Varaus

Yleistä

Varaamisella tarkoitetaan alapuolisen hirren muodon piirtämistä kyseisen hirren päälle tulevaan hirteen tai päinvastoin. Varauskohta on se, jossa hirret tulevat lopulta tiiviisti toisiaan vasten ja sen leveys määräytyy tiettyjen sääntöjen ja halutun lämmöneristävyyden mukaan. Välineinä käytetään erilaisia varoja. Varauksessa kopioidaan niin tarkasti toinen paikoillaan oleva hirsi pysty- ja vaakasuorassa kuin mahdollista. Tämän takia varaa on pidettävä juuri oikeassa asennossa, jotta sahauksen jälkeen varan piirtämät kohdat asettuvat juuri kohdakkain. Jos varaa pidetään piirrettäessä vinossa johonkin suuntaan, eivät kohdat asetu samoihin kohtiin sahauksen jälkeen.

Piirtämisen jälkeen hirsi asetetaan veistopukeille ja piirrettyä varausviivaa pitkin veistetään varaus. Nurkkahirsien päissä varaus ei saa näkyä korostuneena. Eripituisten päiden tulisi jäädä pyöreiksi eli varauksen loppua pitkässä päässä alemman lyhyemmän hirren tasolle.

Umpivaraus, kiintovaraus, kouruvaraus

Umpivaraus käsin piilutussa seinässä

Hyvin loiva U-muoto. Keskeltä piilosta koholla ja reunat eli huulet tiiviisti kiinni alemmassa hirressä eli kantaa reunoilta. Tällainen on siisti, mutta jälkeenpäin tiivistäminen on hankalaa, jopa mahdotonta. Tällainen vesitiivis varaus on nykyään yleinen, sitä on myös käytetty kosteissa rakennuksissa, kuten saunoissa ja navetoissa, jossa näin vältetään sammalen tai tappuran kosteuden jatkuva liiallinen imeminen ja lahottaminen.

Avovaraus

Avovaraus, jossa tilkkeenä on käytetty pellavaa

Hyvin loiva U-muoto. Varauksen keskikohta koskettaa alemman hirren selkää ja huulet eli reunat ovat avonaiset. Toisin sanoen hirsi kantaa keskikohdalta ja reunat ovat auki. Seinän sivuttaisvakaavuus on tässä heikompi, koska varauksen huulet eivät tue alempaan hirteen, hirsi ikäänkuin keikkuu keskikohdan päällä. Aikoinaan käytetty usein lämmitettävissä huoneissa, jolloin tilkeainetta voidaan lisätä tarvittaessa. Nykyään ei juurikaan käytetä. Puiden halkeilu vähenee varauksien kohdalta sammalen ja tappuran estäessä pintapuun liian nopeaa kuivumista.

Kynsivaraus

Saatettu käyttää kynsivarauksia eli avovarauksessa on välillä umpivarauksia lyhyitä pätkiä. Näin on saatu sivuttaistukevuutta.

• Samassa hirressä ei samoilla kohdin eri puolilla
• Pituus 10-15 cm.

"Parrut päällekkäin"

Oheisessa seinässä hirret ovat sahattu kaikilta sivuiltaan poikkileikkaukseltaan neliöksi tai suorakulmioksi, jolloin muodostuu parru. Sahaustapa on normaalista pelkkahirsisahauksesta poikkeava. Tämän jälkeen hirsien väliin on laitettu ainoastaan eriste. Näin tarvitsee veistää ainoastaan salvokset. Rakenteessa on näin poistettu umpivarauksen kynnet, joiden kohdilta seinähirsi ajanmittaan alkaa lahota veden päästessä kynnenpainamasta pitkittäisviillosta alemman hirren sisään. Lisäksi rakenteella haetaan leveämpää tilkkeellä päällystettyä varauksen leveyttä. Kuva on Suomesta, mutta ennemmin Venäjällä näkee tätä rakennustapaa myös käytettävän.

Varauksen muoto

Katso sivulta Varauksen_veistäminen

V-varaus

A. Yleisesti näkee veistettävän moottorisahalla nopeasti tehtävää "V"-varausta. Kahdella sahauksella eri suunnista saadaan varauksen puuosa kerralla pois ilman kirvestyötä. Varaus on usein jyrkkä ja syvä. Huolimaton sahaaja saattaa lisäksi laipan kärjellä tehdä "jänön turvan" (X-rasti) varauksen pohjaan. Liian syväksi sahattu V-muotoinen varauksen pohja tekee varauksen reunoista (kynsistä) painon alla periksi antavat hirren haljetessa luontaisesti V-varauksen pohjasta. Hirsi lähtee painon alla leviämään alas ja sivuille päin yhä enemmän repien auki hirttä varauksen sisältä ja samalla reunoilta aukaisten varausraon. Tällöin menetetään lämmöneristävyyttä ja rakennuksen ikä lyhentyy syntyvien kosteusongelmien ja siitä aiheutuvan lahoamisen takia. Erityisesti ongelma korostuu pyöröhirressä, mutta myös pelkkahirressä. Liekö tämä syntynyt moottorisahojen yleistyessä ja suomalaisen miehen oikoessa ja sopeutuessa lyhytaikaisten talojen rakentamiseen. Kylläkin asiaan on varmasti vaikuttanut tietämättömyys ja kokonaisvaltaisen näkemyksen puuttuminen. Hirsirakentamisessa on opettavaista seurata omien töidensä ja muiden elämistä vuosien varrella.

B. Toinen merkittävä kysymys on puunsuuntaisten halkeamajohteiden sahaaminen hirren varaukseen tai selkään.

Katso lisää kuvia V-tyylistä sivulta Hirrenveistonlaatu.

Halkeamisen estäminen

Saatetaan sahata halkeamajohde hirren päälle selkään ohjaamaan luontaista halkeamista. Mahdollisesti vielä tammikiila loveen. Ei yleisesti käytetä nykyveistossa.

Välineet

• Vara. Vara on ollut aikoinaan yksi talonpojan arvokkaimmista välineistä, sillä talo on saatu talvilämpöiseksi. Samalla välineellä se saadaan myös nykyaikana ja sitä käytetään yhä paljon hirrenveistossa. Perinteisen varan on ammattimaisessa ja harrastelijakäsinveistossa korvannut yhä useammin tarkkuuskynävara. Samalla varalla piirretään niin varaus kuin salvos.
  • Varausväline voi olla myös erilevyisiä lattametallinpaloja, joissa on V-lovi. Pituus noin 10-15 cm.
• Tarkkuuskynävara on korvannut perinteistä varaa. Pyrittäessä äärimmäiseen tarkkuuteen ja kertapudotukseen korkealta (yli 20 cm rako), on kahdella vesivaa'alla varustettu harppi mitä oivallisin väline. Sen käyttöön tottuu nopeasti ja veistotyön laatu on aivan toista luokkaa. Toki laatujälkeen pääsee perinteiselläkin varalla ajan myötä! Laadukkaaseen jälkeen päästään harpissa olevien vesivaakojen avulla, jotka mahdollistavat harpin pitämisen pystysuorassa myös kärkivälin kasvaessa. Nykyään monet ammattilaiset, harrastajat ja koulutus keskittyy tällaisen varan ympärille. Kuvassa ensimmäisenä Veritas-merkkinen tarkkuuskynävara Veritastools. Jälkimmäisenä vara, jossa kyniä voi pyörittää sopivaan asentoon ilman että kärkiväli muuttuu. Lisäksi tämä vara ei vaadi kalibrointia, vaan on aina piirtokunnossa.

• Hollihakoja vähintään kaksi

• Vasara tms. hollihaan iskemiseen
• Metrimitta
• Vesivaaka
• Vuolurauta

Lisätietoa sivulta Hirsityövälineet

Varauksen leveys

• Pyöröhirren kohdalla lasketaan varausleveys 40-50% keskimääräisestä latvaläpimitasta (esim. latvaläpimitaltaan 22cm - 50% = 11 cm).
• Säädetään harpin kärkiväli niin että piirrettäessä samasta kohtaan kummaltakin puolelta tulee viivojen väli eli varausleveys halutuksi.

Katso myös sivu Pelkkahirsiveisto

Piirtäminen

Yleistä

Katso pelkkahirsisalvoksen piirtäminen sivulta Pelkkahirsiveisto.

Perinteisemmällä varalla piirtäminen.

• Lyijykynällä piirrettäessä puhdista aina ennen piirtämistä harmaantuneet, tummuneet, kuorenjämät tai jää hirren pinnasta pois vuoluraudalla tai Vuolu-Kallella. Jää sulaa sahan lämmöstä vieden viivan, ja harmaassa märässä puussa viiva ei tahdo näkyä.
• Piirtäminen kannattaa tehdä huolella, näin vältytään ylimääräiseltä jälkityöstöltä ja hirsi on mahdollista saada yhdellä ainoalla piirtämisellä ja veistämisellä lopulliselle paikoilleen. Ajan ja työn säästö on melkoinen, koska hirren asemointiin, nosteluun ja siirtelyyn kuluu helposti aikaa!

Piirrä ensin varaus ja sitten salvokset

• Näin etenkin jos käytät nk. alivarausta, jolloin varmistut että varauksen leveys on aina vähintään haluttu.
• Salvokset piirretään perinteisesti samalla kärkivälillä, mutta nykyään käytetään myös nk. "alivarausta" eli salvokset piirretään pienemmällä kärkivälillä, jolloin salvos jää aluksi kantamaan varauksen ollessa auki ja hirsien kuivumisen seurauksena hirret laskeutuvat varausten varaan samalla salvosten pysyessä tiiviinä. Katso aiheesta oma sivu hirren alivaraus.
• Salvosten ulkopuoliset pitkät nurkat eli pyrstöt voidaan piirtää samalla kärkivälillä kuin varaus tai suuremmalla. Esimerkiksi 15 mm? suuremmalla harpin kärkivälillä, jolloin rakennuksen ulkopuolinen pitkänurkka jaa raolliseksi.
• Piirtämiseen syntyy oma käsiala, eli piirtämisen ja veistämisen jälkeen on tutkittava omaa veistotyötä. Esimerkiksi tuliko salvoksesta liian tiukka, liian väljä. Tarpeen mukaan seuraavaa salvosta piirrettäessä huomioidaan tämä.

Valmistelu ja piirtämiseen liittyviä ohjeita

• Lyö vasaran terävällä piikkikärjellä tai muulla reikä esimerkiksi hirren päälle ja piirrä varan kärkiväli siihen eli reikään piikki harpista. Tähän voidaan piirtämisen aikana verrata että väli on pysynyt samana.
• Raaputa esimerkiksi puukolla jää pois tukinpinnasta! Jos piirrät jäätyneelle pinnalle, sahan pakokaasu sulattaa jään ja viiva katoaa sen tien.
• Tarkkuuskynävaralla piirtämisestä katso kalibrointiohjeet sivulta Tarkkuuskynävara. Kalibrointi tehdään aina kärkivälin muuttuessa eli ennen piirtämistä.
• Piirtäminen tapahtuu ymmärrettävästi vetämällä varaa. Piirrä varaukset kummaltakin puolen salvosten sisäpuolelta rauhallisesti liikaa painamatta että jää viiva mutta varan väli ei muutu.
• Pidä varan kärjet jatkuvasti pystysuorassa eli päällekkäin sekä vara vaakasuorassa. Kärkien siis tulee olla samalla pystysuoralla akselilla taivasta kohden. Mitä tarkemmin piirrät, sitä tiiviimpi on sauma.
• Varausta piirrettäessä asetu varauksen eteen paikoillaan pysyen niin että piirrät kummaltakin puolen sivuilta mistä asti hyvin yletät vetäen kehosi keskelle rinnan eteen ja vilkaiset että viivat kohtaavat toisensa. Jos eivät kohtaa, on kärkiväli muuttunut. Älä siis piirrä yhtenäistä viivaa hirren päästä päähän, vaan pyri minimoimaan mahdolliset ihmilliset virheet. Kärkiväli voi muuttua esimerkiksi harpin tarttuessa pinnan uurteisiin.
• Salvos piirretään keskeltä ylhäältä alaspäin ja alhaalta ylöspäin kohtaamaan ylhäältä piirretty viiva. Viivojen tulee ehdottomasti kohdata toisensa! Varo salvosta piirtäessä ettei varan mahdolliset kiristysruuvit tai muut ulokkeet ala kärjen sijasta ottamaan kiinni hirteen!
• Varmista että piirretty viiva näkyy kaikkialla. Paitsi varausviivojen väli salvoksen kohdalla sen alapuolella, jotka yhdistetään kun hirsi käännetään veistovaiheeseen.
• Tarvittaessa piirtojälkeä kannattaa vahvistaa ennen veistämistä lyijykynällä. Sään mukainen kynä parantaa jälkeä
• Pois otetun hirren asettaminen tarkalleen samaan kohtaan ei välttämättä ole helppoa, helpompaa voi olla raaputtaa puukolla vanhat viivat pois ja piirtää kokonaan uudestaan.

Tarkkuskynävaralla piirtämiseen liittyviä huomioita

Eräs käsiote piirtää tarkkuuskynävaralla. Etsi omasi. Huomaa kuinka piirtäminen tapahtuu kuvassa oikealta vasemmalle kohti keskivartaloa ja kohtaamaan vastakkaisesta suunnasta piirretty viiva vartalon edessä.

• Jos piirretään pitkää hirttä ja lyijykynä kuluu, teroitetaan ja säädetään etäisyys em. merkistä. Äärettömän tarkkaan piirrettäessä piirtäminen tulee aloittaa hirren toisella puolen myös samasta kohtaa kuin ensimmäisellä kerralla, jotta kynän kuluminen on samanlainen kummallakin puolella hirttä.
• Varaaminen tapahtuu pitämällä varaa noin 45 asteen kulmassa.
• Piirrettäessä pidetään kumpikin kupla mahdollisimman keskellä viivojen välissä. Varsinkin alussa kun tarkkuuskynävara ei ole vielä tuttu, heti kun kupla karkaa kannattaa pysähtyä kuitenkaan irrottamatta varaa hirrestä ja etsiä kuplat kohdalleen eikä korjata vauhdissa.
• Varo ettei esimerkiksi hirsisalvoksia piirrettäessä varan kynän kiinnitysruuvit ala kantamaan hirttä vasten ja näin piikki irtoa kopioitavasta pinnasta!

Lisätietoa tarkkuuskynävarasta.

"Kynsi"

Kuvia

Jos varaus menee pieleen voi asian korjata myös näin... Kuva on otettu ilmeisesti Slovakiassa.