Luodit ja lataaminen

Johdanto

• Patruuna: Pienikaliiperisen aseen ampumatarvike. Pääosat luoti, hylsy, panos, nalli.
• Paukkupatruuna: Puuluoti tai luoditon.
  • Sysäyksenvahvistin / paukkupatruunan murskaaja: Piipusta ulostulevan puuluotisen paukkupatruunan murskaamiseen.
• Latausharjoituspatruuna: Uritettu hylsy.

Käsittelyohjeita

• Nallin kolhiminen ja kuumentaminen laukaisee patruunan.
• Häiriötä poistettaessa laukeavasta patruunasta kohdistuu paine myös taaksepäin.
• Suojeltava lialta (vaurioittaa asetta) ja kosteudelta (laukeaminen epävarmaa).
• Patruunan vienti lämpimästä kylmään ja takaisin lämpimään saattaa aiheuttaa ruudin kostumista.
• Ruudin lämpeneminen vaikuttaa osumatarkkuuteen.
• Patruunoita ei öljytä pinnalta (lika tarttuu).
• Säilytetään alkuperäispakkauksessa avaamattomana.

Luodin lentorata ja tähtäyspiste

• Kevyen luodin lähtönopeus on suurempi ja siten lentorata laaka ja lentoaika lyhyempi. Luoti menettää lentäessää nopeutta ilmanvastuksen vuoksi ja painovoima pudottaa sitä maata kohden kiihtyvällä nopeudella. Lentorata on kaareva varsinkin loppupäästä.
• Lentorataan vaikuttavat seuraavat tekijät: tuuli (suurin säätekijä), ilmanpaine, kiertopoikkeama, ampumaetäisyys (merkittävin), maastokulma, ampumatarvikkeen ominaisuudet (luodin paino, muoto ja pituus; ruudin määrä, laatu ja lämpötila), ilman lämpötila ja ilmankosteus.
• Ampumaetäisyys maaliin tulisi tietää. Jos sitä ei tiedetä, on tähtäyspistettä valittaessa huomioitava luodin lentorata ja yritettävä saada vaikuttava osuma pyykäisyalan sisään.

• Tähtäyspiste: "Taulun kymppi". Vaikuttaa maalin koko, ampumaetäisyys ja ampumaolosuhteet, kuten valaistus ja tuulen vaikutus.
  • Ammutaan, kunnes haluttu vaikutus on saavutettu. Tähtäyspistettä on vaihdettava, jos haluttua vaikutusta ei saada. Tähtäyspistettä valittaessa on otettava huomioon kohteen suojavarusteet. Pääsääntöisesti ammutaan keskimassaan eli kaulan ja pallean väliselle alueelle. Jos kohde näkyy vain osittain, ammutaan keskelle näkyvää aluetta. Päähän ammuttaessa on otettava huomioon pään liikkeen mahdollisuus. Sen liike on nopeampaa ja arvaamattomampaa kuin muun vartalon.
• Tähtäysalue
  • Ihminen: pää, keskimassa, keskivartalo, lantio, raajat polviin saakka.

• Tähtäyslinja: Tähtäimillä tehty tähtäys tähtäyspisteeseen (maaliin)? Rynnäkkökiväärin piipun keskilinjan ja tähtäyslinjan välinen ero piipun päässä on 5,5 cm.

• Tähtäysviiva: Tähtäimien läpi maaliin kulkeva suora viiva. Tähtäysviiva on piipun keskilinjan yläpuolella, koska tähtäimet ovat piipun yläpuolella. Luotin lentorata leikkaa tähtäysviivan alkulennon aikana nousten tähtäysviivan yläpuolelle ja kaartaen sitten sen alle. Luoti lentää siis alussa hetken tähtäysviivan alapuolella, joten tarvittaessa on tähdättävä riittävän paljon esteen yli.
• Luodin kaareva lentoradan on leikattava tähtäysviiva kohteen kohdalla. Tähdättäessä maaliin, piipun keskilinja osoittaa tähtäyspisteen (kohteen) yläpuolelle.

• Pyyhkäisyala: Luodin lentoradan osa, jolla luoti ei kohoa ampujan tähtäämän kohteen yläpuolelle eikä laske sen alapuolelle vaan osuu maaliin. Pyyhkäisyala on sitä pitempi, mitä suorempi on luodin lentorata. Pyyhkäisyala on myös riippuvainen kohteen korkeudesta. Mitä korkeampi maali on, sitä pitempi on pyyhkäisyala. Ts. jos kohde on pyyhkäisyalalla, luoti osuu kohteeseen eikä lennä kohteen yli tai ali.
  • Rynnäkkökiväärin lyhyemmille matkoille tarkoitetulla perustaistelutähtäimellä (150 m) rintalastan korkeudelle tähdättäessä osutaan todennäköisesti ylävartaloon 0–250 metrin etäisyydellä. Luoti lentää kyseisen matkan tähtäyspisteestä 3 cm yli ja 34 cm alle eli pyyhkäisyala on 37 cm korkea. 150 m kohdalla luoti osuu siis "kymppiin" eli tähtäyspisteeseen. Ts. luodin kaarevan lentoradan takia luoti käy lakikorkeudessa vain muutaman sentin tähdätyn rintalastan yläpuolella ja sen jälkeen matkan kasvaessa osuu rintalastaa alemmaksi riippuen siitä millä etäisyydellä 0–250 välillä kohde on. Ja matkan kasvaessa luoti osuu vain alemmaksi kohdetta, esimerkiksi 300 m kohdalla reisiin ja 350 m korkeudella nilkkoihin.
  • Näin ollen perustaistelutähtäimillä 0–250 m matkalla makuuasennossa kohti olevaa tulisi tähdätä silmien väliin ja seisovaa vihollista rintalastaan. 0–350 m matkalla taas tähdätä rintalastan alaosaan.
  • Taulukossa perustaistelutähäimellä tavoiteltu osumakohta on rintakehän yläosa ja taistelutähtäimellä rintakehän alaosa. Jotta osutaan kyseiseen kohtaan, tähtäyspiste on asetettava seuraavien senttimetrien mukaan kyseisestä kohdasta. Minus-lukema on tavoitellusta osumakohdasta alaspäin ja plus-lukema ylöspäin. Suluissa sivuttainen tähtäys, jossa minus-lukema on pystylinjasta vasemmalle ja plus-lukema oikealle.

Tähtäyspisteet, RK, JVA 0316 ja JVA 0333

	perustaistelutähtäin 150 m	taistelutähtäin 300 m
50 m	0 cm
100 m	-3 cm	-24 cm (+4 cm) alavatsa
150 m	0 cm	-34 cm (+4 cm) nivuset
200 m	+12 cm (-2 cm) kaulan tyvi	-34 cm (+4 cm) nivuset
250 m	+34 cm (-2 cm) otsa	-24 cm (+4 cm) alavatsa
300 m	+69 cm (-6 cm)	0 cm
350 m		+38 cm (-1 cm) kaula
400 m		+95 cm (-6 cm)

• Iskemän ja tähtäyspisteen välinen korkeusero eri tähtäinasetuksilla.
  • Lentoratataulukko patruunalle JVA 0316, 7.62 RK 95 soveltuu myös 7.62 RK 62:lle 300 m etäisyydelle asti ja myös 400 m asti patruunoille JVA 0333 ja JVA 0321. Taulukosta huomataan, että arvot ovat ylempään taulukkoon vastakkaiset.

Lentoratataulukko patruunalle JVA 0316, 7.62 RK 95

Etäisyys	1	1,5	2	3	4	5	6
50 m	-2	0	3	11	23	39	59
100 m	0	3	10	26	50	82	121
150 m	-5	0	9	34	70	118	177
200 m	-19	-12	0	34	81	145	224
250 m	-43	-34	-19	23	82	162	261
300 m	-79	-69	-50	0	71	167	285
350 m	-130	-118	-97	-38	45	157	295
400 m	-200	-186	-162	-95	0	128	286
450 m	-292	-277	-249	-174	-67	77	254
500 m	-410	-393	-362	-278	-160	0	197
550 m	-554	-535	-501	-409	-279	-103	114
600 m	-729	-708	-671	-571	-429	-237	0
650 m	-935	-913	-873	-764	-610	-402	-146

• Lentoratataulukko patruunalle JVA 0250, 7.62 KK PKM, pyykäisyala PKM:n 200 m tähtäimellä on kaulasta nivusiin ja 400 m tähtäimellä kaulasta nivusiin.

Lentoratataulukko patruunalle JVA 0250, 7.62 KK PKM

Etäisyys	1	2	3	4	5	6
50 m	-1	2	6	12	19	26
100 m	0	6	15	26	39	55
150 m	-3	5	19	35	55	79
200 m	-11	0	18	40	67	98
250 m	-25	-11	12	40	73	112
300 m	-44	-27	0	33	73	120
350 m	-69	-50	-18	21	67	122
400 m	-103	-81	-44	0	53	116
450 m	-145	-120	-79	-29	31	101
500 m	-195	-167	-122	-67	0	78
550 m	-256	-226	-175	-115	-42	45
600 m	-328	-295	-240	-174	-94	0
650 m	-415	-379	-320	-248	-162	-60
700 m	-515	-476	-412	-335	-242	-132
750 m	-634	-592	-524	-441	-341	-224
800 m	-771	-726	-653	-565	-459	-333

Lentoratataulukko patruunalle JVA 0221, 7.62 KK PKM (kohdistettu JVA 250:lle)

Etäisyys	1	2	3	4	5	6
50 m	-2	1	5	11	17	25
100 m	-4	2	11	22	35	50
150 m	-12	-3	10	26	46	69
200 m	-26	-15	3	24	50	81
250 m	-49	-35	-13	14	47	85
300 m	-80	-63	-36	-4	35	80
350 m	-120	-100	-70	-32	14	67
400 m	-171	-148	-113	-70	-18	42
450 m	-234	-208	-169	-120	-62	7
500 m	-310	-281	-237	-183	-118	-42
550 m	-400	-369	-320	-261	-189	-106
600 m	-507	-472	-420	-355	-277	-186
650 m	-632	-594	-537	-467	-383	-284
700 m	-777	-737	-676	-600	-509	-403
750 m	-945	-902	-837	-755	-658	-544
800 m	-1138	-1092	-1022	-935	-831	-710

• Kiertopoikkeama: Muodostuu luodin kiertosuuntaan ja vaikuttaa osuntaan vasta pitkillä ampumaetäisyyksillä, kun luoti hidastuu. Aseen piipussa olevat rihlat tuottavat luotiin nopean kiertoliikkeen sen pituusakselin ympäri, jotta luoti lentää vakaasti kärki edellä. Kiertopoikkeama vie rynnäkkökiväärissä luotia oikealle ja vaikuttaa vasta yli 300 m etäisyyksille.

• Tuuli: Suoraan edestä ja takaa tuleva tuuli vaikuttaa vasta pitkillä ampumaetäisyyksillä, eikä sitä huomioida rynnäkkökiväärillä. 45° kulmassa puhaltavan tuulen vaikutus 2/3. Sivutuulella täysi vaikutus.
  • Tuulikorjaus ja kiertopoikkeama otetaan huomioon tähtäämällä tarvittava määrä sivuun halutusta osumapisteestä.
  • Laskukaava: tuuli 1 m/s x todellinen tuuli m/s.

Sivutuulen täysi vaikutus, JVA 0316 ja JVA 0313-patruuna

Etäisyys (m)	Heikko tuuli 1 m/s (cm)	Kohtalainen tuuli 5 m/s	Kova tuuli 10 m/s
600	65	325	650
500	44	220	440
400	27	135	270
300	14	70	140
200	5	25	50
150	3	15	30
100	1	5	10

• Heikolla tuulella (1 m/s) puiden lehdet ja heikoimmat oksat liikkuvat ja savu nousee viistoon ylös.
• Kohtalaisella tuulella (5 m/s) puiden oksat liikkuvat, ruohikko taipuu ja irtolumi alkaa lentää.
• Voimakkaalla tuulella (10 m/s) isotkin puut huojuvat, pöly ja hieno hiekka lentävät ja irtolumi tupruaa voimakkaasti.

Sivutuulen vaikutus (cm), JVA 0250 ja JVA 0261-patruuna ja korjausnapsut

Tuulen vaikutus ja korjausnapsut patruunalla JVA 0221 ovat 10 % suuremmat

Etäisyys (m)	Heikko tuuli 1 m/s (cm)	Kohtalainen tuuli 5 m/s	Kova tuuli 10 m/s
800	57 / 3	285 / 13	570 / 25
750
700	41 / 2	205 / 9	410 / 21
650
600	28 / 2	140 / 8	280 / 17
550
500	19 / 1	95 / 7	190 / 13
450
400	11 / 1	55 / 5	110 / 10
350
300	6 / 1	30 / 4	60 / 7
250
200	3 / 1	15 / 3	30 / 5
150
100	1 / 0	5 / 2	10 / 3

• Taistelijan opas 2013 s. 255

Tuulikorjaustaulukko RK

Tuulikorjaustaulukko PKM JVA 0250 ja JVA 0221

Hylsy

Tiivistää patruunapesän takapään estäen ruutikaasun pääsyn taaksepäin. Suojaa ruutipanosta ja nallimassaa kosteudelta ja muulta. Terästä, messinkiä, alumiinia, muovia tai palavaa materiaalia. Kannan laippa tai ura on hylsyn vetoa varten. Muoto kartiomainen. Pohjassa nallitila, johon nalli kiinnittyy puristamalla. Nallitilasta johtaa reikä/reiät ruutitilaan.

• Laippakanta:
• Urakanta:
• Vahvikekanta (vyökanta):

Nalli

Nallin liekki sytyttää hylsyssä olevan ruutipanoksen. Syttyvää massaa.

Ruutipanos

Palamiskaasujen paine työntää luodin piipusta.

• Käsiaseissa pieniä jyväsiä/hiutaleita.
• Nitroselluloosaruuti:
• Nitroglyseroliruuti:

Luoti

Luodin päällys, vaippa, on kupariseoksesta, messingistä tms., joka muotoutuu piipun rihloihin ja antaa luodille kiertoliikkeen. Vaipan sisällä on sydän esim. lyijyn ja antimonin seosta, terästä, kovametallia, sytytysmassaa, valojuova, räjähdyspanos. Sytytysmassa syttyy osuessa ja sytyttää kohteen. Panssarisytytysluoti läpäisee panssaria. Räjäytysluodin räjähdyspanos ja sytytysmassa syttyvät iskusta.

• Teräs- ja kovametallisydäminen luoti läpäisee paremmin kuin lyijysydäminen.
• D-luoti: 8 g, sivuprofiili kärjestä kaareva, tyvestä kaareva eli D-muotoinen.
• S-luoti: 8 g, sivuprofiili kärjestä kaareva, muutoin suora.
• AP - Armour-Piercing - panssarinläpäisevä
• FMJ - Full Metal Jacket - kokovaippaluoti
• JSP - Jacketed Soft Point - pehmeäkärkinen vaippaluoti
• LRN - Lead Round Nose - pyöreäkärkinen lyijyluoti
• RN - Round Nose - pyöreäkärkinen
• SJHP - Semi-Jacketed Hollow Point - puolivaipallinen reikäpää

• Rynnäkkökiväärin kovia ampumatarvikkeita: Tunnistetaan luodin kärkeen maalattujen värikoodien perusteella.
  • Normaali kokovaippapatruuna (JVA 0316)
  • Venäläinen rautasydäminen patruuna (JVA 0320)
  • Valojuovapatruuna: Valojuovaluodin valomassa syttyy laukaistaessa. Valomassa on luodin lyijysydämen perässä. Maalin osoittaminen, ryhmän tulen keskittäminen. Yl. vain ryhmänjohtaja, vartiomies ja konekivääriampuja. Konekiväärillä ja ilmatorjuntakonekiväärillä ammuttaessa se helpottaa tulen korjaamista. Paljastaa tuliaseman.
    • JVA 0313
    • JVA 0340, valkoinen
    • JVA 0321 venäläinen, vihreä
  • Panssaripatruuna (JVA 0333), musta: Kevyesti panssaroituja kohteita vastaan, kuten taisteluvarustuksessa oleva vihollinen tai suojaava rakenne.
  • Venäläinen panssarisytytyspatruuna (JVA 0323) musta kärki jonka alla punainen rengas

Räkäpäät

• Sininen puuluoti
• Varmistetaan lipastaessa ettei varmasti rasiassa vain puuluoteja.
• Alle viisi metriä lähempänä kohti henkilöä ei ammuta.
• Alle 30 metriä lähempänä kohti ihmistä ei ammuta jos kohdehenkilöllä ei ole suojaimia.

Patruunatunnus (kaliiperi)

• Kiväärit
  • Kaliiperi on aseen piipun sisähalkaisijan nimellismitta (nimellishalkaisijan) millimetreinä (7,62 mm) TAI tuuman sadasosina tai tuhannesosina (.308)
  • Rihla/Rihlat: Piipun sisäpinnan urat ovat rihloja, jotka vaikuttavat tarkkuuteen ja luodin lentonopeuteen.
  • Kaliiperin mittaus:
    • Parillinen rihlamäärä: vastakkaisten rihlojen harjalta toiselle (pienikaliiperi, esim. rynnäkkökivääri) TAI vastakkaisten rihlojen pohjasta toiselle (isokaliiperi).
    • Pariton rihlamäärä: suurimman kappaleen halkaisija joka kulkee piipusta.
  • Toinen luku, esim. 39 (7,62x39) on ammutun hylsyn pituus millimetreinä.

• Haulikko
  • 453 grammasta (1 naula) lyijyä valmistettavien piipunsuun sisämitan kokoisten kuulien lukumäärä. Pientä vaihtelua esiintyy lyijyn tiheyden takia.

Luodin kärjen värimerkinnät

Alle 20 mm kiväärikaliiperisten patruunoiden luodin kärjen värimerkinnät

	suomalainen	NATO	venäläinen
tavallinen	ei väriä	ei väriä	ei väriä
valojuova	valkoinen	punainen	vihreä
panssari	sininen	musta	musta
panssarisytytys	sininen + punainen	hopea	musta + punainen
panssarisytytys valojuova	-	-	violetti + punainen
panssarivalojuova	-	-	musta + vihreä
inrapunavalojuova	-	violetti	-

Luodikkokaliipereja

“Heikkotehoisin”
.22 Short
.22 LR 5,6 mm, Long Rifle
.17 Rem
.22 WMR (Winchester Magnum Rimfire), .22 Win Mag, .22 Magnum
.22 HORNET (5,6x36R), 5,6x36 Hornet
.22 Vierling (5,6x35R)
.222 Rem (5,7x43), lintu, pienriista
.223 Rem (5,56x45), lintu, pienriista
.222 Rem Mag (5,7x47), hiukan tehokkaampi kuin .222 Rem
22 PPC USA
6,5x52R, lintu
6 PPC USA
7x33 SAKO
.220 Russian
.220 Swift
.250-3000, 3000=luodin lähtönopeus jalkoina/s
.22-250 Rem (5,7x48), lintu, pienriista, nopea
.243 Win (6,16x52), lintu, kauris, peura
.30-30 Win, (7,62x52), peuroille, teho .308 Win:a pienempi
7,62x39
6,5x55 SE, lintu, kauris, peura, (varauksin hirvi), yleis
25-06 Rem
7 mm-08 Rem
7x57, lintu, hirvi
270 Win, kauris, peura, hirvi
280 Rem
270 Wby Mag
308 Win (7,62x51), lintu, hirvi, Naton sotilaspatruuna, yleis
7x64 Mauser –kaliiperi, teho kuin .30-06 Spr.
7,62x53R
8,2x53R
9,3x53R
7x65R, teho kuin .30-06 Spr.
.30-06 SPRG (7,62x63), lintu, kauris, peura, hirvi, yleis, .30=.300”, -06 v.1906 
7 mm STW
7 mm Rem. Mag., hiukan tehokkaampi kuin .30-06 Spr.
7 mm Wby Mag.
8x57JRS, laippakantainen
.45-70, 70=mustaruutipanos grainia
9,3 x 62, hirvi
.308 Norma Magnum, lähes kuin .300 Win Magnum
8x68S, lähes kuin .300 Win Magnum
.300 Wby Mag., Weatherby, lähes kuin .300 Win Mag
.300 Holland & Holland Magnum, lähes kuin .300 Win Mag.
.300 Win Mag, järeä! Piippu väh. 660 (26”)
300 Rem Ultra Mag
9,3x74R, hirvi, villisika, peitteinen maasto
30-378 Wby Mag
.338 Win Mag. H (8,6x64), energiaa!
340 Wby Mag
338 Lapua Mag
35 Whelen sika, peura, hirvi
358 Norma Mag  sika, peura, hirvi
.375 H&H Mag. H = Holland
416 Rem Mag
.460 Weatherby Mag.
.50 (12,7mm)
“Tehokkain”

• Pitkä konekiväärin patruuna
  • 7,62 x 54R
  • 7,62 x 51 NATO eli 7.62 Nato-kaliiperi eli siviiliversion .308 Winchester (.308 Win). Sotilasversion ja siviiliversion patruunoiden välillä on eroavaisuuksia.
  • <10mm = kevyt konekivääri
  • >10mm = raskas konekivääri

Patruunoiden tunnistemerkintä

A-numero (ampumatarvikenumero), nimikelyhenne
JVA0316, 7.62 RK S309 P HERM

Patruunalaatikko

• JVA 0316
  • jalkavä(kiaseid)en ampumatarvike
  • 0316 = numero 0316 = patruunan yksilönumero
• 1305-467-0041 = ?
• 30 kpl = patruunamäärä
• 7,62 RK S 309 p herm
  • 7,62 RK = 7.62 rynnäkkökiväärin patruuna
  • S 309 = kokovaippaluoti tyyppiä S nro 309 = S309-luotinen
  • p herm = pakkaus ilmatiivis eli hermeettisesti pakattu
  • vj 313 = valojuovaluoti nro 313
  • vj S pv th = valojuovaluoti S-luoti, pakkaus venäläinen
  • als lkp = alumiinisydän, lyhyen kantaman patruuna
  • pl pap = puuluoti, paukkupatruuna
• 1 b 4 =
• 1.4 =
• 50 g =
• 0.570 kg =
• 1,70 g = Panos; ruudin laatu ja erä

jne.

• Pakkaksen tunnistemerkinnästä löytyy myös valmistuserän tiedot, joka kannattaa säilyttää. Tällöin viallinen erä voidaan poistaa käytöstä laajemmaltikin estäen näin lisävahinkoja.
• JVA 0222, 7.62 KIV D166
• JVA 0263, 7.62 KIV VJ S P TH HERM = valojuova, S-luotinen, teräshylsy, hermeettinen pakkaus
• JVA 0227, 7.62 KIV PS D P = panssari D-luotinen
• JVA 0289, 7.62 KIV PSSY D PV TH = panssarisytytys, D-luotinen, teräshylsy
• JVA 0317, 7.62 RK S309 P = 7.62 rynnäkkökiväärin S309-luotinen patruuna
• JVA 0331, 7.62 RK PS P HERM = panssaripatruuna, hermeettinen pakkaus
• JVA 0323, 7.62 RK PSSY PV TH HERM = panssarisytytyspatruuna, teräshylsy, hermeettinen pakkaus
• JVA 0313, 7.62 RL VJ P = valojuovapatruuna