Teroitus - Muutoshistoria

Wikikkosysop (23. marraskuuta 2024 kello 12.07)

2024-11-23T12:07:48Z

Wikikkosysop: /* Puutaltta */

2024-11-23T10:42:21Z

Puutaltta

← Vanhempi versio		Versio 23. marraskuuta 2024 kello 13.42
Rivi 298:		Rivi 298:
	== Puutaltta ==		== Puutaltta ==
	Puutalttojen teroitus määräytyy pitkälti työstettävästä materiaalista. Kyseiseen puuhun etsitään parhaiten soveltuva särmäkulma. Havainnoidaan miten kevyesti puun kuidut katkevat ja kuinka nopeasti terä tylsyy. Mitä pehmeämpi puu, sen pienempi särmäkulma. Samaa talttaa voidaan hioa eri kulmiin, mutta talttoja kannattaa olla useita eri kulmiin hiottuina. Hiotaan yksipuolisesti, särmäkulmaan 18° (-22°). Teränsuuhun mahdollisesti muutaman millimetrin matkalta viiste, murtoteroitus, jonka hiontakulma on n. 26°. Murtoteroitus ei ole välttämätön, mutta erityisesti käytettäessä lyöntivälineitä on hyvä käyttää murtoteroitusta tai teroittaa sitä ilman särmäkulma n. 26°. Koristeveistotaltassa pienempi särmäkulma, 15-18°.		Puutalttojen teroitus määräytyy pitkälti työstettävästä materiaalista. Kyseiseen puuhun etsitään parhaiten soveltuva särmäkulma. Havainnoidaan miten kevyesti puun kuidut katkevat ja kuinka nopeasti terä tylsyy. Mitä pehmeämpi puu, sen pienempi särmäkulma. Samaa talttaa voidaan hioa eri kulmiin, mutta talttoja kannattaa olla useita eri kulmiin hiottuina. Hiotaan yksipuolisesti, särmäkulmaan 18° (-22°). Teränsuuhun mahdollisesti muutaman millimetrin matkalta viiste, murtoteroitus, jonka hiontakulma on n. 26°. Murtoteroitus ei ole välttämätön, mutta erityisesti käytettäessä lyöntivälineitä on hyvä käyttää murtoteroitusta tai teroittaa sitä ilman särmäkulma n. 26°. Koristeveistotaltassa pienempi särmäkulma, 15-18°.
			* Hiottaessa tahkolla hiontatukea käyttäen sama särmäkulma kuin aiemmin, kannattaa tussilla värjätä taltan alkuperäinen viiste ja asettaa taltta silmämääräisesti hiontatukeen kiinni kiveä vasten. Tämän jälkeen pyöiritetään kiveä käsin ja säädetään hiontatuen korkeutta niin, että kivi hioo koko viistettä.
	* Veistokourutaltta ja esimerkiksi V-muotoinen taltta ovat tasatalttaa haastavampia teroittaa, jotta niiden muoto saadaan säilytettyä. Keskity hiomiseen! Näissä on varottava painamasta liikaa! Jos kevyemmät hiontamenetelmät eivät ole riittäviä, a) aloitetaan teroittaminen hiomalla tahkolla oikea särmän muoto, joka on sivusta katsottaessa suora. Tämä tapahtuu työntämällä särmän kärkeä suoraan tahkon kiveä vasten ja lopuksi hienompaa käsikiveä vasten. Tarkasteltaessa särmän kärkeä taltan pituussuunnassa, havaitaan, että särmän kärjen paksuus on mahdollisesti toisesta kohtaa paksumpi kuin toisesta. b) Seuraavaksi teroitetaan varsinaista särmää oikeassa särmäkulmassa. Tämä suoritetaan kiven pyörimissuunnan mukaisesti, jotta voidaan hallita hiomista paremmin. Hiomista suoritetaan vain siihen hetkeen saakka, kun särmästä tulee terävä. Ts. hiotaan enemmän siitä kohdin, jossa särmän kärki oli pituussuunnassa katsottuna paksumpi. Teroituksen täytyy tapahtua vain oikeasta kohtaa särmää, jotta kouruun ei synny lovea. Tässä käytetään apuna terästä heijastuvaa valoa. Valo heijastuu paksusta kohdasta, ei terävästä. Hiontaohjaimen avulla saadaan pidettyä oikea särmäkulma. c) Näissä taltoissa ulkoreunat ulottuvat eteenpäin muodostaen reunasärmän (ks. yllä kohta teräkulmat). Se on noin 20°. Tämä hiotaan esimerkiksi kovasimella. d) Kuten muussakin hionnassa, poistetaan kierre ja viimeistellään terä hienoimmilla kivillä, huovalla tai nahkalla.		* Veistokourutaltta ja esimerkiksi V-muotoinen taltta ovat tasatalttaa haastavampia teroittaa, jotta niiden muoto saadaan säilytettyä. Keskity hiomiseen! Näissä on varottava painamasta liikaa! Jos kevyemmät hiontamenetelmät eivät ole riittäviä, a) aloitetaan teroittaminen hiomalla tahkolla oikea särmän muoto, joka on sivusta katsottaessa suora. Tämä tapahtuu työntämällä särmän kärkeä suoraan tahkon kiveä vasten ja lopuksi hienompaa käsikiveä vasten. Tarkasteltaessa särmän kärkeä taltan pituussuunnassa, havaitaan, että särmän kärjen paksuus on mahdollisesti toisesta kohtaa paksumpi kuin toisesta. b) Seuraavaksi teroitetaan varsinaista särmää oikeassa särmäkulmassa. Tämä suoritetaan kiven pyörimissuunnan mukaisesti, jotta voidaan hallita hiomista paremmin. Hiomista suoritetaan vain siihen hetkeen saakka, kun särmästä tulee terävä. Ts. hiotaan enemmän siitä kohdin, jossa särmän kärki oli pituussuunnassa katsottuna paksumpi. Teroituksen täytyy tapahtua vain oikeasta kohtaa särmää, jotta kouruun ei synny lovea. Tässä käytetään apuna terästä heijastuvaa valoa. Valo heijastuu paksusta kohdasta, ei terävästä. Hiontaohjaimen avulla saadaan pidettyä oikea särmäkulma. c) Näissä taltoissa ulkoreunat ulottuvat eteenpäin muodostaen reunasärmän (ks. yllä kohta teräkulmat). Se on noin 20°. Tämä hiotaan esimerkiksi kovasimella. d) Kuten muussakin hionnassa, poistetaan kierre ja viimeistellään terä hienoimmilla kivillä, huovalla tai nahkalla.
	* Käsikiveä käytettäessä, kivi tuetaan pöytään ja talttaa liikutetaan edestakaisin kiven pituussuuntaan nähden. Kourutalttoja käännetään rauhallisesti. Kalleimmissa taltoissa, kuten esimerkiksi japanilaisissa, saattaa särmä olla hyvin kapea ja kovempi kuin muu osa taltan varresta. Talttaa ei siten kannata jatkuvasti hioa tahkolla vaan pitää terävänä teroittamalla sitä riittävän usein nahkalla tai enemmän kivellä.		* Käsikiveä käytettäessä, kivi tuetaan pöytään ja talttaa liikutetaan edestakaisin kiven pituussuuntaan nähden. Kourutalttoja käännetään rauhallisesti. Kalleimmissa taltoissa, kuten esimerkiksi japanilaisissa, saattaa särmä olla hyvin kapea ja kovempi kuin muu osa taltan varresta. Talttaa ei siten kannata jatkuvasti hioa tahkolla vaan pitää terävänä teroittamalla sitä riittävän usein nahkalla tai enemmän kivellä.

Wikikkosysop (23. marraskuuta 2024 kello 10.24)

2024-11-23T10:24:59Z

← Vanhempi versio		Versio 23. marraskuuta 2024 kello 13.24
Rivi 2:		Rivi 2:

	== Johdanto ==		== Johdanto ==
	Sivulla käsitellää erilaisia leikkaavien työvälineiden teroitusta ja hiomista. Terävällä työkalulla on turvallista ja mielekästä työstää kappaletta. Työkalun käyttämiseen ei tarvita samalla tavoin voimaa ja se ei lipeä niin helpolla. Sen lisäksi teroittamisella tavoitellaan terää, joka pysyy mahdollisimman pitkään terävänä käytössä. Joissain työkaluissa, esim. iskutaltoissa teräsärmä taas tulee olle sopivasti tylsä, jotta se kestää kovaan ainekseen lyömistä.		Sivulla käsitellää erilaisia leikkaavien työvälineiden teroitusta ja hiomista. Terävällä työkalulla on turvallista ja mielekästä työstää kappaletta. Työkalun käyttämiseen ei tarvita samalla tavoin voimaa ja se ei lipeä niin helpolla. Sen lisäksi teroittamisella tavoitellaan terää, joka pysyy mahdollisimman pitkään terävänä käytössä. Joissain työkaluissa, esim. iskutaltoissa teräsärmä taas tulee olle sopivasti tylsä, jotta se kestää kovaan ainekseen lyömistä. Teroittaminen jaetaan usein muotoiluun ja varsinaiseen teroittamiseen. Muotoilu saattaa olla esimerkiksi lovien poistamista terästä ja uuden muodon hakemista työvälineeseen. Tämän jälkeen alkaa vasta varsinainen teroittaminen, jota kutsutaan hiomiseksi kun käytetään tahkoa tai muuta tehokkaampaa laitetta. Teroittamiseksi kutsuttaneen enemminkin teroituspuikolla ylläpitoteroitusta tms. Teroituksen jälkeen suoritetaan viimeistely, jolla terä saadaan lopulliseen terävyyteensä.
	: [[Tahko]], sivu jossa tarkemmin hiomisesta tahkolla, esim. Tormek tai maatilojen vanhat tahkot.		: [[Tahko]], sivu jossa tarkemmin hiomisesta tahkolla, esim. Tormek tai maatilojen vanhat tahkot.

Rivi 13:		Rivi 13:

	== Teräkulmat ==		== Teräkulmat ==
	* '''Särmäkulma''' (teroituskulma) on ensimmäisenä leikattavaan materiaaliin ~~osuva terän kulma~~. Kulma lasketaan esimerkiksi kummaltakin sivulta symmetrisesti teroitetusta sivusta, sivulta sivulle. Eli 180° on täysin ~~tylsä~~ teroittamaton. ~~Teroitusohjeissa~~ puhutaan ~~yleensä~~ särmäkulmasta. Kulman asteluku määräytyy työstettävästä materiaalista. Pieni terävämpi särmäkulma tarkoittaa siis pienempää astelukua.		* '''Särmäkulma''' (teroituskulma) on terän peruskulma. Se osuu usein ensimmäisenä leikattavaan materiaaliin. Terän aivan kärjessä saattaa olla kapea murtoteroitus. Kulma lasketaan esimerkiksi kummaltakin sivulta symmetrisesti teroitetusta sivusta, sivulta sivulle. Eli 180° on täysin tylppä teroittamaton. Työvälineen teroituskulmasta puhuttaessa, puhutaan pääsääntöisesti särmäkulmasta. Kulman asteluku määräytyy työstettävästä materiaalista. Pieni terävämpi särmäkulma tarkoittaa siis pienempää astelukua. Särmäkulma määritetään työvälineen käyttötarkoituksen ja työstettävän kohteen mukaan. Puolenkin asteen (0,5°) muutos voi olla merkittävä. Työvälineellä työskentelyn pitäisi olla tehokasta, mutta toisaalta työvälinettä ei pitäisi olla tarvetta jatkuvasti olla teroittamassa. Pehmeitä materiaaleja työstettäessä särmäkulma voi olla pienikin, mutta kovaan materiaaliin ja oksiin sen on oltava hiukan suurempi tai jos työvälinettä lyödään nuijalla tai pajavasaralla. On kyse sitten ruoanlaitosta, puutöistä tai kivenhakkaamisesta.
	* '''Viistekulma''' kohdistuu työkalun pituusakseliin, keskilinjaan. Keskilinjasta kummallekin sivulle muodostuu yksi viistekulma. Tavanomaisissa puukoissa terä on hiottu kummaltakin terän sivulta samalla tavoin, tällöin viistekulma on särmäkulma jaettuna kahdella (20° / 2 = 10°). Esim. taltoissa on vain toisella sivulla särmä, tällöin särämä- ja viistekulma ovat samat. Kun terässä on kapea viiste aivan terän kärjessä, tällöin lasketaan kummatkin terän puolen viisteet yhteen.		* '''Viistekulma''' kohdistuu työkalun pituusakseliin, keskilinjaan. Keskilinjasta kummallekin sivulle muodostuu yksi viistekulma. Tavanomaisissa puukoissa terä on hiottu kummaltakin terän sivulta samalla tavoin, tällöin viistekulma on särmäkulma jaettuna kahdella (20° / 2 = 10°). Esim. taltoissa on vain toisella sivulla särmä, tällöin särämä- ja viistekulma ovat samat. Kun terässä on kapea viiste aivan terän kärjessä, tällöin lasketaan kummatkin terän puolen viisteet yhteen.
			* '''Tasokulma ja kallistuskulma''': Esimerkiksi kourutaltoissa taltan reunat ovat eteenpäin ja leikkaavat puuta.

	* Pääleikkuukulmat ''alfa, beetta ja gamma''. Summa on aina 90°.		* Pääleikkuukulmat ''alfa, beetta ja gamma''. Summa on aina 90°.
Rivi 36:		Rivi 37:
	== Teroittamiseta yleisesti ==		== Teroittamiseta yleisesti ==
	* Käytä tarvittavia suojavälineitä, erityisesti suojalaseja tai visiiriä. Näitä tulee erityisesti käyttää kun teroitusväline on nopeasti pyörivä kone, kuten kulmahiomakone, smirgeli tai porakoneet. Jos hionnasta syntyy kipinöitä, hiontaa ei tule suorittaa puuverstaalla!		* Käytä tarvittavia suojavälineitä, erityisesti suojalaseja tai visiiriä. Näitä tulee erityisesti käyttää kun teroitusväline on nopeasti pyörivä kone, kuten kulmahiomakone, smirgeli tai porakoneet. Jos hionnasta syntyy kipinöitä, hiontaa ei tule suorittaa puuverstaalla!
			* Teroittaminen edellyttää hyvää valaistusta. Tällainen on esimerkiksi pöytälamppu, jonka suuntaa voidaan säätää työpisteessä.
			* Työvälinettä hankittaessa, se on teroitettu määrättyyn särmäkulmaan. Kulma kannattaa mitata ja kirjoittaa esimerkiksi työvälineeseen tussilla. Tämä ei kuitenkaan tarkoita, että työvälineen särmäkulma olisi oikea työhön, johon sitä käytetään. Työkalua hiotaan ja teroitetaan tämän takia tarpeen mukaan.
	* Hiominen ja teroitus tapahtuu joko kuivana tai märkänä. Osan teroitusvälineiden kanssa ei voida tai ei tule käyttää nestettä ja osassa se on ehdoton edellytys. Märkähionnalla syntyy terävin hionta, joten sitä käytetään lähes aina kun on tehty ensin kuivahionta. Märkähionnassa neste mm. jäähdyttää terää ja tekee hionnasta hienompaa. Viikatetta teroitettaessa tapana on sylkäistä liippaan. Märkähionnassa teroitusvälineiden kierrosnopeudet ovat hitaita tapahtuu se sitten käsin pyörittämällä tai koneella.		* Hiominen ja teroitus tapahtuu joko kuivana tai märkänä. Osan teroitusvälineiden kanssa ei voida tai ei tule käyttää nestettä ja osassa se on ehdoton edellytys. Märkähionnalla syntyy terävin hionta, joten sitä käytetään lähes aina kun on tehty ensin kuivahionta. Märkähionnassa neste mm. jäähdyttää terää ja tekee hionnasta hienompaa. Viikatetta teroitettaessa tapana on sylkäistä liippaan. Märkähionnassa teroitusvälineiden kierrosnopeudet ovat hitaita tapahtuu se sitten käsin pyörittämällä tai koneella.
	* Hiottaessa muodostuu lämpöä, jota jäähdytetään esimerkiksi vedellä. Liiallinen lämpö pilaa terän kovaksi tehneen karkaisun ja terästä tulee pehmeä. Mitä ohuempi ja kapeampi teroitettava työväline on, sitä helpommin se kuumenee. Esimerkiksi veitsen kapea ja ohut kärki ei kestä samalla tavoin teroittamista kuin veitsen paksumpi ja leveämpi tyvi. Jos terä pilataan liiallisella kuumuudella, työvälineestä voidaan usein hioa pehementynyt osa pois ja tehdä uusi särmäkulma kovempaan materiaaliin. Tämän työstäminen voi ottaa aikansa, mutta lopputulos on hyvä. Pilalle teroitettua terää ei siis välttämättä kannata hylätä.		* Hiottaessa muodostuu lämpöä, jota jäähdytetään esimerkiksi vedellä. Liiallinen lämpö pilaa terän kovaksi tehneen karkaisun ja terästä tulee pehmeä. Vaikka terä ei palaisi puhki, saattaa terään syntyä näkymättömämpiä vaurioita, mitkä heikentevät sen kestoa. Pikateräs (HSS) kestää paremmin lämpöä, mutta sen varaan ei kannata liiaksi luottaa. Mitä ohuempi ja kapeampi teroitettava työväline on, sitä helpommin se kuumenee. Esimerkiksi veitsen kapea ja ohut kärki ei kestä samalla tavoin teroittamista kuin veitsen paksumpi ja leveämpi tyvi. Jos terä pilataan liiallisella kuumuudella, työvälineestä voidaan usein hioa pehementynyt osa pois ja tehdä uusi särmäkulma kovempaan materiaaliin. Tämän työstäminen voi ottaa aikansa, mutta lopputulos on hyvä. Pilalle teroitettua terää ei siis välttämättä kannata hylätä.
	* Hiominen edellyttää että teroitusväline, esimerkiksi kivi hioo työalusta ainesta pois. Tämä tapahtuu painamalla ja/tai työntämällä työkalua teroistusvälinettä kohti tai päinvastoin.		* Hiominen edellyttää että teroitusväline, esimerkiksi kivi hioo työalusta ainesta pois. Tämä tapahtuu painamalla ja/tai työntämällä työkalua teroistusvälinettä kohti tai päinvastoin.
	* Hiottaessa syntyy terän materiaalista riippuen enemmän tai vähemmän kierrettä. Ts. terän materiaali ei välttämättä hioudu hiontapölynä pois vaan metalli kääntyy toisen särmän puolelle ja tuntuu sormissa. Särmä on tällöin pyöreä ja tylsä. Tämä poistetaan viimeistelemällä hionta määrätyllä tavoin kummaltakin puolen särmää. Ks. alla kohta Puukko ja veitsi.		* Hiottaessa syntyy terän materiaalista riippuen enemmän tai vähemmän kierrettä. Ts. terän materiaali ei välttämättä hioudu hiontapölynä pois vaan metalli kääntyy toisen särmän puolelle ja tuntuu sormissa. Särmä on tällöin pyöreä ja tylsä. Tämä poistetaan viimeistelemällä hionta määrätyllä tavoin kummaltakin puolen särmää. Ks. alla kohta Puukko ja veitsi.
			* '''Viimeistely''': Hiominen tulee aina viimeistellä esimerkiksi nahkalla, huovalla, sanomalehdellä tai muulla. Viimeistelyyn tarkoitetuilla erittäin hienoilla kivillä saadaan terävämpi terä kuin nahkalla, mutta nahka saattaa hitusen pyöristäessään tehdä terästä kestävämmän. Tällöin pinnasta tulee kiiltävä ja se vähentää kitkaa. Tämän seurauksena työvälineen käyttäminen on kevyempää, leikkausjälki on parempi ja tarkempi. Tämä myös edesauttaa työkalun pysymistä pitempään terevänä. Viimeistely voidaan tehdä vapaasti käsin tai hiontaohjaimia käyttäen. Pyörivää nahkalaikkaa käytettäessä, tyäkalua ei syötetä koskaan laikan pyörimissuuntaa vasten. Viimeistelyä ei tule kuitenkaan tehdä liiallisesti, pyörivään nahkalaikkaan nopea viimeistely ei muuta särmäkulmaa eikä pyöristä liiaksi aivan terävintä terän osaa. Nahkan kanssa voidaan käyttää viimeistelyyn tarkoitettua tahnaa. Viimeistelyä varten voi hankkia esimerkiksi profiloituja nahkalaikkoja tai karkeudeltaan erittäin hienoja vesi- tai öljyhiomakiviä, käsihiomakiviä. Profiloituja tarvitaan erityisesti kouru- ja V-talttojen viimeistelyyn.
	* '''Hiontapaine''': Mitä voimakkaammin työvälinettä painetaan teroitusvälinettä kohti, sitä tehokkaammin hiominen tapahtuu, mutta myös nopeammin muodostuu lämpöä. Painamisessa tulee huomioida työkalun koon ja muodon vaikutus. Ts. painettaessa kapeaa talttaa voimakkaasti smirgelin kiveä vasten, terä voi ylikuumeta siniseksi/mustaksi ja pilalle muutamassa sekunnissa. Liiallinen painaminen saattaa myös tehdä teroitusvälineeseen uran, jos työväline on kapeampi kuin teroitusväline, esimerkiksi kivi. Painamiseen vaikuttaa myös työkalun terän materiaali. Esimerkiksi pikateräs vaatii kovempaa painamista.		* '''Hiontapaine''': Mitä voimakkaammin työvälinettä painetaan teroitusvälinettä kohti, sitä tehokkaammin hiominen tapahtuu, mutta myös nopeammin muodostuu lämpöä. Painamisessa tulee huomioida työkalun koon ja muodon vaikutus. Ts. painettaessa kapeaa talttaa voimakkaasti smirgelin kiveä vasten, terä voi ylikuumeta siniseksi/mustaksi ja pilalle muutamassa sekunnissa. Liiallinen painaminen saattaa myös tehdä teroitusvälineeseen uran, jos työväline on kapeampi kuin teroitusväline, esimerkiksi kivi. Painamiseen vaikuttaa myös työkalun terän materiaali. Esimerkiksi pikateräs vaatii kovempaa painamista.
	* Leveää terää hiottaessa teroituksesta pitäisi tulla tasainen ja esimerkiksi työvälineen pituussuuntaan nähden yleensä 90° kulma. Varsinkin leveää kaarevaa terää, jossa on myös leveä särmä, hiottaessa on haastavaa saada särmästä tasainen. Tällöin erilaiset hiontatuet ja -ohjaimet helpottavat työskentelyä. Ks. lisää alla kohta Hiontatuki.		* Leveää terää hiottaessa teroituksesta pitäisi tulla tasainen ja esimerkiksi työvälineen pituussuuntaan nähden yleensä 90° kulma. Varsinkin leveää kaarevaa terää, jossa on myös leveä särmä, hiottaessa on haastavaa saada särmästä tasainen. Tällöin erilaiset hiontatuet ja -ohjaimet helpottavat työskentelyä. Ks. lisää alla kohta Hiontatuki.
Rivi 62:		Rivi 66:
	* Timanttiterät kipinöillä.		* Timanttiterät kipinöillä.
	* Timanttikivi ja timanttiliippa sopivat useisiin teräksiin, tällöin ei käytetä mitään nesteitä hiomisessa. Viilassa on usein karkeampi ja hienompi puoli ja syrjä puhdasta terästä. Timanttiviila jättää helposti kierteen. Ei vaadi kovaa painamista.		* Timanttikivi ja timanttiliippa sopivat useisiin teräksiin, tällöin ei käytetä mitään nesteitä hiomisessa. Viilassa on usein karkeampi ja hienompi puoli ja syrjä puhdasta terästä. Timanttiviila jättää helposti kierteen. Ei vaadi kovaa painamista.
	* Tussi. Tussilla voi ~~merkitä~~ hiottavan alueen ja kun tussi häviää hiontaliikkeessä, on kulma sama kuin alkuperäinen.		* Tussi. Tussilla voi värjätä hiottavan alueen ja kun tussi häviää hiontaliikkeessä, on kulma sama kuin alkuperäinen. Tämä ei ole välttämätöntä, jos käytetään hiontatukia, jotka voidaan säätää haluttuun oikeaan kulmaan.

	=== Tahko ===		=== Tahko ===
Rivi 293:		Rivi 297:

	== Puutaltta ==		== Puutaltta ==
	Puutalttojen teroitus määräytyy pitkälti työstettävästä materiaalista. Samaa talttaa voidaan hioa eri kulmiin, mutta talttoja kannattaa olla useita eri kulmiin hiottuina. Hiotaan yksipuolisesti, särmäkulmaan 18° (-22°) ~~ja teränsuuhun~~ muutaman millimetrin matkalta viiste, murtoteroitus, jonka hiontakulma on n. 26°. Murtoteroitus ei ole välttämätön. Koristeveistotaltassa pienempi särmäkulma, 15-18°.		Puutalttojen teroitus määräytyy pitkälti työstettävästä materiaalista. Kyseiseen puuhun etsitään parhaiten soveltuva särmäkulma. Havainnoidaan miten kevyesti puun kuidut katkevat ja kuinka nopeasti terä tylsyy. Mitä pehmeämpi puu, sen pienempi särmäkulma. Samaa talttaa voidaan hioa eri kulmiin, mutta talttoja kannattaa olla useita eri kulmiin hiottuina. Hiotaan yksipuolisesti, särmäkulmaan 18° (-22°). Teränsuuhun mahdollisesti muutaman millimetrin matkalta viiste, murtoteroitus, jonka hiontakulma on n. 26°. Murtoteroitus ei ole välttämätön, mutta erityisesti käytettäessä lyöntivälineitä on hyvä käyttää murtoteroitusta tai teroittaa sitä ilman särmäkulma n. 26°. Koristeveistotaltassa pienempi särmäkulma, 15-18°.
	* Veistokourutaltta ja esimerkiksi V-muotoinen taltta ovat tasatalttaa haastavampia teroittaa, jotta niiden muoto saadaan säilytettyä. ~~Teroituksen täytyy olla jatkuvasti tasaista, jotta kouruun ei synny lovea.~~ Näissä on varottava painamasta liikaa! Jos kevyemmät hiontamenetelmät eivät ole riittäviä, aloitetaan teroittaminen ~~esimerkiksi~~ tahkolla ~~hiomalla~~ oikea särmän muoto, joka on sivusta katsottaessa suora. Hiomista suoritetaan siihen hetkeen saakka, kun särmästä tulee terävä. Tässä käytetään apuna terästä heijastuvaa valoa.		* Veistokourutaltta ja esimerkiksi V-muotoinen taltta ovat tasatalttaa haastavampia teroittaa, jotta niiden muoto saadaan säilytettyä. Keskity hiomiseen! Näissä on varottava painamasta liikaa! Jos kevyemmät hiontamenetelmät eivät ole riittäviä, a) aloitetaan teroittaminen hiomalla tahkolla oikea särmän muoto, joka on sivusta katsottaessa suora. Tämä tapahtuu työntämällä särmän kärkeä suoraan tahkon kiveä vasten ja lopuksi hienompaa käsikiveä vasten. Tarkasteltaessa särmän kärkeä taltan pituussuunnassa, havaitaan, että särmän kärjen paksuus on mahdollisesti toisesta kohtaa paksumpi kuin toisesta. b) Seuraavaksi teroitetaan varsinaista särmää oikeassa särmäkulmassa. Tämä suoritetaan kiven pyörimissuunnan mukaisesti, jotta voidaan hallita hiomista paremmin. Hiomista suoritetaan vain siihen hetkeen saakka, kun särmästä tulee terävä. Ts. hiotaan enemmän siitä kohdin, jossa särmän kärki oli pituussuunnassa katsottuna paksumpi. Teroituksen täytyy tapahtua vain oikeasta kohtaa särmää, jotta kouruun ei synny lovea. Tässä käytetään apuna terästä heijastuvaa valoa. Valo heijastuu paksusta kohdasta, ei terävästä. Hiontaohjaimen avulla saadaan pidettyä oikea särmäkulma. c) Näissä taltoissa ulkoreunat ulottuvat eteenpäin muodostaen reunasärmän (ks. yllä kohta teräkulmat). Se on noin 20°. Tämä hiotaan esimerkiksi kovasimella. d) Kuten muussakin hionnassa, poistetaan kierre ja viimeistellään terä hienoimmilla kivillä, huovalla tai nahkalla.
	* Käsikiveä käytettäessä, kivi tuetaan pöytään ja talttaa liikutetaan edestakaisin kiven pituussuuntaan nähden. Kourutalttoja käännetään rauhallisesti. Kalleimmissa taltoissa, kuten esimerkiksi japanilaisissa, saattaa särmä olla hyvin kapea ja kovempi kuin muu osa taltan varresta. Talttaa ei siten kannata jatkuvasti hioa tahkolla vaan pitää terävänä teroittamalla sitä riittävän usein nahkalla tai enemmän kivellä.		* Käsikiveä käytettäessä, kivi tuetaan pöytään ja talttaa liikutetaan edestakaisin kiven pituussuuntaan nähden. Kourutalttoja käännetään rauhallisesti. Kalleimmissa taltoissa, kuten esimerkiksi japanilaisissa, saattaa särmä olla hyvin kapea ja kovempi kuin muu osa taltan varresta. Talttaa ei siten kannata jatkuvasti hioa tahkolla vaan pitää terävänä teroittamalla sitä riittävän usein nahkalla tai enemmän kivellä.
	* Ilman nuijaa taltalla työskenneltäessä viimeistely tehdään kovalla huopalaikalla ja kiillotusvahalla.		* Ilman nuijaa taltalla työskenneltäessä viimeistely tehdään kovalla huopalaikalla ja kiillotusvahalla.
Rivi 326:		Rivi 330:

	== Sorvitaltta ==		== Sorvitaltta ==
	Särmäkulma 45–60°		Sorvitalttoja käytetettäessä talttaan kohdistuu kuumuus ja taltta valmistetaan yleensä pikateräksestä (HSS). Kuitenkaan pikateräskään ei hiottaessa kestä kovaa kuumuutta, mikä tulee ottaa huomioon erityisesti jos teroitetaan smirgelillä. Talttojen teroittaminen vaatii enemmän voimaa. Talttojen muodot ovat usein kouruja, joten tämä tuo lisähaasteen teroittamiseen. Ks. perusohjeet edellä kohdasta Puutaltta.
			* Särmäkulma 45–60°

	== Tukkisakset ==		== Tukkisakset ==

Wikikkosysop: /* Puutaltta */

2024-11-23T09:09:40Z

Puutaltta

← Vanhempi versio		Versio 23. marraskuuta 2024 kello 12.09
Rivi 293:		Rivi 293:

	== Puutaltta ==		== Puutaltta ==
	Puutalttojen teroitus määräytyy pitkälti työstettävästä materiaalista. Samaa talttaa voidaan hioa eri kulmiin, mutta ~~jos mahdollista~~ talttoja kannattaa ~~omistaa~~ useita eri kulmiin ~~teroitettuna~~. ~~Yksipuolisesti~~, ~~särmäkulma 18~~(-22)°, teränsuuhun muutaman millimetrin matkalta viiste, hiontakulma n. 26°. Koristeveistotaltassa pienempi särmäkulma, 15-18°. Käsikiveä käytettäessä, kivi tuetaan pöytään ja talttaa liikutetaan edestakaisin kiven pituussuuntaan nähden. Kourutalttoja käännetään rauhallisesti~~. Teroituspinta kiillotetaan esimerkiksi nahkalla vähentämään kitkaa~~. Kalleimmissa taltoissa, kuten esimerkiksi japanilaisissa, saattaa särmä olla hyvin kapea ja kovempi kuin muu osa taltan varresta. Talttaa ei siten kannata jatkuvasti hioa tahkolla vaan pitää terävänä teroittamalla sitä riittävän usein nahkalla tai enemmän kivellä.		Puutalttojen teroitus määräytyy pitkälti työstettävästä materiaalista. Samaa talttaa voidaan hioa eri kulmiin, mutta talttoja kannattaa olla useita eri kulmiin hiottuina. Hiotaan yksipuolisesti, särmäkulmaan 18° (-22°) ja teränsuuhun muutaman millimetrin matkalta viiste, murtoteroitus, jonka hiontakulma on n. 26°. Murtoteroitus ei ole välttämätön. Koristeveistotaltassa pienempi särmäkulma, 15-18°.
			* Veistokourutaltta ja esimerkiksi V-muotoinen taltta ovat tasatalttaa haastavampia teroittaa, jotta niiden muoto saadaan säilytettyä. Teroituksen täytyy olla jatkuvasti tasaista, jotta kouruun ei synny lovea. Näissä on varottava painamasta liikaa! Jos kevyemmät hiontamenetelmät eivät ole riittäviä, aloitetaan teroittaminen esimerkiksi tahkolla hiomalla oikea särmän muoto, joka on sivusta katsottaessa suora. Hiomista suoritetaan siihen hetkeen saakka, kun särmästä tulee terävä. Tässä käytetään apuna terästä heijastuvaa valoa.
			* Käsikiveä käytettäessä, kivi tuetaan pöytään ja talttaa liikutetaan edestakaisin kiven pituussuuntaan nähden. Kourutalttoja käännetään rauhallisesti. Kalleimmissa taltoissa, kuten esimerkiksi japanilaisissa, saattaa särmä olla hyvin kapea ja kovempi kuin muu osa taltan varresta. Talttaa ei siten kannata jatkuvasti hioa tahkolla vaan pitää terävänä teroittamalla sitä riittävän usein nahkalla tai enemmän kivellä.
	* Ilman nuijaa taltalla työskenneltäessä viimeistely tehdään kovalla huopalaikalla ja kiillotusvahalla.		* Ilman nuijaa taltalla työskenneltäessä viimeistely tehdään kovalla huopalaikalla ja kiillotusvahalla.
	* Nahkalla viimeisteltäessä kannattaa käyttää kiillostuaineita apuna.		* Nahkalla viimeisteltäessä kannattaa käyttää kiillostuaineita apuna. Näin saadaan pinta, joka on vähäkitkainen ja kyetään hyvin tarkkaan työskentelyyn.

	== Pyörösahanterä ==		== Pyörösahanterä ==

Wikikkosysop (23. marraskuuta 2024 kello 08.51)

2024-11-23T08:51:33Z

← Vanhempi versio		Versio 23. marraskuuta 2024 kello 11.51
Rivi 13:		Rivi 13:

	== Teräkulmat ==		== Teräkulmat ==
	* Pääleikkuukulmat ''alfa, beetta ja gamma''. Summa on aina 90°.
	* '''Särmäkulma''' (teroituskulma) on ensimmäisenä leikattavaan materiaaliin osuva terän kulma. Kulma lasketaan esimerkiksi kummaltakin sivulta symmetrisesti teroitetusta sivusta, sivulta sivulle. Eli 180° on täysin tylsä teroittamaton. Teroitusohjeissa puhutaan yleensä särmäkulmasta. Kulman asteluku määräytyy työstettävästä materiaalista. Pieni terävämpi särmäkulma tarkoittaa siis pienempää astelukua.		* '''Särmäkulma''' (teroituskulma) on ensimmäisenä leikattavaan materiaaliin osuva terän kulma. Kulma lasketaan esimerkiksi kummaltakin sivulta symmetrisesti teroitetusta sivusta, sivulta sivulle. Eli 180° on täysin tylsä teroittamaton. Teroitusohjeissa puhutaan yleensä särmäkulmasta. Kulman asteluku määräytyy työstettävästä materiaalista. Pieni terävämpi särmäkulma tarkoittaa siis pienempää astelukua.
	* '''Viistekulma''' kohdistuu työkalun pituusakseliin, keskilinjaan. Keskilinjasta kummallekin sivulle muodostuu yksi viistekulma. Tavanomaisissa puukoissa terä on hiottu kummaltakin terän sivulta samalla tavoin, tällöin viistekulma on särmäkulma jaettuna kahdella (20° / 2 = 10°). Esim. taltoissa on vain toisella sivulla särmä, tällöin särämä- ja viistekulma ovat samat. Kun terässä on kapea viiste aivan terän kärjessä, tällöin lasketaan kummatkin terän puolen viisteet yhteen.		* '''Viistekulma''' kohdistuu työkalun pituusakseliin, keskilinjaan. Keskilinjasta kummallekin sivulle muodostuu yksi viistekulma. Tavanomaisissa puukoissa terä on hiottu kummaltakin terän sivulta samalla tavoin, tällöin viistekulma on särmäkulma jaettuna kahdella (20° / 2 = 10°). Esim. taltoissa on vain toisella sivulla särmä, tällöin särämä- ja viistekulma ovat samat. Kun terässä on kapea viiste aivan terän kärjessä, tällöin lasketaan kummatkin terän puolen viisteet yhteen.

			* Pääleikkuukulmat ''alfa, beetta ja gamma''. Summa on aina 90°.
	'''Esimerkkinä uurrekurso tai kovametallipyöröterä''':		'''Esimerkkinä uurrekurso tai kovametallipyöröterä''':
	* Terän rintapinnan ja keskiöstä teränsuun kautta piirretyn suoran (muodostaa suorankulman leikkuupinnan kanssa) väli on rintakulma. ''gamma'' (pos tai neg).		* Terän rintapinnan ja keskiöstä teränsuun kautta piirretyn suoran (muodostaa suorankulman leikkuupinnan kanssa) väli on rintakulma. ''gamma'' (pos tai neg).
Rivi 34:		Rivi 33:
	* Staattinen tasapainotus eli teroitettava terä ei saa pysähtyä aina samaan kohtaan.		* Staattinen tasapainotus eli teroitettava terä ei saa pysähtyä aina samaan kohtaan.
	* Dynaaminen tasapainotus		* Dynaaminen tasapainotus

			== Teroittamiseta yleisesti ==
			* Käytä tarvittavia suojavälineitä, erityisesti suojalaseja tai visiiriä. Näitä tulee erityisesti käyttää kun teroitusväline on nopeasti pyörivä kone, kuten kulmahiomakone, smirgeli tai porakoneet. Jos hionnasta syntyy kipinöitä, hiontaa ei tule suorittaa puuverstaalla!
			* Hiominen ja teroitus tapahtuu joko kuivana tai märkänä. Osan teroitusvälineiden kanssa ei voida tai ei tule käyttää nestettä ja osassa se on ehdoton edellytys. Märkähionnalla syntyy terävin hionta, joten sitä käytetään lähes aina kun on tehty ensin kuivahionta. Märkähionnassa neste mm. jäähdyttää terää ja tekee hionnasta hienompaa. Viikatetta teroitettaessa tapana on sylkäistä liippaan. Märkähionnassa teroitusvälineiden kierrosnopeudet ovat hitaita tapahtuu se sitten käsin pyörittämällä tai koneella.
			* Hiottaessa muodostuu lämpöä, jota jäähdytetään esimerkiksi vedellä. Liiallinen lämpö pilaa terän kovaksi tehneen karkaisun ja terästä tulee pehmeä. Mitä ohuempi ja kapeampi teroitettava työväline on, sitä helpommin se kuumenee. Esimerkiksi veitsen kapea ja ohut kärki ei kestä samalla tavoin teroittamista kuin veitsen paksumpi ja leveämpi tyvi. Jos terä pilataan liiallisella kuumuudella, työvälineestä voidaan usein hioa pehementynyt osa pois ja tehdä uusi särmäkulma kovempaan materiaaliin. Tämän työstäminen voi ottaa aikansa, mutta lopputulos on hyvä. Pilalle teroitettua terää ei siis välttämättä kannata hylätä.
			* Hiominen edellyttää että teroitusväline, esimerkiksi kivi hioo työalusta ainesta pois. Tämä tapahtuu painamalla ja/tai työntämällä työkalua teroistusvälinettä kohti tai päinvastoin.
			* Hiottaessa syntyy terän materiaalista riippuen enemmän tai vähemmän kierrettä. Ts. terän materiaali ei välttämättä hioudu hiontapölynä pois vaan metalli kääntyy toisen särmän puolelle ja tuntuu sormissa. Särmä on tällöin pyöreä ja tylsä. Tämä poistetaan viimeistelemällä hionta määrätyllä tavoin kummaltakin puolen särmää. Ks. alla kohta Puukko ja veitsi.
			* '''Hiontapaine''': Mitä voimakkaammin työvälinettä painetaan teroitusvälinettä kohti, sitä tehokkaammin hiominen tapahtuu, mutta myös nopeammin muodostuu lämpöä. Painamisessa tulee huomioida työkalun koon ja muodon vaikutus. Ts. painettaessa kapeaa talttaa voimakkaasti smirgelin kiveä vasten, terä voi ylikuumeta siniseksi/mustaksi ja pilalle muutamassa sekunnissa. Liiallinen painaminen saattaa myös tehdä teroitusvälineeseen uran, jos työväline on kapeampi kuin teroitusväline, esimerkiksi kivi. Painamiseen vaikuttaa myös työkalun terän materiaali. Esimerkiksi pikateräs vaatii kovempaa painamista.
			* Leveää terää hiottaessa teroituksesta pitäisi tulla tasainen ja esimerkiksi työvälineen pituussuuntaan nähden yleensä 90° kulma. Varsinkin leveää kaarevaa terää, jossa on myös leveä särmä, hiottaessa on haastavaa saada särmästä tasainen. Tällöin erilaiset hiontatuet ja -ohjaimet helpottavat työskentelyä. Ks. lisää alla kohta Hiontatuki.
			* '''Hiontasuunta''': Pyörivää teroitusvälinettä kohden terää voidaan hioa joko myötä- tai vastasuuntaan. Lopputuloksen kannalta suunnalla ei ole juuri väliä, mutta hiomiseen kuluvalla ajalla saattaa olla merkittävä ero – vastahionta on nopeampi ja hiontaväline pysyy terävämpänä. Ymmärrettävästi vasten teroitusvälineen pyörintäsuuntaan hiottaessa syntyy riski, että työkalu tökkää ja lentää jopa käsistä. Tätä estetään käyttämällä ohjaimia (jigejä). Myötähionta sopii esimerkiksi varovaiseen hiontaan, jossa tärkeää on hallita työvälinettä teroituksen aikana. Kuivahionnassa nopeuden ollessa yleensä korkea, teroitus tapahtuu kuitenkin vastahiontana eli pyörimissuuntaa vasten.

	== Teroitusvälineet ==		== Teroitusvälineet ==
	[[Tiedosto:wikikko_teroituskone1.jpg\|200px\|thumb\|right\|Teroituskone]]		[[Tiedosto:wikikko_teroituskone1.jpg\|200px\|thumb\|right\|Teroituskone]]
	* Ks. kohta Puukko.		* Ks. kohta Puukko.
	* Ks. ~~sahan teroitus sivulta~~ [[Sahan teroitus]].		* Ks. sivu [[Sahan teroitus]].
	* Kovametalliterät teroitetaan timanttilaikalla (SD)		* Kovametalliterät teroitetaan timanttilaikalla (SD).
	* HSS (pikateräs) kivilaikalla, piikarbidi (SiC) Al2O3 alumiinioksidilla (A) eli korundilla tai BN eli boorinitridilla (B), joka on hyvä materiaali. Sidosaine määrää laikan kovuuden.		* HSS (pikateräs) kivilaikalla, piikarbidi (SiC) Al2O3 alumiinioksidilla (A) eli korundilla tai BN eli boorinitridilla (B), joka on hyvä materiaali. Sidosaine määrää laikan kovuuden.
	* Viimeistelyhionta kangaslaikalla ja hiontavahalla, esim. puukko, taltat.		* Viimeistelyhionta kangaslaikalla ja hiontavahalla, esim. puukko, taltat.


	* Hiomapaperi. ~~Noin karkeus~~ 100 sopii esimerkiksi kirveiden teroittamiseen. Hienommat vesihiomapaperit, yli 400 karkeudeltaan ~~myös~~. Kiinnitä paperi jotain kovaa alustaa vasten.		* Hiomapaperi. Karkeus noin 100 sopii esimerkiksi kirveiden teroittamiseen. Hienommat vesihiomapaperit, yli 400 karkeudeltaan. Kiinnitä paperi jotain kovaa alustaa vasten.
			* Hiomalaikka tai timanttilaikka, joka kiinnitetään esimerkiksi porakoneeseen ja porakone ruuvipenkkiin.
	* Keraaminen muki. Lasittamaton pohjarengas.		* Keraaminen muki. Lasittamaton pohjarengas.
	* Kulmahiomakone. ~~Pilaa~~ ohuen terän helposti ~~kun kuumenee~~! Kastele usein! Vaatii käsihionnan tämän jälkeen.		* Kulmahiomakone. Pyörimisnopeus on niin korkea, että se pilaa ohuen terän helposti kuumenemisesta johtuen! Kastele terää usein! Vaatii käsihionnan tämän jälkeen.
	* Nauhahiomakone. Voidaan käyttää erikarkeuksisia hiomapapereita. ~~Varo~~ ettei kuumenna terää pilalle! Kastele usein! Vaatii käsihionnan tämän jälkeen.		* Nauhahiomakone. Voidaan käyttää erikarkeuksisia hiomapapereita. Sama kuin kulmahiomakoneella, varo ettei kuumenna terää pilalle! Kastele terää usein! Vaatii käsihionnan tämän jälkeen.
	* Sulake. Esimerkiksi ~~linkkuveitsi~~ tai ~~fileerausveitsi~~.		* Sulake. Esimerkiksi linkkuveitselle tai fileerausveitselle.
	* Teroituspuikko. Tarkoitettu oikomaan mikroskooppinen hammastus.		* Teroituspuikko. Tarkoitettu oikomaan mikroskooppinen hammastus.
	* Timanttiterät kipinöillä.		* Timanttiterät kipinöillä.
	* Timanttikivi ja timanttiliippa sopivat useisiin teräksiin, tällöin ei käytetä mitään nesteitä hiomisessa. Viilassa on usein karkeampi ja hienompi puoli ja syrjä ~~puhdas teräs~~. Timanttiviila jättää helposti kierteen. Ei vaadi kovaa painamista.		* Timanttikivi ja timanttiliippa sopivat useisiin teräksiin, tällöin ei käytetä mitään nesteitä hiomisessa. Viilassa on usein karkeampi ja hienompi puoli ja syrjä puhdasta terästä. Timanttiviila jättää helposti kierteen. Ei vaadi kovaa painamista.
	* Tussi. Tussilla voi merkitä hiottavan alueen ja kun tussi häviää hiontaliikkeessä, on kulma sama kuin alkuperäinen.		* Tussi. Tussilla voi merkitä hiottavan alueen ja kun tussi häviää hiontaliikkeessä, on kulma sama kuin alkuperäinen.

			=== Tahko ===
			[[Kuva:teroitus_kirves3.jpg\|frame\|Tahko: Tormek 2000. Oikealla teroituskivi ja vasemmalla nahkalaikka. Kuvassa kirveen teroitus meneillään.]]
			: Ks. sivu [[Tahko]].

	=== Kiviliippa ===		=== Kiviliippa ===
Rivi 81:		Rivi 95:
	* Älä paina liikaa, vaan kevyesti. Lyhyet "pyyhkäisyt" vähentävät teräkappaleen kuumenemista. Älä pumppaa kappaletta laikkaa vasten. Hiominen suoritetaan hitaasti. Kastele jatkuvasti.		* Älä paina liikaa, vaan kevyesti. Lyhyet "pyyhkäisyt" vähentävät teräkappaleen kuumenemista. Älä pumppaa kappaletta laikkaa vasten. Hiominen suoritetaan hitaasti. Kastele jatkuvasti.
	* Anna koneen pysähtyä itsekseen virran sammuttamisen jälkeen.		* Anna koneen pysähtyä itsekseen virran sammuttamisen jälkeen.

	~~=== Tahko ===~~
	~~[[Kuva:teroitus_kirves3.jpg\|frame\|Tahko: Tormek 2000. Oikealla teroitus kivi ja vasemmalla nahkalaikka. Kuvassa kirveen teroitus meneillään.]]~~
	~~Ks. sivu [[Tahko]].~~

	=== Timantit ===		=== Timantit ===
	* Kuvassa porakoneeseen yhdistetty timanttilaikka. Reiät laikassa antavat mahdollisuuden nähdä laikan läpi ja estävät laikan "tukkeutumista".		* Kuvassa porakoneeseen yhdistetty timanttilaikka. Reiät laikassa antavat mahdollisuuden nähdä laikan läpi ja estävät laikan "tukkeutumista".
	[[Kuva:MG 4333.jpg]]		[[Kuva:MG 4333.jpg]]

			== Hiontatuki ==
			Jotta saadaan aikaiseksi oikea särmäkulma, tarvitaan usein hiontatukea tai hiontaohjainta. Kokenut teroittaja kykenee teroittamaan myös ilman tukia lihasmuistilla. Tällöin kannattaa käyttää apuna esimerkiksi tussia, jolla värjää särmän ja hakee kevyesti painamalla oikean teroituskulman. Usein tälläinen teroitustapa soveltuu kevyeen teroittamiseen. Syviä lovia ja teroituskulmaa muuttaessa on lähtökohtaisesti välttämätöntä käyttää tukia. Esimerkiksi käsin pyöritettävällä hiekkakivisellä tahkolla kirvestä hiottaessa, käytetään usein puusta tehtyä hiontaohjainta. Esimerkiksi työväline kiinnitetään hiontatukeen ja hiontatuki teroitusvälineeseen tai työvälinettä tuetaan teroitusvälineeseen kiinnitettyyn tukeen.

			* Tukea käytettäessä on kiinnitettävä huomiota työkalun oikeaan kulmaan suhteessa pyörivään kiveen tms. Usein tämä on 90°. Työkalua painetaan kohti kiveä oikealla paineella ja tämä saattaa tapahtua esimerkiksi vipuamalla, eli nostamalla työkalun vartta ylöspäin, jolloin terä painuu kiveä vasten hiontatuesta riippuen. Tai painamalla käsin hiontatuea vasten. Työvälineen ei tulisi päästä nousemaan hiontatuesta irti niin, että esimerkiksi särmä lähtee levenemään ellei se ole tarkoitus.


	== Alasintaltta ==		== Alasintaltta ==
	~~Teroituskulma~~ yli 30°. Tällöin taltalla voidaan katkaista myös kylmää terästä.		Särmäkulma yli 30°. Tällöin taltalla voidaan katkaista myös kylmää terästä.

	== Keritsimet ==		== Keritsimet ==
Rivi 290:		Rivi 306:

	== Saha ==		== Saha ==
	~~Katso~~ sivu [[Sahan teroitus]]		Ks. sivu [[Sahan teroitus]]

	== Sakset ==		== Sakset ==

Wikikkosysop (23. marraskuuta 2024 kello 07.32)

2024-11-23T07:32:56Z

Näytä muutokset

Wikikkosysop: /* Johdanto */

2024-11-23T06:20:54Z

Johdanto

← Vanhempi versio		Versio 23. marraskuuta 2024 kello 09.20
Rivi 1:		Rivi 1:
	== Johdanto ==		== Johdanto ==
	Sivulla käsitellää eri työvälineiden teroitusta. Katso sivu [[Tahko]], jossa tarkemmin teroituksesta tahkon avulla.		Sivulla käsitellää eri työvälineiden teroitusta. Katso sivu [[Tahko]], jossa tarkemmin teroituksesta tahkon avulla.
			: [[Tahko]]

	== Terätekniikka ==		== Terätekniikka ==

Wikikkosysop: /* Johdanto */

2024-11-23T06:20:32Z

Johdanto

← Vanhempi versio		Versio 23. marraskuuta 2024 kello 09.20
Rivi 1:		Rivi 1:
	== Johdanto ==		== Johdanto ==
			Sivulla käsitellää eri työvälineiden teroitusta. Katso sivu [[Tahko]], jossa tarkemmin teroituksesta tahkon avulla.

	== Terätekniikka ==		== Terätekniikka ==

Wikikkosysop: /* Kiviliippa */

2023-12-25T13:16:33Z

Kiviliippa

← Vanhempi versio		Versio 25. joulukuuta 2023 kello 16.16
Rivi 44:		Rivi 44:

	=== Kiviliippa ===		=== Kiviliippa ===
			[[Tiedosto:hiomakivet.jpeg\|200px\|thumb\|right\|Hiomakiviä]]
	Kiviliipoilla teroitettaessa niitä ei koskaan käytetä kuivana. Käytetään vettä, sylkeä tai öljyä estämässä kiven tukkeentumista ja parantamaan näin teroituksen kulkua. Vedellä käytettävät kivet kannattaa laittaa veteen imeytymään hyvissä ajoin ennen käyttöä tai usein käytettäessä niitä voi säilyttää myös vedessä. Öljy on tarkoitettu hienompaan hiomiseen. Joihinkin kiviin ei missään nimessä saa laittaa öljyä.		Kiviliipoilla teroitettaessa niitä ei koskaan käytetä kuivana. Käytetään vettä, sylkeä tai öljyä estämässä kiven tukkeentumista ja parantamaan näin teroituksen kulkua. Vedellä käytettävät kivet kannattaa laittaa veteen imeytymään hyvissä ajoin ennen käyttöä tai usein käytettäessä niitä voi säilyttää myös vedessä. Öljy on tarkoitettu hienompaan hiomiseen. Joihinkin kiviin ei missään nimessä saa laittaa öljyä.

Rivi 59:		Rivi 60:
	* '''Vaihtoehtoiset liipat'''		* '''Vaihtoehtoiset liipat'''
	** Liippa saadaan vuolemalla 30 senttinen mäntypalikka litteäksi ja kastelemalla sulaan pikeen ja hiekkaan.		** Liippa saadaan vuolemalla 30 senttinen mäntypalikka litteäksi ja kastelemalla sulaan pikeen ja hiekkaan.
	** Tehokkaan liipan tekee eräoloissa sileäksi vuollusta tervaksen palasta hieromalla siihen savea tai hiesua.		** Tehokkaan liipan tekee eräoloissa sileäksi vuollusta tervaksen palasta hieromalla siihen savea tai hiesua.

	=== Penkkihiomakone ===		=== Penkkihiomakone ===

Wikikkosysop (16. joulukuuta 2023 kello 09.39)

2023-12-16T09:39:39Z

Näytä muutokset