Moottoripyörällä ajaminen

Johdanto

HUOMIO!
SEURAAVAT OHJEET VOIVAT SISÄLTÄÄ VIRHEITÄ
OPETTELE AJAMAAN TURVALLISESTI JA HARJOITTELE AJAMISTA

Yleisiä ohjeita

KYSYMYS: Osaatko oikeasti ajaa moottoripyörää? – Et välttämättä. Luettuasi esimerkiksi tämän sivun, huomaat että esimerkiksi tehokas jarrutus mutkassa ja väistäminen ei välttämättä ole helppoa.

• Ennakoi. Pidä riittävä turvaväli! Katseella on merkitystä sitä enemmän kun nopeus kasvaa. Katso riittävän kauas. Käännä ajaessa aktiivisesti katsetta kohteisiin, jotka ovat merkityksellisiä liikenteessä. Älä aja autoilijoiden pimeässä kulmassa. Vältä ajamista ajoneuvojen takana, joiden takaa ei näe liikennettä eikä eteen tulevaa tienpintaa. Tarkkaile ajoradan pintaa ja pitoa. Varo sivutuulta, poroja, villieläimiä, navigaattoriin tuijoittamista, vasemmalle eteesi kääntyviä vastaantulijoita, traktoreita, vastaantulevien ajoneuvojen valoja pimeässä mutkassa, pysäköityjen autojen avautuvia, kääntyessä soraa, vähemmän ajattuja tien kohtia johon on kertynyt hiekkaa, kiskoja, kaivonkansia, puiden lehtiä, sileitä kiviä, pikeä!, puupintoja, kaista- ja suojatiemaalauksia, soran jälkeen asfalttia, vesiliirtoa, lukkiutuvaa eturengasta, kaartuneena lukkiutuvaa takarengasta jne. Sateen alkuvaiheessa on liukkainta sateen irroittaessa tiellä olevaa likaa. Sateela ajetaan rauhallisemmin ja pyörän käsittely on "hellävaraisempaa". Tarvittaessa nouse jalkatapeille nähdäksesi mitä edessä on tulossa. Tee itsesi näkyväksi, käytä värikästä turvaliiviä. Noudata liikennesääntöjä! Aivan takakilvessä roikkuva auto tai moottoripyörä on riski etenkin hätäjarrutuksissa.
• Ylitä riskikohdat poikittain riskiin nähden, pyörä pystyssä, tukevasti tangosta kiinni pitäen, älä jarruta tai kiihdytä.
• Puhdista visiiri riittävän usein ja vaihda uuteen tarvittaessa. Tarkista pyörä ajoon lähtiessä ja huolla asianmukaisesti.
• Noudata moottoripyörän valmistajan antamia ohjeita pyörän lastaamisesta ja esimerkiksi rengaspaineista kylmästä renkaasta mitattuna. Suurempi rengaspaine heikentää renkaan toimintaa ja vaikuttaa ajo-ominaisuuksiin ja turvallisuuteen myös tavanomaisessa ajamisessa.

Ajoasento

• Ajoasennolla on paljon merkitystä erityisesti hätätilanteissa ja vauhdin lisääntyessä, tehtäessä käännöksiä ja jarrutettaessa. Ylävartalo rennosti, mutta ei liian rennosti. Selkä suorana nojaten eteenpäin, kädet vähän koukistettuina ranteet suorina, jalan päkiät tukevat aina jalkatappeihin ja tankkiin. Esimerkiksi ennen mutkaa painoa siirretään ulommalle jalkatapille. Hyvää alavartalon tukea pyörään tarvitaan vastaohjauksessa ja nopeasti reagoitaessa. Katse riittävän kauas. "Alitajuisesti" ohjaat pyörää sinne minne katse näyttää.
• Kun vauhtia on enemmän varsinkin normaalissa maantieajossa, kääntäminen tapahtuu yleensä niin, että käsi työntää ohjaustankoa ja vartalo osoittaa jatkuvasti tankin etuosaa ja takamus on normaalisti penkillä. Tällöin keho, selkä on kallistuneena samassa asennossa kuin takarengas. Vartalo ei siis hakeudu pyörän keskilinjalta peilin eteen eikä polvi rupea raapimaan asfalttia. Moottoripyörä kallistuu ja sen mukana ajaja ja matkustaja takapenkillä. Tämä sopii hyvin isoille matkapyörille. Pää pidetään tästä huolimatta aina pystyasennossa.
• Kun vauhtia on vähemmän ja ajetaan esimerkiksi taajamissa ja soralla, on tärkeää nähdä ympärillä oleva liikenne ja kyetä tekemään nopeita käännöksiä. Tällöin samalla tavoin tehdään vastaohjaus, mutta pyörän kallistuessa painetaan pyörää lisää ohjaustangosta kallelleen ja vartalo jää enemmän pystyyn eli keho ei ole samassa linjassa kuin takarengas. Näkyvyys säilyy paremmin. Näin pyörää on nopea käännellä liikenneympyröissä ja liikenteessä. Moottoripyörää kallistellaan haarojen välissä. Tämä sopii esimerkiksi korkeilla endurotyyppisillä matkapyörillä ajettaessa. Matkustajan kanssa ajettaessa tämä ei ole välttämättä sopivin keino.
• Jalat nostetaan heti jalkatapeille kun lähdeetään pyörällä liikkeelle ja vastaavasti jalat tai jalka lasketaan alas vasta kun pyörä on pysähtynyt. Tosi hitaassa mateluvauhdissa jonossa, joka pysähtelee koko ajan jalkoja tulee joskus "kävelytettyä" tai nostettua irti tiestä.
• Kaltevalla pinnalla ei kannata laittaa toista jalkaa maahan, jos se kaataisi pyörän. Joskus tällainen tilanne voi syntyä yllättäen kun huomio on esimerkiksi liikenteessä. Tällaiseen tilanteeseen voi ajautua esimerkiksi jonossa Italian kylien katujen U-mutkissa.

Kääntyminen

• Moottoripyörä ja polkupyörä kääntyy kallistamalla ja moottoripyörän kallistuksen puoleiseen suuntaan.
• VASTAOHJAUS: Moottoripyörän ohjaaminen tapahtuu pääsääntöisesti vastaohjauksella. Tämä tarkoittaa ohjaustangon työntämistä aluksi hetki eteenpäin vastakkaiseen suuntaan kuin mihin mutka kaartuu. Eli työnnetään sen puoleista ohjaustangon kahvaa mihin suuntaan halutaan pyörän kääntyvän. Tällöin pyörä lähtee kallistumaan ja kääntyy kyseiseen suuntaan. Mitä enemmän työnnetään, sitä jyrkemmin pyörä kaartuu. Toisin päin sanoen, jos suoraan vauhdilla ajettaessa käännettäisiin ohjaustankoa mutkan suuntaan, pyörä lähtee kääntymään pois päin mutkasta. Vastaohjaus on nopea tapa ohjata pyörää sekä mutkissa että suoralla tiellä. Esimerkiksi väistää tiellä olevia yllättäviä monttuja tms. Vastaohjausta käytetään myös lähdettäessä STOP-merkiltä oikealle tai vasemmalle.
  • Kun ohjausliike on tehty, aletaan lisäämään samantien ja kääntymisen aikana varovasti kaasua kääntymisen tehostamiseksi. Sateella huomioidaan kaasun varova käyttö. Mitä kovempaa ajetaan, sitä enemmän työntämiseen ja vetämiseen täytyy käyttää voimaa. Jos mutka onkin aluksi luultua jyrkempi, ja se havaitaan vasta mutkassa ollessa, vastaohjataan lisää.
  • Vastaohjausta ei tule kumota kallistamalla kehoa samalla siihen suuntaan, joka pyrkii kääntämään pyörän vastakkaiseen suuntaan kuin vastaohjaus.
  • Harjoittele vastaohjausta erityisesti suoraan ajaessa väistämällä edessä olevia todellisia tai mielikuvituksellisia esteitä. Kun ratkaisu siitä kummalta puolelta este sivuutetaan, tulisi vastaohjauksen tekeminen tulla luonnostaan.

• Kun vauhtia on vähemmän, esimerkiksi ajettaessa isolla endurolla maastossa tai kapeassa maahan painautuneessa urassa ajettaessa, kääntäminen onnistuu ilman ohjaustangon kääntämistä kallistamalla ylävartaloa vastakkaiseen suuntaan mihin halutaan pyörän kääntyvän. Pienetkin kehon liikkeet voivat vaikuttaa pyörän kääntymiseen. Kääntyminen tapahtuu kuitenkin hitaammin. Tämä voi vahingossa tapahtua myös käännyttäessä katsomaan taaksepäin kehoa kääntämällä.

• Hitaassa kävelyvauhdissa kääntäminen tehdään usein myös suoraan käännöksen suuntaan ohjaustankoa kääntämällä. Takajarrulla voi oikasta pyörää hitaassa vauhdissa pysyäkseen pystyssä.

• Moottoritielle liityttäessä kiihdityskaistalta, katsotaan sopiva väli, johon liitytään ja käytetään vilkkua. Liiallista vilkuilua taaksepäin tulee varoa, koska tilanne edessä voi muuttua myös nopeasti. Käännös on normaali vastaohjaus ja käännös tulee osata pysäyttää kaistalle saavuttua.

Kääntymisen ajolinja ja kääntäminen

• Siirry mutkaan tultaessa ajokaistan vastakkaiselle reunalle, kuin mutkan sisäkaarre. Esimerkiksi mutkan kaartaessa oikealle, siirry ennen mutkaa ajokaistan keskiviivan läheisyyteen. Tällöin a) nähdään pitemmälle mutkaan, mitä sieltä on tulossa, esimerkiksi vastaantulijoita tai toinen mutka, ja milloin mutka alkaa aukeamaan sekä b) toiseksi kääntösäde mutkassa on suurempi eli on enemmän tilaa kääntyä. Samalla syntyy näkemys, missä kohtaa kääntäminen aloitetaan.
• Lähestyttäessä mutkaa, käännetään päätä eikä pelkästään silmiä, päätä lasketaan hiukan alas, mutta tarkoitus ei ole katsoa muutaman metrin päähän! Näin nähdään mutka ja tuleva mahdollisimman laaja-alaisesti. Ennen kääntämistä katsotaan kauemmas sinne asti mistä mutka aukeaa ja minne ollaan ajamassa. Myös mutkassa katsotaan pitemmälle, jolloin kääntymisestä tulee jouheva ja katse ohjaa ajolinjaa.
• Mutkaa lähestyessä ei usein tarvitse muuttaa ajonopeutta ellei se ole välttämätöntä eli esimerkiksi ei nähdä mutkan taakse tai vauhti on liian kova mutkaan ja ajauduttaisiin esimerkiksi vastaantulijoiden kaistalle mutkassa. Tällöin jo mutkaa lähestyttäessä otetaan vauhti pois tekemällä nopeahko jarrutus ennen kääntämisen aloittamista (tai toissijaisesti jarrutetaan mutkan apexiin saakka) (apex = mutkan sisäreunan leikkauspiste, usein mutkan keskikohta). Vapauta etujarru rauhallisesti.
• Ennen mutkaa valitaan oikea vaihde! Vaihtaminen ei saa aiheuttaa yllättävää takarenkaan lukkiutumista. Kääntymisen aikana vaihteen vaihtuminen voi vaikuttaa yllättävästi, joten tätä ei tulisi tehdä.
• Tee kääntöliike "oikeassa" kohdassa, ei liian aikaisin eikä liian myöhään.
• Pyörän kallistuminen saattaa olla hyvinkin paljon ja tuntua epämukavalta.
• Käännyttäessä on kova jarruttaminen ja kiihdyttäminen riskialtista! Samalla tulee huomata, että kallistunut pyörä on leveämpi kulkuneuvo.
• Matkustajan kallistuminen vaikuttaa pyörän kääntymiseen. Liian vähäinen tai liiallinen matkustajan kallistuminen voi saada kuljettajan kääntymisen epäonnistumaan. Parhain tuki on kun matkustaja pitää käsillään kiinni kuljettajan vyötäröltä. Matkustajan tulisi seurata kuljettajan kehon kallistumista ja istua jämäkästi satulassa jalat tapeilla. Jos matkustaja ei seuraa kuljettajaa, tarvittaessa lisätään vastaohjauksen työntämistä. Jos mahdollista ilmoita matkustajalle mitä tuleman pitää, mutta matkustajan tulisi itse jatkuvasti seurata liikennettä. Harjoittele myös tällä sivulla esitettyjä asioita matkustajan kanssa.
• Kiihdyttäminen mutkassa tapahtuu aikaisintaan apexista ja kun nähdään mutkan loppuun. Mutkan jälkeen moottoripyörän voi suoristaa taas vastaohjauksella tai lisäämällä kaasua. Heti perään tulevaan toiseen suuntaan kääntyvään mutkaan mennään vastaohjauksella.
• Ajolinja apexissa oikealle kääntyessä on lähellä tienreunaa ja vasemmalla käännyttäessä lähempänä keskiviivaa kuitenkin huomioiden vasemmalle käännyttäessä että pyörä ja oma vartalo pysyvät oman ajokaistan puolella. Jos näkyvyys vasemmalle käännyttäessä ei ole pitemmälle mutkaan, pysytään riittävän kaukana kaistojen välillä olevasta keskiviivasta, jotta ei törmätä esimerkiksi vastaantulevaan ajoneuvoon, joka taas on sinun kaistan puolella. Oikealle käännyttäessä apexin jälkeen ohjataan lähemmäksi keskiviivaa ja varsinkin sateisella kelillä näin loivennetaan käännöstä. Vasemmalle käännyttäessä tullaan taas lähemmäksi tien reunaviivaa. Kuitenkin jos on heti toinen mutka perään, ohjataan esim. oikealle kääntymisen jälkeen enemmän oman ajokaistan keskelle, jotta nähdään seuraava mutka eikä käännyttäessä olla vastaantulevan kaistan puolella.
• Jos mutkassa tulee vastaan esimerkiksi ajamallasi kaistalla ajoneuvo, joka oikaisee mutkassa sinun kaistalle tai muutoin leveä ajoneuvo, älä lukittaudu katseella esteeseen vaan käännä katse suuntaan jolla pääset tilanteesta pois ja keskity väistämään tarvittavin toimenpitein, esimerkiksi tynöntämällä vastauohjauksella lisää käännöstä.
• Taajamissa kuten myös serpentiiniteillä ajettaessa mutkat voivat olla yllättäen U-mutkia, jotka samanaikaisesti nousevat jyrkästi ylöspäin ja ovat sisäkaarteesta hyvin jyrkästi kallellaan sisäkurviin päin. Tällöin on tärkeää olla oikea vaihde valittuna etukäteen, koska vauhdin mahdollisesti tippuessa lähes nolliin, on oltava varaa kiihdyttää heti kaasulla.
• Kun eteen kääntyy vasemmalta tai oikealta ajoneuvo, tai tulee sivusta esimerkiksi peura, lähtökohta on tehokas jarrutus ja pysähtyminen. Toisaalta huomioiden aiheutetaanko samalla perässä ajon törmääminen itseen. Toimiva ratkaisu on tällöin myös usein kova jarrutus, jolla pudotetaan vauhtia pois ja heti sen perään väistöliike vastaohjauksella. Väistöliikkeen suuntaan vaikuttaa myös missä kohtaa ajokaistaa ollaan ajamassa.
• Jos mutkassa tulee yllättäen este, esimerkiksi patti tai kuoppa tienpinnassa, sen voi yrittää vauhdin, tien leveyden ja vastaantulijoiden salliessa ohittaa tai on ajettava sen päältä. Jos on ajettava esteen yli, nostetaan takamusta hiukan penkistä ylös, jotta pysyy pyörän selässä ja näin otetaan jalat mukaan jousitukseen.

Jarruttaminen

• Tue alavartalo tukevasti kiinni tankkia vasten ja kädet sopivan rennosti liikaa puristamatta. Katso eteen säilyttäen näköyhteys eteenpäin.
• Yhdistelmäjarrussa etujarrun painaminen vaikuttaa myös takajarruun ja vastaavasti takajarru vaikuttaa etujarruun.
• ABS-jarrut lisäävät merkittävästi turvallisuutta, mutta eivät estä onnettomuuksia.
• Jos moottoripyörää ei osata jarruttaa oikein, auto pysähtyy pääsääntöisesti nopeammin kuin moottoripyörä, joten etäisyys edellä kulkevaan pienemmmissäkin vauhdeissa on tärkeää.
• Lukkiutunut eturengas kovalla pinnalla johtaa pääsääntöisesti kaatumiseen. Jarrua vapautetaan heti, jotta pyörä saadaan pyörimään!
• Lukkiutunut takarengas kovalla pinnalla kun pyörä ei ole täysin suorassa lähtee sivuluisuun ja on vaarallista. Tällöin löysätään takajarrua tai sivuluisun ollessa voimakas, jatketaan lukkojarrutusta ja käännetään ohjaustankoa luisun puolelle. Vahvasti sivuluisussa kallellaan olevan takarenkaan palautuessa pitoon on todellinen kaatumisen riski.
• Takajarrun painaminen ennen etujarrua ilman lukkoon menoa tehostaa kokonaisuudessaan jarrutusta.
• Ajoradan profiili on keskeltä korkeammalla ja reunoilta matalammalla, tämä vaikuttaa luisun suuntaan kummalla puolella tietä ajetaan. Tie mutkassa on usein kallellaan sisäkurvin puolelle.
• Jarruttaessa katsotaan suuntaan johon jarruttaessa pyritään ajamaan. Kytkin vedetään pohjaan ja etu- ja takajarrulla jarruttaminen aloitetaan puristamalla ja painamalla samanaikaisesti tai jos mahdollista jalkajarrulla aiemmin kuin etujarrulla. Kovalla alustalla pääasiassa jarrutus tapahtuu etujarrulla. Tehdään tehokas hallittu nopea jarrutus etujarrulla etupyörän kuitenkaan lukkiutumatta, jolloin paino siirtyy etupyörään ja jarrutuksen voimaa voidaan yhä lisätä. Tosi tiukassa paikassa takajarru saa mennä lukkoon ja jos se aiheuttaa ongelmia, takajarrua löysätään. Lähes lukkiutumaton takarengas jarruttaa tehokkaasti.
• Pääsääntö on, että käännyttäessä jarrutusta ei tehdä, vaan kääntymistä lisätään työntämällä kahvasta lisää vastaohjausta. Aina tämä ei ole mahdollista mutkassa olevan esteen, liian kovan vauhdin mutkaan nähden tms. syyn takia. Jos jarrutetaan, jarrutetaan varovaisemmin ja etujarrulla, ei käytetä takajarrua. Lähtökohtahan on, että ennen käännöstä vauhti pyritään hidastamaan sopivaksi, mutta jos joudutaan jarruttamaan kovaa mutkassa ja mutkassa on tilaa, pyörä pyritään ohjaamaan jarruttamalla pystyasentoon, jonka se jarrutettaessa luonnollisesti tekee, ja sitten jarruttamaan pystyasennossa ja jarrutuksen täysin loputtua kääntämään vastaohjauksella taas jatkamaan kääntymistä. Mutka ei välttämättä salli väliaikaista pyörän pystyyn nostamista jolloin ajauduttaisiin vastaantulevien ajokaistalle tai lennetään lepikkoon. Kovassa jarrutuksessa mutkassa täytyy silloin lisätä vastaohjausta, jos halutaan jatkaa kääntymistä ja pysyä omalla kaistalla, mutta kun jarrutus lopetetaan on vähennetettävä myös vastaohjausta. Pyörä siis alkaa jarrutuksen voimasta nousemaan pystyyn ja kääntymään poispäin kääntymissuunnasta.
• Jyrkissä ylämäissä ja hitaissa jyrkissä käännöksissä, kun käännökselle on "kiire", takajarrulla jarruttaminen tehostaa kääntymistä. Jarruttaminen takajarrulla ei tarkoita tällöin lukkojarrutusta. Jarruttaminen mutkassa kuten myös kiihdyttäminen ohjaa pyörää ulkokaarteen suuntaan samalla nostaen pyörää pystyyn.
• Jyrkissä alamäissä, esimerkiksi vuoristoisella seudulla, kuten Alpeilla ajettaessa, käytetään lähtökohtaisesti samaa vaihdetta alaspäin ajettaessa kuin käytettäisiin samassa kohtaa ylöspäin mentäessä. Vauhtia säädellään ensisijaisesti moottorilla eikä jarruilla. Vaihteen ollessa oikea, kaasua vähennettäessä moottori jarruttaa heti enemmän ja lisättäessä kaasua pyörää saadaan kiihdytettyä. Jatkuva jarruttaminen saattaa ylikuumentaa jarruöljyn ja pahimmillaan jarrut eivät toimi enemmän jarrutettaessa. Riski on ajaa suoraan mutkasta ulos.

Ohittaminen

• Ohittaminen aloitetaan riittävän kaukaa, jotta nähdään pitemmälle mitä on edessä ja peräänajoriski vähenee.
• Lähtökohtaisesti ohitetaan suorilla tieosuuksilla, ja joissa ei etenkään ole vasemmalle kaartavaa kurvia, jota ennen olisi palattava omalle kaistalle ja aloitettava heti kaartaminen vasemmalle.
• Kaarteessa ohittamisessa tulee haasteeksi omalle kaistalle palaaminen, joka vaatii lisää kaartamista ja nopeuden lisäämistä sekä huomiotavaksi tulee uudet mutkat ja näkyvyys. Erityisesti oikealle kääntyvässä mutkassa ohittaminen on riskialtista näkyvyyden takia.
• Pohdi, onko edessä vasemmalla tienristeyksiä tai peltoja, joihin edessä olleva ajoneuvo, traktori tai auto, voisi kääntyä ohituksen aikana. Vilkaise ennen lähtöä taakse ja laita vilkku päälle. Valitse sopiva vaihde ettei vaihdetta tarvitse vaihtaa ohituksen aikana. Lisää nopeus ohitettavaa suuremmaksi jo ennen ohitettavan sivulla olemista. Varo kiihdyttäessä keskiviivan maalia, joka voi olla liukas. * Ohituksessa kiihdytetään, tällöin matkustajan tulisi myös nojata eteenpäin.
• Ohituksen keskeytyessä ja palattaessa omalle kaistalle ajoneuvojen väliin, jarrutus tehdään ohituskaistalla, lopetetaan jarrutus ja vastaohjakäännöksellä siirrytään takaisin omalle kaistalle.
• Ohita maatyökoneet riittävän etäältä, vasemmalla.
• Vaihdettaessa kaistaa tai käännyttäessä kaksisuuntaiselta tieltä vasemmalle saattaa olla tarpeen varmistaa kääntyminen peilin lisäksi katsomalla taaksepäin. Käännä tällöin koko vartaloa, mutta varo kallistamasta ylävartaloa, ettei pyörä lähde kääntymään. Varo myös ettei törmätä mihinkään edessäpäin. Kääntymistä voi edesauttaa siirtämällä takamusta ja irrottamalla toisen käden kahvalta.

Pakkaaminen

• Virhellinen pakkaaminen vaikuttaa merkittävästi ajo-ominaisuuksiin.
• Matkatavaroiden pitäisi olla lähellä pyörän keskilinjaa sivusuunnassa ja mahdollisimman alhaalla. Takalaukku satulan jatkona on tarkoitettu kevyille tavaroille. Kummallakin puolella saman verran painoa. Painavat tavarat pakataan sivulaukkujen alaosaan tai tankkilaukkuun.
• Käytä hihnoja/remmejä, jotka kestävät kiristystä eivätkä aukea. Hihna ei saa joustaa liikaa, joten esimerkiksi mustekalat täytyy kiristää riittävän tiukasti.

Pysäköinti

• Katso pysäköintipaikka niin, ettei painavaa pyörää tarvitse työntää taaksepäin, varsinkaan ylämäkeen. Pyörä valmiina lähtöön on myös turvallisuustekijä esimerkiksi ulkopuolisten odottamattomien tapahtumien takia. Esimerkiksi pyöräiltäessä sota-alueilla.
• Sivutuen alla on oltava riittävän kova pinta. Kuumalla säällä äskettäin itse tehtyyn asfalttiin jalka voi jopa painua. Hanki tarvittaessa isompi alusta, jonka voi laittaa jalan alle. Riittävän iso tasainen kivi on usein hyvä alusta. Pyörä liian pystyssä sivutuella altistaa sen kaatumiselle tai vähintään häiritsee mielessä kun ei ole pyörän lähellä.
• Alamäkeen pysäköidessä ja muutoinkin aina 1-vaihde päälle! Jos pyörää työnnetään keskituelta pois, vaihde on kytkettävä aina ensin vapaalle!
• Taaksepäin pyörää sen viereltä työnnettäessä, työnnetään toinen käsi ohjaustangon kahvassa ja toinen takapenkissä. Tangon voi tukea vartaloon. Varotaan pyörän kaatumista poispäin itsestä.