Voit itse lisätä ja muuttaa sisältöä muokkaa-painikkeiden avulla
Ennen tallennusta suositellaan ottamaan kopio muokkausruudusta (ctrl-a -> ctrl-c)
Olet itse vastuussa tämän teoksen käytöstä aiheutuvista vahingoista Lue lisää.
Hybridihoiva
Kysymyksessä on mahdollisimman monipuolisesti soveltamiskelpoinen hoivan (katkaisuhoidon asiakkaat, psykiatriset potilaat, lastensuojelun asiakkuus, Asperger-, ADHD- yms. tavoin lisäongelmaiset, päivätoiminta-asiakkaat, edunvalvonnassa olevat, pitkäaikaistyöttömät, henkilökohtaista avustajaa tarvitsevat kansalaiset, invalidit, vammaiset, kehitysvammaiset, traumapotilaat, identiteettikriisiin ajautuneet, sotapakolaiset, seniorit, vanhukset (yksin kotonaan asuvat, vanhainkodissa asuvat ym.), avohoitopotilaat, saattohoitopotilaat, periaatteessa mistä hyvänsä pitkäaikaisesta laitosasumisesta, sijoitusasunisesta tai muusta vastaavasta poikkeusolosuhteesta, siviiliin siirtyvät kansalaiset, jne.) järjestämisen perusrakenne.
Keskeisiä seikkoja mm. elämän sekä hyvinvoinnin puolustaminen, terveyden edistäminen, kontaktin omaisiin/sukuun/läheisiin säilyttäminen, hengellisen vakaumuksen tukeminen, heitteillejäämisen/-jättämisen ennaltaehkäiseminen, kuntoutuminen/tavoitteellisuus/ratkaisukeskisyys/mielekkyys, turvallisuus, laadullinen arvioitavuus, järjestelmällisyys, selkeys, vilpittömyys.
Tämän menettelyn taustoja ovat monien tahojen mielipiteet, että Suomessa tällaiset hoiva-asiat (lähimmäisistä, sukulaisista, vanhuksista jne. huolehtiminen) ovat yleisesti ottaen retuperällä, erääksi perusselitykseksi ehdotettu työikäisen väestön/omaisten katkeamaton kiireellisyys ja juurettomuus, muita organien kieroon kasvaneet rakenteet, kilpailutus (kriteerit määritelty väärin tai järjestäjä yliarvioinut omat voimavaransa), "rahasamporefleksi" (yksi tilaa, toinen toteuttaa, kolmas rahoittaa, kuten esim. vakuutusyhtiöt), "hankehumpparefleksi" (yksi tarjoaa ehdollista, mutta reguloimatonta määrärahaa, rahoituksen tarvitsijat pyrkivät limboamaan määrärahoja esimerkiksi hatusta heitettyjen projektisuunnitelmien varjolla taikka esimerkiksi uuden yrityksen toimintasuunnitelman varjolla).
- Hopealuodiksi tähän perusongelmaan on ajateltu mm. henkilöstön hankkiminen ulkomailta ja hoitoalalle kouluttaminen (jossa ratkaisussa on jo todettuina käytännön ongelmina mm. hieman korkeamman koulutustason tehtävissä ilmenevä kielimuuri, rahoitusteknisenä ongelmana, että koska yleisesti ottaen etenkin äveriäissä Länsimaissa on hoivahenkilöstön tarvetta ja toisiaan reflektoiden kaikki pyrkivät hankkimaan hoivahenkilöstöä ulkomailta, "eksoottisemmista maista", jolloin ylikuumentuva kilpailu henkilöstöstä aiheuttaa palkkatasojen karkaamisen korkealle ja toisaalta pakkokompromisseja osaamistasossa. Tämä edelleen mm. sellaista, että prospektiivisesti tuodaan maahan ihmisiä, jotka eivät lopulta olekaan motivoituneita kouluttautumaan tällaisiin töihin. Edelleen, moraalisina ongelmina mm. että puolestaan lähtömaissaan tämän ulkomaalaistaustaisen maahanmuuttajaväestön omat omaiset jäävät heitteille ja elinkeinoelämä työikäisten puutteessa näivettymään. Lisäksi kulttuurien väliset konfliktit (mm. länsimaisen liberalistisen elämänkatsomuksen/hegemonian/filosofian hyväksymisen kanssa). Kaiken kaikkiaan suur-ongelmallinen ratkaisu tämä.
- Puolestaan "yhteiskunnalliseksi pelastusrenkaaksi" hoivapuolen ongelmiin on muodostumassa/muotoutumassa/asettumassa lyyrisessä mielessä armomurha, teknisessä mielessä teloitus, neutraalissa kielenkäytössä avustettu itsemurha.
Kaiken kaikkiaan hoiva-sektorin suur-yleis-moniongelmaisuus on harvinaisen selvä asia.
Tässä artikkelissa ei käsitellä mitään uutta konseptia, vaan aivan yleisesti käytössä olevaa ja hyödylliseksi havaittua mallia.
Siirtymät sijainnista toiseen
Siirtymisellä paikasta toiseen päivittäin esimerkiksi kävellen on monia erilaisia hyötyjä.
- vuorokauden rytmittyminen aktivoi henkisesti
- pakottaa päivärytmiin, ja vähintäänkin elimistö hyötyy päivärytmistä.
- konkreettinen tuntuma luontoon, ympäristöön ja säähän
- vähentää stressitasoja
- haastaa
- käveleminen ylläpitää koordinaatiota, motoriikkaa, yleiskuntoa ja pitää elossa pitempään eli toisin sanoen ennaltaehkäisee/myöhentää elämisen laadun romahtamista ks. mm. artikkeli laajahkosta tutkimuksesta, jossa tarkasteltiin tavallista kävelyä)
- siirtyminen standardina välivaiheena yksinkertaistaa uusien asioiden implementoimista päiväohjelmaan todella paljon
- paikkojen vaihtuminen parantaa perspektiiviä/yleistä suhteellisuudentajua ja tukee maalaisjärkeä sekä uusiin asioihin keskittymistä ja näin ollen oppimista
- hoivahenkilöstön vaihtuminen osittain tai kokonaan ennaltaehkäisee "hullun tohtorin syndroomia" ** terveydenhuollon ammattilaisten pöhöttymistä saattaen johtaa mm. pillerien määräilyyn/hoitojen ohjelmointiin käypähoitosuositusten vastaisesti / lääkeaineiden soveltamiseen valmistajan/oppikirjojen opastaman käyttötarkoitusten vastaisesti / potilaan tarkoituksellinen saattaminen lääkekoomaan. Tällaiset ovat sinänsä yleisinhimillistä, koska potilastapaukset voivat olla esimerkiksi liian monimutkaisia tai liian yksitoikkoisia tai työilmapiiri huono tai potilas pelottaa hoitohenkilöstöä tai hänen mielialan muuoksien taustatekijöitä/syitä ei ymmärretä tai hän käyttäytyy vaihtelevasti siviilissä tai hänellä ei ole omaisia tai hän on ulkoisen organisaation ylläpitämässä edunvalvonnassa tai pakkohoidossa suljetussa hoitolaitoksessa, jossa vallitsee omintakeinen työkulttuuri.
- Mahdollisuuksia on monen monta, ja on järkevää orientoitua niin, että tällaiset syndroomat eivät ole ainakaan epätavallisia, joskaan eivät välttämättä tavanomaisiakaan. Vaikkakin arvattavasti sellaista tapahtuu eriasteisesti joka mestassa, ja sen tähden sellaiseen kannattaa oppia suhtautumaan suhteellisuudetajuisesti - eikä missään tapauksessa ainakaan denialistisesti.
Lähtökohtaisesti tässä hybridihoiva-mallissa toimittaisiin niin, että asiakas/potilas yöpyisi avustetussa laitoksessa/hoitokodissa/asuntolassa/tuvissa ja siirtyisi päiväajaksi erilliseen päivätoimintaan tai omaistensa pariin. Tällöin esimerkiksi olisi mahdollista välttyä asiakkaan/potilaan aamuiselta ylilääkitsemiseltä jalattomaksi tarpeettomasti, mikäli öisin rauhaton potilas/asiakas on kuitenkin päivisin/ympäristöolosuhteista/henkilöstöstä riippuen tolkuissaan ja yhteistyökykyinen.
Esteettömyysasiat
Ensiksikin kannattaa huomioida, että esteettömään kulkemiseen kiittyvät vaatimukset ovat vasta viime vuosina kuvioihin tullut "villitys", tätä ennen on pärjätty ilman. Mutta kuitenkin on niin, että esteettömyysasioiden järjestäminen ei ole mitään tähtitiedettä eikä välttämättä yhtään kallistakaan toteuttaa.
Kynnykset
Sisäovien karmien kynnykset, jos sellaisia ylipäänsä rakennuksessa on, ovat tavallisesti irroitettavia, ja näitä kynnyskohtia / lattioiden liikuntasaumoja ei kannata mielenosoituksellisesti jättää irvistämään, sillä niihin pystytään helposti asentaa toisenlainen kynnys. Kynnyksen merkitys on oviaukon äänieristys, jota äänieristystä voidaan parantaa liimaamalla/teippaamalla/nitomalla oven alle esimerkiksi harjasmainen tiivistenauha (sisäoven irrottaminen saranoiltaan onnistuu yleensä löysäämällä yksi ripustusruuvi per sarana).
- Esimerkiksi standardikokoisille oville on olemassa valmiita viiluista/vanerista valmistettuja litteitä kynnysaihioita. Mikäli huoneiden lattioiden välillä on korkeuseroa, tämän lattakynnyksen alle voidaan (pyykkipoikien avulla) liimata kohotuskaistale tai esimerkiksi teipata jäykähköä tiivistenauhaa, kitata tai silikonoida.
- kynnysaihio korotuskaistaleineen kannattaa todennäköisesti jiirisahata, vuolla, höylätä ja/tai hioa pykälättömäksi siirtymäksi huoneesta toiseen. Ja akryylimaalata kevyesti/ohuesti sävyttäen + spraylakata.
- uusia kynnyksiä ei kannata "valaa" kiinni taloon ja polttaa vanhoja kynnyksiä takassa, vaan vaikkapa naulata viimeistelynauloin tai ruuvata (mahdollisimman ohuin ruuvein) sijoilleen tai, etenkin mikäli sivukarmien alapäihin jäisi epäsiistiä maalirajaa, kiilata paikoilleen karmeihin kiinnitettävin lyhyin listan- tai rimanpätkin.
- kynnystenkohdat voidaan myös maalarinteipillä rajaten massata, maalata ja/tai lakata tasaiseksi.
- Tällainen ratkaisu on paras etenkin mikäli korotetut kynnykset halutaan laittaa takaisin paikoilleen iltaisin. Tällöin kynnysten päähän kannattaa kiinnittää parit huopatassut, jotta kynnys kiilautuisi kätevästi sijoilleen karmien väliin.
Seinäkaiteet
Seinäkaiteet saattavat olla rollaattoria/pyörätuolia mielekkäämpi ratkaisu kotona.
- Seinäkaiteita voidaan sijoittaa niin rakennuksen ulkokylkiin kuin sisäseiniinkin. Seiniin kiinnitettäviä kaidepuita varten on tarjolla edullisia seinäankkurointikiinnikkeitä/amppelikiinnikkeitä. Niitä voi aivan yksinkertaisesti hiomapaperilla tai ihmesienellä vähän karhentaa ja sitten esimerkiksi autospraymaalilla sävyttää jos katsoo hyväksi.
- Mikäli proppausreiät piikkaa siististi kiviseinään, pikkuproppujenkin ulosvetovoimat riittävät aivan hyvin ulkokaiteen tarkoitukseen.
- Injektiomassa-konekierretappi sekä lyöntitulpat ovat hyvä vaihtoehto, mikäli kaiteet halutaan kiinnittää seinään esimerkiksi sormin kiristettävin silmukkamutterein. Tällöin aluksi kaiteen silmukkamutterin kiinnitystappiin kannattaa aluksi kiristää tavallinen mutteri, jonka kiristyksen jälkeen ylmenevä rvvitappi sahataan/leikataan pois, minkä jälkeen ruuvi poistetaan, leikkauskohtaa siistitään mm. Vesihiomapaperilla ja sitten kiristetään silmukkamutteri paikoilleen.
- Jos haluaa minimoida esimerkiksi puupaneeliseinään jäävän kiinnitysjäljen, voi tehdä niin, että teippaa huolellisesti kiinnitysreikien alueet ennen ohuiden ruuvinreikien poraamista, sitten kyllästää ruuvinreiät liimainjekrioin ja sitten ruuvaa ohutvartiset (ruuvikierteiset tai konekierteiset) ruuvit sijoilleen, pyyhkii liiat liimat ja poistaa suojateipit. Kaideankkurin puolelle liimaa ankkurointiruuvien reikien eteen huopatassut, joihin on tehty paperiarkin rei'ittäjällä tai naskalilla keskelle reikä.
- Varsinaiset käsikaideosat voivat olla vaikka luonnollista riukua tai heinäseivästä.
- Käsikaiteen voi periaatteessa ankkuroida myös puunrunkoihin. Tällöin esimerkiksi rautalangalla tai metallinauhoin kiristetään/kiilataan puukapuloita rungon ympäri/kuoren suojaksi, ja sitten ankkuroidaan kaidekannatin tavalliseen tapaan johonkin näistä puukapuloista.
- Sisäseiniin sekä ovien kylkiin voidaan asentaa esimerkiksi pelkkiä käsikahvojakin. Niiden valikoima on laaja, joten kannattaa suunnitella ja mallata.
- Myöskin mitä tulee esimerkiksi ovenpalauttimin varustettuihin kerrostalojen ala-auloihin, niin jotta niistä pääsisi esimerkiksi omatoimisesti rollaattorein läpi, niin molemmin puolin ovea/kulkuaukkoa kannattaisi olla lisäkahvat. Tällöin kahvat kannattaa itse hankkia, mutta huoltoyhtiö asentaa. Teräsrukoisiin oviin ja vastaaviin karmeihin on todennäköisesti hyvin yksinkertainen asentaa kahvoja itseporautuvin ruuvein tai sitten kierteyttämällä/rihlaamalla poranreiät konekierreruuveille. Mahdollisten ovikellopiuhojen vaurioituminen lyhytteräisen läpäisyporauksen yhteydessä on erittäin epätodennäköinen skenaario.
- kodin sisustusratkaisuja voi olla tarpeen revisioida lisäkaiteiden kiinnittämiseksi tai niiden tarpeen vähentämiseksi.