<?xml version="1.0"?>
<feed xmlns="http://www.w3.org/2005/Atom" xml:lang="fi">
	<id>https://wikikko.info/w3/index.php?action=history&amp;feed=atom&amp;title=Ristikukkaiskasvit</id>
	<title>Ristikukkaiskasvit - Muutoshistoria</title>
	<link rel="self" type="application/atom+xml" href="https://wikikko.info/w3/index.php?action=history&amp;feed=atom&amp;title=Ristikukkaiskasvit"/>
	<link rel="alternate" type="text/html" href="https://wikikko.info/w3/index.php?title=Ristikukkaiskasvit&amp;action=history"/>
	<updated>2026-04-16T05:22:33Z</updated>
	<subtitle>Tämän sivun muutoshistoria</subtitle>
	<generator>MediaWiki 1.45.3</generator>
	<entry>
		<id>https://wikikko.info/w3/index.php?title=Ristikukkaiskasvit&amp;diff=868&amp;oldid=prev</id>
		<title>imported&gt;WikikkoSysop: 1 versio tuotiin</title>
		<link rel="alternate" type="text/html" href="https://wikikko.info/w3/index.php?title=Ristikukkaiskasvit&amp;diff=868&amp;oldid=prev"/>
		<updated>2016-09-03T15:10:25Z</updated>

		<summary type="html">&lt;p&gt;1 versio tuotiin&lt;/p&gt;
&lt;p&gt;&lt;b&gt;Uusi sivu&lt;/b&gt;&lt;/p&gt;&lt;div&gt;Vähän kemiallista puolustusta --&amp;gt; paljon erikoistuneita tuholaisia. Rikkakasvit tehokkaita siemententuottajia, nopeakasvuisia, pitkä kukinta-aika ym. Ristikukkaisten nuoret lehdet vitamiinipitoisia, miellyttävän makuisia. Peltokanankaalin, peltoretikan, lutukan ja peltotaskuruohon kevätversot ja talvehtineet lehtiruusukkeet vihanneksiksi, nuoret lehdet salaattiin, muhennoksiin, leivän päälle.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
==== Kaali ====&lt;br /&gt;
Brassica oleracea. Idioplasteja, soluja joihin erittyy sinappiöljyä, murskaantuessa myrosinaasi -entsyymi hajottaa sinappiöljyä. Kaalin kasvua edistää tilli ja koiruoho.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
==== Nauris, rypsi, peltokaali ====&lt;br /&gt;
B. campestris. Nauris, turnipsi, rypsi peltokaalin muunnoksia.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
==== Lanttu, rapsi ====&lt;br /&gt;
Lanttu ja rapsi B. napus :n muunnoksia.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
==== Mustasinappi ====&lt;br /&gt;
B. nigra. Sinappiöljy antaa aromin sinapille, jota valmistetaan sareptansinapin ja mustasinapin siemenistä.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
==== Sareptansinappi ====&lt;br /&gt;
B. juncea.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
==== Lituruoho ====&lt;br /&gt;
Arabidopsis thaliana. Koekasvi perusilmiöiden tutkimiseen, helppo kasvattaa.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
==== Ruotsinpitkäpalko ====&lt;br /&gt;
A. suecica. Ilmeisesti lituruohon ja hietapitkäpalkon risteymä.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
==== Ukonpalko ====&lt;br /&gt;
Bunias orientalis. Venäjältä. Runsas mm. Suomenlinnassa. Liikkunut pitkälti sotatoimien mukana.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
==== Harmio ====&lt;br /&gt;
Berteroa incana. Venäjältä. Mm. Suomenlinnassa.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
==== Ratakrassi ====&lt;br /&gt;
Lepidium densiflorum. Kaikilla junarataosuuksilla. Junien mukana paljon siementä tuottavat kasvit leviävät hyvin.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
==== Hietapitkäpalko ====&lt;br /&gt;
Cardaminopsis arenosa. Pohjoisilla junarataosuuksilla. Saksalaisten joukkojen mukana varsinaisesti.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
==== Peltokanankaali ====&lt;br /&gt;
Barbarea vulgaris. Erityisesti levisi tuontiheinänsiemenen mukana. 1800-luvun lopulla. Sitruunan kirpeyttä.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
==== Kevättaskuruoho ====&lt;br /&gt;
Thlaspi alpestre.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
==== Peltotaskuruoho ====&lt;br /&gt;
T. arvense. Maistuu sipulilta.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
==== Lutukka ====&lt;br /&gt;
Capsella. bursa-pastoris. Jo kivikautisilta asuinsijoilta.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
==== Peltoretikka ====&lt;br /&gt;
Raphanus raphanistrum. Yrttimaan aromia.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
==== Peltoukonnauris ====&lt;br /&gt;
Erysimum cheiranthoides.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Vanhan kulttuurin seuralaiskasveja, asutuksen piirissä kasvaneita ja vieläkin kasvavia.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
==== Litutilli ====&lt;br /&gt;
Descurainia sophia.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
==== Pihakrassi ====&lt;br /&gt;
Lepidium ruderale.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
==== Litulaukka ====&lt;br /&gt;
Alliaria petiolata. Sipulinmakuinen&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
==== Rohtopernaruoho ====&lt;br /&gt;
Isymbrium officinale.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
==== Piparjuuri ====&lt;br /&gt;
Armoracia rusticana.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
==== Illakko ====&lt;br /&gt;
Hesperis matronalis.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
==== Morsinko ====&lt;br /&gt;
Isatis tinctoria. Morsiuskruunu. Kirjassa Musta tiikeri neanderilaistyttö Morsinko. Siniväriä, jota käytetty mm. Rooman aikaan sotamaalauksissa sekä viikinki Orm Punainen ryöstellessään kaupunkeja. Weid-nimistä väriainetta viljeltiin keskiajalla, kunnes indigo. Keripukkiyrtti.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
==== Vesinenätti ====&lt;br /&gt;
Rorippa amphibia.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
==== Rantalitukka ====&lt;br /&gt;
Cardamine parviflora.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
==== Isokrassi ====&lt;br /&gt;
Lepidium latifolium.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
==== Kevätkynsimö ====&lt;br /&gt;
Erophila verna. Kukkii vapun aikaan. 4 sisaruslajia. Laji, jossa huomattiin itsepölytyksen merkitys muuntelulle.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
==== Purolitukka ====&lt;br /&gt;
Cardamine amara. Kertoo lähteen paikan. Talvehtii vihreänä. Sek. luhtalitukkaan.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
==== Metsälitukka ====&lt;br /&gt;
C. flexuosa.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
==== Luhtalitukka ====&lt;br /&gt;
C. pratensis. Ei löydy lähteiltä.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
==== Niittylitukka ====&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
==== Merisinappi ====&lt;br /&gt;
Cakile maritima. Hietikkojen pioneerikasvi.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
==== Merikaali ====&lt;br /&gt;
Crambe maritima. Hietikkojen pioneerikasvi.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
[[Luokka:Kasvit]]&lt;/div&gt;</summary>
		<author><name>imported&gt;WikikkoSysop</name></author>
	</entry>
</feed>