Voit itse lisätä ja muuttaa sisältöä muokkaa-painikkeiden avulla
Ennen tallennusta suositellaan ottamaan kopio muokkausruudusta (ctrl-a -> ctrl-c)
Olet itse vastuussa tämän teoksen käytöstä aiheutuvista vahingoista Lue lisää.
Kylvö
Yleistä
[muokkaa]
Katso esikasvatettavien kasvien kylvöstä sisätiloissa sivulta Esikasvatus. Tällä sivulla yleisesti tietoa kylvöstä ja avomaalle kylvö.
Kylvöaika
[muokkaa]- Esikasvatuksessa yleensä maaliskuulta kesäkuulle.
- Avomaalle suoraan yleensä huhtikuun lopulta kesäkuulle.
- Vaikuttaa eniten haluttu sadon valmistumisaika ja siemenen tai kasvin lämpötilavaatimukset.
Itämislämpötila
[muokkaa]- A. Itämis- ja taimettumislämpötila on yleensä melko alhainen, 10-18 astetta. Esimerkiksi retiisi, salaatti, sipuli, selleri.
- B. Nopea itäminen laajalla lämpötila-alueella, 15-28 astetta. Esimerkiksi kaali, lanttu, palsternakka, porkkana, punajuuri.
- C. Paras itäminen korkeassa lämpötilassa, 20-28 astetta. Esimerkiksi kurkku, kurpitsa, lamopinaatti, maissi, papu.
- Itämisen optimilämpötila on usein 20-22 astetta. Alle 10 asteessa itäminen saattaa epäonnistua.
Siemenmenekki
[muokkaa]- Kylvömäärää laskettaessa huomioidaan taimitarve kpl, tavoiteltava satomäärä, itämisprosentti, taimihävikki kasvatuksen aikana. Hävikin varmuusvara on esimerkiksi 10%.
- Koko, itävyysprosentti, kylvötiheys
- Esimerkiksi 1 kg/ha porkkanalla, 200 kg/ha herneellä.
siemenmenekki g/ha = (rivimetriä/ha x siemeniä/rm) / siemeniä/g
Idunviritys
[muokkaa]Eräiden kasvien siemenillä idunviritys eli vernalisaatio vaatii muutaman viikon kylmäkäsittelyn. Tällaisia ovat ennemminkin puuvartiset kasvit kuin vihannekset.
Maan valmistaminen kylvökuntoon
[muokkaa]- Vihannesten siemenet ovat usein pieniä, joten maan on oltava riittävän hienorakeinen, tasainen ja jyrätty.
- Peruslannoitus tehdään yleensä ennen lopullista kylvömuokkausta.
- Riittävä kosteus saadaan aikaan tekemällä lopullinen kylvömuokkaus juuri ennen kylvöä suhteellisen matalana.
- Jyräys edesauttaa kosteuden nousua maan pintaan syvemmistä kerroksista.
Kylvömenetelmät
[muokkaa]Yksittäiskylvö
[muokkaa]Käsin tai käsikäyttöisillä kylvimillä. Vanhin menetelmä, jossa kepillä tehdään maahan reikä johon siemen pudotetaan. Biologisesti kaikkein paras menetelmä, mutta vaatii paljon työtä. Myös Masabu Fukuokan käyttämä menetelmä.
Rivikylvö
[muokkaa]Vedetään vako kepillä, auralla, johon kylvetään siemenet, kastellaan ja peitellään. Puutarhaviljelyssä nykyään käytössä.
Hajakylvö
[muokkaa]Vedetään auralla vakoja vieri viereen leveälle alueelle (yleensä pelto). Siemenet viskotaan käsin ja lopuksi alue peitetään. Nopein, mutta tuhlailevin siemenien suhteen. Myös biologisesti huonoin. [1]
Kylvönauha
[muokkaa]Kylvönauha on erityisesti kätevä porkkanoille ja muille pienisiemenisille yksivuotisille kasveille. Näin saadaan tarkemmat rivivälit ja harvennuksen tarvetta ei ole.
Reikälevy-kylvölaite
[muokkaa]Kylvää esimerkiksi yhden lokerikon kerrallaan. Pyöreät siemenet.
Teko-ohje
[muokkaa]- Leikkaa sanomalehdestä suiroja saksilla tai revi. Voit myös käyttää esim kuivattuja raparperinlehtiä yms. joita liotat ennen käyttöä.
- Halkaise peruna ja vedä puolikkaalla suirot, näin pinta tulee liimaiseksi.
- Laita siemenet sopivin välein nauhalle.
Kylvö
[muokkaa]- Kylvösyvyys 0,5 - 5 cm. Mitä pienempi siemen, sitä lähemmäksi maan pintaa kylvetään. Teoreettisesti seitsemän kertaa siemenen paksuus. Huomioitava myös kosteus. Kuivina keväinä kylvösyvyys on suurempi kuin kosteina.
- Jätetään mahdollisesti hoitoväyliä
- Saatetaan jyrätä myös kylvön jälkeen.
- Pieniä siemeniä hajakylvönä kylvettäessä käsin, kannattaa siemen sekoittaa hiekkaan tai sahanpuruun. Mahdollisesti esimerkiksi lannoitteeseen.
- Kevätviljat kannattaa jyrätä.
Koneella kylvö
[muokkaa]- Ajetaan riittävän hitaasti
Kylvökone
[muokkaa]Säätäminen
[muokkaa]- Riviväli
- Siementiheys
- Tarvittaessa kiertokoe