yleistyessä 1800-1900 luvulla mm. pajulinnun, lehtokertun, sirittäjän ja kirjosiepon kannat lisääntyivät kun taas hippiäinen, tiltaltti ja laulurasta taantuivat. Leviämisesteet Meri. Itämeri! Pensassirkkalintu, ryti-, luhta-, rastaskerttunen, pikkukiljukotka, vihertikka, kattohaikara, mustaleppälintu, viitatiainen. Ihmistoiminta. Osa tarvitsee ihmisiä menestyäkseen. Haarapääsky tarvitsee ihmisen rakennelmia. Varpunen. Salaojitus hävitti peltopyiden suosimat avo-ojat. Mustavaris, peltosirkku, sepelkyyhky, räystäspääsky, tervapääsky. Ihmisen toiminnasta runsastuneita kuovi, keltavästäräkki, pensastasku, västäräkki. Kiuru vesijättömailta viljelyksille. Ilmasto. Kijosieppo puuraja. Kehrääjä valojaksoisuus eli saalistaa pimeällä.

MUUTTO

Muuttovireeseen vaikuttaa sukuhormoni, joka myös vaikuttaa laulamiseen. Myös muutolle lähdössä syksyllä linnut näinollen saattavat laulaa.

Säämuuttajat

Vaikuttaa lämpötila, tuulet. Mm. kiuru, pulmunen, peippo ja kottarainen.

Vaistomuuttajat

Vaikuttaa valojaksoisuus. Hyönteissyöjälinnut, kuhankeittäjä.

Välimuuttajat

Pysähtyvät ruokailemaan. Mm. kahlaajat. Maatsalu, Unkarin pustat. Saharan yli lentäessään vesi saadaan vapautuessaan rasvasta.

Rintamamuutto

Usein varpuslinnut, kiurut, rastaat, varislinnut, kerttuset.

Reittimuutto

Jonossa seuraten maanmuotoja

Silmukkamuutto

Meno ja paluu eri reittejä. Mm. kuikka. Vastapäivään Suomen arktiset lajit.

Yömuuttajat

Mm. varpuslintuja, kahlaajia, sorsalintuja. -->ahkerasti ääntä pysyäkseen yhdessä. Eivät petolintujen saalista. Yleensä parempi sää, tyyni, selkeä.

Yö- ja päivämuuttajat

Mm. pöllöt, kehrääjät, uikut, rastaat, kottaraiset, kapustarinnat.

Soutulentäjät

Lihastyöllä.

Purjelentäjät

Liitelevät. Mm. kurki ja isot petolinnut.

Salamatkustajat

Esimerkiksi autolautoilla.

Uivat

Osin uimalla muuttavat kuten haahka.

Yksin

Mm. käki, käenpiika, petolintuja.

Parvet

Mm. kahlaajat, kyyhkyt, kottarainen, urpiainen ja vihervarpunen.

Korkeus

Yöllä korkeammalla. Ontot luut sisältävät happea, joka mahdollistaa lentämisen korkealla. Kuitenkaan ei esimerkiksi tervapääskyllä. Sinisorsa 6,5 km, joutsen jopa 8230m.

Nopeus

Yli 100 km/h terva- ja haarapääsky. Hanhet 40-70 km/h. Etenemisnopeus. Aikaisemmin tulevat menevät hitaammin Suomen läpi. Yleensä 100-200 km eli 1-3 tuntia lentoa per vuorokausi. Suosirri yli 1000 km/vrk, laulurastas noin 100 km/vrk

Suunnistus

Magnetismi tulkittu punarinnalla, infraäänet kurjella, eräät tähtikuviot kerttulajeilla. Linnunrata nimitys tulee sen muuttoaikaisesta pohjois-eteläsuunnasta.

Arktika

Suunnilleen 22 - 24.5. Arktisella tundralla pesivien hanhien, vesilintujen ja kahlaajien muutto Suomenlahden kautta Siperiaan ja Jäämeren saarille. Linnut levähtävät mm. Maatsalussa ja odottavat oikeita virtauksia. Hankoniemen ja Kannaksen väliltä Suomen yli. Erityisesti hanhien muutto. Tai Hollannin rannikolla. Reitti Suomenlahti-Laatokka-Ääninen-Vienanmeri-Barentsinmeri. Mm. valkoposki- ja sepelhanhet, allit, mustalinnut, punakuirit, pilkkasiivet, lapasotkat. Suomen suurin hanhiparvi 1984 24 000 lintua.

Talvehtimispaikka

Suurin osa Keski- ja Etelä-Euroopassa. Afrikka. Muuttoihin vaikuttavat tuulet.

PESINTÄ

Yleisesti

Koiras laulaa, houkutellen naaraita reviirille ja pitäen koiraat loitolla. Naaras saapuu, koiras kosiskelee, naaras vastaa myönteisesti, parittelu. Pesän rakennuksesta vastaa lähinnä naaras, koiras seuraa naarasta. Naaras munii, hautovat, ruokinta, itsenäistyminen. Pesän tuhoutuessa kesken haudonnan aloittavat alusta, toistaen koko kuvion alusta asti. Sulkasato alkaa pesimäkauden jälkeen. Ennen muuttoa vielä vararavinnon keruu. Pesyeitä yleensä yksi. Myöhään keväällä tulleet hyönteissyöjät 1, aikaisemmin tulleet siemensyöjät ja rastaat, peippo 2, punakylkirastas jopa 3. Vanhemmat ruokkivat mm. kuikka, uikut, rantakanat, kurki. Kottaraisista ja isokoskeloista osa lähtee jo kesällä pois, jos ei puolisoa. Palokärjen pesiä käyttävät hyväkseen helmipöllöt, telkät, näädät.

Soidin

Sulkasadon jälkeen mahd. syyssoidin tai syyslaulu. Paikkalinnuilla syksyllä vallataan elinpiiri seur. pesimiskaudelle, nuoret etsivät sopivaa ja vanhat pitävät kiinni omistaan. Osa muuttajista kuten kottarainen saattaa tulla varaamaan paikan oleskellen vähän aikaa muuttomatkallaan syksyllä. Laulu viestittää muille elinpiirin valtauksesta ja houkuttelee naaraita.

Munamäärä

Seuraavien 1-4 määrä poikkeaa harvoin.

1: ruokki, etelänkiisla. Emon alle tai kivilipalle mahtuu helposti vain yksi. Muna on muodoltaan sellainen ettei tipahda vaan ainoastaan pyörähtää.

2: Riskilä, kuikka, kurki, kyyhky.

3: Lokit, kalatiira, keräkurmitsa

4: Muuta kahlaajat.

5-6: Useimmat varpuslinnut.

~10: Tiaiset, hippiäinen.

yli 10: Sorsat, kanalinnut.

jopa 20: Peltopyy.

vaihtelee: Pöllöt

Mm. varpuslinnut, tikat ja sorsat pääasiallisesti muna per päivä varhain aamulla. Haukat ja pöllöt 1-3 vrk välein. Eräät kahlaajat 30h...38h

Haudonta

Kokoluokan mukaan. Urpiainen 10 vrk - merikotka 45 vrk. Poikkeava mm. palokärki, "käki" leppälinnun pesässä 12-14 vrk. Hautoja pääasiallisesti naaras sorsalinnuilla, kanalinnuilla, petolinnuilla, pöllöillä ja useilla varpuslinnuilla. Naaras tai uros tikoilla, kyyhkyillä, lokeilla ja eräillä kahlaajilla. Uros muutamilla kahlaajilla kuten keräkurmitsa (hoito myös), mustaviklo (hoito myös), punakuiri (hoito uros sekä naaras), vesipääsky (hoito myös). Hautominen alkaa muninnan loppuvaiheessa, yleensä ennen viimeisen munan munintaa -->nuorin hiukan pienempi syntyessään. Kahlaajien, vesilintujen ja kanalintujen poikaset lähtevät heti pesästä, joten synnyttävä samanaikaisesti. Munissa linnut ääntelevät ennen kuoriutumista ja kuulevat toistensa äänet -->johtaa hitaammin kehittyneiden nopeampaan kehittymiseen ja yhtenäiseen kuoriutumishetkeen. Petolinnut ja pöllöt hautovat heti ensimmäisen munan jälkeen, johtaen eriaikaiseen kuoriutumiseen -->selviytyy hengissä niin monta poikasta kuin reviirillä on ruokaa, vanhin vahvin tappelemaan ruoan vähetessä. Kuoriutumattomat kenties hedelmöitymättömiä vesimunia.

Hoito

Uros hoitaa mm. metsäviklo, merisirri, kuovi. Lopun karikukko, punajalkaviklo, liro. Linnut eivät vaadi ruokaa lajille "väärään" vuorokaudenaikaan.

Pesäpakoiset

Sorsalinnut, kanalinnut, kahlaajat syövät itse.

TALVIRUOKINTA

Päivittäistä, alkutalvesta asti, ei saa keskeyttää! Oltava toinen laita hyvin lähellä, jos ei pystytä ruokkimaan päivittäin. Varottava Salmonellan leviämistä. Lintuystävällinen paikka, jossa suojaavia pensaita. Kissan ulottumattomissa. Oravan esto verkolla, naakka ei roiku talipallossa. Hiekkaa lihasmahaa varten, talia, maapähkinöitä silvottuna, auringonkukkaa, ruoantähteitä (ei suolaista), pihlajanmarjoja kuivattuina

Hirssi

varpunen, pikkuvarpunen ja närhi.

Ihra

tiaiset, tikat, pähkinänakkeli, harakka, närhi ja kuukkeli.

Kaura

varpunen, pikkuvarpunen, keltasirkku, fasaani, pähkinähakki, harakka, närhi ja punatulkku.

Leivänmurut

fasaani, mustarastas, pähkinähakki, harakka, närhi, kuukkeli, varpunen ja pikkuvarpunen.

Maapähkinät

pähkinähakki ja -nakkeli, harakka, närhi, kuukkeli, mustarastas, tiaiset ja fasaani.

Omenat ja kuivatut pihlajanmarjat

rastaat, tilhi ja taviokuurna.

RENGASTUS

Yli 7,4 miljoonaa rengastettu Suomessa, vuosittain 200 000-250 000. Vuonna 1999 tuli sata vuotta täyteen. Keksi tanskalainen H.C. Mortensen 1899 ja aloitti kottaraisilla. Suomeen toi 1913 Johan Axel Palmén. Rengastajalla rengastuslupa, joita on eri asteisia. Pyydystys pesiltä, pöntöistä, verkoilla, atrappikaseteilla, "katiskalla" Rengas alumiinia, terästä vesilinnuilla (alumiini hapettuu suolavedessä). Värirengas isoilla linnuilla. Mm. punatulkku ja punavarpunen arkoja rengastamiselle. Renkaan koko FL pienet linnut tai S tai CT, numerosarja, RETURN, "MUS.ZOOL.HELSINKI FINLAND. Ilmoituksesta ei saa korvausta vaan tiedonannon linnun liikkeistä. Kaloista saa palkkion. Luonnontieteellinen keskusmuseo, Rengastustoimisto, PL 17, 00014 Helsingin yliopisto. Oikaise rengas, liitä laji, löytöpaikka, löytöpäivä, kuolinsyy, linnun tila, omat tiedot. Elävien lintujen renkaat, ilmoita numerosarja, renkaan väri ja laji, havaintopaikka, omat tiedot.

ANATOMIA, FYSIOLOGIA

Ruoansulatus

Ruokatorvea pitkin mahaan, jakautuu rauhasmaha ja lihasmaha eli kivipiira siemensyöjillä. Hienonnus lihasmahassa, koska suussa ei hampaita (pystyy näin ollen lentämään koska ei etupainoinen). Hyönteissyöjillä ei ole kiviä piiraassa. Nokka. Sarveisaineesta muodostunut tuppi luun ympärille, joka kasvaa koko ajan. Tiaisilla usein epämuodostuneesti kasvaneita. Äänielin eli syrinx kurkussa henkitorvessa hengityselimistön laajentuma missä henkitorvi haarautuu keuhkoihin. Äänielimen väräjävät kalvot liikkuvat reunojen lihasten avulla, mitä suurempi sitä matalampi ääni. Korkein hippiäisellä.

Jalat

Lämpötila alhaisempi kuin muu ruumiinlämpö. Lämmin veri ei lämmitä jalkoja. Tarkka tasapainoaisti, jonka perusteella ohjaavat pään ja pyrstön liikkeillä tasapainopisteen pysymistä samassa paikassa.

Pyrstö

Uusi alkaa kasvamaan heti menetetyn tilalle. Kantaa, ohjaa, jarruttaa, soidin.

Uloste

Yksi avautuva suoli, johon sekoittuvat kaikki. Virtsa-aiheenvaihdunnasta kiteistä, vaaleankeltaista virtsahappoa suoleen, jota tarttuu ulosteeseen värjäten lähes valkoiseksi.

Näkö

Silmässä kampa eli pecten vaikuttaa ilm. petolintujen hyvään näköön. Useita terävän näön kohtia. Varpuslinnut katsovat myös yhdellä silmällä tähystäen taivaalta haukan. Ikkunoihin ruutuja, koristeita, verhot, likaiset, taivas heijastuu ikkunasta, lintulaudan, pönttöjen sijoittelu vähentävät törmäämistä.

Sulkasato

Yleensä kahdesti vuodessa, siipi- ja pyrstösulat kerran vuodessa. Suurilla linnuilla vuosia.

Väritys

Yölintujen väritys vaatimattomampi auttaen kätkeytymistä päivällä.

TAPOJA

Kylpeminen

Syöpäläisten karkottaminen. Mm. väiveet syövät höyheniä, hilseilevää ihoa. Lintukärpäset eli täikärpäset imevät verta, myös lintukirput, punkit. Myös kylpevät muurahaispesissä, asettavat muurahaisia höyhentensä sekaan saadakseen ne ruiskuttamaan muurahaishappoa, mm varis. Hiekkakylpy vie hienoa pölyä loisien hengityselimistöön ja ne kuolevat. Hiekka myös hoitaa pukua. Haluavat nähdä mielellään kylpylammikon pohjan. Hakeutuvat kenties suolaisiin tielammikoihin koska sulia, puhtaamman oloisia, matalia.

Yö

Yleensä kolopesijät koloissa, muut tiheässä oksistossa. Seuraa tiaisia illalla. Tikat yöpyvät koloissa, pöntöissä. Punatulkut, keltasirkut, viherpeipot parvissa oksistossa. Osa varpuslinnuista myös kiepissä, mm. urpiainen. Uni on noin kolmasosa vuorokaudesta. Syvässä unessa olevan voi ottaa varovasti käteen. Talvella ruumiinlämpö saattaa laskea hiukan. Lihasjännityksen vähetessä, varpaat kiertyvät oksaan tiukemmin.

Liikkuminen

Yleensä avomaan linnut kävelevät vuoroaskelin ja juoksevat, metsien hyppivät. Elinympäristön mukaan kehittynyt liikkuuko maassa vai oksilla edullisempaa. Närhi hyppii, naakka kävelee, mustavaris kävelee, varis ja harakka kävelevät tai hyppivät.

Pesälle meno

Eivät käytä näköä kun oppineet lentoreitin maamerkkeineen. Pesän siirto aiheuttaa ettei lintu tunnista pesää omakseen etenkin haudontavaiheessa. Poikasvaiheessa äänet kertovat.

Munankuoret

Emo poistaa pesästä etteivät houkuttele saalistajia. Poikkeuksena vesi- ja kanalinnut, joista poikaset lähtevät.

Ikkunankitin syöminen

Kitti liitujauhoa ja pellavaöljyä-->ravinnoksi.

Poikasten juotattamista ei yleensä tapahdu, vaan ruoan mukana.

RADIOLÄHETTIMET

Kurki, kiljuhanhi.

IKÄ

Suomen pitkäikäisimmät. Harmaalokki 29v., räyskä 28v 3 kk, isokuovi 26v 11 kk. Katso. Luontoilta -kirja s.311.

YLEISIMMÄT

Pajulintu 9 milj. paria, peippo 8.4, punakylkirastas 3.1, metsäkirvinen 2.4, harmaasieppo 1.9 (1980)

YÖLAULAJIA

Luhtakerttunen, viitakerttunen, rytikerttunen, rastaskerttunen, viiriäinen, kaulushaikara, luhtakana, luhtahuitti, pikkuhuitti, ruisrääkkä, liejukana, kehrääjä, pensassirkkalintu, viitasirkkalintu, satakieli.

ISTUTUKSET

Fasaani 1901 Malmi. Kanadanhanhi 1960 -luku Inkoo. Kyhmyjoutsen 1934 Ahvenanmaa

KLASSINEN MUSIIKKI

Keltasirkku - Sibeliuksen viulukonsertto, käki - Bach teemat, tikli - Vivaldin huilukonsertto, kottarainen - Mozart K522, mustarastas - Beethoven viulukonsertto, joutsen ja kurki - Sibeliuksen musiikki.

LINTU TARINASTO

Raamatusta lintuperinnettä, meillä sävyttynyt omanlaiseksemme. Korkealla lentävät taivaallisia, jumalallisia. Linnut vievät kuolleen hengen taivaaseen, ylösnousemus. Lapin noidat esiintyivät teerinä. Merimiehille lokit menneitten merimiesten henkiä. Kevään muuttolinnut uuden elämän ja ylösnousemuksen symboli. Lintukoto, talvimaa eli pohjoiset ihmiset uskoivat eteläisessä horisontissa olevan aukko, johon muuttolinnut lentävät toiseen maahan talveksi. Linnunrata johtaa linnut yöllä aukolle

Sananlaskut, ennusmerkit ym

Kurjet keväällä, miähet syksyllä liittyy kurkien soitimeen ja miesten oluenjuontiin ohrasta. Jäädä nalli kalliolle - Alli

Kansanomaiset lintujen nimet

Sepelkyyhky (toukomettinen)

SUOJELU

Taantuneita. Huomattavasti taantuneita haarapääsky, kottarainen, peltosirkku, metso, tiltaltti, kiljuhanhi, tunturikihu (Tiira 2/2001)

METSÄSTYS

Varis, harmaalokki, merilokki, kesykyyhky, räkättirastas, harakka Etelä-Suomessa rauhoitettu 1.4-31.7. Pohjois-Karjalan ja Pohjois-Savon pohjoispuolella 1.5-31.7 ja harakka 10.4-31.7

BIRD LIFE SUOMEN VUODEN LAJIT

2011 Kuovi

2010 Kuikka ja kaakkuri

2009 Törmäpääsky

2008 Naurulokki ja pikkulokki

2007 Kuukkeli

2006 Kottarainen

2005 Kaulushaikara ja ruskosuohaukka

2004 Laulujoutsen

2003 Selkälokki

2002 Pikkulepinkäinen

2001 Peltosirkku

2000 Käenpiika

NIMITYKSIÄ

amppari - ampuhaukka
argar – Harmaalokki Larus argentatus
gentti – kanahaukka
glapas - varpuspöllö
heku - 
isokossu
isolanttu – isolepinkäinen 
kanikka – kalalokki, Larus canus
kottis
kunkku - 
kurppelo
kyhmäri - kyhmyjoutsen
käppäri – käpytikka
lappari – lapintiainen
lehtari - lehtopöllö
luotsi - luotokirvinen
muleli - mustaleppälintu
nakkeli
plattu, platysorsa, platypus - sinisorsa
plärä
pormestari - isolokki
pystäri
sarvari – sarvipöllö
sinari
tallari – talitiainen
tsintsi – etelänsuosirri Calidris alpina schinzii
västis

Linkit

• http://birdcinema.com/

- lintuvideoita!!!