Maalaus

Johdanto

Aiheeseen liittyviä muita sivuja

Pintakäsittely

Sisätilojen maalaus

Hiominen

Pintakäsittelyvälineet

Rakennusten maalaus

Ks. Pellavaöljymaali

Keittomaalit

Puu pääsee hengittämään keittomaalin läpi, ja ei näinollen lahota puuta. Soveltuu uusille ja vanhoille pinnoille, käy myös tiilipintojen maalaukseen. Tarttuvuus paranee pinnan vanhetessa. Punamultaa, harmaata, okraa ym. Valmistuksessa käytetään vettä, vehnä- tai ruisjauhoa, pellavaöljyä, pigmenttejä ja sinkkisulfaattia. Rautavitrilli.

Ennen maalausta vanhan irtonaisen maalin, lian ja pölyn poisputsaus. Yksi maalauskerta riittää, peittävyys on hyvä. Maalausta ei kannata tehdä suorassa auringonpaisteessa. Ei kiinnity hyvin uuteen sileään höylähirsipintaan ja uudelleenmaalaus voi olla tarpeen parin vuoden kuluttua.

Työvälineiden puhdistukseen voidaan käyttää vettä, pellavaöljyä tai mäntysuopaa.

Punamultamaali

Varo yleisesti nimellä punamaali myytäviä maaleja, jotka todellisuudessa voivat olla läpäisemättömiä muovimaaleja eikä punamultamaaleja.

Poltettua rautapitoista savimaata, jolla jäljitellään arvokkaampia tiilitaloja. Hakusana netissä 'Punamultamaalin keittäminen'.

Ruiskumaalaus

Ruiskun säätäminen

• Kun ostaa ruiskun tai ottaa käyttöön ruiskun, jota ei ole itse aiemmin käyttöön, on sen säädöt varmistettava ennen maalausta. Säädöt voivat olla aivan mitä tahansa eikä niillä voi välttämättä maalata tasaista jälkeä.
• Ensimmäinen toimenpide uudelle ruiskulle on puhdistaa se siinä olevista säilöntärasvoista.
• Maalin paksuus vaikuttaa, jos maali on paksua, se ei välttämättä tule ruiskusta ulos, vaan esimerkiksi roiskien. Ruiskussa täytyy olla oikean kokoinen suutin ja/tai maalia täytyy ohentaa riittävästi. Kaikkia maaleja ei ole tarkoitettu ohennettaviksi, esim. pohjamaali voi olla tällainen, tällöin on hankittava oikean kokoinen suutin.
• Ruiskun kärkiosa, jonka läpi pitkä liikkuva metallitanko työntyy ja jonka sivuissa on kaksi ilmaa puhaltavaa uloketta ja jota voi kääntää maalikuvion kääntämiseksi sisältää usein keskellä myös kaksi tai useampia aivan noin 1 mm paksuisia reikiä. Nämä reiät, kuten myös muut reiät menevät erittäin helposti tukkoon liian paksusta maalista tai jos maali pääsee kuivumaan ruiskussa. Tämän takia tee kaikki valmistelut etukäteen ennen kuin kaadat maalia ruiskusäiliöön, kaada maali aina tähän tarkoitukseen tarkoitetun suodattimen läpi ja tee maalaus yhdellä kertaa ilman taukoja. Toki ruiskun voi hetkeksi jättää paikoilleen. Maalauksen päätteeksi kaada heti yli jäänyt maali astiaan ja aloita ruiskun peseminen. Näin ruiskun peseminen on nopeampaa.
• Puhdista ruiskun säiliö maalista ja laita vesiohenteisessa maalissa vettä säiliöön ja käytä ruiskua niin kauan, että puhdasta vettä tulee ruiskusta. Ruiskun voi/tulee myös avata siltä osin kun se on käsin purettavissa ja puhdistaa osat. Tarkista erityisesti, että edellä mainittujen aivan pienten reikien läpi näkyy.
• Ruiskussa paineilma ja maali yhdistetään sumuksi.

1. Varataan ruiskulle riittävän iso ilmakompressori, jossa riittää teho kyseisen ruiskun käyttöön.
2. Asennetaan ilmakompressorin letkun ja ruiskun väliin painemittari.
3. Säädetään maalinsyöttöä auki niin, että ruiskusta tulee ilmaa painettaessa liipasinta.
4. Säädetään pistoolissa kiinni oleva ilmansäätöruuvi täysin auki ja paineletkussa mahdollisesti oleva ilmansäätöruuvi täysin auki, jotta ilma virtaa täysimääräisesti kompressorista suuttimen kautta ulos. Ilmansäätöruuvi on usein kahvan pohjassa tai ruiskun takaosassa tai se voi olla myös vain paineletkuun asennettuna. Liipasimen ollessa painamatta, mittari letkussa ruiskun päässä näyttää ilmankompressorin paineen.
5. Liipasin painettuna säädetään ensisijaisesti letkussa olevaa ilmansäätöruuvia sen mukaisesti kun ruiskulle on asetettu suositelluksi käyttöpaineeksi. Paine katsotaan ruiskun puoleisessa päädyssä olevasta mittarista. Ilmanpainekompressorin mittari ei anna oikeaa arvoa eikä sitä säädetä ellei ruiskussa tavoiteta riittävää painetta. Painekompressorin paineen ei kuitenkaan tule olla liian korkea, tärkeää on että ilmakompressori pystyy tuottamaan riittävän korkeaa painetta jatkuvasti ruiskulle ja kompressorin tankissa on ilmaa riittävästi puskurissa tarjota sitä kun ruiskutetaan yhtämittaisesti.
6. Asetetaan paperi seinälle, vettä tai ohennetta ruiskun säiliöön ja käännetään "ilmasuutin" niin, että se muodostaa pystykuvion.
7. Päästetään noin 15 cm etäisyydeltä paperille vesikuvio ja tarvittaessa säädetään sitä ruiskussa yleensä ruiskun kyljessä olevasta ruuvista. Tämä ruuvi säätää kuvion leveyttä ja kapeutta. Ruuvi saattaa olla myös ylimpänä ruiskun takana.
   1. Vesikuvion tulisi olla mahdollisimman leveä, mutta kuitenkin muodoltaan pitkä ja soikea sekä täysin yhtenäinen ja tasainen. Pituus noin pitkäksi levitetyn peukalon ja pikkurillin välinen etäisyys eli noin 25 cm. Kuvio ei esimerkiksi saa olla tiimalasin mallinen, jossa maalia on keskellä vähemmän ja kärjissä enemmän. Ts. kun liipasinta painetaan, pitäisi heti muodostua yhtenäinen tasainen kuvio. Tiimalasi kuviossa esim. yläpuolella oleva maali valuu alaspäin kuivemmalle alueelle ja pysähtyy muodostaen kynnyksen, jonka yli maali jatkaa valumistaa ja jälki on sen näköinen. Jos kuvio on aivan liian pieni, ei maalia saada levitettyä tasaisesti ja lopputuolos on raidallinen.
8. Käännetään "ilmasuutin" niin, että se muodostaa vaakakuvion ja painetaan reilumpi vesikuvio.
   1. Veden tulisi valua tasaisesti koko kuvion matkalta alaspäin paperia. Kuvion aivan päissä saattaa valua hiukan vähemmän. Näin maalia on tasaisesti koko kuvion alueella. Ruiskun läpi kulkee pitkä neula, jonka toisessa päässä on säätöruuvi (takana) ja toisessa päässä neula työntyy suuttimen läpi (edessä). Liipasinta painettaessa neula vetäytyy taaksepäin ja päästää maalia ilmasuihkuun. Ruuvista säädetään maalin määrä.

Lähteitä https://www.youtube.com/watch?v=WIQNvOVnHPc

Ruiskulla maalaaminen

• Tarvittaessa valitaan hiukan viileämpi tila, jos maali kuivuu maalattaessa liian nopeasti eikä sitä voida muilla keinoin estää.
• Valitaan maalin mukainen suutin, esim. Tikkurila Helmi-maali 1,4–1,8 mm. Helmi-maali tukkii helposti suuttimen ja suutinta saattaa joutua pesemään kesken maalauksen.
• Tehdään ruiskun säädöt ennen varsinaisen työn maalaamista!
• Asetetaan maalattava työ niin, että on riittävästi valoa ja jos maalataan huoneessa, jonka läpi puhaltaa ilma, ei seistä ilmavirran edessä.
• Ohennetaan maali, esim. vedellä Tikkurila Helmi-maalia 0-10 til.-%. Esimerkiksi 10 til.-% tarkoittaa, että 1 litraa maalia ohennetaan 1 dl ohennetta.
• Ruiskun etäisyys pinnasta on noin 15 cm.
• Pidetään ranne suorassa, ei käännellä rannetta. Siirretään yläkehoa tai jalkoja niin, että etäisyys ja suunta pintaan nähden pysyy muuttumattomana.
• Maalatessa kappaletta, pyritään aloittamaan maalaus ennen kappaletta ja lopettamaan se kappaleen jälkeen. Eli tasaista maalisumua tulee jo ennen kappaleen päälle siirtymistä ja myös kappaleen toinen reuna saa yhtenevän maalikerroksen.
• Ruiskua liikutetaan tasaisesti niin, että syntyy suunnitellusti peittävä kerros. Liike voi olla varsin hidas ja tämän takia on hyvä jos selkeästi on erotettavissa maalin peittävyys maalattavan työn väristä. Yksi kerros maalia saattaa riittää, joten sen pitää tällöin olla peittävä ja riittävä.
• Palataan takaisin maalaamalla vastakkaiseen suuntaan. Seuraava kerros maalataan sopivasti päällekkäin edellisen kanssa.
• Varsinkin hyvin ilmastoiduissa ja lämpimissä tiloissa maalia kuivuu nopeasti. Näin ollen hetki sitten maalatulle pinnalle, jos painetaan esimerkiksi yhteen kohtaan pieni "paikkaus", se saattaa erottua selvästi muusta pinnasta.

Huonekalujen maalaus

Maalatut pinnat saattavat sisältää useita erilaisia maalikerroksia. Viimeisinä vuosikymmeninä on käytetty usein kovia alkydimaaleja.

Maalin poistaminen

Huonosti pohjakäsitellystä pinnasta seuraava maali irtoaa helpommin. Ensimmäinen maalikerros on paremmin kiinni puussa, joten se voidaan saada jäämään jäljelle, jos sen päälle maalatut kerrokset poistetaan varovasti. Maalia ei kannata poistaa puupuhtaaseen asti tai ainakin harvoin.

Kaapiminen kuivana

Käytä terävää maalin kaapimiseen tarkoitettua kaavinta, esimerkiksi kovametalliteräistä kaavinta, puukahvaista teräslastaa, sikliä (leveähkö metallilevy) tai puukkoa. Kaapimia on myös saatavilla erimuotoisia ja niitä voit itse muotoilla esimerkiksi varovasti kulmahiomakoneella tai viiloilla. Teräsharja jättää helposti syviä uurteita, messinkiharjaksinen on miedompi. Kaavi yksi maalikerros kerrallaan pois.

Kuuma ilma

Kuumailmapistoolin käyttö lasketaan tulitöiksi, joten muista palovaara laitetta käyttäessäsi!

Lämmitä pintaa niin että alkaa ilmetä pintakäsittelyaineen kuplimista. Kaavi mekaanisesti maali pois samalla lämmittäen. Varo polttamasta pintaa mustaksi!

Lipeä

Vältä pelkän lipeän käyttöä, se pilaa pinnan ja irrottaa liitokset. Jos et halua säilyttää alkuperäisiä maalikerroksia ja käytät lipeää, sekoita lipeä tapettiliisteriin.

Levitä pienelle alalle kerrallaan ja toimi nopeasti, lipeä on syövyttävää. Huuhtele etikka-vesi liuoksella huolellisesti. Etikka neutralisoi lipeän.

Maalinpoistoaine

Maalinpoistoaine purkkiin saattaa kehittyä painetta, joka voi avatessa levitä kasvoille ja muualle

Pyri käyttämään muita keinoja, mutta jos käytät maalinpoistoainetta käytä ainoastaan ympäristöystävällisimpiä tuotteita. Irrottaa yleensä yhden maalikerroksen kerrallaan.

Ainetta sivellään kuivalle pinnalle, pienelle alalle kerrallaan ja annetaan vaikuttaa. Kaavitaan pois lastalla. Toistetaan tarvittaessa pinnan kuivuttua. Huuhdellaan vedellä ennen maalausta.

Maalauksen valmistelu

Jos maalataan alkuperäisen pintakäsittelyaineen päälle, jätetään johonkin kohtaan piiloon muisto alkuperäisestä aineesta näkyviin. Kirjoitetaan ylös maali tai maalisekoitus myöhempää paikkausta varten.

Muista että maalit eivät tartu liimoihin, joten ne on poistettava huolellisesti pinnoista. Pyyhi pinnat kostealla rievulla ennen maalausta hionta- ja muista pölystä puhtaiksi.

Puhtaan puun valmistelu

• Sivele oksat oksarajojen yli sellakalla.
• Tasoita kolot tarvittaessa puukitillä. Katso valmistusohje Pintakäsittely#Puukitin valmistus tai käytä valmiskittiä.
• Hio pinnat. Katso sivu Hiominen.
• Perinnemaalauksessa pohjusta seoksella jossa on puolet vernissaa ja puolet ranskalaista tärpättiä. Sekaan voi laittaa tarvittaessa väriainetta.

Tikkurila

• Multistop -eristyspohjamaali pohjalle. Päällemaalaus 24 tunnin kuluttua. Maalataan ohentamattomana. Kosketuskuiva 1 t. Soveltuu pensselillä, telalla ja ruiskulla maalaukseen. Esimerkiksi mäntyliimalevyjen käsittelyyn ennen Helmi-maalilla maalausta.
• Helmi 10 himmeä, 30 puolihimmeä, 80 kiiltävä. Erityisesti kalusteiden maalaamiseen sekä oviin, listoihin, ikkunapuitteisiin, lämpöpattereihin ym. Kuivumisaika ja päällemaalaus 16 t. Kosketuskuiva 1 t. Soveltuu pensselillä, telalla ja ruiskulla maalaukseen. Lopullinen kuivuminen kestää viikkoja. Esimerkiksi tarjottimelle puolihimmeä.
  • Sivuilmaruiskutus: ruiskutuspaine 3–4 bar, suutin 1,4–1,8 mm ohennus 0–10 til.-%.

Munatempera

Perinteinen tapa, hyvä tarttuvuus, ei lohkeile, paranee vuosien varrella ja terveellinen. Ei niin peittävä kuin öljymaali. Esimerkiksi sisätiloissa ikkunan vuorilistat, ovet ja huonekalut. Kuivuminen riippuu alustan huokoisuudesta, muutamasta tunnista viikkoon ja lopullinen kuivuminen pitempään. Voidaan pestä pois vedellä ennen kuivumistaan, kuivumisen jälkeen kestää hyvin vesipesua. Säilytys jääkaapissa. Siivilöi munan kalvot pois ennen säilytystä. Sekoitetaan itse lasipurkissa joko maito-, vesi- tai tärpättimunatemperaksi:

Maitomunatempera

1 osa munaa (ravista ensin munat sekaisin eli keltuainen ja valkuainen sekoittuvat toisiinsa)
1 osa vernissaa (ravista munan kanssa sekaisin)
1 osa maitoa (ravista edellisten kanssa sekaisin)

Vesimunatempera

1 osa munaa (ravista ensin munat sekaisin eli keltuainen ja valkuainen sekoittuvat toisiinsa)
1 osa vernissaa (ravista munan kanssa sekaisin)
2 osaa vettä

Tärpättimunatempera

1 osa munaa (ravista ensin munat sekaisin eli keltuainen ja valkuainen sekoittuvat toisiinsa)
0,5 osaa vernissaa (ravista munan kanssa sekaisin)
0,5 osaa ranskalaista tärpättiä
1 osa vettä

Pigmentin lisäys

Lisää väriä varovasti, ettei maalista tule liian voimakassävyistä. Laihempi seos puhtaalle puupinnalle, voimakkaampi jo maalatulle. Sekoita pigmentti pieneen osaan em. seosta, jolloin syntyy vahvaa tahnaa. Sekoita tämä väritahna loppuun osaan.

Maalausohje

Tee huolellisesti pohjatyöt! Ensin voimakas, paksumpi värikerros ja sen jälkeen ohuita maalikerroksia. Ohuet kerrokset kestävät kulutusta paremmin. Käytä rättiä siveltimen sijaan. Kerrosten välissä maalin annetaan kuivua ja harjataan jouhiharjalla.

Pese sivellin kuumalla vedellä ja mäntysuovalla, tämän jälkeen kuumalla vedellä ja astianpesuaineella.

Pellavaöljymaali

Vuorilistojen maalaamista pellavaöljyllä. Ikkunapuitteissa vasta 1. pintamaalikerros pellavaöljyä.

Pellavaöljyiset rätit voivat syttyä itsestään palamaan. Polta rätit tai kuivata palamattomassa avoimessa astiassa. 

Suositeltava maali sisä- ja ulkomaalaukseen puu- ja metallipinnoille. Esimerkiksi ikkunan karmit ja puitteet, vuorilaudat, pönttöuunit, ovet ja huonekalut. Paljon sävyjä, sopii vanhoihin rakennuksiin, kestävä, hyvä peittävyys, helppo maalata, terveellinen, lohkeilee kosteusvaihteluissa, helppo uusia, säilyy kauan purkissa, eri laatuisia tuotteita. Puolet vernissaa ja puolet ranskalaista tärpättiä ja väriaine.

• Valkoisesta puhuttaessa yleinen on titaanivalkoinen.
• Purkkiin kertynyt "kettu" eli kovempi pinta poistetaan aina ensin ja maali sekoitetaan hyvin.
• Kuivuminen kestää vähintään viikon olosuhteista ja kerroksen paksuudesta riippuen. Pellavaöljy kuivuu hapettumalla, joka tarkoittaa kotioloissa ilman vaihtumista ja luonnonvaloa.
• Työvälineiden puhdistukseen voidaan käyttää vettä, pellavaöljyä ja mäntysuopaa.

Vernissa

Vernissa on tärpättiin tai tärpätin ja "kuivuvan öljyn" (engl. 'drying oil') sekoitukseen liuotettua pihkaa/hartsia (engl. resin). Kuivuva öljy voi olla esim. pellavaöljyä.

Valmistuote

Lainauksia

• http://fi.wikipedia.org/wiki/Vernissa

Vernissa (ransk. vernis, "lakka") on läpikuultava aine, jolla maalaukset suojataan. Perinteisesti vernissa valmistetaan keitetystä pellavaöljystä, hartsista ja liuotinaineesta, joka on usein tärpättiä. Vernissalla käsittely tuottaa yleensä kiiltävän pinnan, mutta eri aineyhdistelmillä on mahdollista saada satiinimainen tai puolimatta pinta.

• http://www.tope.fi/pellatuotteet/vernissa.htm

Vernissa on valmistettu keittämällä kylmäpuristetusta pellavaöljystä. Vernissa imeytyy puuhun suojaten puuta kosteudelta ja epäpuhtauksilta. Vernissa soveltuu kaikille puulaaduille niin vanhojen kuin uusien puupintojen käsittelyyn sekä sisälle että ulos. Riittoisuus höylätylle puupinnalle noin 8 m2/l.

• http://www.oliveoilsource.com/cooking_olive_oil.htm

Most vegetable cooking oils are classified as fixed oils. However, if you set out a container of most cooking oils, it would partially evaporate very slowly over months to years leaving a sticky varnish.

• http://tikkurila.fi/tuotetiedot/vernissa.html

Pellavaöljyvernissaa käytetään erilaisten maalien ja lakkojen, esim. itsekeitetyn punamultamaalin valmistukseen. Lisäksi on huomioitava, että vernissa-lisäys muuttaa valmiin tuotteen ominaisuuksia, kuten parantaa imeytyvyyttä alustaan (puuhun, ruosteiseen rautapintaan), saattaa lisätä pinnan homehtumista ja hidastaa kuivumista.

Vesiohenteinen maali

• Keinotekoisen näköinen pinta ja vaikea poistaa myöhemmin.
• Esimerkiksi Tikkurilan Helmi -kalustemaali kiiltävänä. Akrylaattimaali. Sävytetään tarvittaessa väriliikkeessä.