Sähkötön kaupunki

Kyseessä on dystopia, josta saattaa kuitenkin kehittyä eräänlainen ajan ilmiö Suomessa. Ilmiö johtunee osaltaan siitä, että koska Suomen talous on likellä hallitsematonta syöksykierrettä, ulkopuolinen pääoma alkaa hyödyntämään paikallisia luonnonrikjauksia, Suomen kohdalla tarkoittaen mm. asvaltoimatonta pinta-alaa sekä verrattaen edullista sähköä. Tämä entisestään jyrkentää Suomen elinkeinoelämän kilpailukykyä, sillä kallis asuminen neljän varsin vaihtelevan vuodenajan maassa vaatii asumiselta ja toimitiloilta paitsi rakennusteknisesti laadukkuutta, myöskin tekee kaikesta toiminnasta tässä yhteiskunnassa sähkön hinnan suhdanteille hyvin altista. Tarkoittaen mm. että sähkön hinnan alkaessa nousta, suuri määrä yrityksiä joutuu alkaa yt-neuvottelemaan, eli mm. vähentämään henkilökuntiaan. Yleinen loogisen älykkyyden reggressio (pisa-tilastojen negatiivinen kulmakerroin) Suomessa puolestaan etsimään ulkomaisia alihankkijoita sekä etätyöntekijöitä, mikä kurjistaa kotimaan valtiontalouden tasetta entisestään. Monet keskeiset elinkeinoelämän, kansantalouden yms. yhteiskunnalliset ilmiöt siis sakkaavat toinen toistaan ja kääntävät Suomen taloutta syöksykierteeseen.

Miksi energiateollisuudessa businessmaailman mekanismit eivät ole juurigaan reagoineet satojen rakenteilla olevien datakeskusten jättimäiseen sähköntarpeeseen lähitulevaisuudessa, on erikoinen asia. Mahdollinen selitys saattaisi olla esimerkiksi, että ulkomaalaisten sijoittajien Suomeen rakentamat datakeskusten kansantaloudellinen hyöty jakaantuu rakennushankkeen vaatiman työvoiman ja infran tarpeeseen, käytönaikaisiin ylläpitotehtäviin sekä sähkön hankintaan. Sähkön kallistuessa (kysynnän ja tarjonnan dynamiikan takia), vakavarainen datalaskentabisnes toimisi Suomen yhteiskunnan lypsylehmäteollisuutena tällöin. Tarkoittaen mm. että kaikki käyttökuntoon saatettavissa olevat vanhat sähköntuotantolaitokset Suomessa olisivat sen myötä erittäinkin kannattavia. Sähköntarpeen ylittäessä kuitenkin huimasti sen, mitä Suomen sähköverkkoihin on mahdollista saada sisään sähköä laitoksista, tuonnista, aurinkokennoista parvekkeilla jne, sähkön hinta kallistuu merkittävästi.

Paljonko sähkön hinta saattaisi kallistua, riippuu kysynnän ja tarjonnan laeista. Olettaen, että Porvoon öljynjalostamon peruskorjauksen (seisokki syys-lokakuun ajan 2026) jälkeen polttoaineiden hintapiikki rauhoittuu Suomessa, jääden kuitenkin pitkäaikaisesti korkealle tasolleen, johon se kipusi Iranin suljettua Hormuzinsalmen v. 2026 alussa, niin autoilun voimanlähteiden kustannusten yhdistettynä muihin mukavuustekijöihin kohdatessa tasapainon, sähköautojen käytöstä liikenteessä pois siirtyminen mm. biopolttomoottoriautoihin saattaa alkaa muodostua ilmiöksi sähkönhinnan viisinkertaistuessa.

Puolestaan mitä tulee yhteiskunnan sähköntarjontaan 'kuluttajille' eli kotitalouksille takaamiseen, mistä valmistellaan lainsäädäntöä, niin sillä pyritään tarkoittamaan mielellään ei kiertäviä sähkökatkoja (aiheuttaa ongelmia mm. rakennusten lämmitysvesikiertojen ja ilmanvaihdon keskeytyessä sekä jääkaappien ja pakastinten sulaessa), mutta varmastikin korkeita sähkönhintoja sekä/tai mahdollisesti pienempiä pääsulakekokoja kiinteistöissä. Pääsulakekokojen pinentäminen tekee mahdollisemmaksi myöskin valtakunnallisen sähköverkon jakamisen hätätilassa alueellisiksi sähköverkoiksi, kuten esimerkiksi kaupunkikohtaisten sähköverkon ylläpidon aggrekaattipohjaisesti (kotitalouden pääsulakekoon ollessa esimerkiksi 3 x 1A), eli tarkoittaen tilannetta, jossa pyritään turvaamaan sähkön tarjonnan jatkuvuus sotilaallisesta iskusta sähkökeskukseen huolimatta. Tällöin mm. aamukahvin keittämiseenkin tarvitaan retkikeitin, eikä tavanomainen jääkaappikaan, saati pakastin, toimi, vaan sähkövirtaa on tarjolla vain kaikkein välttämättömimpiin toimintoihin, kuten ilmanvaihto, kiertovesipumput, valaistus ja USB-laturit. Jääkaapin voi tällöin esimerkiksi korvata kylmälaukulla tai itse rakentamallaan isommalla ja paksumpiseinämäisellä kylmäarkulla, jota voidaan pitää kylmänä jääpalakoneella valmistetuin jääpaloin kahvikupissa. Lämpötilaa voidaan säätää lisäämällä kuppiin suolaa. Tässä artikkelissa pyritään tarkastelemaan erilaisia mahdollisesti käytännöllisiä ratkaisuja edellä kuvatun kaltaisissa skenaarioissa.