Voit itse lisätä ja muuttaa sisältöä muokkaa-painikkeiden avulla
Ennen tallennusta suositellaan ottamaan kopio muokkausruudusta (ctrl-a -> ctrl-c)
Olet itse vastuussa tämän teoksen käytöstä aiheutuvista vahingoista Lue lisää.
Urho Kekkosen kansallispuisto
Johdanto
Kiilopäältä Korvatunturille ja takaisin 2024 (XXX km)
MUOKATAAN 3.–6.7.2024
- Seitsemän yötä, erävaellus yksin 22.–29.6.2024. Edellyttää suunnistustaitoa ja erävaelluskokemusta. Ei sovi aloittelijoille. Maasto kivisiä ja juurakkoisia polkuja, pitkospuita ja polutonta tunturikangasta. Päivämatkat noin 30 km, joten vaellus on enemmän kävelyluontoinen ja edellyttää noin 8–10 tunnin kävelypäiviä. Sopii retkeilijälle, joka nauttii kävelemisestä ja upean kansallispuiston erilisista piirteistä. Keskinopeus on 3–4 km/t. Korvatunturilla käynti edellyttää ennakkoon haettua rajavyöhykelupaa.
Erävaellus kesäkuun aurinkoisena viikkona Kiilopäältä Korvatunturille ja takaisin. Reittiin sisältyy myös nähtävyydet kuten Rauhanpaalu, Pirunportti, Paratiisikuru ja Kiilopään huippu. Matkalla kuljettiin autiotupien kautta puiston eteläpuolta Korvatunturille ja sieltä samaa reittiä takaisin ja Hammaskurun autiotuvalta noustiin puiston keskiosaan, josta lenkin kautta palattiin Kiilopäälle. Aikataulu on tiukka ja edellyttää määrätietoista vaeltamista, lepoa ja riittävää ravintoa. Päivämatkoja saa lyhyemmäksi ja tarvittaessa lepopäiviä lisäämällä tarvittavan määrän päiviä lisää. Yksi päivä voisi olla esimerkiksi Sokostilla käyntiin Luirojärveltä.
1. pv Kiilopää - Suomunruoktu
Matka Kiilopäältä Suomunruoktun autiotuvalle käy helppoa uraa seuraten avotuntureita pitkin Niilanpään tulipaikan ja Suomunlatvan tulipaikan ohitse. Tämän osuuden voi taittaa esimerkiksi illan päätteeksi muutamassa tunnissa. Juuri ennen autiotupaa on pieni joki, jonka yli pääsee kahlaten tai jopa kivien päältä toiselle kuivin kengin.
2. pv Suomunruoktu - Tuiskukuru - Luirojärvi - Hammaskuru
- N 68° 12' 37,59" E 27° 44' 20,262" (DMS). Google Maps: 68°12'37.59"N 27°44'20.262"E
Suomunruoktun autiotuvalta vähän matkan päässä on metsän ympäröimä kauniisti soliseva joki, jonka yli pääsee puusiltaa pitkin. Reitti Tuiskukurun autiotuvalle kulkee Mukkavaaran lounaispuolelta nousten Vintilätunturin eteläpuolelle ja siitä itään. Tuiskukurulla sopii pitää lounastauko. Tuiskukurun autiotuvalta kuljetaan Ampupäiden eteläpuolitse Luirojärven autiotuvalle ja Rajakämpälle. Matkalla on kauniita mäntykankaita. Juuri ennen Luirojärven autiotupaa on kahlattava joen yli. Luirojärven autiotuvalla on sauna. Tauon jälkeen matkaa jatketaan Hammaskurun autiotuvalle Sokostin eteläpuolella Ruotmuttipään pohjoispuolelta sekä Hietapään ja Kärppäpään eteläpuolitse. Reitti kulkee harvasti kasvavien matalien mäntyjen ja tunturikoivujen seassa näkien ympärillä oleville avotuntureille. Koko päivä kuljetaan mönkijäuria pitkin.
3. pv Hammaskuru - Siulanruoktu - Tahvontupa - Peuraselkä - Manto-oja
- N 68° 7' 33,1" E 28° 33' 33,57"
Hammaskurulta noustaan Vuomapäiden etelärinteelle, jossa tulee ensimmäinen varsinainen suunnistustehtävä, kun polkujen välillä on matalia mäntyjä ja tunturikoivua kasvava kangas. Näppärä reitti kangasta pitkin löytyy suunnistamalla suoraan Hopiaojan polulle Viepperhautavaaran luoteiskulmaan, vaikkakin Hopiaojan kaksi ylähaaraa Vuomapäältä laskeutuvat kauniisti Hopiaojaan. Polku kulkee aivan Hopiaojassa kiinni ja yhden kahluun jälkeen alkaa kaunis jokilaakso, jossa kannattaa hakeutua ylempänä kulkevalle polulle kuin kulkea alhaalla joen vierttä. Reitti laskee lopulta alas Jaurujoen varteen, jossa ei voi ohittaa Siulanruoktun korkeita puuportaita. Portaat ovat lahot, joten niillä askeltamiseen on suhtauduttava varauksella. Siuolanruoktun autiotuvalta jatketaan Tahvontuvalle mäntykangasta pitkin. Tahvontupa on joen rannalla ja sen toisella puolella on sauna. Joen yli pääsee siltaa pitkin. Jaurujoen vartta seuraten saavutaan pian poroaidalle, jonka portin jälkeen voi valita kulkea seuraten joenvartta Peuraselän autiotuvalle tai portilta kulkea alkumatka aidan vierustaa pitkin. Peuraselän autiotupa on Jaurujoen toisella puolella ja kahluupaikka on noin 50 m mökin kohdalta ohi paikasta, jossa mönkijät ylittävät joen. Karttakeskuksen uusin Saariselkä Sokosti -kartta täytyy vaihtaa viimeistään ennen Peuraselän autiotuvalle saapumista.
- N 68° 4' 13,62" E 28° 53' 36,888"
Peuraselän autiotuvalta matka jatkuu vielä usean tunnin läpi kuusikkojen ja suoalueiden. Koko matkan Manto-ojalle polku kulkee vanha puisen poroaidan vieressä, joka ei ole enää käytössä. Matkan aikana ryömitään uuden poroaidan ali ja kuljetaan usean ison suon läpi lahonneita pitkospuita pitkin. Tällä osuudella ihasteltavaa riittää isoissa suoalueissa. Muita eränkävijöitä ei juuri enää tapaa. Tämän kulkeminen kuluu kesäillassa myöhään. Reitti kulkee Keskipakat ja Keskiselkä eteläpuolelta. Vanhassa poroaidassa on käytetty pitkiä nauloja, joten sitä ylittäessä on oltava erityisen varovainen, ettei astuta ruostuneeseen naulaan! Pitkospuut ovat järjestäen lahonneita, mutta yleensä toinen vierekkäisistä puista on riittävän tukeva, mutta varoen on kuljettava. Pitkospuut on vanhaan tapaan tapitettu puutapeilla poikkipuihin, joten näissä ei ole naulaan astumisen vaaraan kuin nykyiaikaisissa pitkospuissa, jotka on naulattu muualla kansallispuistossa pitkin galvanoiduin nauloin. Lähtökohtaisesti pitkospuita pitkin pääsee matalilla kengillä, mutta yhden suon läpi kulkeva oja on kahlattava sillan romahdettua. Viimeisen suon jälkeen on syytä olla tarkkana, että kääntyy oikeassa kohtaa polulle Manto-ojan autiotuvalle.
4. pv Manto-oja - Vieriharju - Rakitsanoja - Korvatunturi - Rauhanpaalu - Rakitsanoja - Vieriharju
- Korvatunturilla
Manto-ojalta reitti kulkee yhä vanhaa poroaitaa seuraten ja suon pitkospuita pitkin. Suon ylityksen jälkeen voi oikaista mäen yli suoraan Vieriharjun autiotuvalle. Autiotuvalla on sauna. Tuvalta lähtee sillan yli reitti Korvatunturille, joka on merkitty viitoin ja tonttumerkein. Polulla tulee eteen Y-risteys, jossa on kyltit kahta reittiä pitkin Rauhanpaalulle ja Korvatunturille. Kumpikin polku johtaa samaan pisteeseen, mutta vasen pohjoisen puoleinen polku edellyttää isohkon suon ylittämistä kun taas oikealle etelän puolelta johtava polku kulkee vasemman puoleinen polku johtaa Rakitsanojan kämpän kautta ja siltoja pitkin. Matkalla voi nähdä vaikka suden jälkiä ja ohitetaan risteys maailmanrauhan merkiksi pystytetylle Rauhanpaalulle. Korvatunturilla on vierailtava rajavyöhykeluvan mukaista reittiä, jolla on lähtöpiste, missä rajavyöhykkeelle siirrytään. Rajavyöhyöke on selkeästi merkitty keltapohjaisin kyltein ja merkein puissa. Rajavyöhykelupa tulostetaan ja sen liitteeksi tulostetaan erillinen ohje vierailusta Korvatunturiin, johon reitti on merkitty. Pian rajavyöhykkeelle siirtymisen jälkeen kannattaa ottaa vettä sillan vierestä juotavaksi ja lounaaksi, koska vedenottopaikkoja ei reitillä ole tämän jälkeen. Reitti on helppokulkuinen, joskin ylämäkeä halki mäntymetsikön. Vähän ennen Korvatunturille saapmuista kuljetaan poroesteaidan veräjän läpi ja noustaan ylös tähystystornille, jonka vieressä on puinen joulupukin maja ja näkymät rajan toiselle puolelle ja yli metsän taivaanrantaan. Kalliolla on mukava istua ja katsella maisemia. Paluumatka alamäkeen sujuu joutuisammin, mutta matkalla kannattaa poiketa Rauhanpaalulla. Rauhanpaalulle johtavasta merkitystä risteyksestä lähtee pieni polku ylärinteeseen kivikoiden sivuitse. Aivan tunturin laelle ei tarvitse nousta vaan aiemmin on Korvatunturinmurustan tulipaikka, halkoliiteri ja puucee. Puuceen sivuitse viistosti oikealle polku vie noin vajaan 50 m päässä olevalle valkoiselle rauhanpaalulle, jonka tyveä koristavat valkoiset kivet. Ylhäältä on hyvät näkymät Korvatunturille, joten tämä nousu kannattaa yhdistää Korvatunturilla käyntiin, mutta ottaa noin tunnin aikaa. Illaksi paluu Vieriharjun autiotuvalle ja saunaan.
5. pv Vieriharju - Peuraselkä
- N 68° 7' 4,24" E 28° 40' 26,85"
Retken voisi päättää esimerkiksi Kemihaaraan, josta kulkee keskiviikkoisin veronmaksajien tukema tilaustaksi Savukoskelle ja muina päivinä varsin raikkaalla hinnalla. Tässä palataan samaa reittiä pitkin aina Hammaskuruun saakka. Vieriharjun autiotuvalta Peuraselän autiotuvalle tulee väliin lyhyempi päivämatka. Lounastauko esimerkiksi Keskipakan kohdalla. Kannattaa nukkua pitkät yöunet.
6. pv Peuraselkä - Tahvontupa - Siulanruoktu - Hammaskuru - Muorravaarakka
- N 68° 13' 13,65" E 28° 17' 4,908" Lovi tunturien välissä on Pirunportti.
Vaellus jatkuu tuttua reittiä aina Hammaskurun autiotuvalle. Vaihtoehtoisesti kannattaa harkita ennen Siulanruoktua kulkea suoraan Vongoivan varauskammin kautta Anterinjoelle. Tässä kuljettiin Hammaskurun autiotuvan kautta ja kesäiltaa vasten on vielä mukava kävellä Hammaskurun autiotuvalta Muorravaarakan autiotuvalle. Alku on Hammasjokea yläjuoksulle päin mönkijäuraa pitkin, itse asiassa historiasta muistuttavaa tukkitielinjaa pitkin. Keinopään etelärinteen kannaksella joki vaihtuu Anterinjokeen laskevaksi joeksi. Joen liittyessä Anterinjokeen kannattaa katsoa sopiva kohta ylittää joko suoraan Anterinjoki yhdellä kertaa tai aluksi alas seurattu joki ja sitten Anterinjoki. Joka tapauksessa suunta on länteen Anterinjoen rantaa kulkevaa polkua pitkin Anterinpään eteläpuolella. Matkalla kuljetaan jyrkän Akanhärkäkurun sivuitse. Muorravaarakan Purnuvaara jää idän puolelle ennen Muorravaarakan autiotupaa. Koko reitti seurailee jokea lähellä tai vähän etäämmällä. Autiotuvalla on runsaasti telttapaikkoja.
7. pv Muorravaarakka - Pirunportti - Paratiisikuru - Lankojärvi
- N 68° 16' 16,11" E 28° 5' 57,86" Taustalla Luirojärvi kuvattuna Siliäselältä.
Aamu aloitetaan Muorravaarakanjoen yli kahlaamalla autiotuvan edessä. Joen pohjassa on isommat kivet askelmina. Polku haarautuu pian Pirunportille. Pirunportin korkeimmalla kohdalla haarautuu polku luoteeseen, joka johtaa Paratiisikurulle. Tässä reittivaihtoehdossa ei laskeuduta Paratiisikuruun vaan suunnataan suoraan länteen. Reitti kulkee avotuntureiden rinteitä pitkin Siliäselän ylitse kohti Juomapäät. Reitti kulkee ylös ja alas eikä tuntureita yhdistäviä korkeuskäyriä tahdo löytyä tällä reitillä. Nousut ja laskut eivät ole kuitenkaan vaativia. Onhan reppukin jo varsin keveä ruoasta. Avotunturi muuttuu Juompäät-tunturilla metsäiseksi, joten viimeistään nyt on hyvä pysyä kartalla ja käyttää kompassia apuna. Nousu Juomapäälle helteellä voi koetella. Vaihtoehtona on kiertää esimerkiksi Tampakkopään etelärinteitä kiertäen. Jos kuitenkin jatketaan Juomapäät alas voidaan Mustakero kiertää pohjoisen kautta. Matka on metsässä vaeltamista. Lopulta saavutaan kahlaamolle, joka tulee ylittää Lankojärven autiotuvalle pääsemiseksi. Teltasta on kaunis järvinäkymä.
8. pv Lankojärvi - Rautulampi - Kiilopää
- N 68° 20' 27,168" E 27° 30' 12,15" Kiilopään huipulta kaakkoon.
Viimeinen vaelluspäivä alkaa Lankojärven autiotuvalta kulkemalla Rautuojan vartta Rautulammen uudelle autiotuvalle. Reitti kulkee ajoittain etäämmällä Rautuojasta. Kannattaa olla tarkkana, ettei kävele autiotuvan ohi. Rautulammelta matka jatkuu aluksi maastopyöräuraa, kunnes erkanee kävely- ja hiihtoreitillä. Reitillä on puiset hiihtoreittiä osoittavat merkit. Reitillä on muutama pieni joen ylitys ja lopulta tullaan reisteykseen, jossa on opasteet Kiilopäälle ja Luulammelle. Luulammella on kahvila, joka ei ole joka päivä auki. Kahvila on kyllä vierailun arvoinen. Risteyksestä kulkee leveä reitti Kiilopään keskukseen. Matkalla kannattaa kuitenkin käydä Kiilopään huipulla. Huipulle johtaa Kiilopään koilliskulmasta merkitty Kiirunapolku. Huipulta on hyvät näkymät ympäriinsä. Viimeinen osuus kulkee Kiilopään huipulta merkittyä reittiä pitkin alas Kiilopään keskukseen.
Kartat
- Saariselkä Sokosti, ulkoilukartta, 1:50 000, Karttakeskus 2022
- Itäkaira Kemihaara Lokka, topokartta 1:50 000, Karttakeskus 2021
- ym. esim. Calazo-kartat
- Koilliskaira, ulkoilukartta, 10:100 000, Karttakeskus 1992
Luvat
- Rajavyöhykelupa haetaan sähköisesti Lapin rajavartiostolta. Myönteinen päätös ja sen liitteeksi mukana tullut Ohje vierailusta Korvatunturiin tulostetaan ja otetaan retkelle mukaan. Rajaviranomainen tarkistaa luvan sattuessaan tapaamaan vaeltajan rajavyöhykkeellä. Päätös sisältää rajavyöhykkeellä oleskelun ja liikkumisen ehdot.