Voit itse lisätä ja muuttaa sisältöä muokkaa-painikkeiden avulla

Ennen tallennusta suositellaan ottamaan kopio muokkausruudusta (ctrl-a -> ctrl-c)

 Olet itse vastuussa tämän teoksen käytöstä aiheutuvista vahingoista Lue lisää.

Nurmi

Wikikko - kansan taitopankkista
Versio hetkellä 3. syyskuuta 2016 kello 16.59 – tehnyt imported>WikikkoSysop (1 versio tuotiin)
(ero) ← Vanhempi versio | Nykyinen versio (ero) | Uudempi versio → (ero)
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Yleistä[muokkaa]

Nurmen viljely ja palkokasvinurmen viljely korostuu huolehdittaessa maan kasvukunnosta ja lisättäessä typpeä maaperään kasveja apunakäyttäen. Se myös vähentää viljeltävän kasvin kanssa kilpailevien kasvien määrää. Nurmiviljely on tärkeä osa viljelykierrossa. Se myös tuottaa villi- ja kotieläimille sekä hyönteisille ravintoa. Yksivuotisesta nurmesta jää maahan orgaanista ainesta 4 000 kiloa hehtaarille. Monivuotisesta nurmesta 7 000 kg/ha. Juurikasveista syntyy kasvijätettä 1 000 kg/ha. Rehevä apilakasvusto lisää maan typpivaroja noin 150 kg/ha.

Nurmikasveja[muokkaa]

Monivuotiset[muokkaa]

  • Alsikeapila
  • Keltamaite
  • Puna-apila
  • Valkoapila
  • Mailaset
  • Vuohenherne

Yksivuotiset[muokkaa]

  • Härkäpapu
  • Lupiinit
  • Vihantarehuherne
  • Virnat
  • Yksivuotiset apilat

Sijoittamatta[muokkaa]

  • Persianapila
  • Sinimailanen

Seokset[muokkaa]

Viljely tapahtuu usein nurmiseoksin, joita on yksi- ja monivuotisia. Tällaisia ovat esimerkiksi apila-timoteinurmet ja virnaseokset.

Heinänurmiseoksissa esiintyy usein seuraavia kasveja[muokkaa]

Niittynurmikka, nurminata, puna-apila, punanata, raiheinä, ruokonata, timotei,

Viljely[muokkaa]

  • Nurmia käytetään yleensä viljelykierron mukaisesti koko kasvukauden, mutta niitä voidaan käyttää myös aluskasveina viljanviljelyssä (seosviljely), välikasveina tai aikaisin korjatun sadon jälkeen.
  • Kylvetään yleensä keväällä ja kynnetään syksyllä.
  • Hernekaura
  • Ohrakaura

Yksivuotinen rehunurmi[muokkaa]

Säilörehunurmi[muokkaa]

Pellon seleeni pitoisuuden parantaminen luomuviljelyssä[muokkaa]

Vaikka seleeni ei ole kasveille välttämätöntä kasvun kannalta niin on se silti ihmisille ja eläimille välttämätöntä. Naudoilla seleenin puute lisää mm. hedelmällisyysongelmia ja nuorilla eläimillä lihasrappeumia. Koska suomen maaperä sisältää niin vähän luontaisesti seleeniä on sitä lisätty lannoitteisiin ja rehuihin jo muutama vuosikymmen. Luomuviljelyssä on todella vähän tarjolla seleenipitoista hivenlannoitetta, joten helpoin sitä on antaa naudoille kivennäisessä.On kuitenkin muistettava E-vitamiinin saanti, koska se auttaa seleeniä imeytymään elimistöön. Yaralla on joskus ollut seleenipitoisia hivenlannoitteita, mutta ne on poistettu listalta. Tavanomaisen viljelijän on helpompi lisätä seleeniä maaperään, koska esim. Yaralla on tarjolla monia hyviä seleenipitoisia tuotteita. Jos aikoo vaihtaa tavanomaisen viljelyn luonnonmukaiseen, niin kannattaa tarkastaa pellon seleenitilanne ja lisätä nautojen ruokintaan seleenipitoista kivennäistä, jota löytyy esim. Raisiolta.