Voit itse lisätä ja muuttaa sisältöä muokkaa-painikkeiden avulla

Ennen tallennusta suositellaan ottamaan kopio muokkausruudusta (ctrl-a -> ctrl-c)

 Olet itse vastuussa tämän teoksen käytöstä aiheutuvista vahingoista Lue lisää.

Kiikaritähtäin

Wikikko - kansan taitopankkista
Versio hetkellä 15. marraskuuta 2024 kello 22.40 – tehnyt Wikikkosysop (keskustelu | muokkaukset) (→‎Ristikko)
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Johdanto

tähtäinkaukoputki

  • Säätörummun kiertosuuntamerkinnät osoittavat osumien liikkeen. Haluttaessa osumia alaspäin, ristikko liikkuu ylöspäin.
  • Osumat kohteesta alhaalla, kororumpua ylöspäin (UP).
  • Osumat kohteesta oikealla, sivurumpua vasemmalle (L).
  • Koro, matkarumpu, kororumpu, elevation, kiikaritähtäimen päällä. Up-siirtää osumia
  • Sivurumpu, windage, kiikaritähtäimen sivulla.

Käsitteitä

Tähtäinkaukoputkissa on kaksi eri KULMAjärjestelmää.

  • MRAD: milliradiaani, mil, milliradian, piiru. Ympryä on jaettu 6000 tai 6400 osaan. Esim. 100 m kohdalla 1 mrad on suorasta tähtäyslinjasta 10 cm sivussa korkeammalla/matalammalla.
    • Esim. 1 napsu = 0,1 mrad = 1 cm 100 metrillä, 10 cm 1000 metrillä. Todellisuudessa käytetyn putken naksu voi olla esim. 0,095 mrad, jolloin pitemmälle ammuttaessa osumat olisivat alhaalla. Käytetyn putken arvo kannattaa selvittää ampumalla.
0,1 mrad = 1 cm / 100 m (100 m etäisyydellä)
1   mrad = 10 cm / 100 m
1   mrad = 20 cm / 200 m jne.
    • Esimerkiksi 1 napsu voi olla 0,1 mrad tai 0,25 mrad, jolloin 4 napsua on 0,1 mrad.
    • Tähtäinkaukoputkessa tai kiikareissa voi näkyä esim. numeroina 1, 10 jne. Tällöin välillä olevat viivat muodostavat muut numerot 2, 3 jne. tai 0,1 0,2 jne.


1/8 MOA = 0,36 cm (4 mm) / 100 m
1/4 MOA = 0,73 cm (7 mm) / 100 m
1/2 MOA = 1,45 cm (14 mm) / 100 m 
1   MOA = 2,91 cm (29 mm) / 100 m eli 0,291 mrad
1/4 MOA = 2,18 cm (22 mm) / 300 m 
1/2 MOA = 4,36 cm (44 mm) / 300 m
1   MOA = 8,73 cm (87 mm) / 300 m
  • Koro- ja sivurummussa voi olla esim. merkintä 1.CLICK o1/4" 100 Yd, 90 m, tällöin yksi napsu siirtää 7 mm ja 4 napsua siirtää 29 mm.
    • 300 yds (275 m) yksi napsu on 3/4", tällöin yksi napsu siirtää XXX mm.

Suurennos ja tarkkuus

  • Mielellään yli 10x suurennus.
  • Vanhoilla putkilla ammutaan lähtökohtaisesti sillä suurennoksen numerolla kuin 100 metrit. Esim. käytetään 400 metrille 4x.
  • Tarkkuus esimerkiksi vilkaisemalla putken läpi n. 10 cm etäisyydellä linssistä taivaalle. Merkinnät pitäisi näkyä tarkasti.

Parallaksivirhe

Kohdistaminen

Kylmäkohdistus

  1. Kiinnitetään kiikaritähtäin aseeseen suoraan piipun suuntaisesti ja jalustan sekä kiikarin ruuvit napakasti kiinni.
  2. Säädetään sivu- ja korkeussäätörummut puoliväliin, nollaan.
  3. Säädetään suurin suurennos.
  4. Irrotetaan aseen lukko ja tarvittaessa näkyvyyttä rajoittava poskipakka.
  5. Viedään 25-40 m (jopa 100 m) päähän maali, esine, taulu tms., jossa on esim. n. 5 cm selkeästi näkyvä keskipiste.
  6. Tuetaan ase ampumatukipussien varaan ja suunnataan piipun keskilinja maaliin. Katso sopivalta etäisyydeltä tukin takaa piipun läpi.
  7. Koskematta aseeseen säädetään kiikaritähtäimen ristikko samaan maaliin katsomalla suoraan kiikaritähtäimen takaa. Säätö on normaalista osumasäädöstä päinvastoin.
    1. Säädetään säätörumpua ylöspäin laskeaksesi ristikkoa.
    2. Säädetään säätörumpua vasemmalle siirtääksesi ristikkoa oikealle.
  8. Tee tarkistus ja säädä niin kauan uudestaan että piipun keskilinja ja tähtäinristikko osoittavat samaan pisteeseen.
  9. Asennetaan lukko ja poskipaikka.
  • Kenttäkohdistus
    • Tarvittaessa ennen tauluun ampumista kylmäkohdistuksen jälkeen. Ammutaan jotain kohdetta, jonka taustasta havaitaan osumat ja pystytään säätämään tähtäin kohteeseen.

Kohdistus tauluun

  1. Käytetään patruunaa ja latausta, jota aiotaan käyttää varsinaisessa ammunnassa kohdistuksen jälkeen.
  2. Aloitetaan varsinainen kohdistus kun aseen puhdistuksen jälkeen on ammuttu vähintään 1 laukaus (10 laukausta).
  3. Merkitään 100(–150) m etäisyydellä olevaan tauluun esim. 1 paikkatarra tai käytetään apuna kohdistukseen tarkoitettuja tauluja. Voidaan myös aloittaa 50 m etäisyydeltä kun kylmäkohdistus on tehty esim. 40 m, jolloin tarkan kylmäkohdistuksen johdosta kasa on kympissä enintään parin cm hajonnalla.
  4. Tuetaan ase etu- ja perätukin alta.
  5. Asetetaan suurin suurennos.
  6. Ammutaan (3–) 5 (-8) laukauksen kasa/sarja tai 1 laukaus.
  7. Määritetään iskemäkeskeispiste: Jaetaan kasa korkeus ja sivusuunnassa niin että kummankin viivan kummallakin puolella on sama määrä osumia. Parittoman määrän kohdalla viivat kulkevat osumien läpi. Ei huomioida harhalaukauksia. Mitataan iskemäkeskeispisteen etäisyys paikkatarrasta. Peruskasa on esim. 100 metrillä enintään 30 mm.
  8. Säädetään sivu- ja korkeussäätörummuista kasan keskipiste paikkatarraan eli osumat ovat tähtäyspisteessä. Useiden mrad siirtäminen ei välttämättä anna laskennallisesti oikeaa siirtoa, se selviää vasta uudelleen ampumalla. Samalla selviää yhden napsun siirtämä mm-määrä ammuttavalla etäisyydellä.
    1. Osumien ollessa paikkatarran alapuolella, kierretään korkeusäätörumpua UP-suuntaan.
    2. Osumien ollessa paikkatarran oikealla puolella, kierretään sivusäätörumpua L eli vasempaan.
  9. Ammutaan uusi kasa tai 1 laukaus ja korjataan tarvittaessa.
  10. Nollataan säätörummut asettamalla asteikot nollaan liikuttamatta ristikkoa.
    1. Käyttöohjeen mukaan. Esim. löysätään lukitusruuvit ja kierretään nollakohta lukemamerkin kohdalle.
  11. Ammutaan uusi sarja tai 1 laukaus nolla-asetuksilla.
  12. Kirjataan ylös ammuntaolosuhteet.

Ampuminen eri etäisyyksille

Ase on kohdistettu esim. 100 m ja säätörummut on nollattu tähän lukemaan. Ammuttaessa tasaisella pitemmälle matkalle luodin lentorata laskee ja osumat ovat alempana kuin 100 m säädöillä. Korkeussäätörumpua säädetään tällöin ylöspäin eli UP. Korko voidaan huomioida myös tähtäimen asteikoilla säätämättä rumpua. Luodin lentorataan vaikuttaa myös esim. tuuli, joka vie luotia sivusuunnassa pois maalista. Tämä korjataan yleensä tähtäimen asteikolla säätämättä sivusäätörumpua. Ammunta voi esimerkiksi tapahtua seuraavasti:

  1. Arvioidaan, mitataan tähtäinkaukoputkella/kiikareilla ja lasketaan laskimella/päässä etäisyys kohteeseen. Laskennassa käytetään esim. tykkimiehenkolmiota.
  2. Arvioidaan, mitataan ja lasketaan tuuli ym. korjaukset. Katsotaan esim. puista tai tuulimittarista. Muut korjaukset on taulukoitu etukäteen liittyen aseeseen ja patruunaan tai käytetään esim. matkapuhelimen Lapua Ballistics -sovellusta.
  3. Syötetään arvot sovellukseen, josta saadaan napsut sivu- ja korkeussäätöihin.
  4. Säädetään etäisyys korkeussäätörumpuun.
  5. Otetaan sivuttaissäätö asteikolla tähdätessä.
  6. Laukauksen jälkeen tähystetään osumaa tähtäinkaukoputken läpi.
  7. Tehdään tarvittavat korjaukset.
  8. Ammutaan uudestaan.

Ristikko

  • MSR-ristikko: Sisältää "portaiden" kaltaisen hiusviivoituksen etäisyyden arviointiin. Tällöin etäisyys nähdään asteikolta kun tiedetään kohteen korkeus.
  • Horus-ristikko: Salmiakin muotoinen ristikko. Korjaukset voidaan huomioida ristikolla ilman säätötorneilla säätöä.
  • Mildot
  • PR2-MIL
  • Kalleimmissakin tähtäinkaukoputkissa ristikko voi joskus jäädä siirtymättä napsujen jälkeen. Napsujen jälkeen voi esim. hylsyllä kopauttaa tornia. Tai säätää hiukan yli ja sitten takaisin oikeaan arvoon.


30/30 Reticle

  • Paksun viivan kärjestä vastakkaiseen on 76 cm (30") 100 jaardin päässä suurennoksella 4x.
  • 1 MOA = 29 mm / 100 m
  • 100 jaardia suurennos 4x
    • Paksu viiva .75 MOA = ~2,2 cm = 0,218 mrads
    • Ohut viiva .25 MOA = 7,3 mm = 0,0727 mrads
    • Paksu viiva keskipisteestä 14.33 MOA = 415 mm (42 cm) = 4,168 mrads
    • Paksu viiva toisesta paksusta 76 cm
  • P to C (Point to Crosshair) paksun viivan kärjestä hiusristikon keskipisteeseen
  • P to P (Point to Point) paksun viivan kärjestä vastakkaiseen
30/30 Reticle
Suurennos P to C yds P to C m P to P yds P to P m
3x 150 137 75 69
4x 200 183 100 91
5x 250 229 125 114
6x 300 274 150 137
7x 350 320 175 160
8x 400 366 200 183
9x 450 411 225 206
10x 500 457 250 229
11x 550 503 275 251
12x 600 549 300 274

Sako-Optilock-kiikarijalat

  • Takimmaisen jalustan rajoitintappi vastaa lukonkehyksen takaosassa olevan uran etureunaan
  • Etummaisen jalustan takapinta tulee suurinpiirtein lukonkehyksen ulosheittoaukon etupinnan tasalle.
  • Jalustan kiinnitysruuvit tuleva aseen oikealle puolelle ja suhteellisen tiukalle kiikarin pysymiseksi paikoillaan.
  • Kiikarin kohta jalustassa on sopiva etäisyys silmästä.
  • Kiikarin kiinnitys jalkoihin, renkaan ruuvit kiristetään tasaisesti vuoron perään eri ruuveja kiristäen.

Ominaisuuksia ja merkkejä

  • Tarkkuusammuntaan lähtökohtaisesti MRAD-säädöillä oleva putki, jossa rummut ovat avoimia ja sormin säädettävissä. Mahdollisuus säätää tarkkuutta.
  • Suurennos (Power Magnification) esim. 5–25 tai 3,5–18.
  • Etulinssin halkaisijan ollessa suurempi ja etenkin yli 40 mm se helpottaa hämärässä ampumista.
  • Pituudeltaan lyhyemmän tähtäinkaukoputken kanssa on helpompi käyttää erillistä valonvahvistinta tai aseen päällä on oltava riittävän pitkä kisko.
  • Laadukkaan kiikarin hinta on vähintään muutama tuhat euroa, mutta hiukan alle tuhanteen euroonkin saa käypiä.
  • Leupold
    • MARK 5HD 7-35X56 M5C3 ILLUM. FFP TREMOR 3
    • MARK 5HD 5-25×56
  • Zeiss
  • Nightforce
  • ATACR – 1-8x24mm F1
  • NXS
  • Steiner
    • Steiner M5XI MILITARY 5-25X56 0.1MRAD CW MSR2
  • Vortex
    • Razor HD GEN III 6-36×56 FFP
    • Viper PST Gen II 5-25×50 FFP MRAD