Voit itse lisätä ja muuttaa sisältöä muokkaa-painikkeiden avulla

Ennen tallennusta suositellaan ottamaan kopio muokkausruudusta (ctrl-a -> ctrl-c)

 Olet itse vastuussa tämän teoksen käytöstä aiheutuvista vahingoista Lue lisää.

Liesi

Wikikko - kansan taitopankkista
Versio hetkellä 26. huhtikuuta 2019 kello 21.00 – tehnyt 85.76.149.63 (keskustelu) (→‎Käyttöohjeita, hinnastoja ja kuvastoja)
(ero) ← Vanhempi versio | Nykyinen versio (ero) | Uudempi versio → (ero)
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Puuhella, hella, puuliesi, liesi, liesi-leivinuuni, liesiuuni, rupuliesi[muokkaa]

TERVETULOA WIKIKON YHDELLE SUOSITUIMMISTA SIVUISTA

Puuhella on päivittäiseen ruoanlaittoon tarkoitettu tulisija.

"Puu-uunit ja -hellat olivat vielä 50-luvulla tärkeimmät lämmönlähteet kerrostaloissa ja omakotitaloissa. Jokaisessa huoneessa oli tyypillisesti pönttöuuni ja keittiössä oli puuhella. Pönttöuuni oli lieriön muotoinen ja siinä oli galvanoidusta pellistä tehty pinta. Siihen ladottiin pakkaspäivinä illalla sylillinen puita, jotka lämmittivät uunin kuumaksi. Uunin pinta säteili sitten yön yli lämpöä. Ensin oli vähän liian kuuma, kunnes lämpötila laski ja tuntui taas kylmältä. Aamulämmitykseen riitti yleensä puuhella, joka käytettiin samalla aamukahvin keittoon.

60-luvulla puu-uuneista ja helloista luovuttiin öljy- ja sähkölämmityksen tultua markkinoille. Useimpiin taloihin rakennettiin tuolloin kuitenkin vesikiertoinen keskuslämmitys. Sitten 1970-luvulla, kun öljyn hinta alkoi nousta, kattiloita alettiin vaihtaa puukattiloihin. Uusiin taloihin yleistyi sähkölämmitys, joihin rakennettiin takka tai uuni. Alettiin palata vanhoihin järjestelmiin ja moni kaipasi vanhoja hyviä uunejaan."

Lähde Energianet.fi

Keittoliesi, rautainen tai muurattu ei ole tarkoitettu jatkuvasti koko huoneen lämmittämiseen. Helposti sillä vain tuhlataan puuta tässä tarkoituksessa. Toki muurattu liesi varaa lämpöä itseensä. Pieni liesi riittää helposti ruoanlaittoon ja antaa nopeasti lämpöä.

Liedet voivat olla paikan päällä sisäosiltaan muurattuja ja päältä tiilipintaisia, pellitettyjä tai kaakeloituja valurautaisine osineen. Tai tehdastekoisia, täysvalettuja valurautaliesiä tai sisältä muurattuja, joissa on raudasta tehty kehikko ja metallinen kuori. Paistinuuni lämpiää savukaasuilla ulkoapäin, kun taas leivinuuni lämmitetään polttamalla puuta uunin sisäpuolella. Rupuliedessä puut lisätään yläkautta keittotasosta ja sinne voidaan vetää esimerkiksi leivinuunin lämmityksestä jäänyt hiillos.

Liesien korkeus on yleensä työpöydän korkeus, mutta muut mitat vaihtelevat, esimerkiksi muuratut 790(leveys)x525(syvyys)mm ja 1075x660. Liedet painavat yleensä vähintää yli 100 kg. Ei kannata muurata liian korkeata liettä, jotta sitä on helppo käyttää.

Aikoinaan uunista vedettiin hiillos uunin vieressä olevaan kaukaloon jatkokäyttöä varten. Seuraavaksi kaukalo peitettiin ja siitä on kehittynyt liesi.

Käyttö[muokkaa]

Tärkeää että luet sytyttämiseen liittyviä perusasioita Wikikon sivulta Tulisijan sytyttäminen ja lämmittäminen.

ERITYISEN TÄRKEÄÄ ON TUTUSTUA HÄKÄMYRKYTYKSEN VAARAAN

Sytytys ja polttaminen[muokkaa]

  • Avaa savupellit ja varmista ettei piipun päälys ulkona ole peitetty talven takia tai peittynyt lumesta.
  • Katso että nokiluukut ovat kiinni. Ne sijaitsevat yleensä sivulla tai hellan edessä.
  • Katso onko pesän pohjalla oleva arina tyhjä ja ettei tuhkapesä ole täynnä tuhkaa. Muista että tuhka voi sytyttää vielä päivienkin kuluttua.
  • Varmista että mahdollisessa vesisäiliössä on vettä, ettei se pala puhki.
  • Jos hella on ollut pitkään käyttämättä, voit kokeilla tulitikulla pesän suulta vetääkö se; veto ilmenee liekin taipumisena tulipesää kohti. On syytä ymmärtää että veto syntyy piipun imusta! Jos imua ei ole, voit odotella jonkin aikaa tai auttaa sytyttämistä nokiluukuista paperin avulla, katso kohta Puuhella ei vedä ja sivulta Tulisijan sytyttäminen ja lämmittäminen.


  • Aseta pienehköt puiset sytykkeet tulipesän etuosaan, niiden päälle ohuita helposti syttyviä tikkuja, tuohta, sanomalehtisuikaleita tms. Puut voi laittaa suoraan arinan päälle. Pesä voi olla melko pieni, joten vaikka on syytä pyrkiä sytyttämään puiden päältä, saattaa puista riippuen olla joskus tarpeen tehdä puiden, paperin ja tuohen sekoitus. Joka tapauksessa isoja puita on vaikeampi sytyttää kuin pienemmäksi pilkottuja kuivia puita.
  • Kun tuli on sytytetty pesään ja annettu palaa vähän aikaa lämmittäen pesää, voidaan antaa ilmaa tulipesän alla mahdollisesti olevan venttiilin kautta. Tarvittaessa ilmaa voi myös antaa hieman sytytysvaiheessa tuhkaluukun kautta (tai jopa uuninluukun kautta). Toisin sanoen tiivis suuluukku suljetaan kun puut ovat syttyneet ja ilma annetaan arinan kautta tuhkapesän suuluukun ilmaventtiiliä säätämällä. Huminaa ei tule kuulua normaalissa palovaiheessa.
  • Polta melko pientä ja kuivaa puuta, lyhytliekkistä kuten koivua ja lisää niitä vähän kerrallaan pitäen arinalla tasaista hiillosta. Paistinuunia käytettäessä pitempi liekki on eduksi.
  • Puun pituus arinan raon pituus. Polta pesässä aina vähintään kahta puuta, äläkä tunge sitä aivan täyteen. Kuumemman liekin saa kun polttaa pieniä pilkkeitä. Puuhellan vieressä onkin hyvä olla erikokoista puuta pilkottuna.


  • Älä päästä mitään valurautaosaa punaiseksi! Keittolevyillä tulee aina olla vesikattila tai kattiloita tasaamassa lämmönvaihtelua ja ehkäisemässä valurautaisen levyn liiallista kuumenemista ja vääntelyä. Muutoin seurauksena on todennäköisesti keittolevyn halkeaminen. Käytä tasapohjaisia, noettomia kattiloita. Älä sytytä maitotölkeillä, vaan lisää ne puhtaina seuraavilla kerroilla tai mielummin vie ne kierrätykseen. Älä myöskään pienennä savupeltejä ellet saa suurta vetoa muuten rauhoittumaan suu- ja tuhkaluukkuja pienentämällä. Uuni ei ole tarkoitettu puiden kuivaamiseen!
  • Savunjakajalla säädetään kuuman savun kulkua uunin sisällä. Savunjakaja ohjaa savun esimerkiksi paistinuunille tai sulkee kanavan sinne. Savu lämmittää siis tehokkaammin liesiä, jos savun kulku uuneille estetään. Käytä savunjakajaa vain silloin kun todella paistat uunissa jotain. Jatkuvasti uunia lämmitettäessä ja savukaasut sille ohjattaessa paistouuni saattaa palaa puhki.
  • Muurattuja tulisijoja käytettäessä yltiöpäistä lämmittämistä parempi vaihtoehto on lämmittää pari kertaa päivässä jos mahdollista. Pyri valmistamaan ruokaa mahdollisimman paljon samanaikaisesti.

Lämmön säätö[muokkaa]

  • Puiden määrä. Polta melko pientä ja kuivaa puuta, jolloin lämpöä on helpompi säädellä ja saat kuumemman liekin.
  • Lisää puuta vähän kerrallaan tasavälein ajassa mitattuna niin saat tasaisen lämmön.
  • Suuluukun ilma-aukoilla säädetään vetoa ja näin liekin pituutta.
  • Lieden lämpötila vaihtelee sen eri kohdissa
  • Keittolevyjen alapintojen poimujen suunta vaikuttaa sen levyn kuumuuteen. Poimujen ollessa liekin suuntaisesti, ei levy lämpiä niin paljon kuin jos ne ovat poikittain liekin suuntaan. Keittolevyä voi pyörittää levyssä olevan mahdollisen reiän avulla tai nostamalla ja kääntämällä.

Puuhella ei vedä[muokkaa]

Sytytit hellan, mutta savu alkaa tunkeutua lieden metalliosien välistä. Tällöin on toimittava nopeasti ja on syytä avittaa ettei tupa ole pian savusta täynnä.

  • Jos joku toinen tulisija samassa tilassa on käytössä ja muutenkin avaa ovi tai ikkuna.
  • Rutistele helposti palavasta sanomalehdestä (ei mistään mainoslehdestä) "soihtu", sytytä se ja työnnä sitä avatusta nokiluukusta sisään (yleensä jossain hellan sivussa) niin että se siinä palaa. Tai työnnä ensin paperi sisään ja sytytä sitten. Saattaa olla että paperi sammuu samantien, jolloin lehteä joudutaan pitämään enemmän luukun suulla hapen varmistamiseksi. Siirtelemään edestakaisin. Lopulta työnnä paperi syvemmälle ja näet kuinka paperista syntyvä savu ja tulipesästä tuleva savu alkaa vetäytyä piipusta ulos. Paperin palaessa suurella liekillä suljetaan nokiluukku ja veto yleensä viimeistään alkaa. Jos toimenpide ei auta se vain yksinkertaisesti suoritetaan niin monta kertaa uudestaan että vetoa syntyy.
  • Tämä ongelma tulee kyseeseen lähinnä silloin kun hellaa ei lämmitetä päivittäin. Itse asiassa hormin kylmyys ei ole ongelma, vaan sisä- ja ulkoilman välinen ero. Jos ulkona on lämpöisempää kuin sisällä, et saa vetoa vaikkia laittaisit nokiluukkuun mitä. Samoin ongelma helposti ilmenee uuden muuratun hellan kuivumisvaiheessa, joten heti ei pidä kirota muuraria.
  • Jos edellämainittu ei yksinkertaisesti auta vikaa etsiessä kannattaa ensimmäisenä tarkistaa onko lieden ja hormin välinen liitos antanut periksi ja ilmaa pääsee virtaamaan liitoskohdasta.
  • Jos liedestä katolle lähtevään hormiin on yhdistetty myös muita hormeja muista uuneista, saattaa veto olla heikompi. Hormien tilavuus ei ole tällöin riittävä poistamaan kaikkea savua. Mahdollisen usean uunin samanaikaista käyttämistä voi tällöin pyrkiä välttämään.
  • Jos veto on aina ollut huono, saattaa piipun korottaminen katolla auttaa.
  • Suomi24 keskustelu: Takka ja puuhella ei vedä Keskustelua muurauksesta ja vian paikallistamisesta kotikonstein.

Talvisäilytys[muokkaa]

Huolla liesi ja suojaa piippu sateelta ja lumelta, mutta jätä rako ilmankiertoa varten. Jätä savupellit ja nuohousluukut myös auki.

Kipinöitä lentää lattialle?[muokkaa]

Aseta polttopuut latvapuoli edellä.

Hellan peitto[muokkaa]

Katso tästä.

Hoito[muokkaa]

Nuohoa uuni vähintään neljä kertaa vuodessa käytöstä riippuen.

1. hoito-ohje[muokkaa]

  1. Irrota puuhellan keittorenkaat ja irtonaiset osat ja "nuohoa" hella kunnolla sisältä.
  2. Ota rautaharja ja harjaa pois ruoste pinnoilta kunnolla.
  3. Käsittele puhdistuneet pinnat rautakaupasta ostettavissa olevalla puuhellan hoitoaineella, liesimustalla (ruotsiksi ugnsvärta). Kiilloita pinta rautaharjalla ja kuivalla pyyhkeellä.
  4. Sytytä hella ja anna lieden kuumentua kunnolla parin tunnin ajan + tuuleta kunnolla käry pois. Hellan pintaan tulee pieniä koloja, kun pinta on puhdas ja käsitelty. Se ei vaikuta lämmitysominaisuuksiin tai savuavuuteen. Käsittely kestää parin vuoden ajan.
Hoito-ohjeen lähde www.rakentaja.fi 6.10.2003

2. hoito-ohje[muokkaa]

  1. Jokapäiväisen käytön jälkeen hangataan karkealla, jäykällä harjalla ja lämpimällä vedellä, lopuksi sanomalehtipaperilla tai rasvaisella tai saippuaisella rievulla. Hankaamalla liesimustalla saadaan pinta kauniin mustaksi, lisäämällä etikkaa se poistaa tahrat. Ruostetahrat irtoavat hankaamalla etikkaan kastetulla rievulla tai liottamalla rasvalla tai öljyllä. Vaikeimmat ruostetahrat hiontapaperilla.
  2. Kerran viikossa keittolevyjen alapuoli. Musta nokikerros raaputetaan pois. Alapinnan hankaaminen kuivalla saippualla estää noen ja karstan muodostumisen.
  3. Ylemmän uunin päällä oleva hieno tuhka poistetaan ja jos uuneja on kaksi päällekkäin niiden väli. Putsaus onnistuu keittoreiän ja nokiluukkujen kautta.
  4. Pientä kuivaa puuta, oksia, käpyjä tms. tulipesä täyteen ja poltetaan suurella vedolla. Yksi tai kaksi pesällistä polttaa noen keittolevyn alapuolelta ja hormeista.
  5. Talveksi käyttämättä jätettävä hella ei ruostu kun se sivellään suovalla.
  6. Kaakelien liitokset voidaan puhdistaa liitujauhon ja munanvalkuaisen seoksella.
  7. Suolattomalla rasvalla haaleiden pintojen hankaaminen estää ruostumista, mutta tulee uusia säännöllisesti.
  8. Jos liedessä on vesisäiliö, se voidaan mahdollisesti irrottaa kiertämällä hana irti ja säiliö saadaan poistettua yläkautta.
  9. Tyhjennä tuhkat ennen kuin ne yltävät arinaan asti.
  10. Pidä uunin ja seinien tai kalusteiden raot puhtaana.
Hoito-ohjeen lähde Joka naisen niksikirja 1952 ja omat havainnot

Vinkkejä[muokkaa]

  • Huolehdi että astioiden liettä vasten olevat pinnat ovat suorat. Muutoin teho on heikompi.
  • Yritä käyttää astioita, jotka ovat keittolevyn suuruisia, tällöin kuumennusteho on suurin.

Juuttunut savupelti[muokkaa]

Pelti on hormissa valurautaisen kehän ympäröimä. Jos pelti liikkuu huonosti, on todennäköistä että uriin on kertynyt nokea, jota voidaan polttaa pois kuumentamalla irtiotettu pelti ja työntämällä se kuumana paikoilleen. Toistetaan tarvittaessa. Likainen pelti voidaan myös puhdistaa polttamalla sitä hiilloksella. Kaikista tulisijoista savupeltiä ei saa irti.

Hellan peltikuoren ja valurautaosien pintakäsittely[muokkaa]

Peltikuori[muokkaa]

Maalauksessa käytetään pellavaöljymaalia. Pellavaöljymaalia voi yleissäännön mukaan maalata myös kiinteiden nykymaalien päälle. Poista irtoava maali ensin, jos kerrokset ovat paksuja ja hiomisenkin jälkeen pinnan tasaus ei tyydytä, voidaan käyttää apuvälineitä kuten kuumailmapuhallinta. Hio pinta ja tasoita syvemmät kolot tarvittaessa esimerkiksi öljysilotteella. Pyyhi pinta spriillä tms. Pellavaöljymaaleja saa eri sävyinä ja niitä voi "säätää" saman sävyiseksi kuin aiemmin.

Valurautaosat[muokkaa]

Käsittelyistä on ohjeita myös Hoito-ohjeet kohdissa.

  • Liesitasoa voi hoitaa pesemällä sen ensin ja sitten hankaamalla siihen mäntysuopaa tai pellavaöljysuopaa.
  • Valurautaosiin voidaan käyttää liesimustaa, jolloin saadaan tummanharmaa pinta. Pinta tulee puhdistaa ruosteesta ja mahdollisista tulenkestävistä maaleista esimerkiksi porakoneeseen kytketyllä rautaharjalla. Valurauta pilaantuu hiekkapuhalluksesta. Hankaa hyvinsekoitettu liesimusta ohuena kerroksena kylmään pintaan. Tarvittaessa pinta voidaan kiillottaa harjalla.
  • Katso myös sivu Valurautapannu hoidosta

Rakennevirheitä[muokkaa]

  • Tulikynnys eli kohta jossa tulipesästä savu johtuu keittolieden alle on liian suuri ja keittoliedessä ei ole riittävästi tehoa. Yksinkertainen keino on asettaa tulikynnyksen leveyden mittainen kulmarauta (90 astetta) tulikynnyksen suulle, jolloin liekki joutuu kulkemaan kapeammasta raosta. Siirrä kulmarautaa niin että liekki osuu kohtaan jossa kattilaa pidetään. Jos käytetään hellanrenkaita, pata ei saa osua kulmarautaan tukkien liekin kulkua. Raon koko on alle 50 mm.
  • Tulipesä on tehty liian suureksi. Tulikynnyksen vastapuolta ja tulipesän perää voidaan valamalla pienentää.

Asentaminen[muokkaa]

Vanhoja uuneja asennettaessa täytyy selvittää nykymääräykset ja vanhoja ohjeita voi esimerkiksi etsiä allaolevista linkeistä.

Yleisohjeita[muokkaa]

  • Uuni asetetaan suoraan.
  • Liesi kannattaa asentaa hormiin nähden asentoon jossa yhdysputki kulkee mahdollisimman suoraan. Jos suora kulku ei ole mahdollista, kannattaa savun kulun olla nouseva koko matkalta ja mutkien loivia.
  • Liitosten tulee olla ehdottoman tiiviitä vedon maksimoimiseksi. Tehdastekoisissa liesissä liitintorvea käytettäessä, liitospinnan tulee olla suorat tiivistykseen käyttää savilaastia tai tulenkestävää laastia.
  • Pyri tarkistamaan, mitä pystyy että uuni on sisältä ja ulkoa ehjä.

Tarvikkeita[muokkaa]

Kulmarauta, keittotaso renkailla tai keittolevyillä, rollirauta tukee muurattua liesikupua, lattarauta muuratun liesikuvun tukena, kraakku, tulisijan luukku, paistinuunin luukku, leivinuunin luukku, nokiluukku, kipinäpelti, savupelti, peltikupu mustaraudasta, arina, vesisäiliö

Hellan osia voi kysellä esimerkiksi[muokkaa]

Suunnittelu[muokkaa]

Varaa lieden ympärille tukevaa työskentelytilaa, johon voit laskea kuumia keittoastioita. Tilaa myös säilyttää rasvaisia, nokisiakin pannuja ja polttopuita. Nuohousluukun edessä tulee olla vähintään 60 cm tilaa.

Lasilevy keittolevynä[muokkaa]

Tulenkestävää lasilevyä voi käyttää muutaman millimetrin kapeampana kuin hellan kehys. Liekit puhdistavat lasia noesta sisäpuolelta. Levy lämpiää hyvin nopeasti pienellä määrällä puita. Lasilevyjä toimittavat lasiliikkeet mittojen mukaan.

Tee-se-itse puuhella[muokkaa]

Katso sivu Puuhellan muuraaminen

Käyttöohjeita, hinnastoja ja kuvastoja[muokkaa]

Linkkejä[muokkaa]

Kesäkeittiö