Voit itse lisätä ja muuttaa sisältöä muokkaa-painikkeiden avulla

Ennen tallennusta suositellaan ottamaan kopio muokkausruudusta (ctrl-a -> ctrl-c)

 Olet itse vastuussa tämän teoksen käytöstä aiheutuvista vahingoista Lue lisää.

Sähkötön kaupunki

Wikikko - kansan taitopankkista
Versio hetkellä 18. lokakuuta 2026 kello 07.04 – tehnyt 85.76.160.20 (keskustelu)
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Kyseessä on dystopia, josta saattaa kuitenkin kehittyä eräänlainen ajan ilmiö Suomessa. Ilmiö johtunee osaltaan siitä, että koska Suomen talous on likellä hallitsematonta syöksykierrettä, ulkopuolinen pääoma alkaa hyödyntämään paikallisia luonnonrikjauksia, Suomen kohdalla tarkoittaen mm. asvaltoimatonta pinta-alaa sekä verrattaen edullista sähköä. Tämä entisestään jyrkentää Suomen elinkeinoelämän kilpailukykyä, sillä kallis asuminen neljän varsin vaihtelevan vuodenajan maassa vaatii asumiselta ja toimitiloilta paitsi rakennusteknisesti laadukkuutta, myöskin tekee kaikesta toiminnasta tässä yhteiskunnassa sähkön hinnan suhdanteille hyvin altista. Tarkoittaen mm. että sähkön hinnan alkaessa nousta, suuri määrä yrityksiä joutuu alkaa yt-neuvottelemaan, eli mm. vähentämään henkilökuntiaan. Yleinen loogisen älykkyyden reggressio (pisa-tilastojen negatiivinen kulmakerroin) Suomessa puolestaan etsimään ulkomaisia alihankkijoita sekä etätyöntekijöitä, mikä kurjistaa kotimaan valtiontalouden tasetta entisestään. Monet keskeiset elinkeinoelämän, kansantalouden yms. yhteiskunnalliset ilmiöt siis sakkaavat toinen toistaan ja kääntävät Suomen taloutta syöksykierteeseen.

Miksi energiateollisuudessa businessmaailman mekanismit eivät ole juurigaan reagoineet satojen rakenteilla olevien datakeskusten jättimäiseen sähköntarpeeseen lähitulevaisuudessa, on erikoinen asia. Mahdollinen selitys saattaisi olla esimerkiksi, että ulkomaalaisten sijoittajien Suomeen rakentamat datakeskusten kansantaloudellinen hyöty jakaantuu rakennushankkeen vaatiman työvoiman ja infran tarpeeseen, käytönaikaisiin ylläpitotehtäviin sekä sähkön hankintaan. Sähkön kallistuessa (kysynnän ja tarjonnan dynamiikan takia), vakavarainen datalaskentabisnes toimisi Suomen yhteiskunnan lypsylehmäteollisuutena tällöin. Tarkoittaen mm. että kaikki käyttökuntoon saatettavissa olevat vanhat sähköntuotantolaitokset Suomessa olisivat sen myötä erittäinkin kannattavia. Sähköntarpeen ylittäessä kuitenkin huimasti sen, mitä Suomen sähköverkkoihin on mahdollista saada sisään sähköä laitoksista, tuonnista, aurinkokennoista parvekkeilla jne, sähkön hinta kallistuu merkittävästi.

Paljonko sähkön hinta saattaisi kallistua, riippuu kysynnän ja tarjonnan laeista. Olettaen, että Porvoon öljynjalostamon peruskorjauksen (seisokki syys-lokakuun ajan 2026) jälkeen polttoaineiden hintapiikki rauhoittuu Suomessa, jääden kuitenkin pitkäaikaisesti korkealle tasolleen, johon se kipusi Iranin suljettua Hormuzinsalmen v. 2026 alussa, niin autoilun voimanlähteiden kustannusten yhdistettynä muihin mukavuustekijöihin kohdatessa tasapainon, sähköautojen käytöstä liikenteessä pois siirtyminen mm. biopolttomoottoriautoihin saattaa alkaa muodostua ilmiöksi sähkönhinnan viisinkertaistuessa.


Puolestaan mitä tulee yhteiskunnan sähköntarjontaan 'kuluttajille' eli kotitalouksille takaamiseen, mistä valmistellaan lainsäädäntöä, niin sillä pyritään tarkoittamaan mielellään ei kiertäviä sähkökatkoja (aiheuttaa ongelmia mm. rakennusten lämmitysvesikiertojen ja ilmanvaihdon keskeytyessä sekä jääkaappien ja pakastinten sulaessa), mutta varmastikin korkeita sähkönhintoja sekä/tai mahdollisesti pienempiä pääsulakekokoja kiinteistöissä. Pääsulakekokojen pinentäminen tekee mahdollisemmaksi myöskin valtakunnallisen sähköverkon jakamisen hätätilassa alueellisiksi sähköverkoiksi, kuten esimerkiksi kaupunkikohtaisten sähköverkon ylläpidon aggrekaattipohjaisesti (kotitalouden pääsulakekoon ollessa esimerkiksi 3 x 1A), eli tarkoittaen tilannetta, jossa pyritään turvaamaan sähkön tarjonnan jatkuvuus sotilaallisesta iskusta sähkökeskukseen huolimatta. Tällöin mm. aamukahvin keittämiseenkin tarvitaan esimerkiksi retkikeitin tai oma invertteri tai aggrekaatti, eikä tavanomainen jääkaappikaan, saati pakastin, toimi, vaan sähkövirtaa on tarjolla vain kaikkein välttämättömimpiin toimintoihin, kuten ilmanvaihto, kiertovesipumput, valaistus ja USB-laturit. Jääkaapin voi tällöin esimerkiksi korvata kylmälaukulla tai itse rakentamallaan isommalla ja paksumpiseinämäisellä kylmäarkulla, jota voidaan pitää kylmänä jääpalakoneella valmistetuin jääpaloin kahvikupissa. Lämpötilaa voidaan säätää esimerkiksi lisäämällä kuppiin suolaa tai jääpalantekoveteen glyseriiniä. Tässä artikkelissa pyritään tarkastelemaan erilaisia mahdollisesti käytännöllisiä ratkaisuja edellä kuvatun kaltaisissa skenaarioissa.




Alaotsikot ovat suuntaa-antavia, koska yleisesti ottaen ratkaisuilla pyritään ratkaisemaan useita eri teeman ongelmia samalla kertaa. Alaotsikot, kuten itse ratkaisutkaan, eivät ole tärkeysjärjestyksessä myöskään. Lisäksi, ratkaisut eivät välttämättä ole penaalin terävimmällä kynällä kirjoitettuja, vaan niissä voi olla jatkokehittämisen varaa.

Ylimääräisiä erikoistarvikkeita

Telttapatjasangot

Peseytymistä viileässä mökkiympäristössä varten. Sankoja kannattaa olla useita, mutta koska telttapatjaeriste jonkin verran paksuntaa sangon seinämiä, tähän tarkoitukseen kannattaa valita eri kokoisia sankoja, jotta ne on helppo riiputtaa kuiviksi sekä varastoida sisäkkäin.

Eristys asennetaan sangon sisäpintaan ensiksikin, jotta märkääkin sankoa olisi kätevä kanniskella ilman että vettä tippuu lattialle, lisäksi, jotta sanko soveltuisi ulkokäyttöön paremmin ja kolmanneksi, jotta sanko soveltuisi mahdollisesti muuhunkin käyttöön, kuten "aromipesäksi" eli ruokien sous-vide hauduttamiseen tai muunlaiseen lämmittämiseen tai lämpimän käyttövedn taikka kylmäelintarvikkeiden kuljettamiseen. Lisäksi, kun eriste on sisäpinnassa, kiinnitysteippi ei lämpene ja ala irtoilla niin helposti.

  1. Esimerkiksi sangon ulkopintaa vasten pyöritellen mitoitetaan ohuehkosta tekttapatjasta (EVA-solumuovia) sangon kyljet peittävä telttapatjan palanen. Palasen paikka tulisi olemaan sangon sisäpintaa vasten, joten ulkopintaan sovitettua palasta täytyy muutama milli kaventaa. Pyöreä pohjaeriste kannattaa mittanauhan ja esimerkiksi lautasta apuna käyttäen leikata lopuksi, sitä ei välttämättä kannata etukäteen valmistaa.
  2. Teipataan sangon sisäkylkiin, kaksipuolisella teipillä pystysuunnassa "teippiraitoja" tasaisin välein. Esimerkiksi niin, että pohjan puoleisessa reunassa teippilinjat ovat vieri vieressä (erkaantuen ylälaitaa kohti mentäessä)
  3. Teipataan sisäkylkiä vasten ohuehko telttapatja siten, että telttapatjapalasen pystysuuntainen puskusaumalinja tulee teippivedon puoliväliin (vesitiiveys).
    • Jos kaksipuolisen teipin tarttuvuudessa telttapatjaa vasten ilmenee haasteita, voidaan teippilinjat taputella paikoilleen vaihtoehtoisesti tai lisäksi telttapatjankin puolelle.
    • kaksipuolisen teipin suojakalvon saa irrotettua helpommin esimerkiksi veitsen terän kärjellä reunasta tarkasti nostaen.
  4. lopuksi mitoitetaan pohjaeriste, jonka teippaus voi olla kauttaaltaan (veden kertymisen estämiseksi)
  5. saattaa olla hyödyllistä pyöräyttää toinenkin kerros esistettä edellisen päälle, mutta ehkä vasta mikäli tosiasiallinen hyöty moisesta olisi ilmeinen.
  6. Jos harrastuneisuutta/taitoa riittää, sisäpinnan voi vielä vuorata esimerkiksi alumiini- tai kupariteipillä hygienian parantamiseksi sekä solumuovin rasitussuojaamiseksi mahdollisten muiden käyttötarkoitusten varalta. Alumiini toisaalta heijastaa lämpösäteilyä, toisaalta vaimentaa solumuoviin kohdistuvaa hetkittäistä kuumuusimpulssia, toisaalta parantaa eristeen paloturvallisuusominaisuuksia. Tämäkin saattaa olla aiheellinen tuotekehitys vasta jos hyöty olisi ilmeinen.


Rakenteet

XPS-osastoinnit

Sähköjen ja lämmityksen ollessa seis, kannattaa asuntoa jakaa erilämpöisiin osastoihin ohuilla (esim d=3cm) finnfoam-eristepalasin (lattiasta kattoon pinkeästi ulottuen. Osastointien ei kannata olla absoluuttisen ilmatiiviitä, koska rakennuksen sisäilma virtaa periaatteessa puhtaammista huoneista likaisempiin päin, mutta "melkein", jotta mm. hengitysilman kosteus ei leviäisi sille puolen huoneistoa, jossa ei ole poistoilmanvaihtoaukkoja.

Myöskin/etenkin saunan oven kohtaan kannattaa muotoilla eriste, jopa molemmin puolin, sillä hyvin eristetty, ilmatiivis sauna on teknisesti varsin käyttökelpoinen kerrossänkymäinen tila esimerkiksi lasten yöpymiseen (jos liian ahdas aikuisille). Molemmin puolin saunan ovea olevat eristeet on helppo esimerkiksi teipein kiristää nippuun oven kanssa.

XPS-osastoinnit voidaan periaatteessa vaikka koota joka ilta ja purkaa joka aamu ja pinota vaikkapa parvekkeelle päiväksi.

LVIS

Etenkin useampikerroksisessa rakennuksessa ilmanvaihtoputkisto toimii "luonnonkiertoisenakin", mutta vain mikäli rakennuksessa vallitsee lämpötilaero ympäristöön nähden. Ilmanvaihdon pysyminen toiminnassa on rakenteiden kannalta sen takia tärkeää, että rakennusta käyttävä ihminen paitsi toiminnallaan, niin elintoiminnoistaan johtuen, muodostaa kosteuskuormaa sekä epäpuhtauksia huoneilmaan, jotka alkavat epähygienisesti kondensoitua rakenteisiin ja pinttyä pintoihin, jos ilmanvaihto ei pelaa, muodostaen mm. homeongelman lopulta.

Poikkeustilanteessa asuminen/yöpyminen saattaa olla järkevä keskittää jonkin poistoilmanvaihtoventtiilin läheisyyteen. Ilmanvaihdon ollessa "luonnonkierrolla" valkoiset ilmanvaihtoventtiilit kannattaa poistaa edestä ilman poistumisen helpottamiseksi. "rumanväriset" putkenosat voi maalata esimerkiksi sormivärein (akryyli) tai kynsilakalla

Ilmanvaihdon aukiolokynttilä

Lumimajayöpymisestä/igluyöpymisestä "tuttu" tarkaisu. Kynttilä sijoitetaan huoneiston ylimmän poistoilmaventtiilin alle palamaan ja muodostamaan ylöspäin suuntautuvaa ilmavirtaa/nostetta/kuplaa. Sekä valoa öisin, kun piha- eikä katuvalotkaan pala pihalla.

USB-tietokonepuhallin poistoilmaventtiilin edessä

12vdc pöytätietokoneisiin tarkoitetut puhaltimet pyörivät mallista riippuen 5 V USB-jännitteelläkin. Lisäksi on olemassa mm. step-up-moduuleita, joilla usb-tulovirran jännitteen pystyy nostamaan haluamakseen, tämän lisäksi nykyisin USB standardit voidaan "huijata" antamaan tiettyjä korkeampiakin jännitteitä, mm. 9 VDC käyttämällä erikoisjohtoja, joissa on tällainen ominaisuus. Matalemmalla käyttöjännitteellä saavutetaan jopa täysin äänettömästi pyörivä puhallusratkaisu.

Tietokonepuhallin voidaan rungostaan nippusitein kiristää esimerkiksi paikoilleen jätetyn lautasventtiilin kehys-/runko-osan metallisiin pidikeosiin poistoilmaventtiilin eteen kattoon.

Huom. asunnon kaikissa auki jätetyissä poistoilmakanavissa pitäisi olla puhaltimet päällä, jotta poistoilma kulkeutuisi rakennuksen oman ilmanvaihtolaitteiston puhaltimen kautta ulos eikä "vessasta toiseen".

Lämminvesikierron glyseroli

Toisin sanoen auton jäähdytysnesteen sekoittaminen huoneiston lämmityksen kiertoveteen siltä varalta, että sähköt pitkäaikaisesti menevät poikki ja putket siinä tilanteessa jäätyvät. Jäähdytysaine kiertovedessä mahdollisesti myöskin pehmentää jäätymistä ja sulamista sen verran (tekee jäästä rakeisempaa), että putkiliitokset eivät halkea niiden alkaessa lämmetä ja kiertoveden sulaa.

Ruoka

Kylmäelintarvikkeet saattaa olla järkevää varastoida tyypeittäin muovipusseissa tai pienissä kylmäkasseissa, jotta sähköjen katketessa ne lämpenisivät hitaammin / olisivat tällöin siirrettävissä toisaalle/pelastettavissa jääpaloin/kylmäkallein.


Hygienia

Titanic-kylpy

Käyttöveden ollessa seis, voidaan esimerkiksi trangialla lämmittää vettä telttapatjasankoihin. Kannattaa valita esimerkiksi kolme pienempää sankoa, jotta olisi kätevämpi kaataa vettä päälle. Kaksi saippuan/shampoonlevityskertaa parantaa "peseytymistulosta" huomattavasti. Lämmintä vettä tarvitsee peseytymiseen kaataa tilkkanen kerrallaan, joten sitä ei tarvita loppujen lopuksi montaa litraa.

Peseytyjä voi seisoa esimerkiksi lasten puhallettavan tai haitarimaisesti kokoontaitettavan vesiammeen päällä, jolloin toisaalta likavesi ei sotke kylmiä kaakeleita, toisaalta peseytyminen onnistuu periaatteessa missä tahansa huoneessa, toisaalta jo kertaalleen käytetyllä pesuvedellä voi pestä vielä esimerkiksi varpaitaan.

Yöpyminen

Yöpymisessä kannattaa tavoitella +18 -asteista ympäristöä, mutta toisaalta osa suomalaisista (joskin vähemmistö) nukkuu kesät talvet aina ulkona (teltassa, laavussa, tienpenkalla) omien sanojensa mukaan mukavuussyistä. Yöpymisessä pienenä haasteena on mm. hengityksen (sekä ihon haihduttaman kosteuden) kondensoituminen mm. täkkeihin nukkumisympäristön lämpötilan ollessa alhainen.

Painopeittotäkkäys

Pussilakanan sisää kaksi täkkiä. Täkkimateriaalit voivat olla "taktisia", kuten kerrospukeutumisessa.