Sähkötyöt

Sähköturvallisuus

Sähkötapaturmat, sähköiskut, sähköpalot. Osaamaton ja huolimaton asennus ja korjaus.

Ensiapu

1. Onko henkilö kiinni virtapiirissä?
2. Onko kyse suurjännitetapaturmasta? Älä mene lähelle ennen virran katkaisua.
3. Vaarannatko itsesi?
4. Katkaise nopeasti virta.
   1. Vaihtoehtoisesti irrota henkilö kuivalla eristävällä välineellä (kuiva lauta, naru, vaate).
5. Anna ensiapua.

Sähköstä

Sähkövirta jaetaan tasavirtaan (DC, Direct Current) ja vaihtovirtaan (AC, Alternative Current). Tasavirrassa on plus (+) ja minus (–). Vaihtovirrassa nolla ja vaihe. Tasavirtaa käytetään varavoimakoneen moottorissa itsessään, sen akuissa ja esimerkiksi taskulampuissa. Vaihtovirta saadaan sähköverkosta tai sitä tuotetaan varavoimakoneella. Jännite (voltti, V, tunnus U). Virta (ampeeri, A, tunnus I). Teho (pätöteho, watti, W, tunnus P). Resistanssi (ohmi, Ω, tunnus R). Yksivaihevirta (valovirta, seinävirta) on jännitteeltään 230 V. Kolmivaihevirta (voimavirta) on jännitteeltään 360 V.

• Suojamaadoitus: Sähkölaitteen runko ja kosketukselle avoimet metallit on yhdistetty maahan. Sähkölaitteiden rungot ovat vapaita jännite-eroista (potentiaalintasaus). Sähkölaitteen eristysvika synnyttää maahan sellaisen virran, että sulake palaa tai johdonsuojakatkaisija katkaise jännitteen.
• Sähkölaitteen tyyppikilpi
  • CE-merkintä: Täyttää EU-direktiivien vaatimukset.
  • FI-merkki: Sähkölaitteen tarkastusmerkki.
  • MALLI (model.), V, KW, A, MPa, kg

Vikavirtasuoja

• Testipainike. Palautetaan testin jälkeen toiminta-asentoon.

Yleismittari (multimeter)

• 200 mA = 0,2 A. 20 mA = 0,02 A. 200 µ = 0,0002 A.
• A mittaa virtaa virtaa.
• yleismittarin sisällä on ampeeriin liittyen pieni sulake, esimerkiksi fyysiseltä kooltaan 5x20 mm ja arvoltaan 0,5 A 250 V. Jos mittaria käyttää väärin, tämä sulake palaa ja ampeerimittaus ei tietystikään toimi tällöin. Näkyy vain nollia.
• esimerkiksi 12 V järjestelmässä toimivassa autossa käännä mittari asentoon 200 mA ja työnnä mittarin teräväpiikkiset kärjet esimerkiksi nykyaikaisen sulakkeen päällä näkyviin metallisiin pintoihin. Jos sulakkeen läpi kulkee virtaa, näkyy arvo mittarissa. Jos auto on esimerkiksi sammuksissa, niin saattaa näkyä joku todella pieni arvo hetken ja sitten nollaantua.
• jos auton akku esimerkiksi tyhjenee itsestään, jossain on vuoto ja sen voi etsiä juuri tällä tavoin käymällä kaikki auton sulakkeet läpi. Niitä voi olla eri puolilla autoa.

Sulake

SULAKERASIAKUVA TÄHÄN Kuvassa yksivaihevirran sulakkeita.

Sulakkeet

Nimellisvirta	Sallittu kuormitus	Tunnusväri
6 A	1 380 VA	vihreä
10 A	2 300 VA	punainen
16 A	3 680 VA	harmaa
20 A	4 600 VA	sininen
25 A	5 750 VA	keltainen
35 A	8 050 VA	musta
50 A	11 500 VA	valkoinen
63 A	14 490 VA	kupari

• Yksivaihevirran sulake: Sulakkeen tarkoitus on suojata johtimia ja laitteita. Laitteen häiriössä tai muusta syystä sähköjärjestelmän kuormittuessa liikaa, sulake ”palaa” ja virrantulo laitteeseen katkeaa. Sulake siis kestää kyseiselle sulakkeelle enintään sallitun kuormituksen, joka ilmaistaan mittayksiköllä VA. Esim. 2 300 VA = 10 x 230.
  • Tulppasulake muodostuu ryhmäkeskuksen sulaketaulussa varokekotelosta, pohjakoskettimesta, sulakkeesta ja kierrekannesta. Sulakkeen kapea kärki ei sovi kooltaan pienempään pohjakoskettimeen, joten tämä estää liian suuren sulakekoon käyttämisen. Sulakkeen koko määräytyy laitteen virrantarpeen määrän mukaan. Tavallisimmat sulakkeiden nimellisvirrat ovat 6 A (vihreä), 10 A (punainen), 16 A (harmaa), 20 A (sininen), 25 A (keltainen), 35 A (musta), 50 A (valkoinen) ja 63 A (kupari). Sulakkeen koko selviää sen kyljestä ja tunnusvärinapin väristä. Lisäksi sulakkeet jaetaan nopeisiin ja hitaisiin (etana–kuvake). Tavanomaisen sulakkeen palaessa, sen kannassa oleva tunnusvärinappi irtoaa ja sulake on käyttökelvoton. Palaneen sulakkeen voi nähdä kierrekannen pienen ikkunan läpi. Joskus paikallaan olevasta tunnusvärinapista huolimatta sulake voi olla palanut. Sulake kierretään napakasti kiinni, ei ylikiristetä. Sulake vaihdetaan lähtökohtaisesti virrattomana eli ilman kuormitusta. 6, 10, 16, 20 ja 25 A -sulakkeet voidaan kuitenkin vaihtaa virrallisina. Virrallisena vaihdettaessa syntyvä valokaari viottaa pysyvästi pohjakosketinta ja se johtaa heikommin ja vastus muodostaa normaalia enemmän lämpöä.
  • Automaattisulakkeessa on painike, joka laukeaa ylikuormituksesta ja voidaan palauttaa takaisin vaihtamatta sulaketta.
• Kahvasulake: Ammattilainen vaihtaa.

Johdot

• Johtojen säikeiden tulee olla ehjiä!
• 3-vaiheinen johto sisältää 5 johdinta.

Pistotulppa, pistorasia

• 1-luokan suojamaadoitettu pistorasia (suko): Suojamaadoitus.
• 2-luokan sähkölaite: Laitteessa kaksoiseristys eli peruseristys + lisäeristys. Ei suojamaadoitusta. 2-luokan täysprofiilipistotulppa voidaan kytkeä 1-luokan suojamaadoitettuun pistorasiaan.
• Europistorasia: Suojamaadoittamattomaan pistorasiaan voidaan liittää 3 pistotulppaa.
• Vanha 0-luokan suojamaadoittamaton pistorasia: Pistotulppa on pyöreä. Asennus rakennuksiin päättynyt vuonna 1997. Vanhoja laitteita 0-luokan pistotulpalla on yhä varsin paljon. 0-luokan pistotulppaa ei saa loveta sopimaan I-luokan suojamaadoitettuun pistorasiaan. I-luokan pistotulppaa ei saa kytkeä 0-luokan suojamaadoittamattomaan pistorasiaan.
• 3-vaiheinen pistorasia:

Sähkögeneraattori

Sähkömoottorit jaetaan yksivaihe- ja kolmivaihemoottoreihin, joista jälkimmäisistä yleinen on oikosulkumoottori. Oikosulkumoottorin tyyppikilvessä on merkintöjä, esimerkiksi kolmivaihemoottori (3 ~), jaksoluku (f=50), teho (2.2 kW), jatkuvaan käyttöön (Cont), pyöriminen kumpaankin suuntaan (kaksi kaarevaa nuolta), kierrosluku (1400 r/min), laakereiden tyyppi ja suojaus (SKF 6206/C3), moottorin paino (34 kg).

Kumpaankin suuntaan pyörivä kolmivaihesähkömoottori voi pyöriä väärään suuntaan kytkettäessä se toiseen pistorasiaan tai kytkettäessä. Tällöin esimerkiksi puhallin voi pyöriä väärään suuntaan.

Suorakäyntinen oikosulkumoottori käynnistetään napista painamalla. Yli 3 kW:n tehoiset moottorit yleensä tähti–kolmio–käynnistimellä.

Vianetsintä

Sähkömoottorin ylikuormittuessa se kuumenee ja usein haisee poikkeuksellisesti ja sähkömoottori voi myös hurista ilman että se ei lähde käyntiin. Usein seurauksena on sulakkeen palaminen tai automaattisulakkeen laukeaminen. Toimimattoman laitteen vianetsintää voi aloittaa esimerkiksi sulakkeen tarkistamisesta, laitteesta irronneista johdoista. Kannattaa myös tarkistaa, onko laite, jota sähkömoottori pyörittää jumissa pyörittämällä sitä (työturvallisuus!). Harvinaisempia vikoja voivat olla moottorin palaminen, vioittuneet moottorin laakerit, johdon katkeaminen sen kuoren sisältä tai viallisesta käynnistyskytkimestä.

Valaistus

Loistelamppu

Loistelamppu (loistevalaisin) sisältää sekä loistelampun ja sytyttimen. Kumpikin voivat olla viallisia. Sytyttimiä on erilaisia. Loistelamppu vaihdetaan kääntämällä sitä pituusakselinsa ympäri 90 astetta ja kevyesti vetämällä irti. Kiinnittäminen tapahtuu päinvastoin.

Mikrokytkin

Mikrokytkimiä käytetään väestönsuojassa usein paine- ja kaasutiiviissä ovissa ja venttiileissä. Niistä johtaa sähköjohto näyttötauluun, jolloin kohteen tila nähdään valvomossa.