Voit itse lisätä ja muuttaa sisältöä muokkaa-painikkeiden avulla

Ennen tallennusta suositellaan ottamaan kopio muokkausruudusta (ctrl-a -> ctrl-c)

 Olet itse vastuussa tämän teoksen käytöstä aiheutuvista vahingoista Lue lisää.

Moottorisaha

Wikikko - kansan taitopankkista
Versio hetkellä 15. joulukuuta 2023 kello 20.18 – tehnyt Wikikkosysop (keskustelu | muokkaukset)
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Johdanto

MOOTTORISAHA ON VAARALLINEN TYÖVÄLINE. TUTUSTU KÄYTTÖOHJEESEEN JA NOUDATA SITÄ

Moottorisaha on nimitys, jota käytetään polttomoottorikäyttöisestä käsillä käytettävästä ketjusahasta. Ketjusahoja on myös sähkökäyttöisiä, mutta yleensä niitä ei nimitetä moottorisahoiksi vaan sähkösahoiksi. Moottorisaha on yleensä kaksitahtinen, puun kaatoon, katkaisuun ja monipuoliseen puun työstöön tarkoitettu työväline, esimerkiksi hirrenveistoon. Sitä voidaan käyttää myös monenlaisien puupohjaisten materiaalien työstöön rakentamisessa, saneerauksessa ja puusepänteollisuudessa.

Avoimesta terärakenteestaan ja voimakkaasta voimanlähteestään johtuen moottorisaha on kätevyytensä lisäksi myös vaarallinen käyttäjälleen, joten tutustu aina moottorisahan käyttöohjeisiin, ja huolehdi työturvallisuudesta. Moottorisahaan liittyy esimerkiksi vaarallinen takapotku, jota ei välttämättä tiedä, jos siitä ei ole kuullut tai lukenut!

Saha on syytä valita käyttötarkoituksen mukaan eli tehdäänkö metsätöitä harrastuksena vai ammatiksi, veistetäänkö hirsitaloja harrastuksena vai ammatiksi vai pätkitäänkö vain polttopuita ja millaisia polttopuita. Polttomoottorikäyttöisen moottorisahan sijaan kevyt sähkösaha soveltuu paremmin esimerkiksi polttopuiden katkaisuun sahapukilla.

Yleinen virhe sahaa ostettaessa on ostaa tarpeeseen liian painava ja ylimitoittu saha, jotta siinä olisi kasvunvaraa vaativampiin töihin. Yleensä järkevämpää on ostaa malliston kevyemmästä päästä yleiskäyttöön ja vaihtaa suurempaan jos aihetta ilmenee. Sahojen teknisissä tiedoissa mainitut pieneltä tuntuvat painoerot voivat sahaa käytettäessä olla hyvinkin merkittävät. Kalliimpi saha on yleensä tehokkaampi, mutta samalla se ei ole välttämättä suurempi kooltaan tai painoltaan.

Toinen yleinen virhe on ostaa liian halpa saha kun tarve on pieni. Moottorisahan luotettavuus ja hyvät käyttöominaisuudet vaativat kuitenkin aina jonkinverran panostusta sen valmistamisessa mikä näkyy väistämättä hinnassa. Halpasaha voi silti olla hyvä ostos, jos osaa asettaa odotukset oikein sijoitettuun pääomaan nähden.

Kuvassa moottorisahan kyljessä näkyvä sininen muovisuoja on tarkoitettu käytettäväksi ainoastaan pakkasilla. Muovisuojan oikealla puolen on korkki 98E+2T-öljylle ja vasemmalla puolen korkki teräketjuöljylle.

Sahamerkeistä

Laadukkaita Suomen olosuhteisiin sopivia sahoja ovat esimerkiksi Husqvarna, Stihl ja Jonsered. Muita saatavilla olevia laadukkainakin pidettyjä, joskin harvinaisempia merkkejä on Echo/Shindaiwa ja Dolmar/Makita. Muita myytävillä olevia merkkejä ovat esimerkiksi Poulan, Partner Oleo-mac, Homelite, Einhell ja Stiga. Viimeksimainittuja myyntiartikkeleita harkittaessa kannattaa ottaa selville varaosapalvelun ja huoltojärjestelmän saatavuus. Vaikka internetin aikana vaikeisiinkin hankintoihin on saatavilla maailmalta apua, niin vaivansa niissä on siltikin verrattuna valtamerkkien kattavampaan kotimaan palvelupisteisiin. Osa halpasahoista voi olla hinnaltaan ja laadultaan sitä luokkaa, ettei korjaaminen edes kannata, vaikka osia saisikin. Niihin pitää suhtautua lähes kertakäyttötuotteina.

Hyvä yleissaha maksaa vähintään noin 300–800 euroa (2014). Myös osan ns. laatumerkkien halvimmista malleista on melko "heppoisia", johtuen hintakilpailullisista syistä. Markettisahojen tai "kiinansahojen" paineesta johtuen myös suurien laadukkaina tunnettujen valmistajien on ollut pakko vastata syntyneeseen kysyntään tuottamalla vastaavan laatuisia ja hintaisia sahoja malliston alkupäähän. Laadullisesti ne eivät merkistään huolimatta missään tapauksessa vastaa emokonsernin kalliimpia malleja. Lisäksi ne valmistetaan eri tehtaassa ja maassa kuin laatusahat. Husqvarna-konsernin markettisahat tunnistaa kulmikkaammasta ulkonäöstä, hinnasta ja "valmistettu ruotsissa"-tyyppikilven puutteesta.

Varusteet

Sahaa käyttäessä tulee pukeutua turvavarusteisiin. Laki ei tätä määrää, mutta onnettomuuksia tapahtuu ammattilaisillekin ja hyvissä varusteissa sahan käyttäminen vaativissa tilanteissa on turvallisempaa ja mukavaa sääolosuhteetkin huomioiden.

Ks. sivu Metsätyövarusteet.

Moottorisahan käyttäminen

Bensiini ja 2-t öljy

2-tahti öljyä

2-tahtiöljyä sekoitetaan aina puhtaan polttoaineen sekaan, ei valmispolttoainesekoitukseen. Katso käyttöohjeista oikea sekoitussuhde! Ei liian paljon öljyä, eikä liian vähän! Liika öljymäärä palaa karstaksi ja kerääntyy aikaa myöden mm. moottorin laakereihin ja lyhentää niiden ikää. Vähäinen öljymäärä taas aiheuttaa kiinnileikkautumisvaaran. Käytä laadukasta 2-tahtiöljyä. Älä käytä perämoottoreihin tarkoitettua öljyä, siitä syntyy moottorin kiinnileikkaamisvaara.

Polttoainetta kannattaa sekoittaa täyttöastiaan kerralla enemmän, mutta kuitenkin määrä, jonka pystyy käyttämään muutamassa viikossa tai parissa kuukaudessa. Bensan laatu heikkenee seisotettaessa siihen lisättyjen aineiden haihtuessa! Polttoainetta ei myöskään saa sekoittaa sahan tankissa, koska on olemassa vaara että ainesosat eivät sekoitu riittävästi.

Viime vuosien ilmiö on kauppoihin ilmestyneet valmispolttoainesekoitukset, jotka sisältävät jo sekoitetun öljyn, polttoaineen sekä muita lisäaineita. Ns. "pienkonebensa" tai alkylaattibensiini on korkeammin jalostettu tuote ilman bentseeniä. Se palaa puhtaammin ja vähentää pakokaasujen myrkyllisyyttä. Sen valmistuksessa käytetään ainoastaan parafiineja, jotka ovat polttoaineen korkealaatuisin ainesosa. Se ei sisällä lainkaan mm. olefiineja, aromaatteja, rikkiä, etanolia, tai bentseeniä, minkä vuoksi sen pakokaasupäästöt ja haihtuma ovat hyvin pienet. Pienmoottoribensiini alentaa moottorin käyntilämpötilaa, vähentää moottorin likaantumista ja pidentää sen käyttöikää, sekä pitää hengitysilman ja ympäristön puhtaampana kuin autobensiinit. Se on myös tavallisiin polttoaineisiin verrattuna lähes hajuton, joten se on miellyttävämpi tankata ja käyttää. Niitä saa sekä 2-t että 4-t -versioina. Alkylaattibensiini ei kuluta kumiosia ja säilyy huomattavasti paremmin kuin tavallinen polttoaine.

Yleissuositus on pienkonebensa tai 98E + laadukas moottorisaha 2T-öljy

Esimerkiksi öljyä ~2 %: 2 % saadaan, kun 10 litraan sekoitetaan 2,04 desilitraa öljyä.

Eräs hyvä ja yksinkertainen tapa sekoittaa sahabensiiniä on ostaa annosteluöljypurkki. Joitakin sahamoottoriöljyjä myydään litran muoviastiassa jossa on kaksi korkkia ja kaksi säiliötä ja sisäinen kanava näiden välillä. Öljyä puristetaan kanavaa pitkin isommasta säiliöstä pienempään kunnes se täyttyy. Tämän jälkeen korkki avataan ja sisältö tyhjennetään yleensä viiteen litraan bensiiniä. Tai purkissa mainittujen ohjeiden mukaan.

Eli 1  litraan 0,2 dl 2-tahtiöljyä
    3  litraan 0,6 dl 2-tahtiöljyä
    5  litraan 1,0 dl 2-tahtiöljyä
    6  litraan 1,2 dl 2-tahtiöljyä
    10 litraan 2,0 dl 2-tahtiöljyä TAI 2.5 dl 2-tahtiöljyä

Kun moottorisaha antaa "merkin", pätkäisee sahattaessa, on se yleensä merkki että bensa loppuu. Tällöin kannattaa moottorisaha sammuttaa heti ja tankata. Muulloin saha käy hyvin laihalla seoksella, eikä se ole hyväksi moottorille ja lisäksi sahan käynnistäminen uudestaan on helpompaa. Jos sahaat kovilla kierroksilla, saha kuumana, ja bensa loppuu tällöin, kannattaa myös välittömästi tankata ja käynnistää saha heti uudestaan. Tämä sen takia, samoin kuin kovan sahauksen päätyttyä kannattaa saha jättää "tasaantumaan" tyhjäkäynnille. Nämä keinot saattavat pidentää sahan käyttöikää.

Kombikannu, jossa isompi säiliö polttoaineen ja 2-tahtiöljyn sekoitukselle ja pienempi säiliö teräketjuöljylle. Tällä kannulla polttoaineen lisääminen sahaan on helppoa, koska ylivuotomahdollisuutta ei synny. Täyttöputki painetaan sahaa vasten tasaisesti täysin sahan täyttöaukkoa vasten ja bensan tulo kanisterista loppuu automaattisesti kun sahan säiliö on täynnä. Kuljetuksen ajaksi täyttöputket käännetään kannun sisäpuolelle ja suljetaan kierrekorkeilla.

Käynnistys

Lue moottorisahakohtainen käynnistysohje. Kaikissa sahoissa ei ole seuraavassa kuvattua sylinterissä olevaa "kevennintä".

Kylmäkäynnistys

Useimmat moottorisahat lähtevät kylmänä käyntiin seuraavalla tavoin:

  1. Stop-painike pois päältä.
  2. Jos sylinterissä on "puristustenalennuspainike", painetaan se alas.
  3. Ryyppy täysin päälle, ei kosketa ollenkaan kaasuvipuun.
  4. Jos sahassa on ryyppypainike eli kuminen kuppi jota painamalla polttoainetta pumpataan kaasuttimeen, niin paina ohjeessa mainittu määrä (esim. 4–6 painallusta).
  5. Vedetään sahaa käyntiin kunnes se "lupaa" eli hörähtää, mutta sammuu samantien.
  6. Painetaan "hörähdyksen" jälkeen heti ryyppy pois päältä, ei vieläkään kosketa kaasuvipuun.
  7. Jos sylinterissä on "puristuksenalennuspainike", painetaan se uudestaan alas.
  8. Vedetään saha käyntiin.
  9. Annetaan koneelle kierroksia kelin mukaan.
  10. Jos sammuu taas, toistetaan kohdasta kaksi.
  • Ei tarvita mitään ylimääräistä räpeltämistä kaasuvivun tai ryypyn kanssa. Kohdassa 5 voi joutua joskus vetämään kymmenkuntakin kertaa ennen kuin saha hörähtää. Jos saha tällöin jää käyntiin, painetaan ryyppy pois käsin ja annetaan kaasua.
  • Kohdassa 4 voidaan aloittaa vedot muutamilla hitailla vedoilla, joiden tarkoitus ei ole käynnistää sahaa, vaan siirtää polttoaineilmaseosta sylinteriin ja vasta näiden hitaiden vetojen jälkeen vedetään nopeammat, käynnistävät vedot. Tällöin ei tarvitse turhaa "rykiä" käyntiin ja käyttää polttoaineen siirtoon voimia. Tämä tällainen ammattilaisen vinkki.

Lämpimänä käynnistys

Useimmat moottorisahat lähtevät lämpinämä käyntiin seuraavalla tavoin:

  1. Stop-painike pois päältä.
  2. Jos sylinterissä on "puristuksenalennuspainike", painetaan se alas.
  3. Vedetään pari kertaa hitaasti vetonarusta yrittämättä käynnistää sahaa.
  4. Vedetään saha käyntiin yhdellä kerralla vetämällä terävästi vetonarusta.

Kohta 3) ei ole pakollinen, mutta näin tehtäessä saatetaan vähentää terävämpien vetojen tarvetta.

Kuumana käynnistys / helteellä käynnistys

Erityisesti kesähelteellä saattaa alkaa ilmestyä käyntiinlähtöongelmia, muutoin täysin toimivaan sahaan. Kyse on ilmeisesti bensan kaasuuntumisesta. Yksinkertaisesti saha ei saa polttoaineseosta käynnistyäkseen. Tämän näkee mm. avaamalla tulpan, joka ei välttämättä ole kastunut polttoaineesta. Saha lähtee käyntiin yleensä ryypyllä. Osa ammattilaisista sammuttaa myös sahan tällaisella säällä ryypyllä, joka saattaa helpottaa pian uudestaan tapahtuvaa käynnistystä.

Moottorisahan käynnistysasento

Moottorisahaa näkee usein revittävän käyntiin jos minkälaisissa asennoissa. Onpa näissä käynyt useampi onnettomuus. Vaarallisin lienee vetää käyntiin terälaippa haarojen välissä, vitsi, vitsi... Ehkä vaarallisin on, kun roikotetaan pelkästään sahaa etukahvasta ja vedellään käyntiin. Saha saattaa tällöin yllättäen nousta raavaankin käyttäjän käsissä asentoon, jossa jo käyntiin lähteneen sahan pyörivä terälaippa osuu käynnistäjään. Katso sahan ohjekirjasta oikea käynnistysasento. Erinäisiä käynnistysotteita voisivat olla seuraavat:

  • Saha asetetaan maahan ja toisen jalan kantapää asetetaan takakahvan yli siinä olevan "levikkeen" päälle painaen saha tukevasti maata vasten. Toisella kädellä painetaan sahaa etukahvasta maata vasten. Tämä on tukeva asento.
  • Sahan takakahva asetetaan yhteenpuristettujen haarojen väliin tukevasti ja toisella kädellä pidetään etukahvasta.

Perusote ja asenne

Pidä aina kiinni moottorisahasta tukevalla otteella ja valppaalla mielellä. Peukalo etukahvan kaaren alla ja saha vartalon lähellä. Älä pelkää sahaa, mutta kunnioita!

Moottorisahan käytön aikana on hyvä pyyhkäistä imuaukon ritilä välillä puhtaaksi. Talvella imuaukon ritilän suojaksi asetetaan muovinen suoja lumea vastaan. Sylinterin jäähdytysrivat kannattaa pitää puhtaina estäen näin moottorin ylikuumeneminen. Ripojen puhdistukseen voi käyttää puutikkua, ei terävää metallia, joka naarmuttaa ja synnyttää tartuntapintoja lialle. Huolehdi että kaikki ruuvit ja mutterit ovat kireällä.

Takapotku

Kuvasta nähdään, kuinka laudan läpi lähdetään sahaamaan niin, ettei takapotkua synny. Jos terä työnnettäisiin kohtisuorassa lautaan nähden, ei sahaus onnistuisi näin helposti.

Takapotkun aiheuttaa terälevyn kärjen yläosan neljännes (1/4). Takapotkussa saha lähtee salamannopeasti ylöspäin ja saattaa osua esimerkiksi sahaajan otsaan. Potku voi olla niin nopea ja voimakas, että se osuu kypärään heittäen sen pois päästä. Sahaa ei saa kohdistaa puuhun terälevyn kärki edellä (tai jos niin tekee, on osattava tehdä se oikein aloittamalla terän alaosan neljänneksellä. Hirrenveistäjät ja veistoksia tekevät käyttävät sahaa usein nopeasti, mutta hekin pitävät tästä asiasta huolta.

Puun kaataminen, karsinta ja katkaisu

Hirsirakentaminen

Ks. myös sivut:

Hirsirakentaminen
Hirsityövälineet

Huolto

Katso ohjekirjasta huolto-ohjeet. Huoltokohteita, jotka joutuu jossain vaiheessa purkamaan ja puhdistamaan ovat mm. ilmanpuhdistin (ilmpanputsari), sytytystulppa, käynnistin, terälaite ja tarvittaessa äänenvaimennin.

Terälaite

Bioöljyn voi puhdistaa heti käytön jälkeen rätillä ja bensalla. Laipan reunoista viilataan ketjun kuluttamat kierteet ajoittain pois lattaviilalla. Terälaippa käännetään riittävän usein ohjeen mukaisesti.

Teroitus

Kuvassa on sahasta irrotettu teräketju. Ketjun yläpuolella vasemmalla on leikkuuhammas eli kouruhammas ja sen edessä alennushammas. Kuvassa vasen pari teroitetaan katsojan puolelta ja oikea toiselta puolelta.

Terävä ja oikein teroitettu ketju lisää turvallisuutta, tarkkuutta, laatua ja tehokkuutta. Teroitus terävällä viilalla vie muutaman minuutin ja se kannattaa tehdä jos tuntee ettei saha ei enää painu puuhun omalla painollaan. Jos ei lastua synny tai terä vetää pahasti suoraan sahatessa, on vika useimmiten ketjussa tai mahdollisesti myös laipassa. Myös laippa on ajoittain uusittava, ja teräväksi teroitettu tai uusikaan ketju ei kuluneessa laipassa leikkaa niin hyvin kuin uudessa.

Työkalut

Välineet teroitukseen: pyöröviila vaihdettavalla kädensijalla, lattaviila ja viilaohjain. Kuvassa näkyvää irtainta viilaohjainta näppärämpi ja nopeampi käyttää on viilaohjain joka kiinnitetään pyröviilaan.

Pyöröviiloja on erikokoisia: 4.0mm eli 5/32", 4.5mm eli 11/64", 4.8mm eli 3/16" ja 5.5mm eli 7.32". Ketjutyypin mukaisia pyöröviiloja ovat:

  • 0,325 - pyöröviila 4,8 mm/teräväkulmainen 4,5 mm,
  • 3/8 - 5,5 mm,
  • 0,404 - 5,5 mm,
  • 1/4 - 4 mm

Viilausohje

  • Ennen teroitusta puhdista likainen ja teräketjuöljyinen ketju sahaamalla esimerkiksi kannonpäätä ja sammuttamalla saha välittömästi. Voit myös sahata pienen puun läpi piston sopivaan työkorkeuteen vetävällä ketjulla ja näin saada "teroituspenkin", kuitenkin niin että pystyt pyörittämään terää. Vedestä tai öljystä märkää ketjua on hankala teroittaa. Paineilmalla voidaan myös puhdistaa.
  • Tarvittaessa kiristä ketju ennen teroitusta.

    • Löysää laipan kiristysruuvit, kiristä ketju säätöruuvista. Kun kiristät laipan, laita saha esimerkiksi puuta vasten kuten kuvassa tai nosta laippaa sen kärjestä käsin samalla tai nosta ketjua yläpuolelta, että syntyy rako ketjun ja laipan väliin.

  • Myös laippa tulee välillä kääntää, viilata laipan reunat ja tarvittaessa jos ketju hölskyy pahasti vaihtaa koko laippa.
  • Istu kannolle ja tue sahaa jaloilla, viilaten molemmat suunnat muuttamatta sahan asentoa. Viilaus voidaan suorittaa myös työpöydällä seisoaltaan tai istuen.
  • Teräsärmän kulma on oikea kun viilauskulma, etukulma ja viilan koko ovat oikein:
Viilauskulma on noin 25-30 astetta
Jäistä ja kovaa puuta sahattaessa ? astetta
Pehmeää puuta sahattaessa ? astetta
Hirrenveistossa noin 30 asetetta
  • Kuvissa nähdään kuinka viilaohjuriin on merkitty eri viilauskulmat.

  • Tarvittaessa voi tussilla esimerkiksi merkitä hampaan sen päälipinnasta, mistä viilauksen on aloittanut.
  • Pyöritä ketjua eteenpäin laippaa pitkin, niin et revi sormia juuri teroitetuissa hampaissa.
  • Viilattaessa painetaan viilaa hieman teräsärmää kohti, takaisin vedettäessä kevennetään. Viilaus tapahtuu siiten työntöliikkeessä. Viilan tulee pyyhkiä koko teräsärmää viilaustyönnön ajan.
    • Yleensä kolme viilaustyöntöä on riittävä per hammas, kun terä ei ole liukas ja viila on hyvä.
  • Etukulma eli kun viilaa vedetään syvennyksen tason suuntaisena korkeus- ja sivusuunnassa saadaan noin 90 asteen etukulma. Matala varsi (eli paina hiukan viilan kahvaa alaspäin) tekee suuremman kulman ja vähemmän ärhäkän ketjun, korkea varsi taas pienemmän kulman ja ärhäkän ketjun.
    • Kun hammasta katsotaan sivustapäin voidaan nähdä että se on saattanut kulua kourumaiseksi, eli sen yläreuna on edempänä kuin alareuna. Kyseessä on nk. haukannokka, mikä esimerkiksi hirrenveistossa ei ole hyvä. Se poistetaan em. keinoin painamalla vartta hiukan alaspäin vaakatasosta. Hirrenveistossa ketjun ei tule "pomppia" sahattaessa.
    • Kuvassa nähdään kuinka sormet tukevat ketjua läheltä viilaa ja viila on lähes vaakatasossa, ehkä hiukan viilan kädensija on painettuna alaspäin haukannokan välttämiseksi.

Alennuksen viilaus

Laadukkaita viiloja, joita voi olla vaikea löytää, kun ne eivät kulu yhtä nopeasti liukkaiksi..

Alennushammas on leikkaavan hampaan edessä oleva pieni hammas, se määrää miten syvälle leikkuuhammas pureutuu. Liian suuri porrastus lisää takapotkun vaaraa ja heikentää tarkkuutta, mutta tulosta syntyy nopeammin. Liian vähäinen taas alentaa sahauksen tehoa. Jos alennusta ei ole tehty pitkään syntyy leikkuutuloksena lähes hienoa sahanpurua, josta tietää että viimeistään nyt on aika viilata alennus. Oikein teroitettu alennushammas myös huolehtii, että terä painautuu puuhun sahan omasta painostaan. Alennuksen viilaus tapahtuu joka 3. tai 4. teroituskerralla.

Alennushampaiden kärjet viilataan 0,6-0,8 mm leikkuuhampaita (kouruhampaita) matalammalle, kylmänä vuodenaikana kovassa puussa 0,5-0,7 mm, lämpimällä säällä pehmeässä puussa voidaan käyttää 0,8 mm.

Käytettäessä viilaohjainta, tasoitetaan alennushampaan kärki ohjaimen tasalle. Viilaa samalta puolelta kukin alennushammas kuin viilaisit leikkuuteränkin. Aseta ohjuri niin, että se tukee viilattavaa hammasta sen takaa, eli hammas ei pääse väräjämään viilaa työnnettäessä.

Terän saa pehmeämmin purevaksi viilaamalla alennushampaan alla oleva ketjun osa viistosti ohenevaksi, riittää kerran tehdä terälle.

Helppokäyttöinen viilaohjuri (file holder), mutta osa kyseisistä malleista kiristettäessä saattaa vääntää pyöröviilan käyräksi. Kuvassa veistäjä tarkastelee juuri viilan suoruutta kiristyksen jälkeen. Tällainen ohjuri on usein helppokäyttöisempi ja nopeampi kuin pienet ketjun päälle asetettava, joiden päällä viilaa kuljetetaan. Näissä pienissä myös telat kuluvat ja niiden tarkkuus näinollen heikkenee.

Katso moottorisahan teroituksesta oma sivu

Moottorisahan korjaus

Yleisavain sytytystulpan ja teräketjun irrottamiseen ja säätämiseen.

Käyttöohjeissa ei yleensä neuvota moottorisahan korjaamista, vaan se neuvotaan teettämään korjaamiseen erikoistuneissa liikkeissä. Älä siis korjaa, jos et tiedä mitä olet tekemässä! Seuraukset voivat olla hengenvaaralliset tai yksinkertaisesti rikot sahan Sahan korjaus ei kuitenkaan välttämättä ole kovin vaikeaa.

Vian pikadiagnoosi

Kaikille polttomoottorisahan käyttäjille on varmasti tuttu tilanne kun moottorisaha ei lähde käyntiin. Silloin on hyvä suorittaa muutama perusjuttu vian haarukoimiseksi ennen suurempiin toiminpiteisiin ryhtymistä:

  1. Käynnistämisessä on sählätty ryypyn kanssa ja sytytystulppa on märkä bensasta. Irrota tulppa, puhalla tuppa kuivaksi. Laita ryyppy pois päältä ja vetele narusta muutaman kerran ennen tulpan asentamista takaisin.
  2. Onko tankissa tuoretta bensaa? Bensan sijaan moottorisahan polttoainesäiliöön on kaadettu epähuomiossa teräketjuöljyä?
  3. Onko virtakytkin oikeassa asennossa?

Jos vieläkään ei onnistu siirrytään seuraavaan vaiheeseen:

  1. Testataan tuleeko kipinä? Eli kansi auki ja sytytystulppa auki. Tulppa hattuun kiinni ja tulpan pää sylinteriin kosketuksiin tai ruuvimeisseliä apuna käyttäen. Vedetään käynnistimestä ja katsotaan tuleeko kipinä? Jos ei vika on sähkössä. Yleensä tulpan vaihto auttaa.
  2. Jos kipinä tulee tutkitaan polttoaineen saanti. Vedetään käynnistimestä muutama kerta ja tutkitaan kastuuko tulppa ja haiseeko bensiini? Jos ei haise ja tulppa on kuiva viittaa bensiinin saanti ongelmiin. Jos tulppa on likomärkä eikä tulpan ja kampikammion kuivaaminen käynnistimen tyhjävedoilla tulppa auki auta, viittaa bensiinin vuotamiseen, kaasuttimen tulvimiseen (kalvot).

Yleensä tämän jälkeen on viisainta keskeyttää työt ja siirtää loput vikaselvittelyt korjaustiloihin.

  • Kannattaa ottaa huomioon että pitkään tai jonkin aikaa seisoneilla moottorisahoilla on taipumusta nukahtaa eli siirtyä ns. talviunille. Sahassa ei tarvi olla mitään erityistä vikaa vaikka ei lähdekään käyntiin. Tulpan avaus ja kuivaus operaatio pitää suorittaa muutamaan kertaa kunnes saha alkaa toimimaan. Tämä on täysin normaalia. Samassa yhteydessä kannattaa varmuuden vuoksi korvata ylivuotinen bensiini tuoreella.

Lähtee käyntiin, mutta pätkii tai sammuu muutamassa sekunnissa

Saha lähtee käymään ja käy tyhjäkäynnillä tämän jälkeen. Kun sahaa kuormitetaan antamalla kierroksia tai aloittamalla sahaus, se hyytyy ja saattaa sammua. Sahaamisesta ei tule yhtään mitään.

  • Todennäköisesti syynä on: Husqvarnan (husku) tai Stihlin (tilhi) kaasuttimen alapuolella on kansi, jonka alla kaasuttimen rungossa on pieni metalliverkkosuodatin, joka voi olla mennyt tukkoon hienosta polttoainetankin suodattimen läpi kulkeutuneesta "pölystä". Metalliverkon pyyhkiminen saattaa riittää ratkaisemaan ongelman.
  • Muita syitä voivat voivat olla:
    • onko tankissa riittävästi polttoainetta (ei vahingossa teräketjuöljyä) tai onko polttoaine seissyt tankissa vuosia. Polttoaine ei nyt vanhene ihan kuukaudessa tai talvessa kuitenkaan.
    • onko sytytystulpassa piikkiä, kärkiväli on oikea tai sytytystulppa liian vanha. Vaihda sytytystulppa uuteen kyseiseen sahaan tarkoitettuun. Sytytystulppa on vioittunut ja täytyy vaihtaa uuteen. Sytytystulpan kärkiväli muuttunut tai välissä pieni karstapiikki. Välin pitää siis olla oikean suuruinen ja vapaa liasta. Väli katsotaan rakotulkilla. Usein väli on peukalon kynnen paksuinen. Tulpan kunnon voi kokeilla irrottamalla sytytystulpan, kytkemällä siihen tulpan hatun takaisin ja pitämällä sitä moottorin metalliosaa vasten samalla kun vetää käynnistimestä sahaa käyntiin. Jos kipinää ei synny tai se on hyvin heikko, saattaa uusi sytytystulppa ratkaista asian. Ehjässä tulpassa on kyseessä toistuvat peräkkäiset kipinät, ei jatkuva palaminen.
    • onko sytytystulpan johto sytytystulpanhatussa tukevasti kiinni. Ensin brake cleaneria tulpanhattuun ja tulpan päähän, sitten esim. crc:tä tai vastaavaa haihtuvaa öljyä.
    • onko polttoainetankissa oleva polttoainesuodatin vaihdettu milloin, olisiko pahasti tukossa. Suodattimen läpi pystyy puhaltamaan suulla melko kevyesti. Koukataan se tankista esimerkiksi rautalankakoukulla tai pitkillä kärkipihdeillä. Irtoaa vetämällä letkusta. Likaantunut vaihdetaan. Sopii vaihtaa myös säännöllisesti ilman ongelmiakin.
    • onko ilmansuodatin likainen tai täysin tukossa. Sen puhdistaminen puhtaalla bensalla tai astianpesuaineella tai brake cleanerilla sumuttamalla. Tarvittaessa uusiminen auttaa, koska osan ei maksa paljoa.
    • onko äänenvaimennin niin pahasti karstoittunut, että pakokaasujen virtaus häiritsee käyntiä. Karstoittuminen alentaa sahan tehoa ja aiheuttaa käyntihäiriöitä. Äänenvaimennin irrotetaan ja se voidaan puhdistaa kaasupuhalluslampulla (toholla) eli tulella. Karstaa syntyy sahattaessa paljon puolikaasulla ja bensaan lisätään "varmuuden vuoksi" yliannos 2-tahtiöljyä. Kokemuksen mukaan valmiin 2T-alkylaattibensiinin käyttö poistaa karstoittumisongelman kokonaan.
    • onko kaasuttimen säädöt pielessä. Oletko vaihtanut esimerkiksi polttoainetta omasekoitteesta valmissekoitteiseen.
    • onko polttoaineletku puhki. Kaada bensa tankista pois ja kaiva esimerkiksi kärkipihdeillä suodatin aukosta ulos. Irrota suodatin ja irrota letku myös kaasuttimen päästä. Puhalla letkuun suullasi selvittääksesi vuotaako se. Husku 353G-sahassa letku kulkee ainostaan kaasuttimesta tankkiin rungon läpi noin sentin mittaisessa "tunnelissa". Jos huskun bensaletku tarvitsee uusia, täytyy kaasutin ja sen alla oleva muovilevy irrottaa. Yleinen Stihlin vika tässä ongelmassa.
  • onko kaasuttimessa roskia, ohuet kanavat tukossa, jota voidaan yrittää poistaa purkamalla kaasutin ja puhdistamalla paineilmalla jokaisesta mahdollisesta reiästä tai viemällä kaasutin ultraäänipuhdistukseen huoltoliikkeeseen. Myös puhdistusliuoksia tai bensassa liottamista voi kokeilla. Joskus kaasuttimessa on keltaista "pihkamaista" mönjää, joka on jumittanut esim. neulaventtiilin ja sitä on joka puolella.
    • onko kaasuttimen kalvot, ala- ja yläpuolella vaihdon tarpeessa. Ne väsyvät ajan kuluessa. Ota kaasutin mukaan tai kopioi tarkasti kaasuttimen kyljessä olevat numerotunnukset.
    • onko kaasuttimen neulaventtiilimekanismi väsynyt. Taivuta hiukan...
    • onko sylinterin kyljessä naarmuja merkkinä kiinnileikkaamisesta. Näkee kun poistaa äänenvaimennin (helpompaa) tai kaasuttimen ja pyörittää vetonarusta moottoria. Yleensä naarmut tulevat pakosarjan puolelle.
    • onko kiertokangen ym. stefat uusinnan tarpeessa
    • onko virtalaite / sytytyslaite vaurioitunut ja se täytyy uusia (n. 100 euroa (2008))

Käy kuin konekivääri

Saha lähtee käymään, mutta käy pätkien. Sahaamisesta ei tule mitään, koska kierrokset eivät nouse tai nousevat normaaliksi vähäksi aikaa. Erä syy saattaa olla hajonnut virtalaite. Tällöin myös uusikin tulppa saattaa hajota heti. Husqvarnassa virtalaite maksaa noin 100 euroa (2008). Käytettyjä halvemmalla. Katso myös kohta Lähtee käyntiin, mutta pätkii.

Moottorisahan säätäminen

  • Moottorisahan kaasuttimessa saattaa olla kolme säätöruuvia, L ja H. Kirjaimet tulevat sanoista Low ja High ja niitä voi nimittää myös Laiska ja Hurja. Kolmas ruuvi on T, LA, joutokäynti l. tyhjäkäynti. L säätää sahan kiihtyvyyttä ja matalia kierroksia eli polttoaineen saantia tyhjäkäynnillä. H säätää kuinka paljon kierroksia saha ottaa kaasu pohjassa eli saa tällöin polttoainetta.
  • Ruuvien perusasetus on ruuvit kiinni (myötäpäivään) ja 1 kierros auki. Joutokäynti niin, että terä ei pyöri. Merkitse vaikka tussilla merkki ruuvimeisseliin, niin tiedät milloin kierros tulee täyteen. Ruuvien aukiolo saattaa vaihdella 1 - 2 kierroksen välillä ja pienikin kääntö, esim. 1/6 voi vaikuttaa merkittävästi. Todellista hienosäätöä. Sahoissa voi olla myös poikkeavia ohjeita jotka on syytä tarkastaa käsillä käyttöohjeista.
  • Sahan säätö tehdään yleensä se tehdään korvakuulolla. Ja siitä johtuen vinkit ja temput voi olla tekijästä riippuen aikamoista taidetta. Liikaa kierrättämistä pitäisi välttää laihan seoksen välttämiseksi. Varmempaa on säätää parhaista kierroksista hieman "ropeltamaan" jottei menisi laihalle, joka voi aiheuttaa sahan särkymisen.
  • Kun säädöt täytyy tehdä täysin uusiksi. Huom! Tämä on vain eräs tapa suorittaa säätö.
  1. kiristä teräketju normaaliksi, eli ei roiku, eikä ole pinkeä.
  2. vaihda tankkiin tuore polttoaine, jossa oikea 2-T -öljyn sekoitussuhde ja jota aiot jatkossa käyttää. Polttoaine, on se sitten vanhaa, valmista pienkonepolttoainetta tai omaa sekoitetta saattaa vaikuttaa käyntiin merkittävästi.
  3. puhdista ilmansuodatin
  4. L täysin kiinni (kevyesti myötäpäivään loppuun asti) ja 1 kierros auki perusasetukseksi
  5. H täysin kiinni ja 1 kierros auki jos aiot käyttää sahaa kierroksilla lämpimäksi TAI voi olla myös täysin kiinni jos annat röpsöttää lämpimäksi tyhjäkäynnillä tai saha on jo muuten lämmin. Lämmin ei tarkoita auringossa ollutta sahaa ;)
  6. T tai LA (joutokäynti) jonkun verran myötäpäivään.
  7. ryyppy täysin päälle, nykäisy kunnes hörähtää, ryyppy heti puolille tai pois ja nykäisyt käyntiin
  8. käytetään kone lämpimäksi. Tarvittaessa säädetään L-suutinta ja tyhjäkäyntiä, jotta saadaan pysymään käynnissä. Sahan säätö tehdään aina lämpimänä, ei kylmänä! Jos säädöt kylmänä, saha sammuu joutokäynnillä kuumana.
  9. suurenna joutokäyntiä tai vähintään niin, että pysyy käynnissä
  10. H täysin kiinni. H-suuttimella ei ole merkitystä kun säädetään L-suutinta tyhjäkäynnillä. Toisin sanoen saha käy vaikka H on kiinni. H tulee peliin vasta annettaessa kierroksia. Polttoaine kaasuttimeen tyhjäkäynnillä tulee siis L-suuttimen kautta.
  11. ensin säädetään L-suutin, sitten H. Säädä L-suutinta niin, että löytyy korkein käyntinopeus. Se saattaa löytyä 0,5-2 kierroksen kohdalta. Kierrokset siis nousevat tai laskevat kun säädät ruuvista.
  12. avaa tämän jälkeen L-suutinta vielä 1/4 - 1/6 kierrosta
  13. säädä joutokäynti niin, ettei ketju pyöri
  14. kaasuttele sahalla ja ala avata H-suutinta (saha tukehtuu kaasutettaessa, jos H-ruuvi on täysin kiinni). Säädä H-suutinta 1-1,5 välillä, että saat sahan ottamaan täydet kierrokset. Käännä ruuvia vastapäivään suuremmaksi kunnes saha käy "nelitahtisesti" ja alkaa savuttamaan enemmän. Säädä nyt H-suutinta 1/6 kiinni (myötäpäivään), jotta saha ei kävisi täysin huippukierroksilla ja leikkaisi kiinni.
  15. säädä tarvittaessa joutokäynti ettei ketju pyöri
  16. saha tulisi nyt moottorisahamaisesti "röpöttää", ottaa välittömästi kierroksia kaasua painettaessa ja käydä huippukierroksilla moitteetta.
    1. testaa sahaa pitämällä kaasua pohjassa vajaa 10 sekuntia, äänen pitäisi olla "nelistävä", ei "ulvova".
    2. kun saha "röpöttää", se käy rikkaalla
    3. kun saha "buuaa" ja reagoi hitaasti kaasuun, se käy laihalla

Käynnistinjousen vaihto tai puhdistaminen

Ohjeen lähde suuntaa-antava. Lähde tuntematon.

  • jousen jännitys vapautetaan purkamalla käynnistysnaru narupyörältä
  • narupyörää ei irroteta vaan naru pujotellaan kierroksittain ulos
  • kun naru on vapaana, narupyörä vedetään ulos
  • käynnistinjousi avitetaan pikkumeisselillä irti, ponnahtaa ulos
  • hiotaan jousi puhtaaksi hienolla hiekkapaperilla
  • koukkuun taivutettu jousen pää kiinnitetään jousipesän ulkoreunan hahloon
  • jousta kierretään kierros kierrokselta paikalleen kehän sisäpinnalle
  • paikoilleen saadun jousipakan päälle tiputetaan hieman ohutta öljyä (esim. lukko- ja ompelukoneöljy)
  • narupyörä asetetaan paikoilleen
  • käynnistysnaru kelataan pyörälle jolloin jousi jännittyy
  • naru vedetään äärimmilleen ulos narupyörältä
  • pyörälle pitää jäädä puoli kierrosta joustovaraa, jotta jousi kestää paremmin sahaa käynnistettäessä

Käynnistinjousta on usein erittäin hankalaa, eräissä malleissa jopa mahdotonta, kiertää suoraan jousipesään. Seuraavassa eräs tapa asettaa jousi paikoilleen.

  • Tarvitset työtasolle pystyyn jousen pään kiinnikkeen, esimerkiksi pieni naula tai poranterä. Aseta jousen pää tähän, jousi jää löyhäksi kiepiksi tasolle.
  • Ota moottorisahan narupyörä ja aseta se jousikiepin keskiöön siten, että jousen sisempi pää lukittuu paikoilleen.
  • Kiristä jousi narupyörää kiertäen. Narupyörää on koko ajan tuettava tasoa vasten, jottei jousi ponnahda ylös vaan kiertyy tasaisesti pyörälle. Kiristä jousikerä niin pieneksi että se on 2..3 mm jousipesän sisähalkaisijaa pienempi.
  • Ota kahdesta nippusiteestä etukäteen sopivan kokoiseksi tekemäsi rengas ja aseta se tasolle narupyörän ympärille. Huomaa että tässä vaiheessa toinen kätesi tarvitaan jännityksessä olevan narupyörän tukemiseen.
  • Kiristä nippusidelenkkiä molemmista päistä niin, että se asettuu tiukasti jousikerän ympärille
  • Päästä varovasti jousi jännityksestään antamalla narupyörän pyöriä pitämällä sitä edelleen taso vasten estämässä jousta ponnahtamasta.
  • poista jousen pään kiinnike tasosta ja liu'uta jousikerä tason reunan ylitse tukemalla samalla jousikerää alapuolelta.
  • Katkaise ylimääräiset nippusiteen päät jotteivät ne estä jousen paikoilleen laittoa.
  • Nyt voit poistaa jousikerän narupyörästä, sen tulisi pysyä koossa nippusiteiden tukemana. Aseta jousikerä jousipesään ja paina jousen pää lukitushahloonsa/tappiinsa esim. ruuvitaltan kärjellä.
  • Lopuksi poista nippuside kerän ympäriltä samalla tukien jousta jottei se ponnahda ulos. Huomaa että tässä vaiheessa jousikerä laukeaa jousipesän kokoiseksi.

Kaasuliipasimen vaihto

Korjausohjeessa tarkoitetaan alimpana näkyvää harmaata painiketta. Liipasimeen liittyy myös turvakytkin eli päällä näkyvä harmaa painike, joka tulee olla pohjassa ennen kuin kaasuliipasinta voidaan painaa. Sininen vedin on ryyppy ja punainen sammutuspainike.

Vaihtoaika 10 minuuttia, melko helppoa, lähinnä sorminäppäryyttä.(Kaasuliipasin 5e / 2005). Esimerkkikoneena Husqvarna 353G.

Husqvarna 353G

  • Lyö pieni tappi pois
  • Irrota vetämällä kolostaan, pieni kynnys
  • Irrota turvaliipasin, kaksi kynttä, väännä kahvaa vuorotellen kummaltakin puolelta
  • Vaihda jousi uuteen liipasimeen
  • Paina liipasin paikoilleen, napsahtaa koloonsa ja lyö tappi paikoilleen. Katso että kaasu toimii.
  • Paina turvaliipasin edestä koloonsa (sarana)
  • Aseta jousen toinen pää turvaliipasimen peräkoloon vapaasti ja paina turvaliipasin oikeaan asentoon.
  • Tarkista että turvamekanismi ja kaasu toimivat.

Kaasuttimen irrottaminen

Husqvarna 353G

  • Tarvitaan talttaruuvimeisseli, 4 mm kuusiokoloavain (ja joku väännin siihen, esimerkiksi pieni lenkkiavain), pitkät kärkipihdit helpottavat, rätti, mahdollisesti paineilmaa,
  • Irrota suojakansi moottorin päältä
  • Irrota tulpanjohto
  • Puhdista suurin lika pinnoiltata pois, varo päästämästä likaa ilma-aukosta sisään kun otat pois ilmansuodattimen.
  • Irrota ilmansuodatin ja sen pidinklenksu vääntämällä sitä sivusuunnassa.
  • Irrota bensaletku vetämällä
  • Irrota stop-vipuun tulevat kaksi johtoa vetämällä niitä liittimestä ulospäin ja auttaen samalla pienellä ruuvimeisselillä.
  • Irrota kaasuvipu, joka on pienen jousen alla. Vipu lähtee irti kahvasta vetämällä ulospäin ja samoin iso kumitiiviste kahvan edestä. Vivun asennetaan takaisin vain työntämällä se kahvan sisälle. Kokeile toiminta asennuksen jälkeen.
  • Avaa 4 mm kuusiokoloavaimella ilmansuodattimensisäänmeoaukon alasivuilta kaksi pitkää ruuvia jotka kiinnittävät kaasuttimen sylinteriin menevään muovikehykseen ("imusarjaan")
  • Väännä kaasutin irti ilmansuodattimensisäänmenoaukon sivuilla olevista kumipaloista ruuvimeisselillä ja nosta kaasutin pois
  • Kaasuttimen lämmitinlevy lähtee pitkien ruuvien alta (takakahvan puolelta) pois.
  • Irrota kaasuttimen päältä kahdella ruuvilla ja metallipannalla kiinni oleva kaasuttimen lämmitinlevy.
  • Irrota ryyppyvivusto painamalla sininen ryyppyvipu tyvestä irti.
  • Puhdista kaasutin pintapuolelta ja tarpeen mukaan huolla. Puhdista myös muut irrotetut osat ja sahan runko kaasuttimen alta.
    • Avaa ainakin alapuolella oleva kansi, joka on kiinni yhdellä ruuvilla ja jonka alla kaasuttimen rungossa on pieni metalliverkko. Se voi olla likaantunut hienosta polttoainetankin suodattimen läpi kulkeutuneesta "pölystä" ja aiheuttaa käyntihäiriöitä kierroksia annettaessa.
  • Tarkista samalla että sähköjohdot ovat ehjiä ja "imusarja" on ehjä myös.
  • Kasaa päinvastaisessa järjestyksessä, varo ettei likaa kulkeudun kaasuttimeen, eikä sylinteriin ja liitospinnat ovat puhtaita.
  • Kaasuttimen alla on muovinen suojalevy, joka on kiinni neljällä 4mm kuusiokoloavaimella. Levyn alla kulkee vain muutama sähköjohto ja bensaletku rungon läpi. Levyn saa irti ilman että tarvitsee irrottaa sylinteriin menevää "imusarjaa".

Stihl 025

  1. Irrota ilmansuodatin
  2. Irrota kaksi ruuvia 8 mm hylsyllä irrottaen ilmansuodattimen rungon
  3. Irrota säätöruuvien ohjauskotelo
  4. Irrota kaasun "rautalanka" kaasuvivusta
  5. Irrota sammutusjohto
  6. Paina mieleen/valokuvaa muovisen tangon asento ja väännä varovast se irti ryypyn puoleisesta päästä samalla irrottaen ryypyn "rautalanka"
  7. Irrota bensiiniletku ja täyttöpumpun letku jos semmoinen on.
  8. Vedä kaasutin irti peräkahvasta.

Stihl MS250C

  • Irrota kansi kääntämällä lukitussalpa aukiasentoon ja nostamalla kansi irti
  • Irrota 8 mm hylsyavaimella ilmansuodattimen runko irti
  • Nosta vasemmalla puolella kaasuttimen rungossa olevaa ryyppyvipua ylöspäin niin että saat ryyppyvivusta tulevan rautalangan käännettyä sivuun vivun reiästä
  • Vedä oikealta puolelta kumisen muovikotelon ympäröimä bensatankkiin ilmaa antava muoviosa kumeineen irti ja irrota se letkusta
  • Paina kaasuvipua ja irrota rautalanka kahvasta ulostulevasta päästä ja pujota toinen pää irti kaasuttimen akselista.
  • Irrota oikealta puolelta bensajohto kaasuttimesta oikealta puolen.
  • Vedä kaasutinta taaksepäin ja irrota bensajohto kaasuttimesta vasemmalta puolen.
  • Irrota kaasutin

Varaosaliikkeitä

Lisää tähän liikkeen yhteystiedot, jos tarjoat moottorisahan varaosia joita on esimerkiksi hankala hankkia.

Mittamerkintöjä

  • 3/8 tai .375 tarkoittavat tuuman osia murtolukuna tai kymmenesosian (0.375), n. 9.5 mm.
  • .050, .058, .063 tarkoittavat tuuman sadasosia; n. 1.3 mm, 1.5 mm, 1.6 mm.
  • 64VL tarkoittaa teräketjun vetolenkkien määrää.