Voit itse lisätä ja muuttaa sisältöä muokkaa-painikkeiden avulla
Ennen tallennusta suositellaan ottamaan kopio muokkausruudusta (ctrl-a -> ctrl-c)
Olet itse vastuussa tämän teoksen käytöstä aiheutuvista vahingoista Lue lisää.
Ristikukkaiskasvit
Vähän kemiallista puolustusta --> paljon erikoistuneita tuholaisia. Rikkakasvit tehokkaita siemententuottajia, nopeakasvuisia, pitkä kukinta-aika ym. Ristikukkaisten nuoret lehdet vitamiinipitoisia, miellyttävän makuisia. Peltokanankaalin, peltoretikan, lutukan ja peltotaskuruohon kevätversot ja talvehtineet lehtiruusukkeet vihanneksiksi, nuoret lehdet salaattiin, muhennoksiin, leivän päälle.
Kaali
[muokkaa]Brassica oleracea. Idioplasteja, soluja joihin erittyy sinappiöljyä, murskaantuessa myrosinaasi -entsyymi hajottaa sinappiöljyä. Kaalin kasvua edistää tilli ja koiruoho.
Nauris, rypsi, peltokaali
[muokkaa]B. campestris. Nauris, turnipsi, rypsi peltokaalin muunnoksia.
Lanttu, rapsi
[muokkaa]Lanttu ja rapsi B. napus :n muunnoksia.
Mustasinappi
[muokkaa]B. nigra. Sinappiöljy antaa aromin sinapille, jota valmistetaan sareptansinapin ja mustasinapin siemenistä.
Sareptansinappi
[muokkaa]B. juncea.
Lituruoho
[muokkaa]Arabidopsis thaliana. Koekasvi perusilmiöiden tutkimiseen, helppo kasvattaa.
Ruotsinpitkäpalko
[muokkaa]A. suecica. Ilmeisesti lituruohon ja hietapitkäpalkon risteymä.
Ukonpalko
[muokkaa]Bunias orientalis. Venäjältä. Runsas mm. Suomenlinnassa. Liikkunut pitkälti sotatoimien mukana.
Harmio
[muokkaa]Berteroa incana. Venäjältä. Mm. Suomenlinnassa.
Ratakrassi
[muokkaa]Lepidium densiflorum. Kaikilla junarataosuuksilla. Junien mukana paljon siementä tuottavat kasvit leviävät hyvin.
Hietapitkäpalko
[muokkaa]Cardaminopsis arenosa. Pohjoisilla junarataosuuksilla. Saksalaisten joukkojen mukana varsinaisesti.
Peltokanankaali
[muokkaa]Barbarea vulgaris. Erityisesti levisi tuontiheinänsiemenen mukana. 1800-luvun lopulla. Sitruunan kirpeyttä.
Kevättaskuruoho
[muokkaa]Thlaspi alpestre.
Peltotaskuruoho
[muokkaa]T. arvense. Maistuu sipulilta.
Lutukka
[muokkaa]Capsella. bursa-pastoris. Jo kivikautisilta asuinsijoilta.
Peltoretikka
[muokkaa]Raphanus raphanistrum. Yrttimaan aromia.
Peltoukonnauris
[muokkaa]Erysimum cheiranthoides.
Vanhan kulttuurin seuralaiskasveja, asutuksen piirissä kasvaneita ja vieläkin kasvavia.
Litutilli
[muokkaa]Descurainia sophia.
Pihakrassi
[muokkaa]Lepidium ruderale.
Litulaukka
[muokkaa]Alliaria petiolata. Sipulinmakuinen
Rohtopernaruoho
[muokkaa]Isymbrium officinale.
Piparjuuri
[muokkaa]Armoracia rusticana.
Illakko
[muokkaa]Hesperis matronalis.
Morsinko
[muokkaa]Isatis tinctoria. Morsiuskruunu. Kirjassa Musta tiikeri neanderilaistyttö Morsinko. Siniväriä, jota käytetty mm. Rooman aikaan sotamaalauksissa sekä viikinki Orm Punainen ryöstellessään kaupunkeja. Weid-nimistä väriainetta viljeltiin keskiajalla, kunnes indigo. Keripukkiyrtti.
Vesinenätti
[muokkaa]Rorippa amphibia.
Rantalitukka
[muokkaa]Cardamine parviflora.
Isokrassi
[muokkaa]Lepidium latifolium.
Kevätkynsimö
[muokkaa]Erophila verna. Kukkii vapun aikaan. 4 sisaruslajia. Laji, jossa huomattiin itsepölytyksen merkitys muuntelulle.
Purolitukka
[muokkaa]Cardamine amara. Kertoo lähteen paikan. Talvehtii vihreänä. Sek. luhtalitukkaan.
Metsälitukka
[muokkaa]C. flexuosa.
Luhtalitukka
[muokkaa]C. pratensis. Ei löydy lähteiltä.
Niittylitukka
[muokkaa]Merisinappi
[muokkaa]Cakile maritima. Hietikkojen pioneerikasvi.
Merikaali
[muokkaa]Crambe maritima. Hietikkojen pioneerikasvi.