Informaatiosodankäynti

VAROITUS! Teksti sisältää yhtä tai useampia seuraavista: uskonnollisesti tai poliittisesti värittynyt, mielipidevaikuttaminen, terveyteen liittyvä.
// 22.1.2022 Ylläpito

Johdanto

• Sotilaan käsikirja 2022:
  • Informaatiovaikuttamisella pyritään tukemaan fyysistä vaikuttamista, tai toisaalta fyysisellä vaikuttamisella pyritään vahvistamaan esimerkiksi esitettyä uhkausta. Informaatiovaikuttamisella pyritään vaikuttamaan kohteena olevan sotilasjoukon käyttäytymiseen, asenteisiin, motivaatioon ja uskomuksiin, sekä tulkintaan ympäröivästä tilanteesta. Lisäksi informaatiovaikuttamisen keinoin pyritään heikentämään sotilaiden taistelutahtoa ja moraalia, sekä murentamaan luottamusta johtajiin ja oman toiminnan oikeutukseen. Informaatiovaikuttamiseen liittyvät myös harhauttaminen ja vaikuttajan omien toimien peittäminen. Informaatiovaikuttaminen alkaa usein jo kauan ennen varsinaisia sotatoimia, jolloin tavoitteena on usein puolustajan toimintaedellytyksien heikentäminen ja omien tulevien sotatoimien oikeuttaminen. Vaikuttamista voi siten tapahtua jo normaaliolojen aikana. Informaatiovaikuttamisen keinoja on monia, mutta taistelukentällä oleviin sotilaisiin kohdistuva vaikuttaminen on usein harhauttavan tiedon ja perättömien huhujen levittämistä, pelottelua ja uhkailua. Vaikuttaminen voi kuitenkin olla luonteeltaan myös houkuttelevaa, jolloin tavoitteena voi esimerkiksi lupausten tai imartelun keinoin saada kohde tekemään itselleen ja sotilasjoukolleen vahingollisia asioita tai paljastamaan tietoa. Informaatiovaikuttaminen voi kohdistua myös muihin kuin sotilaisiin, esimerkiksi sotilaiden perheenjäseniin ja läheisiin, jolloin tavoitteena on heikentää välillisesti soti- laiden toimintakykyä lisäämällä huolta läheisistä. Taistelukentällä informaatiovaikuttaminen on harvoin erillään muusta sodankäynnistä.
  • Ylläpidä operaatioturvallisuutta, älä paljasta joukkojesi sijaintia, ryhmitystä tai tehtävää keskusteluissa tai ylipäänsä missään sosiaalisessa mediassa
  • Älä levitä huhuja tai olettamuksia, jos et tiedä niiden alkuperää tai todenperäisyyttä.
  • Suhtaudu varauksella kaikkeen uuteen, yllättävään tai pelottavaankin tietoon, joka tuntuu olevan ristiriidassa vallitsevan tilannetietoisuuden kanssa.
  • Suhtaudu varauksella uusiin kutsuihin tai ystäväpyyntöihin sosiaalisessa mediassa.
  • Ylläpidä joukkojen tilannetietoisuutta, epätietoisuus ruokkii huhuja.
  • Kouluta joukkosi ilmoittamaan pienetkin huhut tai epäselvät viestit.
  • Perustele alaisillesi aina joukkosi tehtävä ja sen oikeutus, sekä merkitys suuremmassa kokonaisuudessa.
  • Huolehdi alaistesi jaksamisesta. Väsyneenä ja uupuneena ihminen uskoo helpommin valheellista tietoa ja huolestuu helpommin.

Yleistä

Poikkeustilanteissa tukeudutaan erikoisalan asiantuntijoiden tuottamaan sisältöön. Kansanterveyteen liittyvästä poikkeustilanteesta selviämiseksi kansalaisten on osattava ottaa huomioon lähteiden vaikutusvalta ja mahdollisuus käyttää poikkeustilanteita poliittisten tavoitteiden edistämiseksi (joukkotiedotusvälineiden taipumus tai velvollisuus osallistua informaatiosodankäyntiin). Valikoiva kuulo on hyödyllinen, sillä poikkeustilanteiden aikana uutisankoilta ei voi kukaan välttyä.

Medialukutaito keskellä informaatiosodankäyntiä on vaikea taistelukenttä, sillä informaatiosodankäynnin tavoitteena on toimittaa osapuolen/puolueen päämääriä/tavoitteita/agendoja edistävää sellaista informaatiovirtaa, jota enemmistö väestöstä ei tunnista informaatiovaikuttamiseksi, tai sitten tunnistaa kuitenkaan ymmärtämättä sellaisten funktioita (mihin sellaisella pyritään). Yleensä on niin, että kärkevä ja yksipuolinen tai muodollisesti useampia näkökulmia kattava uutisvirta viittaa informaatiosodankäyntiin.

Puolueettoman uutisvirran saaminen esimerkiksi keskeltä selkkausta on haasteellista, sillä päästäkseen siviileiltä suljetuille alueille uutisoimaan, toimittaja joutuu olemaan selkkauksen jonkun osapuolen (kutsumana) vieraana, ja koska myöskin selkkausten kaikki osapuolet seuraavat uutisvirtoja, uutistoimisto ei uskalla/pysty/halua editoida uutissisältöä. Osapuolta kyseenalaistavan uutissisällön päästäminen uutisvirtaan kaventaa uutistoimiston kaikkien toimittajien 'toimittajanvapauksia' ja heikentää heidän turvallisuuttaan.

Selkkauksen osapuoli pitää siksi tärkeänä, ettei uutisvirtaan pääsisi itselleen haitallisia vaikutteita, koska uutisvirran kautta periaatteessa tarjotaan yksinkertaistetun narratiivin välityksellä suoraviivaisia vaikutelmia monimutkaisista tapahtumista, ja kansainvälisessä uutisoinnissa on yleensä vain yksi päänarratiivi, joka on "nopeimman toimittajan luoma", ja jota muut toisistaan riippumattomat uutistoimistot sitten täydentävät sävyisästi (muita kirjoittajia kyseenalaistamatta, sillä sisäisiä ristiriitaisuuksia sisältävä narratiivi aiheuttaa lukijapakoa kyseisen narratiivin ääreltä). Hallinnon kannalta tällainen joukkotiedotusvälineiden hierarkia on hyödyllinen, sillä yhteiskunta, jossa kansalaiset kannattavat erilaisia narratiiveja samoista aiheista, on moneen eri suuntaan polarisoitunut, arvoiltaan epäyhtenäinen yhteiskunta, jollaista on monimutkaisempaa hallita poliittisesti.

Johtopäätöksenä on siis, että poikkeustilanteissa yhteiskunta pysyy ympäristönhallinnaltaan ja toimintakyvyltään parhaana ja poliittiselta vaikuttamiselta suojassa silloin, kun sen kansalaiset saavat, osaavat, ehtivät ja ovat kiinnostuneita itsenäisesti, järkevästi ja puolueettomasti pureskelemaan uutisvirtaa sekä lukemaan kaikkea rivien välistä eli tarkastelemaan haastateltujen/kirjoittajien/julkaisijoiden motiiveja heidän tuottamaansa mediasisältöä lukiessaan.

Suomessa on muodostettu omarahoitteisia eli periaatteessa ilman rahoitusta toimivia puolueettomuuteen pyrkiviä löyhiä organisaatioita. Näiden toimijoiden toimintakyvyn turvaaminen/fokuksen säilyttäminen alkuperäisenä edellyttää, ettei suostuta vastaanottamaan ulkopuolista rahoitusta. Puolestaan kansalaisjärjestölähtöisen toiminnan mobilisoiminen/valjastaminen poliittisten päämäärien äänitorviksi tapahtuu esimerkiksi ryhtymällä kyseisen organisaation toiminnan rahoittajaksi kuten sponsoriksi, yhteistyökumppaniksi tai emojärjestöksi: tällöin organisaation rakennetta, ylläpitoa ja toimintaa aletaan budjetoida sekä rahoittaa ja pyörittää tällaisten lahjoittajien varassa, jolloin järjestön olemassaolo muuttuu alisteiseksi. Objektiivisuutta tavoitteleva kansalaislähtöinen järjestäytyneisyys voi toimia sellaisen vastavoimana tehokkasti, ja siitä syystä osana informaatiosotaa, järjestötoimintaa on pyritty ja vastedeskin pyritään saamaan valjaihin ja siten hallintoa keskittymään/"lankoja" kulisseissa vaikuttavien tahojen käsiin mitä mielikuvituksellisin strategioin ja taktiikoin, ei pelkästään klassisella lahjuskikalla.

Eräs tämän päivän informaatiosodankäynnissä käytetty taktiikka on toimijoiden "väsyttäminen" eli sopeuttaminen vähitellen/vaiheittain uudenlaisiin olotiloihin, jotka siten vakiintuvat 'normaaleiksi' ja tällöin hämärryttävät toimijoiden käsitystä/tilannetajua omasta olemuksestaan sekä tavoitteistaan. Esimerkiksi neuvottelemalla pyrkien taivuttelemaan, että taho "antaa löysää"/tekee kompromisseja/suostuu näennäisiin konsensuksiin, "tulee vastaan asiassa", jotka "löysät" vastapuoli kiristää omalle puolelleen, kunnes taholla ei ole enää tarpeeksi köyttä jäljellä ja se voidaan temmata kokonaan vastapuolelle. Tai istuttamalla "väsyte" tahoon, esimerkiksi jokin häiriötekijä, ylimääräinen vaiva tai lisäkustannus, tekemään toiminnan jatkamisesta vaikempaa ilman ulkopuolista tukea.

Informaatiosodankäynnissä käytetään mitä ilmeisimmin enempi ja enempi myöskin keinoälyä apuna, mikä tietysti haastaa väestöä niin suoraan, muodostamalla entistä huomaamattomampia, monipuolisia ja kekseliäämpiä informaatiovaikuttamisen tapoja, kuin välillisesti, keinoälyavusteisen jokapäiväisen elämän yleistyessä, henkisesti retartoiden väestöä (mm. passivoiden oma-alotteista ongelmanratkaisukykyä ja näin heikentäen yhteisöjen ympäristönhallintaa sekä ylipäänsä yksilön motivaatiota itsenäiseen elämään ja vapauteen esimerkiksi yksipuolistamalla ja yhdenmukaistamalla käsityksiä asioista ja omista sekä kanssaihmisten tarpeista) sekä rakenteellisesti muuttaen (integroiden) yhteiskuntaa keinoälyavusteiseksi.

Valeuutiset

• YLE Valheenpaljastaja: Mitä valeuutiset ovat ja mitä ne eivät ole
• YLE Kenen totuus on oikea totuus? Älä jää yhden median varaan