Voit itse lisätä ja muuttaa sisältöä muokkaa-painikkeiden avulla

Ennen tallennusta suositellaan ottamaan kopio muokkausruudusta (ctrl-a -> ctrl-c)

 Olet itse vastuussa tämän teoksen käytöstä aiheutuvista vahingoista Lue lisää.

Yhdistys

Wikikko - kansan taitopankkista
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Johdanto[muokkaa]

Tällä sivulla pykälät (§) viittaavat yhdistyslakiin (503/1989).

Jäsenyys[muokkaa]

  • Jäsenlaji on synonyymi jäsenryhmälle. Yhdistysessä voi olla useita jäsenlajeja, mutta ne on mainittava säännöissä. Yhdistys voi vapasti säännöissään määritellä eri jäsenlajeja tarpeidensa mukaan. Esimerkiksi:
    • varsinainen jäsen
    • kannatusjäsen
    • opiskelijajäsen
    • kunniajäsen.
  • Säännöissä on mainittava kullekin ryhmälle ainakin:
    • hyväksymisperuste
    • hyväksymismenettely
    • liittymis- ja jäsenmaksuperuste
    • oikeudet ja velvollisuudet.
  • Jäseneksi hyväksymisperusteen määrittelyn laajuudesta ei ole tarkempia ohjeita. Yhdistys määrittelee sen itse vapaasti.
  • Jäsenmaksu voi vaihdella jäsenlajien suhteen, mutta siitä on oltava maininta säännöissä.

Mikä on yhteisö[muokkaa]

  • Yhdistyksen jäsenet voivat olla mm. luonnollisia henkilöitä, säätiöitä ja yhteisöjä.
    • Yksityinen henkilö: Luonnollinen henkilö, esim. Ville Vieteri.
    • Oikeuskelpoinen yhteisö: Tämä on tulkittava laajasti ja tähän ei löydy tyhjentävää luetteloa. On selvää että siihen sisältyy erilaiset yritysmuodot, mutta säätiö on mainittava erikseen. Ongelmallista on määritellä esimerkiksi oppilaitokset, koska niiden oikeushenkilöllisyys ja oikeuskelpoisuus vaihtelee. Tämän asian suhteen liikutaan alueella, jossa ei ole tyhjentävää lainsäädäntöä. Yhdistys itse määrittelee mitä kuuluu oikeuskelpoisiin yhteisöihin, eikä ole säännöissä hyvä määritellä asiaa liian tiukasti. Toisin sanoen yhdistys voi sisällyttää siihen esimerkiksi oppilaitokset. Yhteisön tulisi olla oikeuskelpoinen ja rekisteröity, mutta toisaalta rekisteröitymättömätkin yhteisöt voivat olla jäseniä.
    • Säätiö
  • "yksityinen henkilö, säätiö tai oikeuskelpoinen yhteisö" voisi olla riittävä tapa ilmaista sopivan väljästi ja laajasti.

Esimerkki[muokkaa]

x § Jäsenyys

Yhdistykseen varsinaiseksi jäseneksi voidaan hyväksyä yksityinen henkilö, säätiö tai oikeuskelpoinen yhteisö, joka hyväksyy yhdistyksen tarkoituksen.

Kannatusjäseneksi voidaan hyväksyä yksityinen henkilö, säätiö tai oikeuskelpoinen yhteisö, joka haluaa tukea yhdistyksen tarkoitusta ja toimintaa.

Opiskelijajäseneksi voidaan hyväksyä yksityinen henkilö, joka hyväksyy yhdistyksen tarkoituksen ja opiskelee alan oppilaitoksessa.

Yritysjäseneksi voidaan hyväksyä yhdistyksen tarkoituksen mukaisella alalla toimiva oikeuskelpoinen yhteisö, joka hyväksyy yhdistyksen tarkoituksen.


Varsinaiset jäsenet, kannatusjäsenet, opiskelijajäsenet ja yritysjäsenet hyväksyy hakemuksesta yhdistyksen hallitus. Kunniapuheenjohtajaksi tai kunniajäseneksi voidaan hallituksen esityksestä yhdistyksen kokouksessa kutsua henkilö, joka on huomattavasti edistänyt ja tukenut yhdistyksen toimintaa.


Liittymis- ja jäsenmaksu Varsinaisilta jäseniltä, kannatusjäseniltä, opiskelijajäseniltä ja yritysjäseniltä perittävän liittymismaksun ja vuotuisen jäsenmaksun suuruudesta erikseen kullekin jäsenryhmälle päättää syyskokous. Kunniapuheenjohtaja ja kunniajäsenet eivät suorita jäsenmaksuja.


x § Yhdistyksen kokoukset

Yhdistyksen kokouksissa on jokaisella varsinaisella jäsenellä, opiskelijajäsenellä, yritysjäsenellä, kunniapuheenjohtajalla ja kunniajäsenellä yksi ääni. Kannattavalla jäsenellä on kokouksessa läsnäolo- ja puheoikeus.

Jäsenyydestä päättäminen[muokkaa]

  • Yhdistyslain 12 §:n mukaan "[j]äseneksi hyväksymisestä päättää hallitus, jollei säännöissä ole toisin määrätty." Hallituksen esityksen 64/1988 mukaan "[s]äännöissä voitaisiin edelleen kuitenkin määrätä, että asiasta päättäminen kuuluu yhdistyksen kokoukselle."
  • Lain 12 §:n kohtaa "jollei säännöissä ole toisin määrätty" voidaan tulkita ainoastaan niin, että hyväksymisestä päättäminen voidaan antaa yhdistyksen kokouksen päätettäväksi. Sitä ei kuitenkaan voida antaa "hierarkiassa" hallituksesta alaspäin. Ts. päättäviä elimiä voivat olla hallitus ja yhdistyksen kokous säännöissä määrätyn mukaisesti.

Kokoukset[muokkaa]

Katso sivulta Kokous ohjeita kokouksen pitämisestä ja kokouksessa käyttäytymisestä.

Kirjanpito[muokkaa]

Katso sivu Kirjanpito.

Korvaukset[muokkaa]

Yhdistyksessä syntyy helposti luonnollinen tarve huomioida toimeliaita jäseniä, jotka tekevät velvoitteita ja joihin voi jopa olla mahdotonta löytää vapaaehtoisia muuta kuin suostuttelemalla. Tämä helposti syö yhdistyksen voimavaroja ja jopa aiheuttaa jatkuvaa närää jota on vaikea ratkaista. Lainsäädäntö ei tässä kohdin ole juuri armollinen, sen voisi jopa sanoa olevan aikaansa jäljessä tällaisissa pienissä kustannuksissa jotka voitaisiin katsoa verovapaiksi. Tunnetusti palkasta maksettavien pakollisten erien maksaminen vaatii perehtymistä ja etäännyttää tästä vaihtoehdosta.

Laki ei tunne mahdollisuutta maksaa jäsenelle palkkaa tehdystä työstä ilman että siitä pidätetään ennakonpidätys ja muut sivukulut. Mikään ei kuitenkaan estä korvmaasta puhelinkuluja, matkakorvauksia, päivärahoja tms. kun ne perustuvat tositteisiin ja vastaavat todellisia kuluja. Kokouspalkkioista, luentopalkkioista ja luottamustoimista on maksettava ainoastaan ennakonpidätys ja sosiaaliturvamaksu (virallinen lähde?).

Tällaisia tehtäviä joista pieni korvaus on monen mielestä kohtuullinen ovat pienessä yhdistyksessä esimerkiksi jäsenrekisterin pitäjä, sihteeri, puheenjohtaja, rahastonhoitaja, kotisivujen ylläpitäjä jne. Kohtuullinen korvaus per tehtävä on pienessä yhteisössä ehkä noin 50 - 100 - 200 euroa vuodessa.

Jos yhdistys tällaisia korvauksia haluaa suorittaa, sen on lain mukaan suoritettava niistä ennakonpidätys ja sivukulut. Tässä apua voi saada esimerkiksi palkka.fi palvelusta. Toinen vaihtoehto on että hallitus tietoisesti jättää noudattamatta lakia ja vastaa mahdollisista seurauksista. Tämä asettaa toiminnantarkastajan ja vuosikokouksen ikävään tilanteeseen.

Myöhästynyt varsinainen kokous[muokkaa]

Säännöissä on määrätty yhdistyksen kokouksen ajankohdasta. Jos kokousta ei saada järjestettyä ajankohdan puitteissa, ei siitä lähtökohtaisesti aiheudu ongelmia. Kuitenkin ajankohdan ylityttyä jäsenillä on mahdollisuus vaatia kokouksen järjestämistä vaikka viranomaisteitse (20 §).

Tilinpäätöksen allekirjoittaminen[muokkaa]

  1. Tilinpäätös käsitellään hallituksen kokouksessa
    1. Sen allekirjoittavat ainakin ne toimessa olevan hallituksen jäsenet, jotka ovat saapuvilla tässä kokouksessa.
      1. Hallituksen kaikkien jäsenten allekirjoitusta ei vaadita, vaan riittää, että tilinpäätöksen allekirjoittaa päätösvaltainen hallitus.
  2. Hallituksen jäsenen vastuun kannalta ei ole merkitystä sillä, onko hän itse allekirjoittanut tilinpäätöksen vai ei.
  3. Kukin hallitus vastaa oman toimikautensa aikaisesta hallinnosta ja toiminnasta. (PRH)

Yhdistys uinumaan[muokkaa]

Käsitteellä yhdistyksen "uinuminen" tai vastaava tarkoitetaan tässä sivulla kun yhdistyksen toiminta hiipuu, mutta yhdistystä ei haluta lopettaa. PRH:ssa yhdistys on rekisterissä tai se ei ole rekisterissä. Muita vaihtoehtoja ei ole. Yhdistyksen uinumaan jättäminen tarkoittaa tällöin yhdistyksen hyllyttämistä toiminnan osalta ja herättämistä tarpeen tullen toimintaan, jolloin yhdistysrekisteriin normaalisti päivitetään mahdollisesti muuttuneet henkilömuutokset. PRH ei seuraa yhdistysten toimintaa tästä näkökulmasta.

  • Verottajan suhteen veroilmoituksen liitteeksi laitetaan vapaamuotoinen ilmoitus siitä että toiminta on katkolla. Tämän perusteella esitäytettyä veroilmoitusta ei yhdistykselle postiteta. Edellytyksenä on ?ilmeisesti? ettei yhdistyksellä ole mitään rahaliikennettä tilivuoden aikana. Raha pankkitilillä voinee olla.

Verotus[muokkaa]

  • Tuloverolain 22 §:n mukaan yleishyödyllinen yhteisö toimii yksinomaan ja välittömästi yleiseksi hyväksi.
  • Vapaaehtoista, yleishyödyllistä, myynti liittyy harrastamiseen, tapahtumat kertaluonteisia.
  • Jäsenyydelle voi olla ehtoja, mutta ne täyttävät tulee hyväksyä yhdistykseen.
  • Ei saa tuottaa siihen osallisille taloudellista etua.
  • Voi harjoittaa liiketoimintaa, mutta alisteisesti yleishyödylliseen toimintaan nähden.
  • Verovapaita eli tuloverosta vapautettuja tuloja esm. satunnainen huvitilaisuus, urheilukilpailu, myyjäiset. Myös maksutta saatujen tavaroiden myynti ja jäsenlehden tulot.

Linkkejä[muokkaa]

https://www.prh.fi/fi/yhdistysrekisteri/usein_kysyttya.html