Betonilattia

Yleistä

Teräsbetonilaatta (TB-laatta) eli "betonilattia" on yhä yleinen maaperustainen lattiaratkaisu. Vaihtoehtona tälle yleisestiottaen voidaan puhua rossipohjaisista lattioista, eli lattian ja maan välissä on ilmatila.

Ohje on yleisluonteinen, katso tarkemmat ohjeet rakennuspiirustuksista ja materiaalien ohjeista. Käytä ammattilaisia työn tekijänä, jos omat taidot eivät riitä.

• Yleisiä laatan paksuuksia ovat 80 mm ja 100 mm.
• Katso myös sivu Betoni
• Jos tarvitaan nopeaa kuivumista voidaan käyttää esimerkiksi Fescon nopeasti kovettuvaa lattiamassaa 6000. Tai betonimassan sekaan lisättävää Jääkarhu tai SikaCim -kiihdyttimiä.

Lujuusluokka MN/m2

K10, K15, K20 betonin valmistamnen onnistuu sementtisäkeistä. Korkeampi luku on lujempaa. Maanvaraisessa lattiassa betonin lujuusluokka määräytyy käyttötarkoituksen mukaan. Lujuusluokkina käytetään C25/30, joka vastaa betoninormin vanhaa merkintää K30 betonia, tai C30/37, joka vastaa betoninormin vanhaa merkintää K35 Lähde.

Kosteus

Läpäiseekö betonilattia kosteutta. Lattiaan voi teipata muovinpalan, jonka kostumisesta tulkista kosteustilannetta. Jos esimerkiksi betonilaattaa vasten oleva puupalikka on alapinnastaan kostea, tarkoittaa tämä että suhteellinen kosteus on noin 100%.

Vanhantavan mukainen betonilattian valu

• Kellarit, vilja-aitat, karjasuojat ym. rakenteet, joissa betonilattialle ei aseteta niin kovia vaatimuksia, voidaan tehdä edullisemmin ja luontoa säästävämmin vähäisemmin materiaalein.
• Sora tiivistetään täyttömaaksi. Soran sekaan voidaan asettaa tukemaan myös pään kokoisia kiviä yhteen tai kahteen kerrokseen.
• Paksuus 80 mm
• Betonin sekoitussuhde on 1:7:7 (sementti:sora:hiekka)
• Alusbetonia valettaessa maahan lyödään haluttuihin valmiin lattian korkeuksiin tasapäisiä puukeppejä huomioiden tarvittaessa kaadot. Näin valettaessa saadaan oikea määrä betonia jokapaikkaan. Valun aikana lyödään keppejä maan sisään ja täytetään reikä betonilla.
• Pinta hierretään laudalla tai teräslevyllä samalla kun siihen ripotellaan kuivaa sementtiä.
• Vedenpitäväksi betonilattia saadaan kun pintaan valetaan 30 mm betonikerros, jonka sekoitussuhde on 1:2 (sementti:puhdas seulottu hiekka). Kerros valetaan puhtaalle kostealle betonialuslaatalle ja hiotaan teräslevyllä.

Valmistelutyöt

Ennen betonin saapumista paikalle, on useita vaiheita, joista jokainen huolellisesti tehtynä takaa betonilaatan kestävyyden pitkään.

Korot ja kaadot

Lattiaa suunniteltaessa tulee ottaa huomioon erityisesti märkätilassa riittävät kaadot viemäreitä kohden. Lattian kaltevuus on oltava 1:80 ja lähellä lattiakaivoa 1:50

Maapohja

Maapohjana käytetään erilaisia kivi-, sora- ja hiekkakerroksia riittävän paksusti. Näin pyritään vähentämään routiminen minimiin rakennuspaikkakunnan olosuhteiden mukaan.

LVIS-työt 1.

LämpöVesiIlmaSähkö. Tehdään viranomaismääräysten mukaan. Samalla kun maapohjan kerroksia tehdään, asennetaan myös mahdolliset viemärit ja käyttövesiputki suojaputkessa.

Viemärit

Yleinen viemäreiden muoviputkikoko on 110 mm ja viemäriputkistot tunnistaa yleensä harmaasta väristä. Putkien asentamisessa on oltava huolellinen että jätökset juoksevat hyvin eli on riittävästi "kaatoa". Ts. putki johtaa koko ajan oikeassa kulmassa alaspäin. Risteyskohdat tehdään pyöristetyillä kulma- ja haarayhteillä. On myös huomioitava että tarkistusluukkujen kautta voidaan putkistoa rassata. Viemärit vaativat tuuletusviemärit katolle eli viemärin tarvitsee saada korvausilmaa, muussatapauksessa viemärit vetävät hitaasti ja pulputtavat.

Putkien asennuksessa tarvitaan sahaa ja puukkoa, jolla siloitetaan sahatun putken reuna pyöreämmäksi. Putkien liittäminen toisiinsa onnistuu helposti asiaankuuluvalla voiteella. Jos joudut repimään putki irti toisistaan, varo, putki saattaa irrota yllättäen voimaa käytettäessä ja osua ikävästi.

Vessanpytyn viemärin voi tuoda ylös suoralla putkella riittävästi betonin yläpuolelle.

Viemärit haudataan hiekan sekaan. Päihin kannattaa lyödä tulpat tai vähintään kiinnittää muovipussit (teipillä).

Eristys

Viimeisen tasoitetun hiekkakerroksen päälle asetetaan huolellisesti nk. EPS lattia -levyt ("styroxit"). Levyjä on 100 mm ja 50 mm paksuja. Koko on yleensä 100 x 120 cm. Levyä voi työstää esim. puukolla. Tussi ja mittanauha auttavat. Levyjen määrä lasketaan helposti pinta-aloilla ja levyjä voi usein ostaa myös kappaleittain.

Sokkelia vasten asetetaan pystyyn myös eristelevy samasta materiaalista. Yleensä 50 mm levy. Levy alkaa sisäpuolella sokkelia anturan pinnasta, nousee sokkelin pintaa pitkin (yleensä kevytsora- eli lecaharkkoja) sen yläpintaan asti. Sokkelin yläpinnasta, pystylevyjen sisäpuolelle alaspäin asennetaan vaakatasoon 100 mm paksuudelta eristelevyjä. Kun käytetään 50 mm levyjä, ne asetetaan limittäin saumat eri kohtiin. Sokkelin päälle asennetaan sokkelikaista ja siitä pystyyn seinärakennetta vasten asennetaan tulevan lattiavalun yläpintaan asti esimerkiksi umpisolumuovinauha. Umpisolumuovinauhaa na näinollen sokkelin päälle asetetun sokkelikaistan ja lattiapintaa peittävän styrox levyjen päälle asennetaan vielä 50 mm styrox levyjä. Tämän päälle tehdään betonivalu.

Eristyksessä tulee huomioida että mahdolliset kylmäsillat saadaan katkaistua.

Raudoitus

Eristyslevyjen päälle asetetaan betoniteräsverkot rakennuspiirustusten ohjeiden mukaan. Verkot ovat nk. harjateräksestä yhteen hitsattuja verkkoja, joissa raudan läpimitta voi olla esimerkiksi 5, 6 tai 8 mm. 8 mm verkko on jo tukeva, mutta 5-150 eli 5 mm verkko 150mm "ruuduilla" riittää moneen lattiaan. Verkkojen koot on noin 2,3 m x 5 m. Verkkoja on helppo katkaista riittävän suurilla voimapihdeillä tai kulmahiomakoneella (rälläkällä).

Verkot mitoitetaan betonin sisään niin, että metalli on ulkoreunoista (sivut, alapuoli ja yläpuoli) riittävän etäällä. Rauta ei siis saa pilkottaa betonista ulos tai olla liian lähellä pintaa. Tähän etäisyydet...

Verkko nostetaan irti maasta muovitassuilla, joita myydään pusseittain. Tassuja on erikokoisia, sen mukaan minkä paksuinen laatta tullaan tekemään ja mihin kyseissä laatassa verkko korkeussuunnassa sijoitetaan. Verkko painetaan tassuihin käsin ja tassussa on yleensä kaksi eri korkeusvaihtoehtoa. Tassuja voi yksinkertaisimmissa valurakenteissa (esim. roskakatos) korvata sopivan kokoisilla luonnonkivillä.

Surraus

Verkot yhdistetään toisiinsa asettamalla ne yhden verkonsilmän verran limittäin. Ne kiinnitetään toisiinsa noin 30 cm rautalangoilla, sidelangoilla. Näitä myydään 5 kg paketeissa. Tätä nk. surraamista helpottaa surrauskoukku eli puukahvainen koukku, jossa koukku pääsee kahvan sisällä pyörimään. Eräs vaihtoehto on kääntää lanka kahtia ja kiepauttaa verkkojen ympäri ja kääntää kaksihaarainen pää lenkkipään rinnalle toiseksi lenkiksi. Tämän jälkeen koukku kummankin lenkin läpi ja pyörittämällä kiristää lanka kireälle. Surrauksen tiheys max 600mm

LVIS-työt 2.

Lattialämmitys

Sähköllä toimiva lattialämmitys asennetaan verkkoon, sen päälle nippusiteillä. Tulevien seinien, vessanpönttöjen ja muiden kohdat jätetään johdottamatta myöhemmin laattaan tehtävien kiinnitysporauksien takia. Vessanpönttöä ei saa kiinnittää poraamalla vesieristeen läpi reikiä C2 7.3.1.3 Lattialämmitys tulee olla kytkettynä pois valun aikana.

Betonin määrän laskenta

Ilmoitetaan kuutioina (m3)

Betonin tilaus

Yleinen tapa nykyään on tilata betoni betoniasemalta. Tällöin saadaan betonia joka on "laadukasta" ja ominaisuuksiltaan helppoa työstää. Se mitä lisäaineita tällöin kotiinsa tilaa, on toinen kysymys. Sovitaan määrä ja ajankohta. On hyvä varmistaa että painava kuorma-auto pääsee riittävän lähelle. Betonin siirtämisessä käytetään nk. pumppuautoa, joka pumppaa letkua pitkin betonin kuljettajan radiolaitteella kauko-ohjaamana valupaikalle. Levittämään tarvitaan kuitenkin muu henkilö kuin kuljettaja. Kuljettajan odotellessa valun etenemistä, esimerkiksi tasausta, on ymmärrettävästi maksullista.

Betonin valmistaminen itse

Betoni voidaan valmistaa itse sopivan karkeasta hiekasta, vedestä ja sementistä. Materiaalien on syytä olla mahdollisimman puhtaita. Sekoittamiseen voidaan käyttää betonimyllyä tai traktorissa kiinni olevia sekoittimia. Sekoitussuhteita ovat esimerkiksi alusbetonissa 1:3:4 ja pintakerroksessa 1:2:2,5.

Valun kulku aikajärjestyksessä

Välineitä

Kuvassa näkyy pinnan tasoittamiseen käytettyjä eri mittaisia alumiinilinjalautoja. Voidaan käyttää myös puisia lautoja. Eri mittaiset linjurit mahdollistavat kaatojen ja korkojen työstämisen helposti ja varmasti. Linjalautojen alla näkyy betonilapio ja hierin.

Hiertämisvaiheessa käytettyjä teräslastoja. Teräväkärkisellä saadaan siistiksi ja oikein eri suunnista tulevat kohtaavat kaadot. Hiertäjä on polvillaan vuorotellen kahden neliömäisen styroxlevyn päällä.

Korkojen mittaus ja merkintä

Ilman laseria

Merkitään seiniin esimerkiksi metrin korkeuteen korkeusmerkki, joista valun aikana voidaan metrin mittaisella valukepillä silmällä katsoen tarkkailla oikeita korkeuksia. Mahdolliset kaadot huomioidaan korkeusmerkeissä.

Laser

Korot mitataan nykyään laserilla, joka kiinnitetään tukevalle alustalle esimerkiksi ikkunanlaudalle tai valun ulkopuolelle, josta lasersäde voi tavoittaa koko valualueen. Noin metrin mittaiseen puurimaan kiinnitetään vastaanotin. Vastaanotin piippailee ja näistä voidaan päätellä minkälaiset korot lattiaan tehdään.

Merkintä

Tulevien seinien risteyskohtiin voi lyödä esimerkiksi harjateräksen pystyyn merkiksi valun ajaksi.

Valmisbetonin 1. levitys

Betonia levitetään oikea määrä osalle alueesta, joka opitaan kokemuksen kautta.

Korkojen asettaminen betoniin

Hiertimellä tehdään tasaiset kohdat kulmiin ja katsotaan niiden korkeusasema kohdalleen lisäämällä tai poistamalla betonia siitä kohdin. Kohtien välimatka on linjalautojen pituuksien mukaan.

Tasaus

• Sopivan mittainen linja-lauta asetetaan kahden hierretyn tasaisen kohdan välille ja aletaan tasoittamaan niin että muodostuu mitattujen kohtien mukaan tasaista pintaa oikeassa korkeudessa. Varo tasoittamasta pois mitattua korkeusasemaa!
• Samalla tehdään kaadot lyhyemmällä linjalaudalla kohti kaivoja, kuten kuvassa (Valmisbetonin 2. levitys) näkyy.

Valmisbetonin 2. levitys

Lisätään betonia taas sopiva määrä.

Tasaus jatkuu

• Jatketaan linjalaudoilla tasaamista ja huolehditaan mahdollisista kaadoista. Tarvittaessa tehdään lisää korkomerkkikohtia hiertimellä.
• Loppujen lopuksi koko lattia on tasattu ja poistutaan esimerkiksi ovi-aukosta. Mahdollisesti on saattanut jäädä liikaa betonia ja se lapioidaan pois tai lisätään vajaaseen, jotta lattia saadaan tarkasti tasattua.

Hiertäminen

Valmisbetoni on hiertokuiva parissa tunnissa tasoituksesta olosuhteista riippuen. Hiertämistä ei pidä jättää liian myöhäiseksi, koska ymmärrettävästi työstettävyys vaikeutuu ja lopulta saattaa joutua käyttämään konetta.

Hiertäminen tapahtuu styroxlevyllä polvillaan ja sopivan kokoinen alue hiertimellä hiertäen kuten kuvasta näkyy. Liike on edestakainen.

Tämän jälkeen hierrinlastalla vedetään pinta sileämmäksi.

Ja tasoitetaan teräslastalla.

Teräväkärkistä teräslastaa käytetään kaatojen tekemisessä.

Valmis hierretty pinta.

Jälkihoito

Betonissa tulee olla riittävästi kosteutta eikä se saa jäätyä. Lujuuden kehityksen ja halkeilun estämiseksi jälkihoito onkin käytännössä riittävästä kosteudesta ja lämpötilasta huolehtimista, eli betonin pinnan kastelua ja sen peittelyä/lämmittämistä (talvella). Peittäminen on kesälläkin tarpeen varsinkin ulkona avotaivaan alla olevien lattioiden osalta. Auringon paiste kuivattaa liikaa ja vasta tehdyn valun pinnan pilaa hetimiten valun jälkeen alkava sade.

Lujuuden kehittyminen vaatii aikaa normaalisementillä tehdyssä betonissa 28 vuorokautta. Tuon ajan kuluessa betoni on saanut suunnitellun lujuutensa, lujuuden kehitys tosin jatkuu hidastuen edelleen.

Käytännössä rakentamisen kiireiden vuoksi ei lattioiden jälkihoito kestää neljää viikkoa, vaan niitä aletaan kuivattamaan jo aiemmin. Kosteuttahan on betonin sisälläkin, joten kovettuminen jatkuu syvemmällä, vaikka pinta alkaa kuivamaan tai sitä aletaan nopeutetusti kuivattamaan.

Esimerkkejä

• Pinta voi olla kesäiltana tehdyn valun jälkeen yön yli ilman muovia olosuhteista riippuen (ei sada, ei ilta-auringon paahtama kuuma tila). Seuraavana päivänä laatta voidaan sumuttaa vedellä ja peittää muovilla liian nopean haihtumisen estämiseksi.

Pakkanen

Betonilattiaa sen enempää kuin muitakaan betonivaluja ei pidä päästää jäätymään kovettumisen alkuvaiheessa. Kun betoni on saavuttanut riittävän lujuuden, se kestää myös jäätymisen. Talvirakentamisessa käytetäänkin nopeasti kovettuvaa sementtiä josta tehty betoni saavuttaa tavoitelujuutensa jo seitsemässä vuorokaudessa. Tällöin usein riittää, että betonin valmistuksessa käytetään lämmitettyä runkoainetta ja lämmintä vettä. Tuolloin betonivalu hyvin peitettynä kestää päivän pari jäätymättä ja lujuus kehittyy jäätymisen kestäväksi.

Betonin jäätymislujuus on 5 MN/m2, mutta toki vaaditun nimellislujuuden saavuttaminen myös talvibetonoinnissa on varmistettava.

Li(i)man poisto

Muutaman päivän kuluttua pinta hangataan rikki varta vasten tarkoitetulla kivellä. Niitä myydään rautakaupoissa kahvallisina.

Kuivumisaika

• Vanha määritelmä betonin kuivumisnopeudelle oli karkeasti noin 1 cm per viikko. se ei kuitenkaan pidä paikkaansa rakenteen kokonaispaksuuden ja ympäristöolosuhteiden vaihtelun takia kovinkaan tarkkaan.
• Kostea alkukesä voi tarkoittaa useampaa viikkoa enemmän kuin em. laskettuna.

Käytännössä lattioita kuivatetaan nopeutetusti lämmittämällä tilaa, jossa lattia on.

Kuivumisen mittaus

• Kosteus-% pitäisi olla alle 90RH ennenkuin voidaan aloittaa vesieristys ja laatoitus.

HUOM! PELKÄLLÄ PINTAKOSTEUSMITTARILLA EI SAA KOSKAAN TODETA BETONIA PINNOITUSKELPOISEKSI VAAN SE TULEE TODETA ESIM. PORAREIKÄ- TAI NÄYTEPALAMITTAUKSELLA (esim. punnitus/kuivaus uunissa +105 asteessa)!

Halkeamat

Betonilattia voi kuivuessaan ja kovettuessaan halkeilla. Halkeilu johtuu lattioissa käytännössä betonin kutistumisesta. Kutistuminen puolestaan johtuu siitä, että betonin valmistuksessa on käytetty joko liikaa vettä tai liikaa sementtiä.

Koska betonin lujuus heikkenee sen valmistukseen käytettävän vesimäärän kasvaessa, kannattaa betoni muutenkin tehdä aina mahdollisimman vähällä vedellä. Ei kuitenkaan liian vähällä, sillä betonin tulee kuitenkin tiivistyä ja tasoittua hyvin työn edetessä. Valmisbetonia käytettäessä harvemmin halkeilu onkaan ongelmana.

Sementin määrässä pätee sama logiikka, liian pienellä määrällä betonin lujuus ei tule riittävä, mutta liikakin on pahasta, kutistuminen voimistuu.