Voit itse lisätä ja muuttaa sisältöä muokkaa-painikkeiden avulla

Ennen tallennusta suositellaan ottamaan kopio muokkausruudusta (ctrl-a -> ctrl-c)

 Olet itse vastuussa tämän teoksen käytöstä aiheutuvista vahingoista Lue lisää.

Terra preta

Wikikko - kansan taitopankkista
Versio hetkellä 3. syyskuuta 2016 kello 18.11 – tehnyt imported>WikikkoSysop (1 versio tuotiin)
(ero) ← Vanhempi versio | Nykyinen versio (ero) | Uudempi versio → (ero)
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Terra preta on erittäin humuspitoinen alue Amazonin sademetsässä, missä yleensä on erittäin humusköyhää maata. Sen on epäilty syntyneen intiaanien harjoittaman metsäpuutarha-viljelyn tuloksena jossa lisäksi haudataan puuhiiltä maahan. Myös Meksikosta on löydetty vastaavanlaisia erittäin hiilipitoisia alueita joita nimitetään terra negra. Intiassa edelleenkin käytetään vastaavaa kaskiviljelyn tapaista menetelmää joidenkin alkuperäiskansojen parissa.

Puuhiili sitoo ravinteet niin hyvin että sade ei huuhdo niitä mukanaan. Lisäksi terra preta näyttää sitovan maahan hiilidioksidia. Brasilian Amazonasin osavaltion pääkaupungissa Manauksessa sijaitsevilla koepelloilla kaksi vuotta vanhassa mullassa banaani, riisi ja hirssi tuottavat jopa 880 prosenttia enemmän kuin alueen luonnollisessa maaperässä!

Taustaa[muokkaa]

Amazonin ja sen sivujokien rannoilta on löydetty 28 muinaisen kaupungin jäännökset. Ne ovat muuttaneet vanhaa käsitystä Amazonian alkuperäiskansojen menneisyydestä keräilijä-metsästäjinä, sillä arvellaan että vielä 500 vuotta sitten sademetsässä asui miljoonia ihmisiä. Täten nykyisten sademetsän keräilijä-metsästäjien esi-isät olivatkin viljelijöitä!

Ensimmäiset terra preta -esiintymät ovat syntyneet 4000-5000 vuotta sitten luultavasti itsestään tunkioissa. Vasta 2000 vuotta myöhemmin alettiin varta vasten tuottamaan mustaa multaa viljelmille. Joidenkin arvioiden mukaan terra preta -alueita on jopa 10% sademetsän pinta-alasta! Eri alueiden koot vaihtelevat 20-350 ha. Yleensä alueet sijaitsevat jokivarsilla.

Ensimmäinen sademetsissä käynyt eurooppalainen oli Francisco de Orellana vuosina 1541-42. Matkakuvauksissaan hän kertoi Amazonjoen vartta reunustaneista hohtavan valkoisista kaupungeista joissa oli palatseja ja pyramideja. Joinakin päivinä hän ohitti jopa 20 kaupunkia! Myöhemmin 1800-luvun tutkimusretkillä kaupungeista ei näkynyt jälkeäkään. Ilmeisesti eurooppalaisten tuomat taudit autioittivat ne ja puurakenteiden takia ne lahosivat nopeasti.

lähde: Tieteen kuvalehti, nro 17/2009, Sademetsän sivilisaatio jätti perinnöksi mustaa multaa

Käyttö[muokkaa]

150g hienoa puuhiiltä / 1kg multaa.

Ylläolevan suosituksen ovat antaneet mustaa multaa tutkineet Wenceslau Teixeira brasilialaisesta maatalouden tutkimuskeskuksesta ja Christoph Steiner yhdysvaltalaisesta Georgian yliopistosta.[1]

Amazonian intiaanien resepti[muokkaa]

Analyyseistä tiedetään että intiaanit sekoittivat mustaan multaan myös orgaanista jätettä kuten ulosteita, eläinten luita ja kilpikonnan kilven kappaleita. Saviruukun sirpaleet taas tekivät maan huokoisemmaksi jolloin se pystyi imemään enemmän vettä.

Intiassa käytetty menetelmä[muokkaa]

Ei vielä kokonaan täysin selvillä! Kuulopuheen perusteella kirjoitettu!
  1. Puita ja olkia kasataan viljelyalojen päälle ja ne peitetään savella.
  2. Saven päälle kasataan kuivaa puuta joka kasketaan. Saven sisällä puu hiiltyy.
  3. Puuhiili ilmavoittaa savea ja luo maaperän mikrobeille suotuisan elinympäristön. Savi taas EHKÄ estää puuhiiltä hapettamasta ja haihduttamasta humusta hiilidioksiksi.

Puuhiilen käyttö puutarhaviljelyssä[muokkaa]

  • Annostus: 2 kiloa neliölle ([1])
  • Puuhiilen emäksisyyttä voi kompensoida huuhtomalla pois helposti veteen liukenevan kaliumin ([2])
  • Hiilijauhe on hyvä kyllästää ensin ravinteilla, esimerkiksi virtsalla.

Hyvät vaikutukset[muokkaa]

  • Puuhiilen lisäys maaperään sitoo hiilidioksidia, ja siten vähentää ilmaan vapautuneen hiilidioksidin määrää. Laajamittaisella puuhiilen käytöllä on teoriassa mahdollista kumota fossiilisten polttoaineiden synnyttämä kasvihuoneilmiö. Tosin epäillään että ihmisen aiheuttama kasvihuoneilmiö olisi huijausta rahan hankkimiseksi. Syynä on epäily että, IPCC:n Himalajan jäätiköiden sulamisnopeudesta kertova raportti aiheesta olisi tahallisesti vääristetty. Kts: Climategate.([3])IPCC ei kuitenkaan tee tutkimusta vaan analysoi ja kokoaa tieteellistä näyttöä ja tutkimusraportteja ilmastonmuutoksesta eikä näinollen voi väärentää itse tutkimuksia.
  • Tutkimusten mukaan maaperän bakteerit kiinnittyvät elämään puuhiilten pinnoille, joten nämä luovat niille suotuisan elinympäristön.
  • Ympäristö ja kehitys ry:n pienimuotoisissa kokeissa eri puolilla maailmaa on saatu toistaiseksi hyviä tuloksia: jopa seuraavana vuonna kasvien kasvu on merkittävästi parantunut johtuen luultavasti siitä että hiili estää ravinteiden huuhtoutumista.

Huonot vaikutukset[muokkaa]

  • Humuspitoisilla mailla Ruotsissa on havaittu puuhiilen lisäävän humuksen haihtumista ilmaan hiilidioksidiksi. Ilmeisesti huokoisen rakenteensa johdosta se hapettaa liikaa humusta, sillä hapettuminen on syynä humuksen haihtumiseen.
    • (spekulaatiota:) Puuhiilen käyttö saattaa myös muuttaa maaperän pH:ta emäksisempään suuntaan. Hapan pH (esim. turpeen kohdalla) taas estää eloperäistä ainesta palamasta (kompostoitumasta).

Linkkejä[muokkaa]

Suomeksi
Englanniksi

Videoita[muokkaa]

Lainauksia[muokkaa]

The 'Terra Preta' phenomenon: a model for sustainable agriculture in the humid tropics
  • "Frequent findings of charcoal and highly aromatic humic substances suggest that residues of incomplete combustion of organic material (black carbon) are a key factor in the persistence of soil organic matter in these soils. Our investigations showed that 'Terra Preta' soils contained up to 70 times more black carbon than the surrounding soils. Due to its polycyclic aromatic structure, black carbon is chemically and microbially stable and persists in the environment over centuries. Oxidation during this time produces carboxylic groups on the edges of the aromatic backbone, which increases its nutrient-holding capacity. We conclude that black carbon can act as a significant carbon sink and is a key factor for sustainable and fertile soils, especially in the humid tropics."
http://www.globalwarmingisreal.com/blog/2008/12/21/using-charcoal-to-enhance-soil-produce-fuel-capture-carbon
  • "Incomplete burning of plant and other organic material–pyrolysis, or its more extreme form, carbonization—to produce both biofuel and biochar, coupled with biochar sequestration, affords a relatively simple, low cost, low tech and extremely effective means of permanently storing carbon while at the same time producing biofuel, enhancing soil fertility, agricultural productivity, improving resistance to erosion and drought, and protecting biodiversity, the UNCCD maintains."
  • "Experiments show that adding biochar to soil results in enhanced colonization rates by mycorrhizal fungi, which enhances nutrient uptake and plant growth. A 2006 review of 24 studies of soils where biochar had been added to soils found improved productivity ranging from 20 to 220% in all of them, at application rates of 0.4 to 8 tons carbon per hectare. Researchers studying Amazonian “dark earth” soils found high concentrations of charcoal and significantly more nutrients available to plants than in surrounding soils. Moreover, infertile soils can be transformed into permanently fertile soils despite weathering rates 100 times greater than those found in mid-latitude soils."
  1. Tieteen kuvalehti, nro 17/2009, Sademetsän sivilisaatio jätti perinnöksi mustaa multaa