Voit itse lisätä ja muuttaa sisältöä muokkaa-painikkeiden avulla

Ennen tallennusta suositellaan ottamaan kopio muokkausruudusta (ctrl-a -> ctrl-c)

 Olet itse vastuussa tämän teoksen käytöstä aiheutuvista vahingoista Lue lisää.

Jauhosavikka

Wikikko - kansan taitopankkista
Versio hetkellä 3. syyskuuta 2016 kello 17.37 – tehnyt imported>WikikkoSysop (1 versio tuotiin)
(ero) ← Vanhempi versio | Nykyinen versio (ero) | Uudempi versio → (ero)
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Jauhosavikka (Chenopodium album) on yleinen yksivuotinen rikkakasvi. Se on muinaistulokas, eli on levinnyt Suomeen ennen 1600-luvun alkupuolta ihmisen toimesta. Sitä on puoliviljelty kivikaudella siementen takia. Pula-aikana käytettiin paljonkin. Napoleonin armeijalla oli jauhosavikkaleipää.

Katso myös sivut Hyvänheikinsavikka ja Savikat.

Ulkonäkö ja koko[muokkaa]

Jauhosavikka kasvaa 10-100 cm korkeaksi. Se kukkii heinä-syyskuussa, tosin sen kukinto on vihreä ja varsin vaatimaton. Harmahtavat, savisen näköiset lehdet muistuttavat muodoltaan pinaattia. Tähkämäiseen kukintoon tulee runsaasti pieniä, kovia siemeniä.[1]

Käyttö[muokkaa]

Jauhosavikkaa voidaan käyttää ravinnoksi tuoreena pinaatin tapaan, tosin suuren oksaalihappopitoisuuden vuoksi se ei sovi hyvin mm. munuaisvikaisille. Pula-aikoina sen siemeniä on käytetty jauhojen jatkeena.

  • Tuoreena salaateissa ja pinaatin tapaan mm. munakkaissa, muhennoksissa ja keitoissa.
  • Raparperin ja Suolaheinän tapaan lehdet sisältävät oksaalihappoa, joka rajoittaa käyttöä. Ryöppäys auttaa vähentämään oksaalihapon määrää. Nautittaessa maidon kanssa kalsium neutraloi oksaalihapon.
  • Siemenet ovat ravintoarvoiltaan hyvät mutta sisältävät jonkin verran saponiinia, joka on myrkyllistä. Saponiini tosin imeytyy huonosti, ja suurin osa menee ruuansulatusjärjestelmän läpi aiheuttamatta harmia. Ne myös suurelta osin pilkkoutuvat keitettäessä.[2]

Muuta[muokkaa]

Jauhosavikan näköislajeja ovat pohjanjauhosavikka (Chenopodium suecicum), punasavikka (Chenopodium rubrum), hyvänheikinsavikka (Chenopodium bonus-henricus) ja kylämaltsa (Atriplex patula). Myös inkojen ruokakasvi kvinoa (Chenopodium quinoa) on sukua jauhosavikalle.

Ravintoarvot[muokkaa]

Siemen

  • 40-50% hiilihydraattia
  • 13-16% proteiinia
  • 4-7% rasvaa
  • ??? saponiinia

Lehti (tuore)

  • 34 kcal
  • 14,7 mg rautaa

Aiheesta muualla[muokkaa]

kuvia

Lähteet[muokkaa]