Voit itse lisätä ja muuttaa sisältöä muokkaa-painikkeiden avulla

Ennen tallennusta suositellaan ottamaan kopio muokkausruudusta (ctrl-a -> ctrl-c)

 Olet itse vastuussa tämän teoksen käytöstä aiheutuvista vahingoista Lue lisää.

Väestönsuojan laitteisto

Wikikko - kansan taitopankkista
Versio hetkellä 19. marraskuuta 2023 kello 21.27 – tehnyt Wikikkosysop (keskustelu | muokkaukset) (→‎Johdanto)
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Johdanto

Ajosilta

Normaalikäytössä olevat ajo- ja kävelysillat ovat yleensä poistettava ovien sulkemiseksi. Nostamisessa tulee kiinnittää huomiota oikeaan nostajan nostoasentoon ja ettei siltoja siirrettäessä kompuroida lattialla oleviin kynnyksiin, työkaluihin tai muihin esineisiin tai pudota avonaisiin lattiakaivoihin. Ajosillat voivat olla keskenään määrätyssä järjestyksessä, jota ei tällöin tule siirtämisen aikana sekoittaa uudelleenasennuksen helpottamiseksi. Ajosillat ovat kiinnitetty esimerkiksi U–lenkeillä toisiinsa ja varsinkin uudelleenasennettaessa on kiinnitettävä huomiota oikeaan ajosiltojen kohdistamiseen toisiinsa nähden. Ennen ajosiltojen siirtämistä, niiden järjestyksestä voidaan ottaa valokuva.

Ilmanvaihto

  • Koneellinen ilmanvaihto (tulo ja meno) suljetaan (ilmanvaihdon hätäpysäytys) yleensä tulipalotilanteessa, kaasuvaarassa ja säteilyvaarassa. Aina kun on annettu yleinen vaaramerkki.
  • Jos koneellista ilmanvaihtoa ei voida kytkeä pois päältä, on tukittava huoneistosta ilmaa poistavat ilmanvaihtoaukot ja suoraan ulos johtavat venttiilit.
  • Hätä-seis on merkitty punaisella taululla, jossa lukee "Ilmanvaihto hätä-seis".
  • Yleensä talojen koneellinen ilmanvaihto poistaa ilmaa huoneistosta ja samalla vetää raitista ilmaa huoneiston korvausilmaventtiileistä ja esimerkiksi ikkunoiden yläpuolella olevista raitisilmaventtiileistä ja muista raoista. Lisäksi käytössä voi olla tuloilmalaitteisto, jolla pölystä suodatettua ilmaa työnnetään huoneistoon ja tämä ei estä kaasumaisia aineita.
Katso myös sivu Ilmansuodatus.

Kiertovesipumppu

Kiertovesipumpulla siirretään nestettä putkistossa lämmitys-, jäähdytys-, ilmastointi- ja käyttöveden kiertojärjestelmissä. Esimerkiksi kattilan ja lämmityspattereiden välillä.

  • “Märkä pumppu” koostuu samassa rakenteessa olevasta sähkömoottorista ja pumpusta, jossa akselin liukulaakereita voitelee moottorissa kiertävä vesi. Märkämoottori-tyyppisten pumppujen tulisi olla päällä ympärivuotisesti. Jos kiertopumppu sammutetaan kesän ajaksi, tulisi se käynnistää kerran kuukaudessa, muuten pumppu voi jumiutua.
  • “Kuiva pumppu” koostuu tiivisteellä erotetusta sähkömoottorista ja pumpusta. Myös kuivamoottoripumpun akselitiiviste vaurioituu, jos pumppu seisoo käyttämättömänä pitkään.
  • Veden kierrättäminen lämmitysverkostossa suojaa verkostoa paikallisilta syöpymiltä. Vanhemmissa omakotitaloissa ei ole välttämättä kiertovesipumppua lainkaan, vaan veden kierto tapahtuu painovoimaisesti.
  • Pumput eivät vaadi säännöllistä huoltoa, mutta pumppujen toimintaääniä ja akselitiivisteiden kuntoa tulisi tarkkailla. Jos pumpusta vuotaa vettä jatkuvasti, on akselitiiviste rikkoutunut. Muutama tippa tunnissa on normaalia vuotoa. Jos pumpun käyntiääni muuttuu "rahinaksi", voivat pumpun laakerit olla vioittuneet tai pumpussa tai sen läpivirtaavassa vedessä voi olla ilmakuplia.
  • Pumppuventtiilin avulla voidaan säätää pumpun virtaamaa sopivaksi muutamalla painepuolen painehäviötä. Jos lämpimän käyttöveden putket ovat kuparia, liian suuri lämpimän käyttöveden kierron virtaama voi syövyttää putket. Suurin sallittu jatkuva virtausnopeus kupariputkessa on 1 m/s.