Pakkopaastot osa 2 - Muutoshistoria

Wikikkosysop: /* Johdanto */

2024-03-22T22:38:06Z

Johdanto

← Vanhempi versio		Versio 23. maaliskuuta 2024 kello 01.38
Rivi 3:		Rivi 3:

	[[Pakkopaastot osa 1]]		[[Pakkopaastot osa 1]]

			[[Pakkopaastot osa 3]]

	===Pakkokokkaustaloudellisuus===		===Pakkokokkaustaloudellisuus===

Wikikkosysop: /* Pakkokosmos */

2024-03-22T22:37:10Z

Pakkokosmos

← Vanhempi versio		Versio 23. maaliskuuta 2024 kello 01.37
Rivi 638:		Rivi 638:

	====Pakkokosmos====		====Pakkokosmos====
			Mikäli ilmakonvektioiden herruuden sijaan halutaan vain saada lämpösäteilyä takaisin katosta, voidaan pakkopurje korvata avaruuslakanalla. Todennäköisesti sellofaanimainen avaruuslakana on suorituskykyisempi kuin nylonmainen avaruuslakana, joka on kalliimpikin. Sellofaanimainen riittää tähän tarkoitukseen, koska ei tarvita mitään oleellista kulutuakestävyyttä tässä tapauksessa. Kiinnitetään esimerkiksi nastoin sisäkattoon kylppärin lattialämmityksen, sängyn tai sohvan yläpuolelle. Saunassa ei tarvita, koska sisäkattopaneloinnin takana on jo vastaava kalvo. Jos meinaa mennä valaisimen päälle, poistetaan valaisin avaruuspurjeen asentamisen ajaksi, puhkaistaan avaruuslakanaan aukko lampun kohtaan, joka leikkaussauma vahvistetaan nurjalta puolen avaruuslakanaa esimerkiksi alumiiniteipillä.

			=====Pakkoplaneetta=====
			Miksei kylpyhuoneen madalletun katon välitilaa ole eristetty vastaavasti kuin saunan madalletun katon välitilaa, on erittäin hyvä kysymys. Todennäköisesti näennäisistä säästösyistä. Epäkohdan saa todennäköisesti korjattua purkamalla ponttilaudoituksen urospäästä muutaman paneelilaudan pois niin, että kannatinpuiden väleihin saa ujutettua esimerkiksi alumiinipinnoitettua XPS-levyä sopivan lyhkäisiksi palasiksi leikattuna, jotka ensin lattialla saumaa alumiiniteipillä yhtenäiseksi taipuisaksi soiroksi kattopaneelinvastaisesta alapinnastaan. Tällainen soiro on sitten helppo ujuttaa aukinaisesta päästä madalletun katon pintaan. Mikäli poistettujen kattopaneelien lankanaulaukset ovat edelleen sijoillaan, voidaan erikoistatkaisuna liimata nämä naulat taustapuoleltaan puupaneeliin kiinni esimerkiksi polyeteenipuuliimalla (kuten 'gorilla'). Liimausten kovetuttua voidaan mattoveitsellä viimeistellä ne kohdat, pujottaa kukin lankanaulakarva alkuperäiseen naulanreikäänsä ja sitten varovasti naputella paneelit entisille paikoilleen, kattolistojen takaisin pistooliuretaanitiivistystäytöin varmistaen samalla näiden kattopaneelien uusioankkurointien pitävyys. Saumoja tiivistemassatessa muista tahrasuojata muolemmat kyljet maalarinteippirajauksin.

			=====Pakkopilvi ja pakkomajoitus=====
			Mikäli halutaan välttyä lähes kaikelta vaivalta, voidaan teipata XPS-levyt "häkkisängyn laidoiksi" tuolia apunakäyttäen nousta sänkyyn nukkumaan ja peittää sängyn avoin yläosa ohuella hengittävällä lakanalla tai päiväpeitolla. Ilma virtaa sängyn patjan läpi alhalta ylöspäin. Pakkopilven äärimmäinen versio on pingottaa (puurimoilla korotettujen tai ennestään tarpeeksi korkeiden) sängynpäätyjen väliin pyykkinarut ja sitten läväyttää ohut ja kyllin kookas päiväpeitto (tai esimerkiksi kaksi pienempää lakanaa poikkipäin) siihen päälle "majaksi".

			Puolestaan kesähelteellä voidaan pyykkinaruille ripustaa pyykkejä kuivamaan, jolloin toisaalta viileä ilma valuu pyykkien lomasta sängyn pinnalle, toisaalta avoimista kohdista lämmin uloshengitysilma kohoaa ylöspäin.

			=====Pakko-JSP -saunamajoitus=====
			Takkahuoneessa / huoneessa, jossa tulisija, pingotetaan ohuita folioituja XPS-levyjä lattian ja sisäkaton välille pinteeseen väliseinäkkeiksi, ja avoimiksi jäävät osuuksille / eristelevyjen välit väliaikaisseinämässä peitetään esimerkiksi ohuella verhokankaalla. Niistä kohdin korvausilma pääsee laminaarisesti virtaamaan JSP-osastointiin muodostaen lopulta yhtenäinen kaareva seinämä, jonka tulisijan puolelle mahtuu säteittäin tulisijan nähden nukkumaan. Vaikka asunnon ilmanvaihtojärjestelmä ja muu lämmitys olisi ajettuna alas ja paukkupakkasia pitelee, niin tulisijan ansiosta teltan ilmanvaihto sekä lämmitys pelaa hyvin - ellei liiankin hyvin. Tulisijassa voi poltella vaikka tuikkua, ellei isompia valkeita.


			:huom: periaatteessa vaikka olisi mahdollisuus pyörittää ilmanvaihtoa ja hormi-imuria, niin ottaen huomioon, että hormi-imuri alentaa asunnon sisäilman alipainetta entisestään, niin etekin koneellisiasa poistoilmanvaihtojärjestelmä-asunnoissa käy niin, että hormi-imuri samalla tehostaa pakkaslämpötilaisen korvausilman virtaamista asuntoon, jolloin tulisijan tuottama "lämpötase" (huoneeseen siirtyvän hyötylämmön määrä suhteessa imurin tehostaman korvausilmavirran voimistamaan lämmönhukkaan) jää vähäiseksi. Lämpöteknisesti huomattavasti järkevämpää olisi näin ollen sammuttaa ilmanvaihto tulisijan käytön ajaksi kuin käynnistää hormi-imuri.

			=====Pakko-siskonpetitys=====
			Sikäli kuin lämminvesikierron lämpöpatterit toimivat, mutta huoneilman lämpötilaa halutaan laskea, voidaan osastoida sängyt vaikkapa olohuoneen lämpöpatterien läheisyyteen niin, että esimerkiksi verhoin taikka em. väliaikaisin XPS-levyin estetään ilmankonvektioita patterien sivuille, jolloin (patterin yläpuolisen ikkunan ollessa tarpeeksi lisäeristetty) lämpimän ilman konvektio kiertää katon kautta sänkyjen päälle, laskeutuen sieltä kohti lattiaa. Näiden verhojen ei tarvitse roikkua maahan saakka, vaan esimerkiksi vain puoli metriä sisäkatosta alaspäin korkeudelle.

			Periaatteessa öisin voidaan laskea muiden kukn makuuhuoneiden lämpöpatterien termostaatteja periaatteessa tarpeettoman lämmittämisen välttämiseksi/kiertoveden lämmön säästämiseksi makuuhuoneiden pattereille. Makuuhuoneiden patterien termistaatteja voidaan iltaisin puolestaan nostaa surutta.

			=====Pakkopäiväpeitto=====
			Mikäli öisin ei tarkene nukkua, voi hankkia päiväpetoksi esimerkiksi siistin huopakankaan, jolloin voi tarvittaessa jättää päiväpeiton sänkyyn pussilakanapeiton päälle lisäkerrokseksi.

			: ks. myös [[Katovuodet#Pakkosiestat\|pakkosiestat]].

			=====Pakko-surffailu=====
			Surffilauta on XPS-materiaalia, jossa on mahdollisesti useampia lamelleja. XPS-levyn taivuttaminen kaarelle/jouseksi onnistuu periaatteessa laminoimalla levyn ulkokehälle joustamaton kalvo, jolloin lähes koko taipuma on plastista kokoonpuristumaa (neutraaliakseli on joustamattoman kalvon rajapinnassa).

			Tässä surffailuesimerkissä yksittäisen ohuen XPS-levyn molempiin päihin kiinnitetään ensin poikittaisjäykisteet, kuten puurimat. Seuraavaksi pitkittäin levyn ympäri tullaan kiristämään neljä kiristysliinaa niin, että levy taipuu kaarelle, molemmille puolille kaksi vierekkäin. Ulkokehän puoleisten kiristysliinojen tarkoitus on siirtää taipuman neutraaliakselia lähemmäs ulkokehää, sisäkehän puoleisten taivuttaa levy kaarelle plastisesti.

			* Periaatteessa (sarjatuotannossa) voidaan myös valmistaa taivutinlaitteisto, joka koostuu ohuesta viiluvanerilevystä, jossa em. poikittaisjäykisteet ovat valmiiksi ankkuroituna 2499 mm:n etäisyydelle toisistaan, ja niiden etupinnassa on kiristysliinoille valmiit koukut. Tähän laitteistoon siis muljautetaan taivutettava XPS-levy näiden poikittaisjäykisteiden väliin ja aletaan pikku hiljaa kiristämään. Tämän kiristämisvaiheen tarkoitus on ylittää XPS-levyn lyhytaikainen purustuslujuus, jolloin levy typistyy sisäkaarteen puolelta. Tämä työvaihe saattaa ottaa useita vuorokausia. Työtilan korkea lämpötila saattaa nopeuttaa prosessia hieman, mutta ei välttämättä mitenkään oleellisesti suhteessa vaivaan/lämmitysenergian lisätarpeeseen.

			* Kun halutaan valmistaa useammasta XPS-levykerroksesta koostuva lamellirakenne, niin tällöin aluksi kaarevoitetaan kukin kerros erikseen, sitten levitetään/suihkutetaan liima-aine välikerrokseen ja puristetaan lamellit tiiviisti yhteen, esimerkiksi porrastamalka edellä kuvattun taivutuslaitteiston poikittaisjäykisteiden päälle uudet poikittaisjäykisteet, jotka puristavat sisäkurvin puoleista lamellia ulkokehää vasten. Mikäli samalla laitteistolla valmistetaan useita eri kaarevuussäteitä, niin tämän porrastuksen sijainti alkuperäisten poikittaisjäykisteiden suhteen määritetään pienimpään kaarevuussäteeseen, ja loivemmat lamellit valmistetaan lisäämällä sopivanpaksuiset kavennuslistat (irtoklossit) sisäkurvin porrasteiden eteen.
			** periaatteessa tällaisen kaarevan XPS-levyn sisäkylkipinta kannattaa pinnoittaa pinnoitteella tai laminoida foliokalvolla, koska sen vetolujuusominaisuudet ovat haurastuneet.

			* mikäli halutaan valmistaa pitempiä XPS-kaaria useammasta erillisestä levystä, tällöin kannattaa kaarevoittaa ne erillisinä aihioina ja vasta lopuksi esimerkiksi liimata päittäin yhteen, koska kaarevoittaminen tavallaan edellyttäisi, että levy käyttäytyisi homogeenisesti.

			* tällaisista kaarevista XPS-levyistä voidaan valmistaa esimerkiksi lämmitettäviä autokatoksia tai leikkimökin kaarevia kattoja, välikattojen puolelle korotettavia yläpohjia rakennuksiin tai periaatteessa vaikka ulkouima-altaan routaeristeitä, tai kaarisiltojen, ikkuna-aukkojen yms. holvausrakenteiden kansimuotteja.
			** holvaus-tukireaktiota tavoiteltaessa kannattaa kaareutuksen muoto tarkistaa "roikkuvan kettingin periaatteella" siten että kaarevoituslaitteen molemmissa sivusärmissä on keskisymmetrisesti joitakin lisäkoukkuja, joista voidaan lisäkiristyksin hienosäätää kokonaisuutta niin, että esimerkiksi levyaihion keskisauma vastaa kaarelle kiristetyn taivutuslaitteen vieressä päistään vapaasti roikkuvan kettingin, köyden tai langan kaaren muotoa (taikka niin, että köysi ripustetaan tulevan rakenteen holvirajapintaan ja muottina käytettävä kaareva levy asemoidaan oikealle etäisyydelle siitä ja sitten muoto tarkistetaan sen mukaisesti).

	[[Luokka:SHTF]]		[[Luokka:SHTF]]

Wikikkosysop: /* Pakkosiestat */

2024-03-22T22:36:40Z

Pakkosiestat

← Vanhempi versio		Versio 23. maaliskuuta 2024 kello 01.36
Rivi 603:		Rivi 603:

	=====Pakkosiestat=====		=====Pakkosiestat=====
			Siestan viettämiseksi suomalaisittain (sähkökatkoista johtuvien kylmien tuntien takia) voidaan etenkin lapsia varten ommella siestahuopia esimerkiksi laskostamalla kolme nukkujan pituista kerrosta froteekangasta, jotka ompelee sivuistaan yhteen. Molempiin päihin jää omat makuupussinsa vierekkäin käännettäessä, ja yksin nukkuessa on mahdollisuus kääntää joko yksinkertainen tai kaksinkertainen froteepeitto päällepäin peitoksi.

			Vaariversio siestapeitosta olisi ainoastaan polvitaipeiden korkeudelle yltävä taaempi froteekangas (soveltuen esimerkiksi sohvalla itse päälle puettavaksi ja riisuttavaksi).

			: Esimerkiksi jo tekisi [[Katovuodet#Pakkopäiväpeitto\|pakkopäiväpeitosta]] lasten/vaarin siestapeiton, voisi esimerkiksi tehdä napinreikiä sivuille, sitten valmistaa puilukanapeista kaksoisnappeja, joita voisi pujotella napinreikiin tarvittaessa. kaksoinappien haittana on, että lapset ja kotieläimet saattavat vahingossa niellä, etuna että voi yhdistellä sivuja toisiinsa aivan miten haluaa. Jos taas ompelisin napit valmiiksi, mahdollisesti lapset alkaisivat karttaa sellaisia heidän mielestään mummomaisia huopia.

			====Pakkopurje====
			Pakkopurje on kahden orren/riman väliin pingotettu pussilakana (joka pussilakana oikeinpäin tai nurinpäin). Ylempi orsi/rima on hieman yli pussilakanan leveyden (pujotetaan avoimien korvakieiden läpi ja ripustetaan vetoon orren/riman molemmista päistä), alempi otsi/rima on sama kuin pussilakanan leveys (pujotetaan lakanan jalkopäähän ja ripustetaan vetoon orren/riman keskivaiheilta.

			Pakkopurje ripustetaan huoneen seinän (ulkoseinän) sisäkattosaumaan. Ripustuskohdasta irrotetaan kattolista ja sitten mikäli ilmaväliä, niin voidaan suojateipataan molemmat kyljet ja varovasti täyttää uretaaninassalla (kovetuttuaan siistiä mattoveitsenterällä ja sitten poistaa suojateipit). Yläorsi/-rima ruuvataan päistään niin, että ruuvinreiät jäävät poistetun kattolistan taa piiloon. Ruuvinreiät kannattaa tehdä suojateippien läpi, jolloin ne on helppo liimavahvistaa. Liimavahvisteiden kovetuttua ankkuroidaan purje paikoilleen ja purjeen alareuna vedetään sisäkaton myötäisesti eli vaakatasoon. Ankkuroidaan esimerkiksi ruuvilla kattoon taikka rautalangalla tai vastapäisen kattolista takaiseen ankkurointikohtaan (tämäkin ankkurointikohta liimavahvistaen).

			Etenkin kun kysymyksessä on katonkohta, jossa on poistoilmaventtiili, niin pakkopurje pakottaa osan poistoilmavirrasta virtaamaan lävitseen laminaarisesti. Jos poistoilmaventtiiliä ei ole, laminaarinen virtaus tapahtuu passiivisesti eli pelkästään lämpötilaerosta johtuen, kuten esimerkiksi alapuolella makoilevan, istuskelevan tai seisoskelevan ihmisen vaikutuksesta. Laminaarinen ilmavirta (konvektio) estää kylmyyden johtumisen (konduktio) sisäkaton suunnasta huoneeseen, mutta tietysti toisaalta tällainen reaktio perustuu lämpimän jäteilman tilavuusvirtaan. Mutta koska yleensäottaenhuoneiston sisäilmaston huonolaatuisin ilma (lämpökuorma, kosteuskuorma, hiilidioksidipitoinen lämmin uloshengitysilma) lähtökohtaisesti kohoaa katonrajaan, niin siksi poistoilma kannattaa koota (ensisijaisesti pistemäisistä kontaminaatiokeskittymistä kuten roskakaapista, likapyykkikonerosta, lieden yläpuolelta, WC-pöntöstä, tulisijasta jne. ja toissijaisesti) koko sisäkaton alalta, jolloin yleensäottaen heikentynyt huoneilma siirtyy saman tien poistoon eikä palaudu viileiden seinäpintojen kautta takaisin alas, sekoittuen hyvälaatuiseen huoneilmaan.

			Mitä paremmin heikentynyt huoneilma saadaan osastoitua erilleen hyvälaatuisesta huoneilmasta, sen vähäisempi ilmanvaihto riittää huoneilmanlaadun ylläpitämiseen hyvänä. Pakkopurjeesta on huomattavin hyöty mm. pakkosiskonpetien ja pakkolauantain tilanteissa, joissa on runsaasti ihmisiä samassa tilassa, mutta toimii se vaikka olisi vähemmänkin ihmisiä, sillä purjeen läpäisevä laminaarinen pystyvirtaushan tehostuu nimenomaan niissä pisteissä, joissa heikkolaatuisempaa (ja lämpimempää) ilmaa kohoaa sisäkattoa kohti, "automaattisesti", samalla hidastaen laminaarista virtausta puhtaan ilman viileämmistä alueista pakkopurjetta.

			Jos pakkopurje halutaan hivuttaa alkamaan sivuseinästä asti, sivuseinän kattolista voidaan irrottaa ja sitten esimerkiksi ilmoitustaulunastoin kiinnittää pussilakanan reuna kyseiseen sisäkattosaumaan. Voidaan myös pujottaa hakaneuloja pussilakanan reunaan ja sitten painaa nasta tai ruuvata ruuvi hakaneulan silmukkajousen läpi. Jos halutaan vetää useampi rinnakkainen pakkopurje, sivureunat voidaan esimerkiksi hakaneuloin tai nuppineuloin harsia yhteen. Sivusuuntaisesti ei purjeita varsinaisesti tarvitse pingottaa vetoon.

			=====Pakkohoitohuone=====
			Pakko-hoitohuone soveltuu asuntoihin, joissa ilmanvaihdon korvausilma tulee seinien/ikkunoiden raitisilmaventtiileistä taikka ikkunoiden lasivälien ja pokatiivisteiden lomasta. Ikkunankarmien yläpuolelle saranoidaan toiseen tai molempiin sivupystylinjoihin vaakaorsi, jollaisia voidaan hyödyntää esimerkiksi vaatteiden kuivaamiseen taikka kuten tässä tapauksessa: päiväpeiton, huovan tai täkin ripustamiseksi ilmanottoaukon eteen yöksi. Tällöin kankaan koko pinta alkaa päästää raitisilmaa lävitseen laminaarisesti, jolloin ilman eristyskerroin moninkertaistuu ja takaisinvirtauksen ansiosta periaatteessa hukkalämpövuo kumoutuu kokonaan. Aamulla tämä ripuste voidaan esimerkiksi kääntää ympäri, ikkunan viereistä ulkoseinää vasten.

			Sama ripustussysteemi voidaan toteuttaa kyös erityisellä "lintujen henkarilla", jonka "hartialeveys" on vähintään ikkuna-aukon leveys. Johon ripustaa esimerkiksi pyykkiä kuivamaan taikka sitten tosiaan esimerkiksi peitto seinälle. Periaatteessa optimaalisin, mutta varsin epäkäytännöllinen ratkaisu olisi koko ulkoseinän levyinen ja korkuinen yhtenäinen pystyverho. Tietysti jos ennestään 4/5 :ään huoneen ulkoseinän leveydestä on verholla, viimeisen viidenneksen verhoaminen on varsin vaivaton operaatio. Tavoitteena siis yhtenäinen tekstiilikalvo ilman merkittäviä "vuotoaukkoja" verhojen ohi, jolloin läpivirtausilman virtausvastuksen ansiosta virtaus jotakuinkin homogenisoituu verhopinta-alalle.

			: samaa periaatetta soveltaen, mikäli ainoastaan vuoteen kohta saadaan huputettua (esimerkiksi neljä koukkua kattoon, joiden varaan "motoon ommeltu päiväpeitto" tai reunoistaan keskenään esimerkiksi pyykkipojitetut ylimääräiset täkit kaapeista ripustetaan tai vinssataan, ja sängyn puolella huputusta on sekä imuilmanvaihtoaukko (jolla virtaama noin 5 ltr/sek) että lämmitin (esimerkiksi että joku em. huputuksen peitoista olisi sähköllä lämpiävä huopa, sekä lämmittäen ilmaa että säteilylämmittäen pintoja), niin periaatteessa tällainen ilmatiivis huputus käyttäytyisi kuten "passiivitalo".

			====Pakko-leijonanluola====
			Periaatteessa jos on laiska tarttumaan toimeen ja rakennuksen ulkoseinät kauttaaltaan, voi ostaa paketillisen ohuehkoja XPS-levyjä. Sitten ankkuroi esimerkiksi ensin suojateippaamalla sängyn molemmat päätypinnat, sitten levittämällä tähän pintaan liima-aine ja esimerkiksi puristimin kiinnittää molempiin päihin yhtenäisiksi XPS-seinämiksi kootut ja soveltuvanmuotoisiksi leikatut päätyseinämät. Esimerkisi voidaan tehdä puolikaaren muotoinen "holvi", jonka yli on helppo vetää esimerkiksi kapeiksi pitkittäissoiroiksi, jotka teipattu vorotellen etupinnan ja takapinnan puolelta kyljittäin (laskostuvat pakaksi, joka on puolestaan nostettavissa ja vedettävissä holvikatoksi). XPS-levyseinämien sisäpinnat on helppo ja edullinen alumiinifolioteipata lämpösäteilyä heijastaviksi.

			:Tämäkin toteutustapa vaatisi imuilmanvaihdon integroimisen sänkyyn, jotta leijonanluola palvelisi, eikä pieksisi, käyttäjiään. Jos makuuhuoneesta on kautakulku sellaisiin huoneisiin kuin WC, KH, VH tms, joissa on poistoilmaventtiili, tällöin yleensä välioven alareuna on korotettu lattiapinnasta, jota kautta korvaava ilmavirta pääsee huoneeseen. Eli huone on tai sen kuuluisi olla muilta osin ilmatiivis. Tällöin voidaan esimerkiksi teipata lattiapintaan taikka palaseen läpinäkyvää pleksiä tiivistenauhaa, joka pleksi pala asetetaan oven edustan ja sängyn välille. Tai jos oven alainen tako on sopivan korkea, voidaan hankkia palanen aaltopahvin kaltaista kasvihuoneisiin tarkoitettua kennomaista valokatetta (kestää kävelyä), joka kiinnitetään parilla M3 -palasella oven ja sängyn väliin lattiaan ja voidaan viimeistellä esimerkiksi asettamalla liukumaton kylpyhuonematto sen päälle. Kanavan läpi virtaavan ilman tilavuusvirtaa pystyy arvioimaan kokeilemalla tämän sivuhuoneen poistoilmaventtiiliä kämmenellä välioven ollessa kiinni. Todennäköisimmät ilmsvuotoväylät ovat madalletun katon kattolistan taustat, ovilisan taustat, oven ja karmin sauma, ulkoikkuna, ilmanvaihtoventtiilin ja sisäkaton läpimenoaukon saumaväli. Edellä mainitut mahdolliset vuodot saa tukittua esimerkiksi teippisuojaamalla saumat ja sitten uretaanitäytöllä, kittaus tai muu massaus. Muista pysäyttää huoneiston ilmanvaihto täyttömassan jähmettymisen ajaksi (vuotoilmaväylien muodostumisen estämiseksi).

			::Mikäli tällainen lattianmyötäinen kanava ei ole kätevästi ulotettavissa sängylle asti, voidaan esimerkisi väliaikaisesti purkaa/viedä sänky varastointiin ja em. välioven edustalle koota kupoli-retkeilyteltan sisäteltta, jonka sisäteltan kaarevia keppejä vasten sitten kootaan vaikkapa sen alumiiniteipin levyisiksi soiroiksi leikellyistä kappaleista itse leijonanluola, lattianmyötäisen kanavan läpimenourineen. Oviaukon kohta voidaan peittää kokonaan tai vain osittain XPS-levyrakenteella. Korvausilma-aukko leijonanluolan sisälle voidaan esimerkiksi tehdä hormiksi luolan huippukohtaan, jolloin tämä hormipätkä pakottaa ilman virtauksen suuntautumaan ballistisesti alaspäin, josta hyttysverkon läpi virratessaan se valuu raittiina suoraan nukkujien päälle, josta hengitysilma jatkaa matkaansa sisäteltan muiden kangaspintojen lävitse poistoilmakanavaan. Korvausilma voidaan suunnitella virtaamaan sisätelttaan oviaukon läpikin (jota vetskaria voidaan jättää vähän raolleen).

			:Periaatteessa mikäli huoneiston kaikille majoittujille on tällaiset poistoilmanvaihdolliset leijonanluolat, näiden luolien ulkopuolista huoneistoa ei tarvitse jonkin muutaman asteen peruslämmön yläpuolelle öisin erityisemmin lämmittää. Eikä välttämättä leijonanluolien sisäosiakaan. Mikäli jotain vähäistä lämmitystä haluttaisiin järjestää, voidaan esimerkiksi sijoittaa pyyhkeeseen kääritty lämminvesikattila taikka ämpärillinen lämpimällä vedellä täytettyjä minigrip-pusseja sängyn vierelle yöksi (pussien uudelleenlämmitys mikroaaltouunissa).
			::Jos sähköt pelaa, voi tuoda taulutelkkarin leijonanluolan sisäpuolelle (jonka pelkkä standby-virta varmaankin lämmittää luolaa kylliksi, puhumattakaan jos erehtyy avaamaan toosan).

			====Pakkokosmos====



	[[Luokka:SHTF]]		[[Luokka:SHTF]]

Wikikkosysop: /* Pakko-sähkö */

2024-03-22T22:36:08Z

Pakko-sähkö

← Vanhempi versio		Versio 23. maaliskuuta 2024 kello 01.36
Rivi 568:		Rivi 568:

	=====Pakko-sähkö=====		=====Pakko-sähkö=====
			Kun halutaan käyttää 24V tasavirtaa, jollaista edullista isowattisempaa pienelektroniikkaa, kuten kahvinkeitin ja paistoliesi, on saatavilla rekkamiehille sekä karavaanareille, niin yksinkertaisesti kytketään kaksi vierekkäistä henkilöautoa akkua sarjaan ja molempia pidetään tyhjäkäynnillä. Periaatteessa hetkellisesti pystytään ottaa 1,5 kW. Tämän menetelmän etu on lähinnä edulliset mutta laadukkaat 24V sähkölaitteet. Periaatteessa järkevintä olisi liittää auto(t) katoksen takaseinässä tai yläpohjassa kulkeviin tavallisiin alumiinikiskoihin apustarttikaapeleilla rinnan, ja kiskon kautta virta ohjautuisi yhdelle tarpeeksi suuritehoiselle pure-sine-wave -invertterille, joka syöttää 230 VAC -jännitteen lämmitysvirtakaapelointien kautta kiinteistön sisäiseen sähköverkkoon. Ohituskytkimellä sähköpääkeskuksessa pystyttäisiin kääntämään kiinteistön virranotto valtakunnanverkosta invertterille asukkaiden sähkölaitteiden siitä häiriintymättä. Käynnistyskaapelien yhteydessä tarvitsisi olla diodi tai rele estämässä toisen auton laturia lataamasta omaa alkua sekä säädettävä alijänniterele suojaamassa oman auton akkua tyhjenemästä liikaa. Toisin sanoen tämä samalla estäisi virran syötön invertterille mikäli virtaa kiinteistön sisäiseen sähköverkkoon luovuttava auto ei olisi käynnissä. Jolloin auto(je)n moottori(e)n sammuttaminen iltamyöhällä riittäisi, eikä tarvitsisi aina kopeloida kaapeleita.

			====Pakkolöylyttely ja kuivattelu====
			[https://sahko.tk Kansallista] sekä [https://www.nordpoolgroup.com/en/Market-data1/#/nordic/chart ylikansallista] sähkön markkinahinnan muodostumista kannattaa seurata. Lähtökohtaisesta kelvollisin aikaikkuna saunoa ilmenee aamuöisin klo 1 ja 5 välillä. Periaatteessa saunan jäähtyminen samalla sopivasti lämmittää asunnon aamuksi.

			* Hi-fi ratkaisu saunan jälkilämmön talteenottamiseksi keskuslämmitteisessä kiinteistössä voisi olla kiertoveden paluuputkien kierrättäminen saunatilan katonrajassa tai katossa. Tämä kierto ohitettaisiin kolmitieventtiilillä saunan lämmittämisen alkaessa. Saunan (sekä kylpyhuoneen) jäähtyessä nämä putket siirtäisivät kiukaan jälkilämmön sekä kylpytilojen kuuman ja kostean ilman latentin lämmön keskuslämmityksen käyttöön.
			** etenkin tällaisessa tilanteessa, kun saunomisen lämpöenergiat saadaan rekuperoitua rakennuksen lämmitysjärjestelmään, suurin hyöty saavutetaan, kun saunotaan juuri ennen huoneiston lämpötilan nostamisen ajankohtaa (lämpötilan nostaminen ei lisää kiinteistön energiankulutusta niin paljoa).
			** mökkiolosuhteissa tällaisen hifiratkaisun toteuttaminen saman takennuksen yhteydessä sijaitsevaan puulämmitteiseen saunaan (lämminvesikiertojärjestelmä) periaatteessa mahdollistaisi saunahuoneen hyödyntämisen muun huoneiston keskuslämmityksen pannuhuoneena. kiertoveden sijaan jäähdytysneste (ei jäädy vahingoittaen putkitoa)
			** mökkiolosuhteissa suhteellisuudentajuisempi ratkaisu keskuslämmitysjärjestelmäksi saattaisi olla joko korvausilman puhaltaminen taikka perähuoneiden (ek. makuuhuoneiden) sisäilmojen kierrättäminen mökin tulisijan kivihormipiipun ja erikoisteräksisen savuhormiputken välikanavan kautta koukaten (hormin jäähdyttyä ilmanvaihto kierrättäisi nukkujien vesihöyrykuorman joko välikanavan kautta pihalle taikka sitten ylimääräisen kosteuden kivihormipiippuun kondensoiden palauttaisi sen takkahuoneeseen).
			*** tähän tarvittavat 12V kanavapuhaltimet kannattaa valmistaa itse, ei ostaa valmiita, kovaa metakkaa pitäviä, kallita kömpelöitä laatutuotteita. Nimittäin kun on asukkaana tottunut äänettömyyteen, hyvin hyvin pienikin humina häiritsee jopa puolikuuroutuneita ikäihmisiä. Tämä johtunee toisaalta spekulatiivisesta herkistymisestä sekä placebo-ilmiöstä.
			***# Tämän takia valitaan aluksi mahdollisimman äänetön tietokonepuhallinmalli, joita voidaan hankkia useampia. Nykyisin tietokonepuhaltimien virtaliittimessä on useampia kuin kaksi napaa: kolmas napa on kierrosnopeusmittaamista varten (turha), neljäs kierrosnopeuden variaattori (jollaisen nelinapaisen puhallinmallin kanssa huom. kierrosnopeuden säädin seuraavassa kohdassa)
			**# puhaltimen halkaisija valitaan hieman pienemmäksi kuin kanaviston sisähalkaisija.
			**# esimerkiksi 150 mm halkaisijaltaan olevan puhaltimen virrankäyttö maksimitehollaan on 100-200 mA, tehonkulutus riippuu syöttöjännitteestä.
			***# valitaan 12 VDC himmennysyksikkö (käytetään mm. ledivalaistusjärjestelmissä). Taikka nelinapaiselle puhaltimelle paremmin soveltuva PWM-kierrosnopeussäädin.
			**# selvitetään, miten hyvin puhaltimen herätejännite (alin jännitetaso, jolla puhallin pyörii) vastaa himmentimen alimpaan jännitetasoon: selvitetään montako puhallinta voidaan kytkeä sarjaan siten, että himmentimen alin jännitetaso jaksaa pyörittää niitä (sarjakytketyt puhaltimet alkavat pyöriä yhtäaikaisesti kun herätejännitteeltään korkein puhallin alkaa pyöriä).
			***# Lähtökohtaisesti suunnitellaan sarjakytkettäväksi niin monta puhallinta kuin himmentimen alin käyttöjännite jaksaa pyörittää. Mitoitettaessa sähkökytkentöjä, käytetään todellisia johdonpituuksia.
			**# sähkövirran ollessa milliampeereja, ohuetkin sähköjohdot riittävät hyvin. Esimerkiksi voi hyödyntää kupariteippiä tai alumiiniteippiä, josta aluksi leikkaa kapeaa soiroa, joiden soirojen päihin esimerkiksi teippaa ruuvikytkentäiset (lattapintaiset) puristusliittimet, sitten suojaa alumiinisorot kauttaaltaan esimerkiksi kapealla maalarinteipillä ja vahvistaa puristusliittimien kohtien liitokset pikku mutterein (lattarenkaiden läpi kiristäen).
			**# periaatteessa jokaisesta makuuhuoneesta kannattaa ottaa kiertoilma, jolloin toisin sanoen kaikkien imupuhaltimien on syytä käynnistyä yhtäaikaa eli yhteen ja samaan säätimeen rinnankytkettynä taikka keskenään sarjaan. Sarjakytkennässä tarvitaan teoriassa puolet vähemmän sähköjohtimia.
			***# Muotoillaan (nelikulmaisesta puhaltimen muovirungosta) pyöreä esimerkiksi rautasahalla tai kulmahiomakoneella.
			***# Pyöritetään puhaltimen pyöreän rungon ympärille esimerkiksi paisuvaa tiivistenauhaa, mineraalivillaa, kovavillaa, huopanauhaa tai vastaavaa, jossa samassa yhteydessä asennetaan puhallin paikoilleen kanavaan (imuaukon paikkeille).
			**# pehmuste-ankkurointi äänieristää puhaltimen kanavarungosta.
			***# Puhaltimen edusta kannattaa näkösuojata esimerkiksi hyttyverkolla, jyrsijäverkolla tai nimenomaan tietokonepuhaltimiin tarkoitetulla suojaverkolla.
			**# yleisesti ottaen, mitä tiheämpi verkko, sitä todennäköisemmin puhaltimen käydessäilmenee ilman virtauksesta johtuvaa suhinaa.
			***# Edellä mainitut, itse puhallin mukaanlukien, voidaan myöskin värjätä halutunväriseksi (paloturvallisella ja terveydelle vaarattomalla akryylimaalilla eli "sormiväreillä", jota siveltimin levitettävää väriä ensin laimennetaan vesitilkkasella, jolloin maalipinta jää sileäksi).

			=====Pakko-aktiivinen ilmanvaihto sekä sähkösuoni=====
			Venttiilin takaisen ilmanvaihtoputken sisähalkaisija on 125 mm, ja puolestaan 12V tietokonepuhaltimen ulkohalkaisija on 120 mm. Kyseinen yhteensopivuus on periaatteessa tarkoituksellinen.

			Rakennuksissa pyritään - elleivät sen käyttäjät ole "kaikille yliherkkiä" ihmisiä, ylläpitämään alipainetta. Sen tarkoitus on estää mm. höyrysulkumuovin kiinnitysniitinreijistä sekä höyrynsulkua läpäisevien ruuvausten (kuten kaikki gyproc-levyjen ruodekiinitykset) tapahtuva huoneilman kosteuden kondensoituminen eristerakenteisiin. Tästä syystä ilmanvaihtojärjestelmän pitäminen pysähdyksissä asunnon ollessa asumiskäytössä ei ole järkevää, vaan kannattaa edes tietokonepuhaltimin ylläpitää koneellista eli aktiivista ilmanvaihtoa (vähintään poistoilmakanavistossa).

			Periaatteessa tämä onnistuu asentamalla joko ainoastaan ulospuhallusventtiilin taakse yksi puhallin (lopputulos melko vähäinen ilman virtaama) tai sitten poistoilmakanaviston kaikkien sisäventtiilien taa omat puhaltimensa (lopputulos yksittäin säädettävät imutehot, kokonaisuudessaan koneellista ilmanvaihtoa vastaavat poistoilman tilavuusvirat. Myöskin on ainakin periaatteessa mahdollista kulmahiomakoneella leikata ilmanvaihtokanavan kylkeen tietokonepuhaltimen paksuinen puoleensäliin putkea ulottuva aukotus, jota kautta sujauttaa sivusta puhallin ilmanvaihtokanavaan.

			:Tietokonepuhaltimet kuluttavat noin 0,2 A virtaa per puhallin, joten piuhojen ei tarvitse olla paksuja, yksinkertaisimmillaan voidaan teipata kapea maalarinteippi 'vahvan alumiinifolion' päälle, sitten leikata soirot teipin kylkien myötäisesti, sitten taittaa tämä pitkittäin kahtia (tai ensin taittaa pitkittäin, sitten vasta leikata maalarinteipin kylkisärmät samalle linjalle) ja teipata toisella teipillä (yhtenäisenä teippivetona tai pätkä pätkältä) tämä umpeen. Nyt kun teippisuonen reunaan puhkaistaan pieni väkänen kynsisaksilla ja sinne "sähkösuoneen" sujautetaan sähköjohdon pää, joka suonen ulkopuolelta litistetään yhteen esimerkiksi paperiliittimellä. Sähkösuoni voidaan värjätä ulkopinnastaan millä vain maalilla. Voidaan kiinnittää kulkemaan jossain sähköä johtamattomassa pinnassa esimerkiksi nastoin tai niittipyssyllä, puolestaan sähköäjohtavassa pinnassa (kuten metallikanavan kylki) ankkurointi esimerkiksi kaksipuolisella teipillä. Litteänä mahtuu mihin vain väliin kulkemaan, joten mitä suotta jättää näkyville..

			=====Pakkosiestat=====

Wikikkosysop: /* Pakkojyjytys */

2024-03-22T22:35:46Z

Pakkojyjytys

← Vanhempi versio		Versio 23. maaliskuuta 2024 kello 01.35
Rivi 534:		Rivi 534:

	====Pakkojyjytys====		====Pakkojyjytys====
			Joissakin tilanteissa, kuten esimerkiksi Lapin huviloilla, asunnon lämmitys on hoidettu sähköllä ja rakennuksessa on huippuimuripohjainen ilmanvaihto. Niissä kyse on yleensä hengittävistä hirsitaloista, joissa on keskitetty "kotona-poissa" -kytkin jossain, esimerkiksi sulakekaapissa. Tämä kytkin voidaan ottaa ulos pistorasiana, jolloin siihen voidaan kytkeä kelloajastin väliin. Kelloajastimella voidaan esimerkiksi ajastaa viilentämään asunto yöksi ja kytkemään lämmitys jälleen päälle esimerkiksi klo 3:30-4:30. Yöt voidaan nukkua makuupusseissa ilmanvaihto minimillä, ja aamuisin voidaan tehotuulettaa pelkästään ne makuuhuoneet, joissa on nukuttu, taikka koko asunto pikaisesti läpivedolla, jäähdyttämättä talon rakenteita. Kotona -kytkin voidaan myös integroida asunnon valaistukseen, jolloin asialla ei tarvitse alati vaivata päätään.

			Ulkoseinien eristämisessä sisäpinnan puolelta poteniaalisena ongelmana on höyrynsulkupinnan peruslämpötilan laskeminen kovilla pakkasilla niin alas, että liian kostea sisäilma alkaisi kndensoitua seinäpintaan (ilman suhteellisen kosteuden ylittäessä 100% lämpötilan laskiessa tarpeeksi). Rakennuksen ilmanvaihtojärjestelmällä pyritään pitämään sisäilma alipaineisena ulkoilmaan nähden, jotta tämä ilma ei sentään virtaisi talon rakenteisiin päin höyrynsulun pikku rei'istä (niitinreiät sekä gyproc-levyn takaiset kipsilevyruuvien läpäisyt, lisäksi erilaisten seinäankkurointien, kuten lämpöpatterit, ja sähkörasioiden liittimineen kohdat). Potentiaalisimpia vuotokohtia ovat nurkkahuoneiden ulkoseinän vastaiset nurkat. Kyseiset nurkkalinjat ovat tavallisesti myöskin huonetta eniten viilentäviä pintoja. Ulkoapäin nämä kylmäsiltojen kohdat näkyvät lämpökameralla, huoneen puollta kädellä tunnustellen.

			Pakkojyjytyksessä nämä nurkat "oikaistaan" rakennustarvikeliikkeistä saatavalla pölynsuojamuovilla (esimerkiksi 200-1200 levyinen soiro). Tämä oikaisu voidaan muotoilla suoraksi 45<sup>o</sup> kalvopinnaksi tai esimerkiksi koveraksi pystykouruksi (esimerkiksi jonkun huonekalun kuten jalkalampun avustuksella. Lattiasta sisäkattoon asti tahraamattomalka maalarinteipillä tiivistäen. Mikäli kulmassa esiintyy ilmavuotoa, tämän viileämmän, mutta vähäisemmän ilmankosteuden ilma lämmetessään huoneen nurkassa suhteellinen kosteus laskee entisestään. Tällöin nurkat eivät kondensoi ilmankosteutta viiletessäänkään. Puolestaan jos ilmavuotoja ei ole, tiiviit teippaukset minimoivat sisäilman kosteuden diffuusiota jyjytyskalvojen toiselle puolen. Niin tai näin, nurkkiin kannattaa sijoittaa (esimerkiksi teipata pöynsuojakalvon pintaan) pienen kosteudenpoistajapussukan irtokuulia (jollaisia pussukoita kertyy esimerkiksi koronan kotitestisetistä). Kun nämä irtokuulat muuttavat väriä, kuten kalvon näpi todettavissa, vaihdetaan uusiin. Käytetyt kuulat pystyy kuivaamaan esimerkiksi uunissa, saunassa tai mikrossa.

			Pakkojyjytyksellä saavutetaan ylimalkaisesti arvaten esimerkiksi asteen nousu sisälämpötilassa vakio lämitysteholla. Lisäksi sillä saavuetaan nk. Oleskeluvyöhykkeen (tavallisesti 500mm etäisyydellä ulkoseinien sisäpinnoista alkava alue, jota lähempänä ulkoseinäpintaa ilmenee "vedon tunnetta") siirtymisen lähemmäs nurkkia. Eli visuaalisesti huone näyttää kuroutuvan pienemmäksi, mutta LVI-teknisesti sen oleskeluvyöhyke laajenee.

			====Pakkofakiirisänky====
			Edellä kuvatun pakkojyjytyksen lisäksi tai sijaan voidaan pölynsuojamuovituksin rajata jopa pelkkä peti erilliseksi sisäilmaosastokseen. Tällöin tarvitaan sen verran fakiiritaitoja, että vetää joko sängyn alapuolelle taikka sitten sängyn yläpuolelle kattoon taikka ylipäänsä osastoinnin sisäpuolelle poistoilmaimukanava/väylä (kostean hengitysilman siirtymisen huoneen puolelle estämiseksi. Kenties helpoimmin tämä onnistuu, kun makuuhuoneen yhteydessä on vaatehuone, WC tai suihkuhuone (jossa ilmuilmanvaihtoventtiili), jonka oven jättää fakiirisänkyosastoinnin sisään.

			Mikäli asunnon kaikki vuoteet, joissa nukutaan, onnistutaan osastoimaan, tällöin huoneiston sisälämpötila voidaan alentaa huomattavan paljon, aina sulanapitotasolle asti, vaurioittamatta talon rakenteita lainkaan. Tässä kannattaa huomioida rakennuksen lämpöeristyskerrosten huoneenpuoleisen rakenteen/massan lämpöpuskuriominaisuus, eli esimerkiksi ajastaa lämmitys alkamaan 15-30 minuuttia ennen asukkaiden aamuista ylösnousua.


			Mikäli oikeasti sisälämpötilaa lasketaan paljon yön ajaksi, silloin kannattaa pölynsuojamuovia (rullatavara) pärvöttää useampi kierros joiden vierekkäisten muovipintojen etäisyys toisistaan esimerkiksi 15 cm), jollainen ampiaispesärakenne rekuperoi lämpöä takaisin osastoinnin sisään korvausilmavirtauksen mukana).


			Seuraavassa [https://www.site-shot.com/3EEEEEb8Ee2BiAJCrBEABg Maaseudun Tulevaisuuden lukemistoa] koskien kesämökkien sisälämpötilojen laskemista tyhjillään olojaksojen ajaksi. Tähän liittyen eräs huomionarvoinen asia on kiinteän tai väliaikaisen piipunhatun sijoittaminen piipun pintakakun päälle niin,mettä ilma pääsee virtaamaan sen lomitse. Toisin sanoen voidaan talven ajaksi laittaa oikeankokoinen aaltopelti - ei pienempi kuin piipun kakku, mutta ei liikaa ylimeneväkään - jonka päälle tarpeeksi tiiliä (myrkykelit). Hormipellit muistettava jättää auki-asentoon lähtiessä.

			====pakkosiskonpeti tai pakkolauantai====
			Lämmitysenergian ollessa kallisarvoista, voidaan suosiolla ottaa makuupussi ja -alista kainaloon ja lähteä naapurin lattialle nukkumaan, lähtiessä laskea tyhjän huoneiston lämpötilaa yöajaksi reilustikin. Naapurin huoneistossa/makuuhuoneessa olisi syytä olla imuilmanvaihtoventtiili (esimerkiksi makuuhuoneen ohessa olevassa vaatehuoneessa tai suihkutiloissa. Mikäli huoneessa matto, periaatteessa kannattaa sijoittaa makuualusta(t) maton alle, jottei alusta hikoiluttaisi. Mitä enemmän nukkujia samassa huoneessa, sitä lämpimempi tila: nukkuva ihminen kehittää lämpöä noin 80 W teholla.

			Mikäli tällaisest siskonpetiyöpymismuoto järjestyy säännöllisemmin, voidaan nimenomaista huonetta erityis-virittääkkin, vaikkapa kiinnittämällä ulkoseinän sisäpintaan toikkumaan valkoiseksi maalattua retkipatjaa taikka ohuempaa joogamattoa.


			::Jos asunnossa on kylpyhuone-WC:n lisäksi toinenkin WC, saattaa olla mahdollista varata isompi tila makuutilaksi ja pienempi WC-käyttöön öisin. Jolloin ei tarvinne naapuriin lähteä yöpymään. Kylpyhuonetilan ovi/saunan lasi-ikkunaovi saattaa olla viileä öisin, viilentäen kylpyhuonetta. Oviaukon kohtaan voi esimerkiksi ripustaa pyyhkeitä roikkumaan ulko- tai sisäpuolelle. Tai vaikka viikata lakanoita oven päälle. Mikäli puolestaan tästä yöpymismuodosta tulisi tapa, kannattaa tehdä kylpyhuoneen lattian lisäksi saunan(kin) lattialle matala, harvajakoinen/kapeampilautainen (petarin läpituulettuminen) lavetti, lisäksi hyllyt saunan jalkalauteen (irto-osalla) jatkamiseksi istuinlauteen alle takaseinään saakka sekä kiukaan yläpuolelle, ja istuinlaude puolestaan (irto-osalla) tarvittaessa edentää nukkumisen kannalta tolkulliseen leveyteen (tai istuinlauteen etulaitaan korotuslaudalle sovite). Edellä mainitut irto-osat kannattaa suunnitella esimerkiksi sellaisiksi, että ne mahtuuu ripustaa päällekkäin lauteiden alapuoliselle seinälle roikkumaan (jemmaan). Mikäli lauteiden mitat ja suhteet osuvat yhteen patjastandardien kanssa, tilankäytön kannalta kätevin ratkaisu voisi olla petikäyttöä varten ylösalaisin käännettävät kasetit. Jalkakaiteen tarvitsema kolmipisteankkurointi voidaan esimerkiksi tehdä kattoonkin.
			::::Periaatteessa jos saunan sisämitat olisivat noin 2100 x 1750 ja kiuas matalaprofiilinen seinäripustettu malli, viiden henkilön vieraspedit saunatilaan järjestyisivät viidellä ulkomitoiltaan 2050x850 laudekasetilla. Saunakäytössä näistä kaseteista olisi käytössä kaksi, loput kolme vaikkapa peräkkäin pystyssä hyllykkein kohotettuna korkeudelle, jossa etummaisin kasetti toimisi jalkalauteen ja istuinlauteen välisenä pystypaneelipintana. Jalkalaude olisi saunomiskäytössä keskemmälle vedetty omien hyllyniskojensa päällä. Kasetti olisi rakenteeltaan esimerkiksi sellainen, että etu- ja takalautoihin (lauteen jännevälin niskat) olisi sahattu sisäkylkien leveiden lappeiden kylkeen pitkittäisurat, syvyydeltään esimerkiksi 5mm, joihin istutetaan nelikulmio rimat (kolmiorimat, joiden toinen terävä särmä höylätty 5mm kapeaksi neljänneksi lappeeksi). Näiden rimojen varaan ruuvataan kasetin muotoon nähden poikittaiset puolat/laudat, jotka siis toimivat laudepintoina ja toisaalta sitovat etu- ja takaniskat paketiksi. Päätyihin ei näkyvään puskuun vaan etu- ja takaniskan väliin puskuun sidospuut, jotka voivat olla kapeampaa puolatavaraa tai leveämpää niskalautaa, niiden rooli kun on ainoastaan sitoa kaukalorakenne tukevaksi sekä jonkin verran tasoittaa tukipintojen pistekuormia laudekasetin niskoilta seinän hyllyille ek. saunomiskäytössä, jolloin tukipintojen kuormitus on moninkertainen verrattuna yöpymiskäyttöön. Jos oheista rakennetta käyttäisi standardina yleisemmin, esimerkiksi joukkomajoitukseen kerrossängyissä, todennäköisesti sängynjalat ankkuroitaisiin ainakin osittain näihin sidospuihin, jolloin sidospuiden ankkuroinnit etu- ja takaniskoihin pitäisi olla kyllin kestävät. Joten, mahdollisesti jonkinlainen hammasliitos tai kulmarautaupotus voisi olla pätevin ratkaisu.

			=====Pakko-leirit=====
			Yhteismajoitus onnistuu etenkin naapurisopuisissa kerros- ja rivitaloissa (kaikki taloyhtiössä nettoavat) siten, että iltaisin pyöräytetään osassa huoneistoja (etenkin päätyhuoneistot) ilmanvaihto minimiin tai pois päältä sekä lämpöpatterit pienemmälle, sitten pölähdetään naapuriin yökylään. Joko otetaan mukaan omat aamupalatarvikkeet tai sitten palataan omaan asuntoon ennen aamupalaa.

			:: Jos tyhjien huoneistojen lämpötila annetaan laskea kymmeneen celsiusasteeseen, niiden lämmitystarve laskee noin 40 kelvinistä 30 kelviniin, ja toisaalta huoneistoissa, joissa on keskimäärin kaksin- tai kolminkertainen määrä ihmisiä, heidän tuottama nk. lämpökuorma vähentää huoneiston lämmitystarvetta jonkin verran.

			=====Pakko-sähkö=====

Wikikkosysop: /* Pakkohuvit */

2024-03-22T22:35:24Z

Pakkohuvit

← Vanhempi versio		Versio 23. maaliskuuta 2024 kello 01.35
Rivi 487:		Rivi 487:
	====Pakkohuvit====		====Pakkohuvit====

			::''Vaikka perinteisesti WC on meluntorjuntasyistä sijoitettu rakennuksen ulkoseinää vasten, se voidaan samoista meluntorjuntasyistä (OH ja MH välinen äänieristys) sijoittaa rakennuksen keskiosiinkin. Keskiosiin se kannattaa sijoittaa siksikin, että tällöin esimerkiksi kausiluontoisesti käytössä olevissa mökeissä ainoana ylläpitolämmitettynä (mm. vesiputkien jäätymisen esto sekä käytettävyys välittömästi kotiin tullessa) tilana WC on energiataloudellinen. Toisin sanoen tällöin putkinousut kannattaa sijoittaa keskelle laattaa (jopa lämpöeristäen WC:n osa erilleen kylmäsillattomaksi muusta laatasta) jolloin putkien jäätymisvaaraa ei ole (mahdollisen LVK-putket voidaan korvata/kiertoveteen lisätä mm. auton jäähdytysnestettä, samalla pidentäen putkiston käyttöikää). WC:n/KH:n ulkoikkuna on psykologisesti täysin merkityksetön seikka.''


			Ikkunapinnat tavallisesti jäähdyttävät huoneilmaa, etenkin ikkunat, joiden alapuolella ei ole lämpöpattereita, viilentävät nk. oleskeluvyöhykettä. Hukkalämpövuo myös saunan ikkunan läpi on intensiivinen ja ilmeinen, vaikkakin vain hetkellinen. Jalokaasuttoman monikerrosikkunan lämmönjohtavuus on
			:::'''''6 W/m<sup>2</sup>K/(lasipintojen lukumäärä)'''''
			ilmiö johtuu siitä, että kalvopinnat rauhoittavat eristeaineena toimivan ilman kiertoa lasiväleissä, lisäksi ilman ja lasin rajapinnan lämmönvastus moninkeraistuu.

			* Talven ajaksi voidaan ikkunan lasiväliin asettaa lisälasikalvokasetti. Valmistetaan esimerkiksi kattolistasta ikkunankarmeihin sopiva kehys, sen ei tarvitse asettua ilmatiiviisti karmien kylkiin, etenkään mikäli korvausilma virtaa ikkunatiivisteiden lomasta. Kun kehys on sopivan tukevasti kasassa, kääräistään se kotitalouskelmuun (yksi kerros, kaksi kalvopintaa listan paksuisella ilmavälillä). Sivusuunnassa voidaan läpinäkyvällä teipillä varovasti pingottaa kalvot tasaisiksi pinnoiksi. Kasetin voi sellaisenaan asettaa lasiväliin ja ottaa keväällä pois. Periaatteessa vanhanaikaisen kaksikerrosikkunan lämmöneristävyys kaksinkertaistuu, kolmikerrosikkunan 1,7 -kertaistuu.
			** ikkunoihin, joita ei ole tapana nuoleskella talven mittaan, voi vastaavan kääräisyn tehdä suoraan sisempään ikkunakasettiin, jolloin ei jää häiritseviä teippejä näkyviin, mutta tietysti esimerkiksi hammastahnaroiskeita on hieman konstikkaampi pyyhkiä kalvolta.
			*** periaatteessa kääräisy kannattaa tehdä ulompaan lasikasettiin, jonka likaantuminen talven aikana ei kelmun lävitse erotu, ja toisaalta keväällä kun kelmut otetaan pois, ikkunat eivät ole pesun tarpeessa. "Marttavinkkinä", mikäli ei yleisesti ottaen viitsi peseskellä ikkunoitaan, peilejä, lavuaaria, kromipintoja jne, kannattaa ne nanopinnoittaa. Nanopinnoitteen menekki on niin vähäinen, että sitä kannattaa annostella pikakoronatestistä yli jäävästä korkillisesta pipettiputkilosta käsin, levittää esimerkiksi lateksikäsineen sormilla. Hanskan sileämpi pinta ulospäin käännettynä.
			** akryylikalvoja/polykarbonaattilevyjö eli pleksiä kannattaa käyttää, mikäli on tarve säilyttää kirkas näkyvyys lasin läpi, mahdollisimman ohut kalvo (edullisin) esimerkiksi ulomman ikkunakadetin sisäpintaa vasten kulmista roikkumaan ripustaen, reiät voi tehdä esimerkiksi sytkällä kuumennetuin nauloin ikkunankehystä vasten läpi painaen.
			*** nanopinnoittaessa pleksilevy (pii-pohjainen myrkytön neste, joita pisaroita levitetään suojakäsineen sileän puolen sormenpäällä, sitten silotetaan pinta mikrokuituliinan kostealla osalla, sitten kuivalla osalla), on syytä käyttää pehmeää mikrokuituliinaa, sillä karkeakuituinen rätti naarmuttaa pleksipintaa, mikä ilmenee valoa vasten.


			::Paljonko säästetään energiaa ikkunan lisäkalvoilla? Tarkastellaan 1 m<sup>2</sup> kokoisia eristekaasuttomia monikerrosikkunoita (huomioimatta mahdollisten ilmavuotojen tai tuulisuuden vaikutuksia, kalvo voi olla lasia, pleksiä, kelmua jne, jolla ei ole oleellista paksuuden lämmöneristävyyttä), oletusarvoksi valitaan ΔT=35 K ja tarkastellaan lämmönhukkaa kuukaudessa sekä lämmityskustannusta yksikkökustannuksella 0,5 eur/kWh
			::# yksilasisen ikkunan U-arvo: 6 W/m<sup>2</sup>K
			::#* 6 W/m<sup>2</sup>K * 35 K = 210,0 W/m<sup>2</sup> \|* 24 = 5040 Wh/m<sup>2</sup> \|* 30 = 151,2 kWh/m<sup>2</sup>
			::#** lämmönhukka kuukaudessa 151,2 kWh/m<sup>2</sup> eli '''75,60 eur/kk''' per ikkunaneliö.
			::# kaksilasisen ikkunan U-arvo: 3 W/m<sup>2</sup>K
			::#* 105,0 W/m<sup>2</sup> \|* 24 = 2520 Wh/m<sup>2</sup> \|* 30 = 75,6 kWh/m<sup>2</sup>
			::#** parannus aiempaan: 75,6 kWh/m<sup>2</sup> eli '''37,50 eur/kk''' per ikkunaneliö.
			::# kolmilasisen ikkunan U-arvo: 2 W/m<sup>2</sup>K
			::#* 70,0 W/m<sup>2</sup> \|* 24 = 1680 Wh/m<sup>2</sup> \|* 30 = 50,4 kWh/m<sup>2</sup>
			::#** parannus aiempaan: 25,2 kWh/m<sup>2</sup> eli '''12,60 eur/kk''' per ikkunaneliö.
			::# nelilasisen ikkunan U-arvo: 1,5 W/m<sup>2</sup>K
			::#* 52,5 W/m<sup>2</sup> \|* 24 = 1260 Wh/m<sup>2</sup> \|* 30 = 37,8 kWh/m<sup>2</sup>
			::#** parannus aiempaan: 12,6 kWh/m<sup>2</sup> eli '''6,30 eur/kk''' per ikkunaneliö.
			::# viisilasisen ikkunan U-arvo: 1,2 W/m<sup>2</sup>K
			::#* 42,0 W/m<sup>2</sup> \|* 24 = 1008 Wh/m<sup>2</sup> \|* 30 = 30,24 kWh/m<sup>2</sup>
			::#** parannus aiempaan: 7,56 kWh/m<sup>2</sup> eli '''3,78 eur/kk''' per ikkunaneliö.
			::# kuusilasisen ikkunan U-arvo: 1,0 W/m<sup>2</sup>K
			::#* 35,0 W/m<sup>2</sup> \|* 24 = 840 Wh/m<sup>2</sup> \|* 30 = 25,2 kWh/m<sup>2</sup>
			::#** parannus aiempaan: 5,04 kWh/m<sup>2</sup> eli '''2,52 eur/kk''' per ikkunaneliö.
			::# seitsenlasisen ikkunan U-arvo: 0,86 W/m<sup>2</sup>K
			::#* 30,0 W/m<sup>2</sup> \|* 24 = 720 Wh/m<sup>2</sup> \|* 30 = 21,6 kWh/m<sup>2</sup>
			::#** parannus aiempaan: 3,6 kWh/m<sup>2</sup> eli '''1,80 eur/kk''' per ikkunaneliö.

			::''Siis esimerkiksi jos neliömetrin kokoiseen kolmikerrosikkunaan lisätään kaksi kalvoa, lämmityksen kuukausilasku pienenisi em. oletuksin arvioiden 6,30 eur + 3,78 eur = '''10,08 eur'''. Pitkän pennin säästämisen lisäksi saavutetaan asumismukavuudessa etu (oleskeluvyökkeen siirtymä lähemmäs ikkunaa eli käytettävissä olevien (ei-epämukavien) asuinneliöiden lisäys eli käytännössä korkeampi sisälämpötila ikkunan läheisyydessä. Jos oleskeluvyöhyke siirtyy esimerkiksi niin, että asuinpinta-alaa saadaan ikkunan edustalla neliömetrin kokoinen kaistale lisää, niin jos vaikkapa 200 m<sup>2</sup>:n asunnosta maksetaan vuokraa, vastiketta tai lyhennystä 1000 eur/kk, tässä mielessä hyödytään '''5 eur/kk''' verran. Edelleen, ottaen huomioon, että oikealla tavalla editoituna huoneiston korvausilma saadaan raitisilma-säleiköt korvaavina ratkaisuina kiertämään monikerrosikkunan lasivälien lomista niin, että loppujen lopuksi merkittävä osa ikkunan lämmönhukasta palautuukin huoneeseen. Tällöin esimerkiksi viisilasisen monikerrosikkunan tapauksessa saatettaisiin rekuperoida puolet hukkalämmöstä 0,6 W/m<sup>2</sup> * 35 * 24 * 30 = 15,1 kWh * 0,5 = '''7,5 eur'''. Kaiken kaikkiaan pelkästään edellä mainituin avuin talvinen säästöpotentiaali lämmityskuluissa voisi siis olla '''yli 20 eur per ikkunaneliö'''.''

			:::''Neljäntenä hyötynäkökohtana voidaan ottaa se, että koska samalla kun saumatiivisteitä em. tavoin parannetaan / saumavälit tuorekelmutetaan talveksi, jolloin ilmavuodon määrä ja virtaussuunnat lasikerrosten välissä saadaan johdonmukaistettua. Seuraavassa ylimalkainen arvio perustuen [https://vertia.fi/tiiveysmittaus/ilmanvuotoluku/ oheiseen ilmavuotolukuinformaatioon]: oletetaan ikkuna-aukon kohdan vuotoja (asunnon normaalissa käyttötilassa) vähennettävän 1 m<sup>3</sup>/h verran eli kuukaudessa 720 m<sup>3</sup>/kk lämmitettävää ulkoilmaa. Ei lasketa [https://clarencecomints.blogspot.com/2021/06/mollier-diagramm-das-mollier-diagramm.html Mollier-diagrammin] avulla paljonko lämpöä säästyy, vaan pelkällä kuivan ilman ominaislämpökapasiteetilla 1 kJ/kgK \| * 1,293 kg/m<sup>3</sup> * 720 m<sup>3</sup> = 931 kJ eli 0,26 kWh kuukaudessa, eli rahana ei välttämättä oleellinen, mutta asumismukavuuden paranemisen kannalta tärkeä asia. Toisin sanoen sikäli kun Lapin mökin kaikki turhat ilmavuodot (läpivedoissa, seinäukotuksissa ja tiivisteissä) käydään läpi niin, että saman energiataloudellisen paine-eron ylläpitämiseksi tarvittavan poistoilman tilavuusvirta pienenee esimerkiksi 0,1 m<sup>3</sup>/ulkovaippa-m<sup>2</sup> tunnissa, se tekee rakennuksessa, jonka höyrysulku-välipohjan ala 200 m<sup>2</sup> ja ulkoseinien 3(10+20+10+20)=180m<sup>2</sup> eli koko rakennuksen ilmavuodot/tarpeettomat poistoilmat vähenisivät silloin 0,1 380 * 24 * 30 * 1,293 * 1 * 35 = 1238177 kJ verran kuukaudessa, joka on 344 kWh, mikä tekee '''172 eur''' säästöä kuukaudessa. Jos ilmanvaihtolaitteen tehoa ei pysty laskemaan tässä suhteessa tarpeeksi alas, vaan ilman tilavuusvirran supistamiseksi supistetaan poistoilmaventtiilejä, tällaisen turhan paine-eron ylläpitäminen ilmanvaihtokanavistossa jonkin verran alentaa säästöpotentiaalia. Jos ero olisi esimerkiksi 20 W aiempaan, se rokottaisi kaikkiaan 14,4 kWh/kk eli '''-7 euron''' verran kuukaudessa.

			::::''Toisin sanoen molemmat "kivet", niin asunnon turhat ilmavuodot kuin ikkunoiden lisäkalvot, kannattaa kääntää, sen sijaan ikkunoiden uusimisella kokonaan ei netota kuin kiinteistön myyntihinnassa, mutta samalla toisaalta otetaan takkiin kiinteistön arvonnousun myötä kohonneissa kiinteistöveroissa, joten rakennuksen ikkunat on järkevää lähtökohtaisesti aina enintään "pakkohuvittaa" ja muiltakin osin huoltaa, mutta '''ei milloinkaan''' uusia - ellei sitten tavoitteena ole saada kiinteistö myytyä lähiaikoina.''


			'''*''' ''johdonmukaistamisella viitaten ikkunoiden yläpuolisten kylmien raitisilmaventtiilien tukkimiseen talvisin ja tällöin korvausilman ottamista kierrättäen se monikerrosikkunan lasivälien kautta (vertikaalisuunnassa ulkoruudun alareunan tiivistesauman välyksestä seuraavan lasiruudun yläreunan tiivistesauman aukotuksen kautta, jne, huoneeseen (puuskaisen tuulen, mäkäräisten sekä paksujen siitepölysumujen vaikutusten neutraloimiseksi takia uloimman ruudun tiivistesauman aukotuksen sijaan voi olla parempi laittaa tai välys tiivistää esimerkiksi koko alasauman leveällä ilmaa jonkin verran läpäisevällä vaahtomuovitiivisteellä, jonka vaahtomuovitiivisteen voi leikata halki ilman läpivirtauksen parantamiseksi, mutta ainakin huoneenvastaiseen tiivisteeseen kannattaa jättää selkeä tiivisteaukotus, jotta monikerrosikkunaa läpäisevän vuotoilman määrä ja esilämpötila olisi arvioitavissa).''

			====Pakkojyjytys====

Wikikkosysop: /* Pakko-piipute */

2024-03-22T22:35:03Z

Pakko-piipute

← Vanhempi versio		Versio 23. maaliskuuta 2024 kello 01.35
Rivi 439:		Rivi 439:

	======Pakko-piipute======		======Pakko-piipute======
			Piipute on putken, kuten saunan teräksiseen savuhormiin tai mikä ettei myös esimerkiksi puhki pamahtaneen merenalaisen maakaasuputken korjaamiseksi lennosta, mikäli sellainen pakottava tarve ilmenee. Myös tyystin katkinaisen putken osuuden ehjäys piiputtein on periaatteessa aivan mahdollista sekin.

			# hormin/putken repeämäaukon reunat ensin viilataan siistiksi.
			# seuraavaksi aukon sisäpuolelle pujotetaan kanttisia tai pyöreitä rakenneputkien (hiukkasen paksumpiseinäisiä teräsputkien) pätkiä).
			#* näiden putkenpätkien päät on "teroitettu sisäänpäin" parabolisesti.
			# putkista voidaan hitsailla kimppuja jätettäväksi paikattavan putken sisään, tai sitten tyytyä yksikerroksiseen rakenneputkipaikkausseinämään. Useamman putken kimputtamiselka saavutetaan paineastian seinävaippaan sekä palkkirakenteisiin liittyviä lujuusteknisiä etuja.
			#* useamman rakenneputken kimppu paitsi jäykistää rakennetta, esimerkiksi mikäli kyseessä on pitkänomainen aukko.
			#* useamman rakenneputken kimpulla saadaan yksinkertaisin toimenpitein virtausvastusta merkittävästi lisäämättä suhteellisen ohutseinämäinen piipute, joka kestää valtavia ylipaineita ilman, että paikkauskohdasta tulee alkuperäistä putkea paksumpi.
			# mikäli maakaasun merenalaisen siirtoputken tapauksessa uloin rakenneputkikerros korroosiosuojataan, sen ulommas tarvitaan (yksinkertaistetussa teoreettisessa tarkastelussa) ainoastaan kehän suuntaista sidosterästä (estämään vanhan, epäjatkuvan, putkenkehän uusi pullahtaminen).
			#* piipute on yhtenäistä monen sentin paksuista teräksistä putkenseinämää mahdollisesti jopa jäykempi/tukevampi rakenne. Vaikkakin periaatteessa rapeampi, eli tarkoituksellisesti puhkaistavissa vähemmin vaivoin, muttei toki pukeile itsestään.

			======Pakko-stenttaus======
			Erityisesti vedenalaisiin paineistettuihin maakaasuputkiin soveltuva pikaratkaisu etenkin, kun katkeamiskohta sijaitsee kaukana putkien alku- ja loppupäistä. Etä-laukaistava putken sabotointi tapahtuu yksinkertaisimmillaan/todennäköisimmin II MS:sta tunnetulla pommilla, joka laukaistaan kolmella eri radioaaltotaajuudella lähetettävällä siniaalto signaalilla, jotka mekaanisessa vastaanottimessa resonanssin vaikutuksesta laukaisevat panoksen. 'Paikan päällä' [kirjaimellisesti] putki katkaistaan vinssaamalla sitä paikallisesti muutaman metrin ylöspäin merenpohjasta (laivanosturilla taikka kellukeratkaisuin, taikka jopa tapaturmaisesti [https://www.lansi-savo.fi/uutissuomalainen/6303507 ankkurin ylös vinssaamisen yhteydessä]), jolloin putki kuroutuu ja lopulta katkeaa jostain kohden. Merenalaisen putken katkaisu on siis varsin vaivatonta, joten myöskin putken korjaamisen olisi syytä olla helppo - ellei suorastaan yhtä helppo tai peräti helpompikin - homma. Argumenttina vinssausvaurion tahattomuuden puolesta mainittakoon se, että paineisen putken rikkoutumisen myötä syntyvä "bermudan-kolmio" -poreallasefekti kohdistuessaan vinssaavan laivan sijainnin kohtaan, upottaisi tämän laivan lähes varmasti.

			* Periaatteessa muiltakin osin kuin katkeamiskohdassa putki voi tämän jälkeen olla plastisesti heikentynyt, kuten lommahtanut, mutta todennäköisesti ei niin, ettäkö sillä olisi käytettävyyden kannalta merkitystä.
			# mikäli putken vauriokohdan läheisyydessä paikallisesti kääntynyt vinoon/kaarelle, linjataan se "luotisuoraan", tarvittaessa katkaisten lomittaiseksi kuroutuneesta katkeamiskohdasta putkea pois tieltä.
			# katkaistaan putken vauriokohdasta tarkasti kohtisuoraan esimerkiksi metrin pituinen vauriokohta (ja poistetaan se).
			#* tämän kohtisuoran katkaisun voidaan fasilitoida esimerkiksi 995mm levyisen metallinauhavyökiristimen avulla, joka kääräistään katkaistavan vauriokohdan ympäri, jolloin se asettuu automaattisesti kohtisuoraan ohjuriksi esimerkiksi mekaaniselle leikkurille tai kaasupillille.
			# ankkuroidaan korvaava metrinen putken pala tämän katkaistun kohdan tilalle.
			#* ankkurointi esimerkiksi silikonimassalla, gorilla-liimalla tai vastaavalla ilmatiiviin sauman muodostavalla mielellään elastisella kiinnitysratkaisulla, joka hakeutuu käytännössä kuitenkin enemmän tai vähemmän rosoisten leikkauskohtien materiaalirajapintoja vasten.
			#* periaatteessa voitaisiin erillinen tiivistenauhakaulustakin, joka putken sisäisen paineen noustessa painuu liitoskohdan sauman päälle sisäpintaa vasten ilmatiiviisti.
			# putkessa vallitsevan ylipaineen vuoksi lisämassataan nämä tiivistekohdat vaikkapa teräsbetonilla ja/tai metallikiristimin.
			# Metelmän yksinkertaisuus, helppous ja nopeus (periaatteessa vain parin tunnin sukellus) johtuu sellaisesta ilmiöstä, että putken stenttauskohdan ollessa "luotisuorassa" ja menestyksellisesti ilmatiivistetty, siinä ei itse asiassa esiinny mitään pituussuuntaisia jännitteitä - toisin kuin intuitio sanoisi - sillä pituussuuntaisia jännityksiä esiintyy ainoastaan paineistetun putken suljetuissa päissä eli mantereiden puolella, kyllin etäällä stenttauskohdasta.
			# Stenttauksen kummankaanpuolisia puskusaumoja ei periaatteessa tarvitsisi ankkuroida toisiinsa mitenkään, vaan ne voitaisiin jättää kelluviksikin. Putken särkeminen toistamiseen on lähes sama vaiva, olipa putkenkohta, josta katkaista putkiyhteys, vielä entuudestaan ehyt tai jo aikaisemmin stentattu.
			#* stenttauskohta tosin - tai olipa kyse vaikka juotoshitsaten paikatusta merenalaisen putken katkeamiskohdasta - muodostaa jäykkyys- ja lujuuspoikkeaman tähän putkijuoksuun, mikä merkitsee, että jos tätä putkea myöhemmin nostellaan paikkauskohdan läheltä, tähän vanhaan paikkauskohtaan muodostuu jännityskeskittymä/jännityspiikki, josta samasta kohtaa se sitten katkeaa jälleen.


			Merenalaisen putkiston sabotointeihin liittyen on syytä tiedostaa myös, että mikäli sabotööri niin päättäisi toimia, hän voisi tietysti myöskin jatkaa putken taivuttamista kieroon senkin hetken jälkeen, kun putki on jo katkennut yhdestä kohtaa, eikä sellaisen putkirikon korjaaminen enää onnistu moisella putkenpaikkausetillä. Vosin kyllä pitemmänkin vaurioituneen putkiosuuden uusiminen onnistuu tässä kuvatun kaltaisella stenssausmenetelmällä.

			=====Pakko-iglutus=====
			Monien rakennusten, niin julkisten kuin yksityisten, kuumin huone on lasieteinen/tuulikaappi, mm. siitä syystä, että rakennusmääräysten mukaisesti lämpimiin tiloihin (tuulikaapit ym. ei puolilämpimiä tiloja, kuten esimerkiksi maalaistalojen ulkokuistit) mitoitetaan lämpöpatterit ym. lämpötilan ylläpito huoneen laskennallisen lämmönhukan tehon mukaan, joka monasti lasikuistimaisesti toteutetuissa tuulikaapeissa on valtaisa. Ja kuinka ollakaan, julkisen puolen rakennuksissa nämä patterit "unohtuvat" yleensä täydelle teholle, koska luonnollisesti on miellyttävää astua lumituiskusta sisään trooppisen föhn-tuulahduksen, joka pitää ulko-oven edustan nietokset poissa ja ohessa lämmittää sisääntulijan paljaita nilkkoja ja muita jäätyneitä jäseniä, siivittämänä. Tällainen lämmön karkaaminen joka ovenavauksen yhteydessä on merkittävä, samaa suuruusluokkaa kuin esimerkiksi henkilöauton lohkolämmitys pakkasaamuisin tai pyykkien kuivaaminen hiustenkuivaajalla. Merkittävää energiansäästöä voidaan saavuttaa periaatteessa yksinkertaisesti: kategorioimalla tuulikaapit ym. eteistilat ja julkisten aulojen lasikuistit uudelleen lämpimistä puolilämpimiksi tiloiksi, jolloin näiden tilojen lämpöpatterit voidaan virallisesti alentaa sulanapitotasolle.

			====Pakko-kieppinukkuminen====
			Periaatteessa kunhan nukkujat ovat sateelta suojassa, voidaan makuupussien sisälle syöttää kapeahkoa kurkkuputkea pitkin lämmintä ilmaa, esimerkiksi kengänkuivainlaitteella, jolloin nukkuja voi periaatteessa nukkua makuupussissaan pussinsuu täysin ummistettuna. Tällöin lievän ylipaineen makuupussin sisäklä ansiosta tapahtuu, että ilma alkaa poistua laminaarisesti makuupussitäkin läpi virraten, jolloin makuupussin lämmöneristävyys moninkertaistuu, koska ilma virtaa kontrolloidusti eikä pyörteinä eristekuidun lomassa. Tällöin ulkona yöpyminen pakkaskelillä saattaisi olla aivan realistista.

			=====Pakko-puolilämpö-ulkosiipi=====
			Etenkin rakennuksissa, joissa on pelkkä poistoilmahuippari, niin tämä huoneenlämpöisenä taivaalle puhaltuva laadultaan varsin puhdas poistoilma kannattaa kanavoida lisärakennukseen, autokatokseen, ulkovarastoon, ulkosaunaan, leikkimökkiin tai pihapaviljonkiin. Mitä paksumpi ja ilmanvuoto-ominaisuuksiltaan homogeenisempi tällaisen lisärakennuksen ulkoseinät ovat, sen erinomaisempi lämmöneristävyys sinne muodostuu, soveltuen ympärivuotisesti esimerkiksi majoitukseen.


			=====Pakko-föhntuulaus=====

			Lapissa, missä on monia sähkölämmitettyjä mökkiasuntoja, voidaan seinään tai huonekaluun asentaa hiustenkuivaajateline (osoittamaan periaatteessa mihin vain suuntaan). Jolloin kun mökki on tyhjillään - esimerkiksi päivisin tai viikkoina, jolloin varausmökki on jouten), voidaan termostaattiasetusta 'poissa' pudottaa sisäkasvien ihannetasolle tai jopa sulanapidolle (+5 <sup>o</sup>C) asti. Kun mökin käyttöönottamisen yhteydessä kytketään tavanomaisten lämmitysmuotojen lisänä esimerkiksi kolme hiustenkuivaajaa (~10 kW) muutamaksi minuutiksi päälle huonelämpötilan kohottamiseksi heti tasolle 'paikalla'. Kylmät rakenteet ottavat aikansa lämmetä, mutta huonelämpötilan kohottua tämä häiriötekijä on pienempi.


			Lämmityksessä säästäminen esimerkiksi hotellin joutoviikon aikana tasapainottaa liiketoimintaa.

			====Pakkohuvit====

Wikikkosysop: /* "Kaikkiruokainen turbiinigenu" */

2024-03-22T22:34:41Z

"Kaikkiruokainen turbiinigenu"

← Vanhempi versio		Versio 23. maaliskuuta 2024 kello 01.34
Rivi 383:		Rivi 383:

	===="Kaikkiruokainen turbiinigenu"====		===="Kaikkiruokainen turbiinigenu"====
			Seuraava on poikkeuksellinen ratkaisu poikkeustilanteisiin, rappukäytävässä pyörivä lämmitysjärjestelmä ja keskuskeittiö, joka puhaltaa savunaa poistoilmanvaihtokanavaan. Ulkonäöltään hieman eräkohteiden nuotiopaikkojen kaltainen.

			# Aluksi porraskäytävän alakerroksen lattia suojataan vaikkapa kaliumsilikaatilla käsitellyllä vanerilla (mahdollisesti jos pinnoitusnesteeseen sekoit
			Kyseessä on teollisuusmittakaavan turbiini, kuten maakaasuturbiinilaitos. Toistaiseksi polttoaineturbiiniin tarvitaan tarpeeksi nopeasti ja puhtaasti palavaa kaasuuntuvaa polttoainetta ilman huomattavan suuren läpäisynopeuden takia. Turbiinissa on palokammion alkupuolelka on esimerkiksi ulkokyljissä suuttimia, joista viileä polttoaine suihkutetaan palokammioon, jossa se välittömästi syttyy ja palaa räjähtävällä nopeudella. Vetykaasun - tai [https://en.m.wikipedia.org/wiki/Oxyhydrogen HHO-kaasun] - syöttämisellä palokammioon osana polttoaineseosta, jonka toisena komponenttina on itsenään liian hitaasti syttyvä palokaasu (kuten hiilimonoksidi), on mahdollista oleellisesti nopeuttaa palokaasun syttymis- ja palamisreaktiota, mutta haasteena on Olkiluoto 3:sta tuttu [https://en.m.wikipedia.org/wiki/Hydrogen_embrittlement hydrogen embrittlement] -ilmiö (perusongelma kyseisessä [https://en.m.wikipedia.org/wiki/EPR_(nuclear_reactor) reaktorityypissä]). Turbiinissa vastaavat kuluvat osaset, nämä syöttösuuttimet sekä vedyn kompressori, ovat kuitenkin erillisiä komponentteja/moduuleja, joita ensiksikin voidaan helposti vaitaa, toisekseen niitä voidaan edullisesti tuotekehittää etenpäin, esimerkiksi keraamisiksi, jotta ne eivät juurikaan haurastu ajossa. Myöskin palokammion sisäkyljet kannattaa pinnoittaa keraamisesti. Polttoaineseoksen vetykomponentin palaessa kokonaan ennen ensimmäisten taaempien roottorien työvaihetta, kaikkiruokaisessa turbiinissa ei ole periaatteessa vedyn syttämisen takia nopeammin kuluvia osia.

			::Esimerkiksi hakkeella ja/tai REF:llä turbiinijärjestelmä tarkoittaisi, että polttoaine ensin kaasutettaisiin häkäksi ja muiksi (kloorittomiksi) palaviksi kaasuiksi, jotka sitten välijäähdytetään, hiukkassuodatetaan (ja/tai sähkösuodatetaan), syötetään joko mekaaniselle tai ultraäänellä-/ionisoinnilla komponentit yhdistävälle kolmen fluidin sekoitinsuuttimelle (häkä, vety, happi): homogenisoituessaan keskenään kaasu muuttuu räjähtäen palavaksi, jolloin se syttyy ja palaa räjähtäen "melkein heti". Puolestaan erillisinä nämä kaasukomponentit eivät ole "erityisen" räjähdysherkkiä.

			::Voidaan myös olemassaolevaan turbiiniin jälkiasentaa pelkästään vedyn syöttösuuttimet palokammion alkuun. Vedyn elektrolyysin happikomponentti voidaan syöttää tuloilman sekaan, kompressoitu primääripolttoaine (kuten häkä) normaalisti ja kompressoitu vety palokammion alkuun.

			Ks. [https://wikikko.info/wiki/Energiataloudellisuus#Polttomoottorin_taloudellisuudesta Hypoteesi HHO-syötön vaikutuksista polttomoottorissa] toimintaan sekä [https://moottori.fi/ajoneuvot/jutut/mazda-aloitti-kiertomantamoottorin-tuotannon-11-vuoden-tauon-jalkeen-ja-tama-on-vasta-alkua-wankel-mazdojen-paluussa/ uutisartikkeli (25.6.2023)], jossa ilmenee, että autonvalmistaja Mazda on saanut ratkottua kyseisiä ongelmia jotenkin, ja aikoo vuosien tauon jälkeen soveltaa wankel-moottoreita joissain autoissaan.


			[https://www.is.fi/taloussanomat/art-2000010047946.html Aalto-yliopiston teknillisen fysiikan professorin ehdotus sähkönhintojen sahaamisen vähentämiseksi]: (vedynsyöttöön liittyvien moduulien lisääminen turbiinien kylkiin) olemassaolevien turbiinigeneraattorien [https://www.tekniikkatalous.fi/uutiset/mullistava-suomalainen-kaasuturbiinikeksinto-lapaisi-testit-saastaa-polttoainetta-20-takaisinmaksuaika-1-vuosi/e72c8f75-aad4-411a-b090-a3ad4ef7a952 "kaikkiruokaiseksi turbiinigenuksi"] päivittämiseksi. Professorin mukaan investointi kuoletettaisiin 40 vuoden maksuajalla. Toisaalta kumulatiivinen hyöty ilmenisi sähkön hintavaihtelun rauhoittumisena {olettaen, että sähköautoilu ei enä lisäänny nykytasoltaan}.

			=====Pakko-häkäpönttö=====
			: Ks. sivu [[puukaasu]]
			Pakkohäkäpönttö on rakenteeltaan sähkösavustimen kaltainen laite, jossa termostaatti-/tehosäädettävä vastus ylläpitää palavan polttoaineen hiiltymistä. Kyseisellä säätimellä siis valitaan yleinen kaasutusteho, loppujen lopuksi hiiltyminen ruokkii itse itseään, eikä kaasutuksen voimakkuutta hienosäätävänä mekanismina toimiva vastus varsinaisessa työvaiheessa, ajon aikana, enää käytä paljoakaan sähkötehoa.


			:Teollisemmassa mittakaavassa häkäpönttötekniikkaa eli polttoaineen kaasutusta dieselmoottorin voimanlähteeksi kannattaisi hakkeen ja pelletin, joilla on saantiin nähden kova kysyntä, sijaan hyödyntää mm. turvetta sen tasalaatuisuuden vuoksi, sekä tietysti voidaan hyödyntää myös mm. Kuivattua biojätettä sekä esimerkiksi hevosten pehkua sillä ajatuksella, että tällaiset biologiset polttoaineaihiot voidaan kaasutuksen jälkeen levittää ravinteina pelloille. Mm. Pehkujen suoranaista hyödyntämistä energiana estävät lainsäädäntö, mutta kaasutuksessa voidaan kontrolloidummin suodattaa/separoida kaasusta ravinnekomponentteja, kuten fosfori, mikäli siinä sellaisia on, ja muiltakin osin hallita kaasutusprosessia sen verran, että jotakuinkin kaikki ravinteet saadaan levitettyä pelloille kaasutuksen jälkeen siinä missä perinteisessä mädätyksen jälkeisessä lietelevityksessäkin. Jälkimmäisessä hyödyntämistavassa hukataan pehkujen energiasisällöt täysin, mistä syystä pakko-häkäpönttöteollisuudelle saattaisi olla aivan hyvät tekniset sekä lainsäädännölliset puitteet Suomessa.

			:::Ravintoaineita (mm. fosforia) voidaan pestä pehkuista myöskin etukäteen lämpimällä vedellä sekä siihen mahdollisesti sekoitetuilla entsyymeillä. Entsyymit eli biologiset katalyytit vaativat kuitenkin tasaista lämpötilaa toimiakseen aktiivisesti, joten niiden teollinen hyödyntäminen ei ole välttämättä kovin realistinen skenaario näin "pystymetsästä".

			====Pakko-retkikiuas====
			Kysymyksessä on luonnonkivien taikka kiuaskivien lämmitystekniikka nuotiolla, grillipaikalla tai tulisijassa/takassa, joita kuumia kiviä sitten, liekin sammuttua tyystin, fasilitoidaan sisätilan lämmittämiseksi.

			Tähän tarvitaan esimerkiksi L-kirjaimen muotoinen muutaman kymmenen sentin korkuinen palanen metallista kanttikanavaa, jonka ulkovaippa on lämpöeristetty esimerkiksi tavanomaisella mineraalivilla-folioverkko-eristeellä. Tämän kappaleen pystyhormi täytetään pohjasta alkaen isohkoin kivin. Pystyhirmin poikkipinta-ala esimerkiksi pannunalusen kokoinen, mutta pohjapinta on valmiiksi eristetty em. mineraalivillaeristyksin, tai lämmönkestävällä kovavillalla.

			Kyseistä retkikiuasta säilytellään sisätiloissa, ja lämmittämisen ajaksi se rehataan ulos tukevalle alustalle: sisätilan lämpöiset kivet muodostavat hormiin imun, jolloin kun tuli viivyttelemättä sytytetään retkikiukaan mutkan vaakaosaan, ilmakonvektio käynnistää imun pystyhormissa kivien lomitse. Kun kiuas on kuuma, sammutetaan ja poistetaan nuotiotarpeet, heitetään häkälöylyt ja rehataan kiuas sisätiloihin tukevalle alustalle jäähtymään. Jäähtymistä voi hillitä esimerkiksi tukkimalla retkikiukaan alapää tai molemmat päät.

			Turvallisuuden lisäämiseksi porataan ja pujotetaan pari mutterikiinnitteistä jenkarautaa sekä yläaukon että alahaaran kohtaan kiuasta, jottei kiukaan mahdollisesti joskus ehkä kellahtaessa kumoon (kylkieristyksen ollessa elastinen, vaaratilannetta ei syntyisi. Retkikiukaan voi ankkuroida esimerkiksi nokkakärryihin.

			: Graniitin [https://gaz.wiki/wiki/fi/Table_of_specific_heat_capacities ominaislämpökapasiteetti] on '''790''' J/kg*K. Jos kivien, joita 20kg, keskimääräinen ylilämpö on esimerkiksi 229 celsiusastetta, lämpöä tuodaan sisään 3,6 MJ (1 kWh). Siis sama lämpöenergiamäärä kuin kymmenen litran ämpärillisessä 86 asteen verran ylilämpöistä vettä, mutta sisätilojen lämmityksen kannalta kätevämmässä formulassa.
			** graniitin tiheys on noin 2,6 kg/ltr, joten tilavuuden ominaislämpökapasiteetti 7902,6='''2054''' J/ltrK
			** umpisavitiili tiheys taas on noin 1,5 kg/ltr ja ominaislämpökapasiteetti hieman isompi kuin graniitilla, '''840''' J/kgK, joten sen tilavuuden ominaislämpökapasiteetti on '''1290''' J/ltrK. Eli jos retkeilykiukaassa arvostetaan keveyttä, kannattaa käyttää tiiltä, jos kompaktiutta, luonnonkiviä (mielellään syväkivilajeja, eivät halkeile lämmöstä niin helposti).


			Puolestaan mikäli rakennuksessa on arinaritilällinen takka, voidaan huolellisesti (tukevasti) pinota takka täyteen kivenlohkareita ja kuumentaa ne arinan alatilassa poltettavalla nuotiolla. Kivien nokeentumisen (hajuhaitta kun takan pääluukut auki) ehkäisemiseksi kannattaa arinaritilän päälle asettaa tiheämpi kipinäverkko tai sitäkin tiheämpi grillausverkko. Ennen hormipellin sulkemista ja takan pääluukun avaamista, jolloin kuuma ilma alkaa kiertää kivien (ja hormin) kautta huoneeseen, kannattaa lapioida tuhkat tuhkaluukusta ja jos on hormipuhallin, pyöräyttää täydellä teholla loput irtotuhkat pihalle. hormipuhallinta kannattaa yleisesti ottaen pyörittää vain vähän yli sen, että se imee savuja, jolloin hormiin kerääntyvä kuuma ilmakupla ehtii lämmittää varaavan takan rakenteita ennen karkaamistaan harakoille.

			Ks. myös [[Katovuodet#Pakko-passiivikiuas\|passiivikiuas]].

			====Pakko-savutasku====
			Mikäli tulisijan hormissa ei ole kiertoilmaominaisuutta, ja on hormi-imuri, voidaan pesällisen sytyttyä asettaa imuri sopivalle tehotasolle, sitten asettaa hormipelti lähes kiinni. Hormipellin alapuolelle kerääntyy vähäiselläkin lieskalla kuuma savukaasukupla, joka kuumentaa tulisijan massaa. Itse asiassa juuri kyseistä savukuplafunktiota varten savupellin alapuolella takan sisässä saattaa olla erityinen ontelokammiokin, "savutasku".

			Periaatteessa itsestäänselvänä säästöratkausuna voidaan kytkeä ilmanvaihto (esimerkiksi sulakekaapista käsin) kokonaan pois päältä, jolloin takkaa voidaan polttaa varsin hyvällä passiivisella vedolla. Kannattaa kytkemisen jälkeen varmistaa kädellä, että huippuimuri(t) ovat käynnistyneet normaalisti (eivätkä esimerkiksi jämähtäneet jäähän esimerkiksi yöllisen lumituiskun myötä; sulattelu esimerkiksi hiustenkuivaajalla tai paineentasaus-tuulettamisella). Periaatteessa huippuimurien pitäisi sietää pysäyttelyjä lisäongelmitta, mutta kyllä 'lastentauteihin' eli hassuihin suunnittelumokiinkin oikeasti törmää vähän väliä, joten nekin skenaariot kannattaa tiedostaa.

			Mikäli savuimuria ei ole katolla, ks. [[Katovuodet#Pakko-haikaranpes%C3%A4t\|Haikaranpesä]].

			Huom. hormi-imurin melko kehnosta lämpötaloudellisuudesta ks. [[Katovuodet#Pakko-JSP_-saunamajoitus\|Pakko-JSP]].

			=====Pakko-hormilämmönvaihdin=====
			Joissain tilanteissa voidaan haluta mahdollisimman intensiivisesti lämpöä savukaasusta piipun metallihormin läpi. Vaikkapa jos imetään korvausilmaa piipun ja hormiputken kivivillaeristetystä välistä taikka jos hormiputkea vasten kulkee kiertovesiputkea.

			Tällöin voidaan esimerkiksi tulisijasta käsin ujuttaa pyöreään hormiputkeen pätkä pienempää putkea, joka on helkaistu pitkittäin kahtia aavistuksen viistosti. Tällöin, kun palat kiilaa kehät vastakkain hormiputken sisään (X-kirjaimen tyyppinen poikkileikkauspeofiili) esimerkiksi jotain pykälää topparina hyödyntäen, niin tämä lämmönvaihdin jää paikoilleen kunnes huohouksen ajaksi se voidaan kätevästi ottaa pois paikoiltaan vasaralla alhaltapäin napauttaen.

			======Pakko-piipute======

Wikikkosysop: /* Pakko-syklonileijupetikattilakeskuslämmitysjärjestelmä */

2024-03-22T22:34:11Z

Pakko-syklonileijupetikattilakeskuslämmitysjärjestelmä

← Vanhempi versio		Versio 23. maaliskuuta 2024 kello 01.34
Rivi 358:		Rivi 358:

	=====Pakko-syklonileijupetikattilakeskuslämmitysjärjestelmä=====		=====Pakko-syklonileijupetikattilakeskuslämmitysjärjestelmä=====
			taa emulsioksi pari pisaraa tiskiainetta, se ilmeytyy puuhun nopeammin).
			# leijupetipalokammiosykloni rakennetaan kahdesta auton tai työkoneen renkaan vanteesta samaa kokoa. Hitsataan niistä jompaankumpaan tai molempiin ajoneuvon puoleiseen särmään poikittaiset tapit, 2-6 kpl kumpaankin. Nämä ovat toisaalta kuumana siirtelyä varten, toisaalta ajoneuvonpuoleisten kehien vastakkain pysymisen ohjuritappeja.
			# polttimen perusosat ovat lattian suojavanerin päälle asetettava metallitynnyri (ohjuri- ja nostokahvoineen), jonka päälle asetetaan molemmat peltivanteet toisiinsa nähden peilikuvana vastatusten. Niiden päälle liesilevyksi soveltuva kattilateline tai peltilevy.
			# seuraavaksi valitaan puhallin, joka on joko helposti vaihdettava, kuten hiustenkuivaaja tai sitten varmatoiminen, kuten tietokonepuhaltimiin perustuva puhalluslaitteisto taikka useita erillisiä kuiten USB-minipuhaltimia. Hiustenkuivaajaratkaisussa tarvitaan palamaton putkiosuus kuten pohjaton alumiinitölkki, tietokonepuhallinratkaisussa esimerkiksi taipuisa alumiininen ilmanvaihtokanavakappale, USB-minipuhaltimissa puolestaan vastaavankokoista metallista huonekaluputkea. Vähimmäistavoitteena on pakotettu ilman virtaussuunta sykloninammioon (syklonikammiossa tuloilman tilavuus moninkertaistuu ilman kuumetessa, mistä johtuen pelkkä pakotettu imu ei riitä, imun ei varsinaisesti tarvitsekaan olla pakotettua, puhalluksen tarvitsee), mutta toisaalta tarpeeksi nopea ilmavirta, esimerkiksi 3-5 m/s sekä soveltuva tilavuusvirta.
			#* tuloilma siirtyy sykloniin sylinterikehän myötäisesti, jolloin palokammioon muodostuu pyörre. Poistoilma imetään pois sylinterinomaisen kammion keskiakselilta, mikä keskipakoisvoiman ansiosta (kehän suuntainen liike-energia) kiihdyttää pyörrettä. Pyörteen ansiosta nokihiukkaset ja tuhka eivät päädy poistoilmaan, vaan laskeutuvat palokammion pohjan kevennerakosten kautta metallitynnyriin.
			# imuputki on syklonin sisällä mahdollisimman ohut, esimerkiksi pakoputken paksuinen putkirakenne taikka jäätelötötterön kaltainen kartiorakenne, joka on valmistettu esimerkiksi kipinäverkosta tai tiheämmästä grillausverkosta verkon tarkoituksena on homogenisoida tavallisesti kuplanmuotoinen imuvyöhyke sylinterinomaiseksi imuvyöhykkeeksi.
			#* imuputki tulee pystysuoraan ylös ylemmän peltivanteen akseliaukosta, liesilevyn keskeltä läpi. Liesilevy lämpiää ylemmän peltivanteen kevennerakosten läpi akselille päin kiertävästä ilmasta. Sen lämpötila on korkeahko, paistamiseen soveltuva, mutta lämpöteho matalahko, keittämiseen huonommin soveltuva. Tästä syystä kattilaa varten kannattaisi olla oma aukkonsa (jonka kattilan pohja peittää).
			# polttoaineen (mielellään hienotakenteisempaa haketta tai REF-energiajätettä kuin klapeja ja risuja, mutta nekin kyllä soveltuvat) täyttö sykloniin voi tapahtua esimerkiksi puhallusaukosta (Y-haara) tai mainitusta kattila-aukosta tiputellen (vaatii imun imuputkessa sekä/tai edes puhaltimen sammuttamisen siksi aikaa)
			# periaatteessa vanteiden koveraan kehään kannattaisi kiinnittää lauhdutusta varten poikittaisia metallilevyn palasia hitsaten, juottaen tai pultaten, jotta vannemetallit kestäisivät syklonikäyttöä pitempään, kun pysyvät viileämpinä.
			# imukanavan alku toimii "lauhutinputkiston jakotukkina". Lauhdutinputkisto koostuu vaakatasoon tai yläviistoon (portaikon myötäisesti) asetettavista huonekaluputkikanavista, joilla lämmitetään porraskäytävän ilmaa. Jakotukki sekä huonekaluputkien lähdöt kannattaa olla erikseen hitsattu yhtenäinen moduuli, jossa osassa käytetään paksuseinäisempää rakenneputkea (kuuman ja turbulenttisen ilmavirran ohjaamiseksi lauhdutusputkiin.
			#* Neliskanttiset huonekaluputket voidaan liittää toisiinsa päittäin leikkaamalla päihin neljä viiltoa, joiden avulla putket voidaan pujottaa keskenään lomittain taikka sisäkkäin. Mutkakohdat kannattaa valmistaa samasta putkenpätkästä, jotta ulkokehän puoleinen kylki olisi yhtenäinen, ilman virtausvastuksen minimoimiseksi.
			# Nämä lauhdutinkanavat palautetaan lopulta kokoojakanavan kautta yhteen, joka moduuli voi olla jopa vaikka muovia, eli kauhdutinkanavat kyllin pitkiä ja mielellään keskenään yhtä pitkiä. Kokoojakanava yhdistetään rakennuksen imuilmanvaihtokanavaan, kuten kellarin saunahuone tai jonkun huoneiston suihkuhuone, ellei porraskäytävästä ole suorempaa yhteyttä putkikanaaliin/poistoilmaputkeen. Periaatteessa mahdollista olisi myös esimerkiksi (käytöstä poistettu) hissikuilu tai jokin pystykanaali sinänsä, jonka ylä- tai alapäästä ilma koneellisesti (tietokonepuhaltimin) poistetaan ulos. Tällaisen kanaalin pintavedot (esimerkiksi jos sähköjohdotuksia ei ole putkitettu) voidaan pinta suojata vaikkapa leveällä alumiiniteipillä.


			Tällaisen järjestelmän etuina ovat paloprosessin optimaalisuus, palokaasujen noettomuus, palolämmön täydellinen talteenotto sekä kokkausmahdollisuus ja suhteellisen hyvä paloturvallisuus. Heikkoutena mahdollinen meluhaitta porraskäytävästä huoneistoihin sekä jatkuva manuaalisen valvonnan sekä polttoaineensyötön tarve.


			::Tietysti tällaisessa prosessissa tulee mieleen kymmenittäin erilaisia [https://fi.m.wikipedia.org/wiki/Lämpövoimakone lämpövoimakoneen] toteutustapoja, mutta mittakaavan ollessa näin pieni, kiinteän polttoaineen tarvitsema viipymä palokammiossa ennen generaattoriturbiiniin päätymistään olisi todennäköisesti liian pitkä (ek. kiinteän polttoaineen kaasuuntuminen hiilimonoksidiksi on melko hidasta, vaikka se olisi tomua), MUTTA '''Stirling-työkierto''' sekä tietysti '''lämpösähköisten ilmiöiden''' hyödyntämiset (esimerkiksi siten, että palokammion vanteen pintaan asetetaan ohut lämpövastusnauha, jonka pintaan jono peltier-elementtejä, joiden pintaan esimerkiksi vannekehän suuntaisena syklonin puhallusilmaputken lenkki (kyseinen paloilma joka tapauksessa syötetään vanteen sisäkehän suuntaisesti palokammioon) voisivat tulla kysymykseen, koska ne ovat valmiita pinta-asenteisia moduuleja. Jollaisella ratkaisulla saadaan tarvittava jännite ja virta, jolla ylläpitää virtapankkia, jolla puolestaan pyöritetään syklonin tuloilman puhallinta/puhaltimia sekä ehkä rakennuksen ilmanvaihtojärjestelmääkin.

			=====Pakko-CHP-pienvoimalaitos=====
			Jos välttämättä halutaan tuottaa kerrostalossa tehollista sähköä, valmistellaan maanpinnan kerrokseen autotalli. Tähän autotalliin tuodaan erillinen häkäpönttö ja sitten ajetaan dieselauto. Dieselauton akkuun kytketään pure-sine-wave -invertteri, joka kytketään kiinteistön päävirtakytkimen kanssa yhteen ("kolmanteen napaan", joka on verkkovirralle vaihtoehtoinen kytky) ja/tai grid-tie -invertteri, jonka syöttöjohto kytketään esimerkiksi valokytkimeen tai seinäpistorasiaan. Auton pakoputki (tasaisella kierrosnopeudella nokeentumatonta pakokaasua) kierrätetään erillisessä putkiosuudessa vaikkapa koteloudun vesipatterin kautta (lämmityksen kiertoveden lämmittämiseksi) tai esimerkiksi ulkoisen turbolauhdutinmoduulin kautta (korvausilman lämmittämiseksi) kaiken jälkilämmön talteenottamiseksi, ja sitten liitetään poistoilmaventtiiliin (lauhdutusvaihetta ei tarvta LTO-ilmanvaihtojärjestelmässä). Häkäpöntön sekä auton moottorin lämmittämä huoneilma puhalletaan esimerkiksi LVI-putkikanaalin välityksellä huoneistoihin. Tämä tarkoittaa, että autotallitilassa täytyisi olla ylipaineistava korvausilman puhallus viileänä ulkoa tai esilämmenneenä kirvausilmakanavasta, jotta sekä moottoriin että LVI-kanaaliin saataisiin ilmaa kyllin.

			Järjestelmän hyötysuhde noin 100%.

			===="Kaikkiruokainen turbiinigenu"====









	[[Luokka:SHTF]]		[[Luokka:SHTF]]

Wikikkosysop: /* Pakko-risukko */

2024-03-22T22:33:50Z

Pakko-risukko

← Vanhempi versio		Versio 23. maaliskuuta 2024 kello 01.33
Rivi 320:		Rivi 320:

	=====Pakko-risukko=====		=====Pakko-risukko=====
			Risupolttimen pikaversio. Esimerkiksi tyhjän (ison) säilykepurkin tai peltisen maalipurkin Sivyseinämän ylä- ja alareunoihin tehdään esimerkiksi naskalipiikillä (puista vastakappaletta vasten esimerkiksi työskentelytason päällä sivusuunnassa painellen) paljon pieniä reikiä paloilmalle sekä savulle. Tulet sisään ja suuaukkoa pohjapinta-alaltaan hieman isompi keittokattila/-pannu päälle.
			:::* energiansäästömielessä voidaan tämä kuuman ämpäri kääriä esimerkiksi lasi- tai mineraalivillalla paloilmareikien ja savunpoistoreikien väliseltä lieriöosuudelta tiukalle taikka sitten koko kyljen korkeudelta väljälle.
			:::* Tai hypoteettista ympärivuotista käyttöä (esim. retkeilyreitin varrella) voidaan kaivaa halkaisijaltaan peltiämpäriä jonkin verran kookkaampi maakuoppa syvyydeltään peltiämpärin korkeus., joka vuorataan esimerkiksi foliolla tai peltitynnyrin lieriöpalalla tai puukehikolla.
			:::** Tällainen ratkaisu on siinä mielessä käytännöllinen, että käytön jälkeen tulisija voidaan peittää vanerilevyllä ämpäreineen päivineen, jolloin se samalla tukahtuu ja mahdolliset kekäleet jäävät sytykkeiksi seuraavaa käyttökertaa varten.
			:::** Ruohokentän palanen voidaan toisaalta ulkonäkösyistä säästääkkin asettamalla se kansilevyn yläpuolelle. Tällöin kansilevynä kannattaa käyttää em. tynnyrin jämäpaloista löytyvää ylä- tai alapohjaa mataline laitoineen, jonka sisään ruohomatto sujautetaan. Tällöin risukko joudutaan upottamaan tämän kansiosan paksuuden verran syvemmälle maahan, ja aukon ruohokentässä sisäkyljet kannattaa vakauttaa joko ulottamalla risukkokuopan tynnyrin laidat ruohokentän pintaan asti, ja kannen paksuuden verran "hapsuttaa" laitoja vierekkäisin pystyleikkauksin tai sitten erillisellä lieriörenkaalla, joka katkaistaan yhdestä kohtaa ja sitten kiristetään alemman lieriöpalan ulkokylkiä vasten esimerkiksi ilmastointiteipillä tai metallinauhalla.
			:::* voi myös haudata muovisen saavin tai ruukun risukkopolttimen kuopan sisäkyljiksi, sillä maan viileys/korkea ominaislämpökapasiteetti estää muovia syttymästä palamaan. Tällainen tekele ei vain kestä kovin raskaita mönkijöitä kannen päällä, ja jossain retkeilyreitin varrella sellaisen käyttötarkoitus saattaa muuttua "molokin kidaksi" (roskikseksi).
			:- millaisen ulkogrillivariaation tekeekään, sikäli kuin se osoittautuu toimivaksi, saa siitä hiukan mielikuvitusta käyttäen tehtyä todennäköisesti myöskin maakellariversion: eli varaston, jonka lämpötila pysyy maaperän lauhuuden ansiosta plussan puolella talvisinkin.

			======Pakko-tuhkisrisukko======
			* Menetelmässä aluksi vedetään takan tuhkaluukkukouru ulos tuhkapesästä ja asetetaan se ylösalaisin palopesän arinan päälle.
			* Sitten tuhkapesään pujotetaan (mahdollisesti uudelleenmuotoiltu) alumiinivuoka, jonka perälle asetetaan kivi (painoksi, mm. ehkäisemään vuoan risupoltinalusena heilumista).
			* Tuhkaluukkukouru tuetaan esimerkiksi puuklapilla, metallitangolla, klinkkerilaatall tai korkoon leikatuin tiilenpalasin vaakatasoon (liesilevyksi).
			* Tuhkisrisukon palotehoa so. hapenottoa säädellään kohottamalla alumiinivuoan etulaitaa ylöspäin (esimerkiksi puupalikalla kiilaten) tuhkapesän yläpintaan päin.
			* mikäli takkatason alainen tuhkaluukkukouru on tulipesään nähden "ylipitkä", voidaan esimerkiksi valmistaa tuhkaluukkukourun sisämittojen levyinen tiilenpalanen, joka asetetaan arinan etureunaan ja joka toimisi samalla ylösalaisin käännetyn kourun etuosan kannatinsatulana.
			* mikäli tuhkaluukkukourun pohja (liesilevy) ei ole tasainen pinta, koulutetaan se esimerkiksi tömpällä sellaiseksi.

			======Pakko-arinarisukko======
			* kohotetaan arinaritilä tulipesän pohjasta väliaikaisesti käsiteltäväksi.
			* kääritään arinaritilän ympärille alumiinifoliota taikka yläpintaan alumiinivuokaa, jättäen arinaritilän takareunaan savun poistumista varten peittämätöntä arinaa.
			* sytytetään risuvalkeat tuhkaluukkuun, pistellään esimerkiksi hammastikulla tasaisesti pikku reikiä alueelle, jonka päälle tultaisiin asettamaan keittoastia.
			** reikien kautta toimiva ilmakonvektio vaikuttaa, että keittoastian pohja kuu,enee, mutta toisaalta savu kuitenkin poistuu arinaritilän takaa, keittoastiaa nokeamatta.

			======Pakko-ultrarisukko======
			* valitaan kattila, jota varten valmistetaan kahdesta pyöreästi alumiinifoliovuoasta kattilan alaosiin risupolttimen leiskuja rajoittava lämpöeristetty kupu.
			* kattilan valitsemisen jälkeen painetaan esimerkiksi kyseisen kattilan kannella vuokaan hieman kattilan ulkokylkien läpimittaa kapeampi ympyrä (esimerkiksi pehmeää mattoa vasten) keskelle vuoan pohjaa.
			* leikataan tarkasti (esimerkiksi mattoveitsellä leikkulautaa vasten) ympyrä vuoan pohjassa aukoksi.
			* käännetään kattila ylösalaisin ja varovasti pyöritellen ja sormin saatellen painetaan vuoka kattilan ympärille: toinen vuoka oikeinpäin ja toinen ylösalaisin.
			* rypistetään/taitellaan toisen vuoista esisärmätyt ulkokehän päärmeet kaksinkerroin.
			* asetetaan vuoat sisäkkäin niin, että pohjien aukkojen reunat kääntyvät toisiaan kohti "ultrarisukon eristeseinämän keskelle".
			* käännetään sen vuoan, jossa ulkokehän päärmeet avoinna, päärmeiltään taitellun vuoan päärmeiden ympäri yhteen.
			* pujotetaan kattila ylösalaisen ultrarisukon sisään, asetetaan (esimerkiksi) takan arinan päälle ja sytytetään risuvalkea tuhkapesän puolelle.
			** ultrarisukko paitsi ulottaa lämmitysvaikutuksen kattilan kylkien alaosiin, myöskin ehkäisee kattilan ylempien osien nokeentumista.
			** lämpötilaltaan ultrarisukon foliopinnat ovat 'kuumia', mutta (intuition vastaisesti) tosiasialliselta lämpövuoltaan varsin pieniä. Vaikurraen toisaalta, että periaatteessa isompi osuus liekin lämpövoimasta siirtyy keittoastian kylkeen, toisaalta käytönaikaista ultrarisukkoa voidaan käsitellä paljain käsin polttamatta näppejään.

			=====Pakko-rakettikamiina=====
			Pakkorakettikamiinassa on ylösalainen kattila (keitinlietenä), jonka laitojen alitse on pujotettuna kolme tai neljä tai useampia patapolttimessa selostettuja säilyketölkkikanavaa, jotka tässä tapauksessa toimivat savuhormeina sekä lieden kannatinjalkoina. Savu pyrkii poistumaan laitojen alittamisen sijaan näiden tölkkien kautta ensiksikin noiden hormien imun vaikutuksesta, toisekseen koska kattilanlaitojen alitse vallitsee sisäänpäin suuntautuva paloilman virtaus. Kyseinen kamiina tarvitsee palamattoman alustan, vaikkakin takasta tuttu arinaritilä ei ole kaikkein soveltuvin.

			=====Pakko-syklonileijupetikattilakeskuslämmitysjärjestelmä=====

	[[Luokka:SHTF]]		[[Luokka:SHTF]]