Metsän jatkuva kasvatus

Yleistä

Metsä kasvaa luontaisena erirakenteiseksi. Tämä tarkoittaa metsää, jossa erilajisia puita on aina taimesta isoihin puihin. Ikähaarukassa tämä voidaan nähdä esimerkiksi metsän sisältävän 0 - 500 vuoden väliltä puita. Nykyisen metsätalouden aikaansaannos on kerroksellinen metsä, jossa puut kasvavat yksilajisena samanikäisenä kasvustona, josta poistetaan muut puulajit ja puiden eri-ikäisyys.

Metsän käsitteitä

• Avohakkuu, metsäviljely, viljelymetsätalous, jaksollinen kasvatus, monokulttuuri, kova metsänhoito, puupelto, tasarakenteiskasvatus
• Alaharvennus
• Alikasvos - puu kehittynyt isompien puiden alle.
• Alikasvoksen raivaus -
• Alikasvosryhmä
• Avainbiotooppi - lähteet, purojen rantavyöhykkeet, erityisen poikkeukselliset kasvupaikat, rotkot, kurut, jyrkänteet, kivikot, hietikot, kalliot, louhikot, vähäpuustoiset suot, harvinaisten eläimien pesäpaikat jne.
• Ensiharvennus - Viljelymetsätaloudessa noin 40 vuoden kohdalla.
• Ensiharvennuksen tuotto
• Erikoispuu
• Erirakenteinen sekametsä - Sisältää kaikenikäisiä ja lajisia puita.
• Geneettinen yksipuolistuminen
• Hakkuukierto
• Hakkuutähde
• Harsintaharvennus
• Harvennushakkuu - Viljelymetsätalouden hakkuu noin 60 vuoden kohdalla.
• Heinittyminen
• Hyvä metsänhoito, luomumetsänhoito - Metsän monimuotoisena kasvaminen.
• Istutus, istutusmännikkö
• Jatkuva kasvatus
• Juuristovaurio
• Kasvatushakkuu
• Kasvuala
• Kerroksellinen metsä - Tehometsätalouden aikaansaannos alikasvoksen raivauksen ja alaharvennuksen ansiosta.
• Korjuu-ura
• Korjuukustannus
• Kuitupuu
• Kulotus
• Kupevan erirakenteinen eli tasaikärakenteinen.
• Kuusivaltaisuus
• Laatu
• Lannoitus
• LLNS-indeksi
• Luonnonmetsä
• Luontaisen uudistamisen hakkuu
  • Suojuspuuhakkuu
  • Siemenpuuhakkuu
• Maanmuokkaus
• Maapuu
• Metsä (isolla alkukirjaimella)
• Metsäekosysteemi
• Metsänkäsittely
• Monikäyttö
• Monimuotoisuus - monipuolinen lajistollinen runsaus kaikissa eliöryhmissä.
• Myyrätuho
• Määrämittahakkuu
• Poimintahakkuu, harsinta
• Puuntuotanto
• Pökkelö
• Raivaus
• Rakennetyyppi
• Rinnankorkeus
• Runkolukujakauma
• Sekametsä, sekapuusto
• Säännöllisen erirakenteinen - Vastaa luonnon normaalia metsän kehitystä.
• Säästöpuu
• Taimettuminen
• Taimikonhoito - Viljelymetsätalouden hoitotoimenpiteen avohakkuun jälkeisinä vuosikymmeninä.
• Talonpoikaisviisaus - Ajatellaan itse, ei tehdä kuin ennenkin tai neuvotaan, kyseenalaistetaan tiede ja talous
• Talous
• Tasaikäinen
• Tasakokoinen
• Tilavuuskasvu
• Tuleva sukupolvi
• Täydennysistutus
• Uudistaminen
• Uudistamiskulu
• Uudistushakkuu
• Uusimuotoinen avohakkuu - Jätetään yksittäisiä säästöpuita ja alikasvosryhmiä.
• Valopuu - esim. mänty, koivu, haapa
• Varttunut metsä
• Verhopuuhakkuu - Jätetään puita suojaamaan taimia
• Vesakontorjunta - Viljelymetsätaloudessa taimikonhoitoon liittyvä kasvintuhoaineen levittämistoimenpide.
• Viljely - Viljellään puita maa-alueella. Päämääränä ei metsä vaan raha.
• Virkistysarvo
• Yläharvennus

Luokittelu

• Perustana puiden koon vaihtelu, ei kehitys- tai ikäluokka.
• Jako normaalisti kuvioihin; kasvupaikan viljavuus, hakkuuvaihe ym.

Kasvupaikat

• Kuusivaltaisia kasvupaikkoja: lehdot, lehtomaiset ja tuoreet kankaat ja vastaavat suot
• Mäntyvaltaisia kasvupaikkoja: kuivahkot ja kuivat kankaat ja vastaavat suot

Talous

• Alikasvoksen säilyttäminen tuo säästöä uudistamiskustannuksissa ja nopeuttaa uudistumista.
• Vuotuinen tilavuuskasvu suurempaa alaharventamattomilla mailla.
• Kustannussäästöt uudistamisessa ja taimikonhoidossa kompensoivat varovaisen hakkuun

Koneet

• Harvennushakkuisiin soveltuvat menetelmät soveltuvat usein erirakenteisten metsien hoitoon.
  • Varottava jäävää puustoa ja maaperää. Pääasiassa hoitotyöt talvikaudella.

Perusteita

• Pyritään säännölliseen erirakenteiseen metsään.
• Huodelhditaan että alikasvosta syntyy riittävästi. Huolehditaan taimista säästämällä ne.
• Pyritään edistämään elinvoimaisen sekametsän kehittymistä.
  • Yleensä tämä merkitsee lehtipuiden suosimista. Haapa ja raita erityisen arvokkaita myös harvinaisten ja uhanalaisten lajien takia.
  • Alikasvoksen elvyttämistä ja nuosuusvaiheen nopeakasvuisuuden editämistä.
• Eri lajien isoja puita jätetään hakkaamatta. Ensimmäisenä valitaan ne joita ei hakata.
• Hakkuut kohdistetaan yleensä huonokuntoisimpiin puihin ja kasvukykyisimmät jätetään kasvamaan.
• Puuttuvia erirakeisen metsän osia pyritään lisäämään. Esim. järeän puuston puuttuessa annetaan sen kehittyä välttämällä alemman jakson puiden hakkuita.
• Pyrittäessä lisäämään valopuiden osuutta, varmistetaan uudistumista ja alikasvoksen nopeaa elpymistä käyttämällä ryhmittäistä jatkuvaa kasvatusta.
• Kuusivaltaisesessa metsikössä hakataan eniten sietäviä ja eniten varjostavia kuusia kasvupaikan mukaan. Tuleva liian hidas uudistumista voidaan edesauttaa voimakkaammalla hakkuulla ja viljelyllä.
• Puulajisuhteita säädellään suosimalla valopuita kuten mäntyä, koivua ja haapaa. Tämä tarkoittaa kuusen ja muiden isojen varjostavien puiden määrän pitämistä aisoissa.
• Jos uudistuminen on liian hidasta tehdään voimakkaampia hakkuita, kylvöä tai taimien istutuksia.
• Leikataan kunkin kasvujakson huippuja jättäen kaikkiin läpimittaluokkiin puita.
• Tasarakenteisen muuntamisessa voidaan käyttää valikoivaa reikäperkausta, jolloin vapautetaan muutama sata paraslaatuisinta ja arvokkainta yksilöä hehtaarille. Ja hyvin kehittyneen alikasvoksen kasvua edistetään.
• Ensiharvennuksessa kehitetään puuston rakennetta säännöllisen erirakenteiseksi sekapuustoksi.
• Pitkälle kehittynyttä tasarakenteista kasvustoa harvennetaan niin että kasvamaan jätetään jonkin verran parhaita pienimpiä puita. Tarvittaessa kevyttä muokkausta edistämään luontaista uudistumista. Myös pienialaisia aukkoja säästöpuineen.

• Uudistuskypsä mänty ja lehtipuu metsä uudistetaan suojuspuu ttai siemenpuuhakkuulla. Suojuspuuhakkuussa jätetään 150-350 runkoa hehtaarille, siemenpuuhakkuussa 20-150 runkoa hehtaarille. Viljavilla mailla jätetään yksittäisiä kuusia.
• Uudistyskypsä lahovikainen kuusikko. Jätetään myös yksittäisiä huonompilaatuisia kuusia.
• Pienaukko on suurimmillaan 1/3 hehtaaria ja tehdään kuljetusurille. Tarvittaessa kevyttä muokkausta, hajakylvöä. Mielellään kulotetaan, hyvä esimerkiksi hakkuutähteille.
• Pienalainen avohakkuu Etelä-Suomessa noin kaksi hehtaaria, Pohjois-Suomessa noin 1,5 hehtaaria.
• Aukeaksi hakattaville jätetään yksittäisiä puita.
  • Avohakkuuta käytetään tapauskohtaisesti, esim. maiseman avaus.
• Hakkuu tehdään kun metsikön hakkuukertymä on lähes 100 kuutiota (m3)/hehtaari. Pienempi jos karu kasvupaikka tai pääosa on tukkipuuta tai muutoin arvokkaampaa.
• Puuta jolla ei ole taloudellista arvoa ei ole syytä hakata.
• Avainbiotooppeja ei käsitellä ollenkaan tai hyvin varovasti 20 m etäisyydeltä.
• Pökkelöitä ja maapuita ei hakata ja korjata, eikä monimuotoisuudelle arvokkaita kuolemaisillaan olevia puita tai turvallisuuden vuoksi muutaman metrin korkeudesta. Harvinaiset puut säästetään.
• Pohjoisessa voidaan kasvattaa keloja jättämättä hakkaamatta isoja mäntyjä.
• Ei voimaperäistä maanmuokkausta, ojitusta, lannoitusta, vesakko- ym. myrkkyjä.
• Ei ajeta samoja korjuu-uria pitkin ja sovitetaan urat luonnollisiin reitteihin ja pienaukkohin.

Lähteet

• Hyvän metsänhoidon opas, Ekometsätalouden liitto, RAK.