Pakkopaastot osa 1 - Muutoshistoria

85.76.101.240: /* Johdanto */

2024-03-23T17:47:07Z

Johdanto

← Vanhempi versio		Versio 23. maaliskuuta 2024 kello 20.47
Rivi 1:		Rivi 1:
	== Johdanto ==		== Johdanto ==
	[[Katovuodet]] -artikkelista erilleen koottuja alaotsikoita, mistä syystä etuliite 'pakko-', millä viitataan pakkosaumatilanteisiin, eli joissa joudutaan toimimaan tietyllä tavoin, mutta toisaalta "aivot on jumissa" kaikilla~~, mistä syystä hyväksi~~ oletettu yhteiskunnan 'resilienssi' osoittautuukin yllättävän kehnoksi/alueellisesti tai teemoittain huomattavan vaihtelevaksi. Monimutkaisten ongelmakenttien hallitseminen ~~edellyttää~~ monialaosaamista sekä huolellisuutta. Muuten riskinä on että iso osa ajasta kuluu niiden ~~oastamseen a~~ auttamiseen, jotka eivät kykene itse toimimaan periaatteessa triviaaleissa ~~ongelmatilanteissaan~~.		[[Katovuodet]] -artikkelista erilleen koottuja alaotsikoita, mistä syystä etuliite 'pakko-', millä viitataan pakkosaumatilanteisiin, eli joissa joudutaan toimimaan tietyllä tavoin, mutta toisaalta "aivot on jumissa" kaikilla. Hyväksi oletettu yhteiskunnan 'resilienssi' osoittautuukin yllättävän kehnoksi/alueellisesti tai teemoittain huomattavan vaihtelevaksi.

			Monimutkaisten ongelmakenttien kansallinen hallitseminen edellyttäisi monialaosaamista sekä huolellisuutta yleisesti kaikilta. Muuten riskinä on että "liian iso osa ajasta" kuluu niiden opastamiseen ja auttamiseen, jotka eivät kykene itse toimimaan kohtaamissaan periaatteessa triviaaleissa ongelmatilanteissa. Silti kaikkia on tietenkin yritettävä auttaa, koska jokainenhan joissain asioissa tarvitsee itsekin apua.

	[[Pakkopaastot osa 2]]		[[Pakkopaastot osa 2]]

85.76.101.240: /* Johdanto */

2024-03-23T17:40:30Z

Johdanto

← Vanhempi versio		Versio 23. maaliskuuta 2024 kello 20.40
Rivi 1:		Rivi 1:
	== Johdanto ==		== Johdanto ==
	[[Katovuodet]] -artikkelista erilleen koottuja alaotsikoita, mistä syystä etuliite 'pakko-', millä viitataan pakkosaumatilanteisiin.		[[Katovuodet]] -artikkelista erilleen koottuja alaotsikoita, mistä syystä etuliite 'pakko-', millä viitataan pakkosaumatilanteisiin, eli joissa joudutaan toimimaan tietyllä tavoin, mutta toisaalta "aivot on jumissa" kaikilla, mistä syystä hyväksi oletettu yhteiskunnan 'resilienssi' osoittautuukin yllättävän kehnoksi/alueellisesti tai teemoittain huomattavan vaihtelevaksi. Monimutkaisten ongelmakenttien hallitseminen edellyttää monialaosaamista sekä huolellisuutta. Muuten riskinä on että iso osa ajasta kuluu niiden oastamseen a auttamiseen, jotka eivät kykene itse toimimaan periaatteessa triviaaleissa ongelmatilanteissaan.

	[[Pakkopaastot osa 2]]		[[Pakkopaastot osa 2]]

	[[Pakkopaastot osa 3]]		[[Pakkopaastot osa 3]]

			===Pakko-vesipaasto===

	Kuplavettä nauttien pystyy hillitsemään paastonaikaista näläntunnetta, mikäli ravinnon vähäisyydestä johtuen on pakko alkaa välillä paastoamaan. Paaston ja ei-paaston aikajaksot kannattaa selvästi erotella toisistaan, leivänmurusilla kitkuttelun sijaan.		Kuplavettä nauttien pystyy hillitsemään paastonaikaista näläntunnetta, mikäli ravinnon vähäisyydestä johtuen on pakko alkaa välillä paastoamaan. Paaston ja ei-paaston aikajaksot kannattaa selvästi erotella toisistaan, leivänmurusilla kitkuttelun sijaan.

85.76.101.240: /* Johdanto */

2024-03-23T17:19:55Z

Johdanto

← Vanhempi versio		Versio 23. maaliskuuta 2024 kello 20.19
Rivi 1:		Rivi 1:
	== Johdanto ==		== Johdanto ==
	[[Katovuodet]]		[[Katovuodet]] -artikkelista erilleen koottuja alaotsikoita, mistä syystä etuliite 'pakko-', millä viitataan pakkosaumatilanteisiin.

	[[Pakkopaastot osa 2]]		[[Pakkopaastot osa 2]]

Wikikkosysop: /* Johdanto */

2024-03-22T22:52:50Z

Johdanto

← Vanhempi versio		Versio 23. maaliskuuta 2024 kello 01.52
Rivi 1:		Rivi 1:
	== Johdanto ==		== Johdanto ==
	[[Katovuodet]]		[[Katovuodet]]

			[[Pakkopaastot osa 2]]

			[[Pakkopaastot osa 3]]

	Kuplavettä nauttien pystyy hillitsemään paastonaikaista näläntunnetta, mikäli ravinnon vähäisyydestä johtuen on pakko alkaa välillä paastoamaan. Paaston ja ei-paaston aikajaksot kannattaa selvästi erotella toisistaan, leivänmurusilla kitkuttelun sijaan.		Kuplavettä nauttien pystyy hillitsemään paastonaikaista näläntunnetta, mikäli ravinnon vähäisyydestä johtuen on pakko alkaa välillä paastoamaan. Paaston ja ei-paaston aikajaksot kannattaa selvästi erotella toisistaan, leivänmurusilla kitkuttelun sijaan.

Wikikkosysop: Wikikkosysop siirsi sivun Pakkopaastot uudelle nimelle Pakkopaastot osa 1 luomatta ohjausta

2024-03-22T22:28:44Z

Wikikkosysop siirsi sivun Pakkopaastot uudelle nimelle Pakkopaastot osa 1 luomatta ohjausta

← Vanhempi versio	Versio 23. maaliskuuta 2024 kello 01.28
(ei mitään eroa)

Wikikkosysop: /* Pakkotyöhyvinvointi */

2024-03-22T22:28:21Z

Pakkotyöhyvinvointi

← Vanhempi versio		Versio 23. maaliskuuta 2024 kello 01.28
Rivi 323:		Rivi 323:

	====Pakkotyöhyvinvointi====		====Pakkotyöhyvinvointi====
			Nelipäiväisen työviikon pilottitestaamisessa testatut henkilöt raportoivat kohentuneisra työhyvinvoinneista. [https://www.tivi.fi/uutiset/tv/bc96f5f7-2f9f-448c-b8c3-ec0665537b08 Asiaa tarkemmin tutkittaessa] havaittiin, että oltiin nukuttu viikossa kahdeksan tuntia - eli ko, kokeilussa sen pois karsitun yhden työpäivän verran - enemmän viikossa. Eli työhyvinvoinnin kohentuminen oli johtunut kahdesta päätekijästä: pitemmistä yöunista sekä ylimääräisestä vapaapäivästä.

			Pakkotyöhyvinvoinnissa kyse on reaktioketjusta, joka aiheuttaa pitemmät yöunet: yksinkertaisesti ajastetaan herätyskello (ilman torkkua) herättämään ensimmäisen kerran viisi minuuttia ennen töihinlähdön ajankohtaa.

			Tällöin toisaalta unikeko saa maksimaalisen määrän unta (aikamääreenä), toisaalta jos haluaisi herätä ennen kelloa ja ehtiä esimerkiksi juoda aamukahvit, tällöin tulee painuneeksi paljon varhemmin iltaisin pehkuihin, jolloin silloinkin tulee nukkuneeksi maksimimaalisen määrän (unentarpeena).

			[[Luokka:SHTF]]

Wikikkosysop: /* Pakko-kuivakäymälä à la Alvar Aalto */

2024-03-22T22:27:31Z

Pakko-kuivakäymälä à la Alvar Aalto

← Vanhempi versio		Versio 23. maaliskuuta 2024 kello 01.27
Rivi 266:		Rivi 266:

	====Pakko-kuivakäymälä à la Alvar Aalto====		====Pakko-kuivakäymälä à la Alvar Aalto====
			Jos edellä mainitut taloyhtiöt tai kyläyhdistykset ovat niin riidoissa, ettei hommasta tule mitään, kerätään esimerkiksi jätesäkillinen kuivia syyslehtiä. Sitten viedään alvar-aalto -jakkara vessan lattialle ylösalaisin, sijoitetaan mahdollisimman lähelle jakaran jalkojen korkeutta oleva muoviämpäri sen sisään ja irrotetaan WC-pöntön kansi, asetellaan se jakkaran jalkojen päälle. Jos pöntönkansi liikkuu sivusuunnassa, laitetaan jakkaran jalkojen päihin liukumattomat silikonitassut.

			Hajuhaittojen ehkäisemiseksi (huom sähkökatko, ilmanvaihto seis) voidaan esimerkiksi kaataa hieman ruokaöljyä pohjalle, jolloin ainakin ureat lakkaavat käryämästä. Ämpäri voidaan korottaa istuinrenkaan alapinnan kirkeudelle asettelemalla jakkaran alapinnan ja ämpärin pohjan väliin korotuskirjoja tai muita tukevia levyjä. Huomioitava, ettei pakko-kuivakäymälän käyttäjän paino kuitenkaan siirtyisi Aalto-jakkaran jaloilta ämpärin reunojen varaan, joten täydellisen tiuveyden saavuttamiseksi kannattaisi istuinrenkaan alapintaan etsiä jokin leveähkö elastinen tiiviste, esimerkiksi kaksi vierekkäistä M3-kiinnitteistä O-rengastiivistettä.

			Käytetään kuin ulkohuussia. Porataan muutama reikä ämpärinkanteen, joka ämpärisatsin täyttyessä laitetaan teipillä varmistaen paikoilleen, viedään ulos, käännetään poikittain, hieman alakenoon, jolloin nesteet valuvat astiasta ojaan ja tarvikkeet kuivavat ämpärin sisällä kevääseen mennessä. Voidaan myös valuttaa nesteet pönttöön Aalto-jakkaran sekä mahdollisesti muutaman koroke-kirjan avulla.

			====Pakko-mökkikuivakäymälä====
			Mökkiolosuhteissa pyritään siihen suuntaan, että nestejae kerätään talteen. Todennäköisesti mikäli huusin jätelaariin lisättäisiin myöskin muut biojätteet, kuten maitotuotteita, [[Katovuodet#Pakkokompostointi \| kompostoituminen vauhdittuisi]] entisestään. Jäteastiana voi toimia laudoista koottu puulaatikko ja karikkeena kuivat syyslehdet. Mökkiolosuhteissa erityispiirteenä on, että huusi on jouten talven yli, jolloin keväällä huusijätteet ovat siirrettävissä valmiina kuivahkona, kevyenä multana pois, mikä viittaa joka tapauksessa nopeaan maatumisprosessiin. mikäli maatumisen sijaan halutaan vain nopeasti kuivata huusin kuivatavara, ks. [[Katovuodet#Pakko-huusilaari \| huusilaari]].

			# Tässä nimenomaisessa ratkaisussa tehdään huusinreiän alapuolelle koukkuripustuskiinnitteinen puukehikko (esim. kulmaraudoilla koottu), jonka keskelle asennetaan rakennusmuovin palanen nyytiksi, jättäen nyytin ripustus roikkumaan sen verran ilmaan, että alapuolelle mahtuu esimerkiksi limsapullo, kattila tai kanisteri ellei jopa kottikärry.
			# ripotellaan nyytin pohjalle esimerkiksi kourallinen soraa, tai lasillinen vettä, jotta pystytään paikantamaan nyytin alakuolokohta. Tämä kohta vahvistetaan ulkoapäin teipillä, kuten höyrynsulkuteipillä tai ilmastointiteipillä.
			# pistetään esimerkiksi kalanperkausveitsellä ristikkäin läpimenoaukko tähän alakuolokohtaan, johon pujotetaan köydenpätkä, jonka yläpäässä on jalussolmu ja pujotetaan köyden alapää nesteenkeräyssäiliöön.
			# mikäli haluaa hienovirittää, voi köydenreiän peittää mikrokuiturätin palasella, mutta todennäköisesti sanomalehtisilppu tai kuivike itsessään ajaa saman asian.
			#* kuivakäymälän kuivajae tyhjennetään ajamalla nyytin alapuolelle esimerkiksi maitokärry ja sitten vapauttamalla puukehikon ripustukset. Kehikkoa kierretään vaakasuunnassa 180<sup>o</sup>, jolloin nyytti menee suppuun matkan ajaksi. Puukehikko voidaan myös suunnitella paarikahvalliseksi, jolloin se voidaan kahdestaan kätevästi tyhjentää. Yhtälailla puukehikko voi olla siirtolavan irtolaidat, mikäli se sopii koon puolesta, jolloin taittamalla laidat nippuun, kaksi henkilöä pystyy kohottamaan nyytin olkapäille.
			# kuivakäymälän huusinreiän alapuolinen osio on periaatteessa ilmatiivis,mjolloin huusin katolle viedyn jäteilmaputken myötä tapahtuu, että korvausilman virratessa huusinaukosta alaspäin, huusista tulee täysin hajuton, jopa kärpäsvapaa.


			=====Pakko-huusilaari=====

			Valmistetaan jänisverkon (hitsattu ruostesuojattu, silmäkokoa pari senttiä oleva verkko) neliskanttisesta aihiosta.

			# taita (esimerkiksi ohutta lautaa apuna käyttäen) levymäisen verkkoaihion reunat ylös esimerkiksi tuuman verran yli laitakorkeuden.
			# litistä (esimerkiksi vasaraa ja pystykulmaketta apuna käyttäen) kulmiin jäävät kolmiomaiset korvakkeet litteiksi (kaksinkerroin).
			# käännä verkko ylösalaisin ja esimerkiksi pitkää, päästään (ohuella kulmahiomakonelaikalla) syvälti lovettua konekierreruuvia räikkäavaimella pyörittäen rullaa kukin korvake laatikonnurkkaansa vasten.
			# kiristä esimerkiksi muovisin nippusitein tai metallisin letkunkiristimin kulmarullat
			# halutessasi kiristä (vastapultein) konekierreruuvin reikään esimerkiksi umpilenkillinen ruuvitappi.
			# revi laarin pohja täyteen kapeaa sanomalehtisuikaletta.
			# valmista toinen samanmoinen, jotta tyhjennysvaiheessa ehditään täysinäinen laari jättää pariksi päivää kuivahtamaan, minkä jälkeen tavarat voidaan esimerkiksi puunoksaan solmittujen keinunarujen avulla ravistella verkon läpi tunkioon. Laariin jäävät sanomalehtisuikaleet voidaan pussittaa ja polttaa tai jyrsijäsuijatusti jättää laarin pohjalle uutta vaihtokertaa odottamaan.

			====Pakkovesitornitus====
			Jos esimerkiksi omakotitalokiinteistön kattojen yhteispinta-ala on 200 m<sup>2</sup> ja ripsauttaa 5 mm vettä, se tarkoittaa kuution vesimäärän valumista ränneistä maahan. Etenkin mikäli pihapiiri on viljelykäytössä, kannattaa sadevesiä säilyttää kasteluvesivarana.

			Jos oletetaan edellä mainitussa parinsadan neliön sadevesialan esimerkkitapauksessa olevan kyse kahdesta rakennuksesta, niin suomalaisessa arkkitehtuurissa voisi olla kyse 8m x 12m mittasuhteista. Sadevettä ei ole mitään järkeä valuttaa räystäskourua alemmalle tasolle (syöttöpaineen säilyminen mahdollisimman korkeana, mutta se kannattaa esisuodattaa ennen varastointia vesisäiliöön. Toisin sanoen vesisäiliön on syytä olla horisontaalinen, eli se kannattaa ketjuripustaa räystään ja seinän tyveen/"kainaloon". Tällöin myöskin ylivuoto-ominaisuudet järjestyvät halposti. Eo. esimerkkitapauksessa räystään tyveä olisi noin 4 x 12m eli yhteensä 50 m.

			Jos pyritään 1 m<sup>3</sup> kapasiteettiin ja sylinterimuotoiseiin tankkeihin, tankin sisähalkaisijan olisi oltava vähintään...
			::1m<sup>3</sup> = 50m * π * r<sup>2</sup>r<sup>2</sup> = 1 / 50 / π = 0,00637r = 0,08 md<sub>sisä</sub> = 160 mm.

			Putkeksi soveltuu esimerkiksi tavallinen kaikille vuodenajoille soveltuva pehmeämmistä muoveista valmistettu kaksivaippainen vesirumpuputki. Putki ripustetaan korkeudelle, jonka yläreunan aukotukseen voidaan kätevästi liittää syöksytorven räystäänalainen alaviistosuuntainen osuus urossovitteineen, jättäen pysty-syöksytorvi paikoilleen ylivuotoveden valumisputkeksi (mahdollisesti kannattaa laittaa esimerkiksi halkaistu T-haaraputki kokoamaan kaiken ylivuotoveden syöksytorveen). Toisin sanoen räystään ja rumpuputken välistä syöksytorven osuutta kohotetaan enemmän vaakasuuntaiseksi.

			Vesirumpuputken kaato päätyjen räystäistä poispäin ("lehmänselälle") eli keskelle alapintaan tulee vesikaapelin liitoskohta, jonka alapäähän hanaventtiili esimerkiksi puutarhaletkun pikaliittimin. Rumpuputken päät tulpattu vesitiiviisti.

			Esisuodatussysteemi voi olla esimerkiksi räystäskourun pohjan muotoon sovitettu halkaistu putkenpätkä, jonka jänneväliä peittämään on pujotettu Kirurginmaski (polyeteeniä, ei mätänevä), joka asetetaan syöksytorviaukon päälle niin, että kirurginmaski asettuu kourun aukotusta vasten. Tai aukotuksen kohtaan voidaan esimerkiksi tunkea kartiomainen kesto-kahvinsuodatinpussi, jossa esimerkiksi pikkukiviä taikka paksu teräspultti painona. Voi olla myös pelkkä harvahko metalliverkko aukon kohdakka, jonka päällä kirurginmaski ja/tai ohuehko hiekoitussorakerros.

			====Pakkovessapaperointi====
			Seuraava tekniikka koskee [https://www.is.fi/taloussanomat/art-2000009030585.html erikoistilannetta], ettei mm. metsäteollisuden käyttämien energiamuotojen saatavuusongelmista tai epäsäännöllisyydestä johtuen vessapaperia pystytä valmistamaan tarpeeksi.

			* Periaatteessa pakaran vetäminen sivuun toisella kädellä ja lämpimällä pideesuihkuvedellä pesu huuhtelee paikat puhtaiksi, sillä ulosteen ainekomponentit pehmenevät ruumiinlämmössä.
			* Esimerkiksi hoitoalalla jos on käynyt köplösti ja kakkaa mahdollisesti ehtinyt kuivua ihoa tai karvoitusta vasten, voi pitää parin minuutin likoamistauon ennen uusintahuuhtelua.
			* tällä tekniikalla periaatteessa takapuoli tulee täysin puhtaaksi, eikä kuivaaminen ole välttämätöntä.
			* jos kuitenkin mukavuussyistä haluaa aina kuivata paikat pideepesun jälkeen, sitä varten voidaan rakennusliikkeestä hankkia isohkoja mikrokuituliinoja, joista leikellään esimerkiksi 8 pienempää tilkkua. Mikrokuituliinakangas ei purkaudu vaikkei leikesaumoja saumaisi mitenkään.
			** käytetyt mikrokuituliinatilkut kerätään esimerkiksi pahviseen viinikarahviin kuivamaan, jotka pestään likaisten aluskalsareiden kanssa, eli periaatteessa tavallisen pyykin kanssa.
			** Nämä käytetyt tilkut eivät ole esimerkiksi likaisiin aluskalsareihin nähden erityisen likaisia, vaikka periaatteessa tietysti likaisia ovatkin, eikä niitä siis tarvitse esimerkiksi keittää, saunottaa tai pestä yhdeksässäkympissä.
			* vaihtoehtoisesti voidaan isolla hädällä käymisen yhteydessä kuivata vanhoihin kalsareihin ja ottaa povarista uudet ylle. Tällöin sivuvaikutuksena myöskin suihkussakäynnit saattavat vähentyä perheessä. Alushousut eivät paisuta merkittävästi likapyykin määrää.
			** yleisestikin ottaen, vaihtamalla alusvaatekerrastoa useammin, suihkussakäynnin tarve vähenee - eli siis "lähimmäisten iloksi".
			*** Suomessa kuntotilastojen perusteella yhä tarpeellisemman päivittäisen urheiluliikunnan kääntöpuoli on suihkussakäynnin tarpeen lisääntyminen, vaiva sekä fasiliteetit, mutta sen harrastaminen kätevöityy, kun laskelmoi pelkän alusvaatekerraston vaihtamisen mahdollisuuden. Esimerkiksi kun aamusuihkun jälkeen vaikkapa kuntopyöräilee työpaikalle, jossa joka tapauksessa vaihdetaan työvaatteet päälle.

			====Pakkotyöhyvinvointi====

Wikikkosysop: /* Pakkopisuaarit ja pakkojunanvessat */

2024-03-22T22:26:41Z

Pakkopisuaarit ja pakkojunanvessat

← Vanhempi versio		Versio 23. maaliskuuta 2024 kello 01.26
Rivi 247:		Rivi 247:

	====Pakkopisuaarit ja pakkojunanvessat====		====Pakkopisuaarit ja pakkojunanvessat====
			Mikäli pakkomielteen omaisesti joudutaan säästämään vettä harventamalla pönttöjen huuhteluvälejä (tai jäätymisen ehkäisemiseksi sulkemalka pöntön täyttöveden venttiili ja tyhjentämällä huuhteluvesisäiliö tai lisäämällä siihen pakkasnestettä tai bioetanolia), niin voidaan, mikäli asunnossa useampi WC-pönttö taikka kerrostalon kellarissa yhteiskäyttöön tarkoitettu WC, niin varataan alimmalla korkeusasemalla (korkein vesijohtoverkon paine) oleva WC-pönttö isolle hädälle ja muut pelkästään pisuaarikäyttöön.
			* '''''Pisuaaripönttöjen''''' kansien (jotka aluksi irrotetaan ja puhdistetaan ja) istuinrenkaat kiinnitetään esimerkiksi teipillä ilmatiiviisti toisiinsa, lisäksi ellei teippikalvo samalla ilmatiivistä pöntönrenkaan ja pöntön pielten rajapintaa, niin M3-tiivistenauhataan se ilmatiiviiksi.
			** Tämän ilmatiivistyksen eräänä tarkoituksena on käryämisen lisäksi estää pöntöstä nousevan kostean ilman kondensoituminen WC-altaan ulkopuolelle, eli WC:n lattialle ja lasipintoihin.
			** pideekäyttöön tarkoitettujen pönttöjen täyttöveden venttiilit suljetaan ja huuhteluvesisäiliöt tyhjennetään. Sifoniveteen lisätään esimerkiksi ruokaöljyä (johon on sekoitettu vaikkapa deodoranttia tai hajuvettä). Estämään em. Käryäminen.
			* '''''Isolle hädälle''''' varatun WC:n pideesuihkun kierrehelan ympäri teipataan esimerkiksi leveää haavateippiä, jotta pideesuihkupää mahdollisine paineenalennuskappaleineen olisi helpompi irrottaa istunnon jälkeen käsienpesun yhteydessä. Huolehditaan, että helatiuvisterengas on letkuun integroitua mallia tai joka tapauksessa ettei se ole irrallaan, vaan pysyy tiukasti helassa (voidaan korvata esimerkiksi aavistuksen ylisuurelka pyöreällä yleistiivisterenkaalla).
			** "isot hädät" huuhdellaan irrottamalla pideepää, sitten WC-altaan etureunan tasalta suihkutetaan (puolilämpimällä vedellä - suurin virtaama KV ja LV-putkista - sisäkyljensuuntaiseksi kääntyvää suihkuvirtaa edestä kohti sifonia suihkun suuntaa kääntäen. Jöödit pilkkoutuvat yhtenäisemmäksi massaksi ja huuhtoutuvat eteenpäin.
			** Pideeletkun suihkuteho periaatteessa saattaa puhaltaa koko sifonivesilukon tyhjäksi niin, että viemäriputkiston ilmat alkavat tupruta siitä ulos, ja tämän takua muistetaan lopuksi täyttää sifoni seuraavaa käyttökertaa varten valmiiksi. Mahdollisesti loraus jäähdytysnestettä lisäten.
			** pöntönkansi sekä pöntönrengas tiivistetään ilmatiiviiksi puolestaan umpisolumuovinauhalla eli käytännössä kahdella telttapatjasta pöntönrenkaan muotoon leikatulla rengaskehällä, jotka teipataan kaksipuolisella teipillä molempien luukkujen alapintoihin. Tällöin ne toimivat samalla ulkohuusinkannen kaltaisina lämpöeristeinä.
			** periaatteessa ei ole välttämätöntä joka istunnon jälkeen huuhdella pönttöä, mutta käytännössä kannattaa ainakin tahrat huuhtaista lämpimällä pideevedellä tai letkusuihkulla posliinikyljistä sifoniveteen, etteivät ne kuiva siihen ja sotke pönttöä.
			*** WC-harjaa ei tarvita pöntön putsailemiseen lainkaan, vaan puhdistamiseen käytetään pelkästään lämmintä pideevettä ja vahdollisesti parin minuutin liotusvälejä huihkupesukertojen välillä.
			*** koska tavara hajoaa suhteellisen homogeeniseksi massaksi ja se ei kuiva putkiin (koska viemäröintiverkoston kaikkien vesipisteiden vesilukot ovat normaalitilassa, jolloin viemäriputkiston sisäinen RH=100%), niin loppujen lopuksi isojen hätien huuhtelut tarvitsevat varsin vähäisen määrän huuhteluvettä, eikä kunnallinen viemäriverkosto siltikään tukkeudu.
			** ellei vesijohtoverkon paine (tarkemmin ottaen ballistisen vesisuihkuvirran nopeus) kuitenkaan riitä huuhtomaan sifonia (esimerkiksi syystä ettei hanan painetoiminen pideeventtiili salli tarpeeksi korkeaa vedenpainetta), niin kyllin pitkän tai jatketun suihkuletkun päähän liitetty puutarhakastelupistoolisuutin voi ratkaista tämän ongelman. ** Syy alhaisempaan bidee-syöttöpaineeseen saattaa myös olla vesihanakahvan kuuman veden sekä vapaan virtaaman rajoitin (vapautinnappi).
			*** voi olla, että kunnallisen viemäriverkoston välipumppausasemat tarvitsevat sähköä, eivätkä putket näin ollen vedä pitkäaikaisten sähkökatkojen aikana. Sitä suuremmalla syyllä tässä kuvattua järjestelyä onkin syytä toteuttaa. Mikäli kunnalliset fasiliteetit eivät ole totaalisen pillan päreiksi paukutellut tai ydinlaskeuma sotkenut kaikki paikat, niin ensi tilassa viemäriverkoston kutakin välipumppua pyöritetään generaattorein vähintään muutaman tunnin välein.
			**** kun esimerkiksi jossain keskuskaupungissa on 100-200 tällaista välipumppaamoa, ja niiden pumput on mitoitettu tietylle maksimivirtaamalle, niin kun viemäriveden virtaamat ovat pienentyneitä, pumppaamoja riittää pyörittää tavallista harvemmin, esimerkiksi 30% käyttöasteella tavanomaiseen nähden. Mikäli teknisesti ottaen mahdollista, olemassaolevaa kiinteää pumppulaitteistoa on syytä hyödyntää (ulkoisin viemärintyhjennysvaunuin asemalta toselle sahaamisen sijaan). Pumppu toimii kolmivaihevirralla, jolloin tarvitaan joko autolla, peltoautolla tai jopa mopoautolla siirreltävä kolmivaihevirtageneraattori (virransyöttö liitetään pumppuaseman pihan voimavirtapistokkeeseen) tai sitten kolmivaihevirtainvertteri.
			***** Eräissä suomalaisissa maalaiskylissä tällaisella (välikytkimellä varustetun voimavirtajohdon kautta voimavirtapistokkeeseen kytketyn) kolmivaihevirta-varavoimageneraattorin avulla on onnistuneesti ylläpidetty sähkönsyöttöä menneinä useiden viikkojen pituisilla (talvimyrskyjen aiheuttamina) sähkökatkoksina. Eli siis kyse on ollut kätevästä poikkeusjärjestelystä vakavassa poikkeustilanteessa.
			***** invertteriratkaisussa puolestaan voidaan esimerkiksi käyttää hyvin pienitehoista kolmivaihegeneraattoria, joita kaikkia kolmea vaihetta tuetaan erillisin grid-tie-inverterein.
			***** jos taas kyseessä on simppeli 230 VAC -valovirralla pyörivä jätevedenpumppaamo, pumpun tarvitseman virran syöttö onnistuu nykypäivänä jo varsin huokealla 10 kW (peak-power) tehoisella modified-sine-wave invertterillä (tarkoitettu käytettäväksi mm. sähköttömillä työmailla), joka rinnankytketään polttomoottoriauton akkuun. Auton kierrokset lukitaan optimitasolle (1500-2500 RPM) esimerkiksi kaasutallan ja taustalaudan välisellä lankahakasella. Useamman kilowatin tehoiset moottorit toimivat modifioidulla siniaallolla päällisin puolin normaaliin tapaan, mutta teoriassa lämpenevät aavistuksen enemmän kuin puhtaalla sinillä, mutta varsinkaan talvisaikaan pumppaamon moottorin oma ilmajäähdytys riittää aivan hyvin. Auton akku riittää pyörittämään useamman kilowatin koneita aikansa, kunnes invertteri sammuttaa itsensä akun antojännitteen alentuessa alarajalle. AGM-akku tietysti on kelvollisempi akkutyyppi tällaista virranottoa ajatellen, mutta tavanomaisempikin akku pärjää hyvin (syvätyhjentymättä). Jos kytketään useita akkuja rinnan samalle laturille, tarvitaan lisä-jännitteenmuuntimen tai manuaalisen latauskytkimen kaltainen järjestely, jotta auton laturia ei ylikuormitettaisi, mm. kun autolla siirrytään pumppuasemalta toiselle, jolloin akut samalla latautuvat täydemmiksi. Mikäli pelkillä autonakuilla ei saada rytmitetyksi pumppaamisia ja asemien välisiä siirtymiä sujuvaksi, voidaan esimerkiksi antaa erillisestä 12 VDC genusta taikka toisesta autosta apuvirtaa. Mikäli mahdollista, kannattaa invertterin syöttöjohdot krokotiilipihtien sijaan (molemmat navat) liittää ruuviliitos-kaapelikengin auton omien liittimien juureen ja suht lyhyin kaapelein. Pumppaamojen ylläpitämiseeksi voidaan esimerkiksi nimetä muutama lähistöllä asuva joutilas taikka sitten jättää vastuutehtävät joidenkin kyläyhdistysten tai asunto-osakeyhtiöiden järjesteltäväksi.

			====Pakko-kuivakäymälä à la Alvar Aalto====

Wikikkosysop: /* Pakko-jääkaappisyyläri */

2024-03-22T22:26:25Z

Pakko-jääkaappisyyläri

← Vanhempi versio		Versio 23. maaliskuuta 2024 kello 01.26
Rivi 222:		Rivi 222:

	====Pakko-jääkaappisyyläri====		====Pakko-jääkaappisyyläri====
			Valitaan pakasterasioita taikka teepannu, jotka prässätään esimerkiksi tömpällä tai vasaralla täyteen lunta ja suljetaan kansi. Sijoitetaan jääkaapin ylähyllylle sulamaan, samalla kompensoiden jääkaapin kylmäkoneen käyntiä, ja tämä vesi on oletusarvoisesti käyttövedeksi siveltuvaa, periaatteessa keittiövedeksikin, jopa juomavedeksi.

			=====Pakko-ruokienjako=====
			'Parasta ennen' tarkoittaa periaatteessa, että toimittaja (kylmäketjusta huolehtiva) takaa tuotteen laadun, 'viimeinen käyttöpäivä' tarkoittaa, että valmistaja takaa. Pakastaminen "nollaa" nämä aikaikkunat, ja tästä syystä tuote olisi laitettava pakkaseen näihin määräaikoihin mennessä, ja samasta syystä sitä ei saisi sulattaa ja sen jälkeen enää pakastaa uudelleen.

			:Näin ollen merkityn päivämäärän ylittäneistä pakastetuista ruuista on yksinkertaisesti pääteltävissä pakastamisen ajankohta, koska on oletettavissa, että pakastaja on säilyttänyt kylmäketjun katkeamattomana, ellei toisin merkitty (pakasteen kylkeen). Eli edelleen, tällöin on niin, että pakaste on järkevintä kypsentää viipymättä sulattamisen jälkeen. Muilta osin pakkopakasteita käsitellään kuin mitä tahansa muutakin pakastetta. Suomen varmuusvarastoinnista löytynee edelleen esimerkiksi sankarihautausmailla lepäävien nuoruusvuosinaan kaatamien hirvien palapaistilihaa pakasteena, tällöin pakastuslämpötilat ovat todennäköisesti pidetty kotipakastimien -18:aa kylmempinä. Ruokateollisuuden tuotteiden kryogeeninen pakastaminen (≤ -70<sup>o</sup>C yleisemminkin alkaa olla järkevä vaihtoehto, sillä kryogeeniset pakastuslaitteistot voivat olla perinteisiä teollisuuspakastimia (≥ -50<sup>o</sup>C pienikokoisempia ja edullisempia, ja elintarvikkeiden nopeammassa pakastamisessa vältytään pakastettavan elintarvikkeen laatua kehnontavasta veden diffusoitumiselta isoiksi kiteiksi elintarvikkeen sisällä. Samasta syystä kotipakastamisessakin kannattaa pakastamisnopeus pyrkiä maksimoimaan (mistä asiasta alla enempi). [https://www.martat.fi/marttakoulu/ruoka/sailonta/pakastaminen/ Marttatietoutta] pakastamisesta.

			=====Pakkopakastus=====
			Esimerkiksi juuri palapaistilihoja on mahdollista pakastaa pikapikaa upottamalla ne sillänsä astiaan arkkupakastimessa, jossa on kylläistä (vesi ja vaikkapa meri-)suolaliuosta, johon on vielä lorautettu esimerkiksi koskenkorvaa tai konjakkia, sen varmistamiseksi, että liemi pysyy ainakin pääosin sulana. Periaatteessa jos haluaisi erityisen nopeasti pakastaa elintarvikkeita, niin arkkupakastimen sisällä ensiksi jäädyttää kylmälaukussa erillään huolakiteet/-pulverimaiseksi jauhetun suolan, spriin/kossun/konjakin sekä lunta/murskattua jäätä. Sitten juuri ennen pakkopakastamistoimenpidettä, eli upottamista, sekoittaa nämä aineet kylmälaukkuun sijoitetussa astiassa tai minigrip-pussissa keskenään, jolloin pikapakastamisliemen lämpötila putoaa entisestään, kukaties jopa -40:een. Punainen liha loppujen lopuksi sistältää aika paljon verta vielä (lihaskudoksen hiusverisuonistossa), jota voi esimerkiksi vihanneslingolla koittaa poistaa ennen pakastamista (leivontavaa'an avulla asettelee keskeisesti linkoon). Tuore punainen liha, josta tämä veri on lingottu pois, ei itse asiassa ole enää punaista, vaan ruskehtavaa: tällaisen lihan, jossa hiusverisuonet ovat tyhjät verestä, säilömismenetelmissä saattaisi olla muunkinlaista kehittämispotentiaalia kuin tuo pakkopakastaminen. Esimerkiksi soijakastikkeen imeyttäminen lihan sisään tai alipainekuivaaminen. Ks. Myös kohta [[Katovuodet#Kylmälaitteet\|Kylmälaitteet]].

			====Pakko-pyykkikirnu====
			Mikäli pyykkejä täytyy pitkäaikaisemmin pestä käsin, kannattaa tietysti systematisoida toimintaa, eli rakentaa esimerkiksi seuraavanlainen manuaalitoiminen pyykkikone.
			* Hankitaan korkealaitainen muoviämpäri tai saavi, jonka kyljet eristetään esimerkiksi telttapatjalla (umpisolumuovi).
			* leikataan samasta telttapatjasta vesiastian pohjalle (sisäpuolelle) asettuva pala, johon leikellään esimerkiksi pyöreitä reikiä tai sitten saksitaan siitä vaikkapa koristelumihiutaleen muotoinen palanen.
			* valitaan jokin peltinen kattilankansi, joka mahtuu hyvin kyseiseen vesiastiaan ja jonka kahva on ruuvikiinnityksellä kiinni kannessa, irrotetaan kahva ja asennetaan (prikoin ja lukkomutterein) ohut jenkarauta (kierretanko) sen tilalle (pitkä karva kahvan vastaiselle koveralle puolelle).
			* ämpärinkannen keskikohdan alue vahvistetaan esimerkiksi vanerilevyllä tai lankunpalalla ja siihen porataan tämän varren läpimenoreikä. Tämä toisaalta tukee kierretangon pystysuuntaisuutta, toisaalta toimii kannen lisäpainona.

			Pyykkikirnu toimii siten, että pohjalle tämä telttapatjan palanen, väliin pyykit, kuuma pyykkivesi ämpäriin (ei tarvitse "piripintaan" täyttää ja kirnuamiskansi paikoilleen. Pyykit kohoavat solumuovin vaikutuksesta rauhallisesti ylöspäin, jolloin pyykkääjän ei peruaatteessa tarvitse kuin painella pyykkejä rauhalliseen tahtiin alaspäin. Likavesi tyhjennetään toisaalta lorottamalla kannen välistä, toisaalta painamalla kupera kirnukansi alas, jolloin se täyttyy likavedellä, joka voidaan nostaa ja kaataa pois. Etenkin loppuhuuhtelukertojen vedet kannattaa poistaa mahdollisimman hyvin. Etikka huuhteluvetenä desinfioi sekä ehkäisee mahdollisia homeita pyykistä. "Linkoaminen" onnistuu pyörittämällä ämpäriä käsivoimin ilmassa (tilavassa huoneessa isolla ympyräkehällä), sitten raottamalla pyykkejä niin, että pohjan solumuovilevy näkyy, ja sitten lorottamalla linkousvedet tämän raon kautta solumuovilevyn lomasta pois. Teoriassa turbolinkous saattaisi onnistua jakamalla lingottava pyykki kahteen pyykkikirnuun, sitten pujottamalla pyykkikirnujen kahvat molempiin päihin lautaa porattuihin reikiin. Laudan keskelle on kiristetty konekierreruuvi lukkomutterein sekä levein prikoin, johon mutterien ja prikkojen väliin on laitettu vaseliiniliukastetta. Kiinnitetään laudan alapuoliseen ruuvitappiin akkuporakone, nostetaan kokonaisuus pään yläpuolelle ja vakain käsin, joissa suojakintaat, aletaan hitaasti kiihdyttää systeemiä. Kun pora pysäytetään, linkous jatkuu hidastuen (vaseliinisaumojen ansiosta), mikäli jomman kumman ämpärin ripustukset irtoavat, turbolinkouslaite sinkoaa käsistä vastakkaiseen suuntaan. Murtumien ja revähdysten estämiseksi täytyy porasta pitää vakaasti kiinni ja mikäli ripustus irtoaa, päästää se siihen suuntaan, mihin se on lähdössä, ellei poraa jaksa vakauttaa käsissä, vaan puristusote lipeää. Rento ote aiheuttaa, että sitä enemmän irtoamishetkessä pora räpsäyttää kättä ja toisaalta kyseinen ballistinen voima kohdistuu niveliin eikä vaimene lihaksin. Sama ilmiö kuin mitä hyvänsä raskasta ja suurinopeuksista käsikäyttöistä työkonetta käyttäessä sekä raskaita kuormia käsitellessä.

			=====Pakko-pyykkäys=====
			Pyykinpesukoneen energiantarpeesta valtaosa kuluu pesuveden lämmittämiseen. Se varsin vähäinen osuus, kenties alle kymmenen prosenttia, pesurummun pyörittämiseen ja pesuohjelman hallintaan ym. tarvitusta sähköstä kaiken lisäksi siirtyy huoneilmaan lämpönä, ei karkaa harakoille. Pakko-pyykkäyksessä aluksi täytetään pyykki- ja huuhteluainesäiliöt, sitten ohijuoksutetaan pesukoneen viereisen/läheisen vesipiste kuumaksi, sitten pideesuihkun tai suihkun käsikapulalla huuhtaistaan ensimmäisen pesuvaiheen pyykkiaineet säiliöstään pyykkikoneeseen, irrotetaan ko. vesipisteen käsikapula ja koukataan letkun avonainen pää auki olevan pyykki- ja huuhteluainesäiliön alapuolelta pesukoneen pesuveden huuhtoutumissuppilon kohdalle "ripustuksiin" ja jätetään pesurumpu esitäyttymään kuumalla (55<sup>0</sup>C vedellä. Valitaan matalalämpöinen, esim 30<sup>0</sup>C pesuohjelma, jolloin koneen vastukset eivät juurikaan lämmitä pesuvettä, ja sähkö säästyy. Jos pesuohjelma suorittaa tyhjennyksen sekä ehkä esilinkoamisen pesuohjelman aluksi, tällöin voidaan tehdä esimerkiksi niin, että pyykkikoneen vesihana käännetään lähes kiinni-asentoon, mutta kuitenkin hiukan raolleen auki, ja kun veden syöttäminen (ja esilämmittäminen) alkaa, lasketaankin tuon minimaalisen kylmän veden virtaaman rinnalla pesuainesäiliön alapuolelta kuumaa hanavettä koneeseen. Kone siis tällöin pyykkää 30 asteen pesuohjelmaa, pesuveden ollessa oikeasti kuitenkin noin 50-asteista.

			Jos tarvitsee pestä esipesulla, niin tällöin jos pyykkikoneen vesihanan jättää raolleen ja on kärppänä, saattaa pystyä laskea kuumat vedet rumpuun myös pääpesun vedentäyttövaiheen aikana.

			====Pakkopisuaarit ja pakkojunanvessat====

Wikikkosysop: /* Pakko-kopotinkorjaus */

2024-03-22T22:26:06Z

Pakko-kopotinkorjaus

← Vanhempi versio		Versio 23. maaliskuuta 2024 kello 01.26
Rivi 183:		Rivi 183:

	=====Pakko-kopotinkorjaus=====		=====Pakko-kopotinkorjaus=====
			Vuorokautisen teenkulutuksen ollessa epäsäännöllinen mutta merkittävä, myöskin mikäli kahvit valmistetaan esimerkiksi aeropress-periaatteella ja myöskin mikäli työskentely painottuu veden kiehuttamiseen (mm. nuudelit, vihannesten ja juuresten keittäminen, munien kypsentäminen, des
			:::Kopolaatat johtuvat yleensä muurauslaastin levittämisessä tapahtuneista poikkeuksista. Esimerkiksi on ollut liian karkea tai kuiva massa, liian imukykyinen ja esikostuttamaton tai primeroimaton taustapinta taikka tarpeettoman harva laastikampa, tai liian kevyt yhteenpainaminen, jolloin on muodostunut rajapinta kaakelinpuolen sekä alustanpuolen laastien väliin, jossa sideominaisuudet ovat heikentyneet, jolloin siihen muodostuu rasituskeskittymä (lujuusteknisesti tällöin kaikki jännitystilojen aiheuttamat materiaalin mikroskooppiset harmoniset muodonmuutokset kumuloituvat tällaiseen joustavaan rajapintaan). Lattialämmityksen muutellessa kaakelilattiapinnan lämpötilaa tai sen lämmittäessä "kaakelilattialevyä" epätasaisen laikukkaasti ("kupristumisjännitykset") tai muusta laatan ja taustan välisestä rasituksesta johtuen tämä laastivetojen rajapinta mikrotasolla kuormittuu ja jauhaantuu irti toisistaan.


			Yksittäisten seinälaattojen halkeamia ja/tai kopokaakeleita havaitessa mieleen saattaa piirtyä tuliterä uusi kylppärikaakelointi ja juolahtaa ottaa taloyhtiön yhtiökokouksessa esille linjasaneerauksen akuutti tarve koko taloyhtiössä. Seuraavassa pykälää edullisempi kaakelin uusimisoperaatio, yksittäisten kaakelien uusiminen, mikä onnistuu myös esimerkiksi klinkkerin alaisen sähköisen lattialämmityksen kanssa.

			# aluksi varataan kooltaan soveltuva uusi, korvaava laatta, kaakeli, klinkkeri.
			# sitten puhdistetaan (ja mahdollisesti karhennetaan) vaihdettavan kaakelin pinta, johon teipataan ohut kaksipuolinen teippi tiukasti, esimerkiksi ruokalusikan kuperalla puolella kiinnitys tiukaksi pyöritellen.
			# seuraavaksi teipataan vastaava kaksipuolinen teippi tiukasti kiinni myös esimerkiksi puhdistettuun muurauslastan pohjaan.
			#* periaatteessa paras olisi lyhyehkö lankunpätkä tai sahausjätepala, jonka pään sahaus on esimerkiksi pikaliimalla kyllästetty sileäksi niin, että teippi tarttuu siihen hyvin.
			# painetaan näiden kaksipuolisten teippien avoimet pinnat vastakkain.
			# esimerkiksi vasaralla laatan päältä koputellen ja/tai pienellä ruuvimensselillä ympäröivää saumauslaastia murentaen, kunnes laatta irtoaa.
			#* kopolaatta on korkeintaan kehältä kiinni muurauslaastissa, varotaan ympäröivien toimivien laattojen vasarointia
			#* etenkin mikäli tausta (esim. kuitulevy) joustaa, koputellaan varovaisesti.
			#* nitkutellaan laattaa, kunnes se lähtee irti.
			#* kaksois-kaksipuoliteippiankkuroinnilla pyritään tiiviiseen kiinnitykseen laatan pintaan, jolloin pienetkin koputukset esimerkiksi em. lankunpätkän päähän välittyvät laatan läpi muurauslaasti-kopo-rajapintaan pehmentäen sitä.
			# puhdistetaan laatankohta mm. imurilla ja sitten kiinnitetään uusi laatta paikoilleen mielellään keraamisella (kapillaariselka) kiinnitysmassalla, jolloin sen saa painettua oikeaan korkoon ja pinnansuuntaisesti (valaistuksen heijastuminen oikein lasitetun kaakelilaatan pinnasta).
			#* kiinnitysmassa voi olla esimerkiksi sävyttämätöntä (valkoista) saumauslaastia. Laastisauman kuivettua värisävy tähän uuteen laastisaumaan voidaan maalata itse sävytetyllä akryylimaaliseoksella. Oikean sävyn hienosävyttämiseksi kannattaa esimerkiksi pinnoittaa saumauslaastilla rimanpätkä, johon voi kätevästi tehdä koesävytyksiä.

			====Pakko-mikroilmanvaihtopönttö osana mikroilmanvaihtojärjestelmää====
			WC-pönttö, jossa on uksi huuhteluvoimakkuus sekä yläkansi, on uimuri-huuhtelukoneistoon integroitu täyttöveden ylivuotoputki, joka on yleensä pyöreä. Samassa yhteydessä on huuhtelumekanismin ripustimet (irrotetaan väkiaikaisesti).

			Tämän ylivuotoputken yläpään ollessa merkittävästi ylempänä kuin huuhteluveden pinnantaso, voidaan ylivuotoputken yläpäätä lyhentää ja asentaa ketkaistun osan tilalle muoviputken mutkapala tai T-haara (esimerkiksi sähköputkea).

			Mutkan ulkokurvinpuoleiseen pintaan tehdään aukko huuhteluveden ylivuodolle sekä huuhtelukoneiston ripustukselle. Kun tämä mutkapala on paikoillaan, saadaan merkittyä aukotuksen läpäisykohta huuhteluvesisäiliön takapuoliseen yläreunaan. aukotus voidaan myös tehdä pöntönkanteen loveamalla. Tällainen (paksuhko) imuputki voidaan viedä seinänmyötäisesti sisäkaton läpi ilmanvaihdon imukanavan sivukyljestä sisään, tällöin tärkeää tiivistää huolellisesti höyrysulun läpäisykohta (esimerkiksi höyrynsulkuteipillä, johon leikattu putkelle ahdistussovitteinen pyöreä aukko, teipin ja putken välisen sauman sinetöiminen esimerkiksi pikaliimalla tai pelkällä höyrynsulkuteippinauhalla).

			::Pönttö on lasitettua savea, jolloin se halkeaa helposti ja läpimenoreikä täytyy porata varovasti (esimerkiksi vesihionta-timanttikruunukärjellä).

			::Mikäli käytetään erillistä ilmapumppua, imuputkeksi riittää ohuempi silikoniputki, jonka imupää pujotetaan huuhteluvesisäiliön ylivuotoputken sisälle. Mikroilmanvaihdon imuaukon huuhteluvesisäiliön sisällä sijoittaminen ylivuotoaukkoon saa aikaan, etteivät pöntön epäpuhtaudet sen jälkeen (tummat likanokareet huuhteluvesisäiliön sisäpinnoilla) enää kulkeudu huuhteluvesisäiliön puolelle. Eivätkä pierunhajut rassaa istunnon aikana eikä WC-käynnin jälkeenkään.

			Mikäli pöntön huuhteluvesisäiliö on umpimallia, mikroilmanvaihdon imupää voidaan asentaa esimerkiksi poraamalla ahdistussovitteinen aukko säiliön alapuoliseen huuhteluvesikanavaan. Tällöin läpimenoon on syytä käyttää elastista putkea, kuten paksu silikoniputki tai jäykkäseinämäinen puutarhaletku. Läpimenon kyljet sekä sovitesauma voidaan sinetöidä vaikkapa lakalla tai pikaliimalla. Pikaliiman vulkanisoituminen esimerkiksi muovin tai silikonin kanssa varmistaa vesitiiveyden. Imupäätä ei tarvitse viedä läpimenokohtaa pitemmälle huuhtelukanavaan, sillä imun muodostama pallomaisesti laajeneva alipainekupla aiheuttaa joka tapauksessa vuotoilman virtausta umpisäiliöstä päin, estäen huuhteluveden likaantumisen varsin hyvin. Huuhtelun toimivuuteen tällainen putki vaikuttaa häviävän vähän, sillä korkeuserosta johtuen ylipaineista huuhteluvettä työntyy putkeen vain muutama senttilitra, ja putken ollessa paksu sekä ylöspäin kääntyvä, vesipilari valuu takaisin pönttöön nopeasti.

			Mikroilmanvaihto soveltuu jälkiasennuksena niin kaksisuuntaisen ilmanvaihtojärjestelmän kuin poistoilmanvaihtojärjestelmän kuin painovoimaisen ilmanvaihdon kuin välituntituuletettaviin huonetiloihin. Olemassaolevaan ilmanvaihtoputkistoon integroiden taikka omana erillisenä järjestelmänään. mikroilmanvaihtoputket (esimerkiksi sähköputkea tai 32mm hulevesiviemäriputkea) kannattaa vetää välikatolle joko pinta-asennuksena tai sitten väliseinien sisäkautta: tällöin valmistetaan L-muotoinen palanen, jonka taivutuksen jälkeinen vaakapätkä katkotaan sopivan tyngäksi. Lisäksi välikaton ollessa matala, tarvitaan jatkospaloja, jotka pujottaisen yhteydessä liitetään yhteen esimerkiksi pikaliimavahvistein, jottei putki putoaisi kesken kaiken väliseinävillojen väliin. Esimerkiksi sisäkatto on paneloitu yhtenäisenä ennen väliseinien paikoittamista, voidaan välikatolta päin porattavan mikroilmanvaihtoputken läpimenon väliseinän sisälle kohdistaa poraamalla pitkähköllä ja ohuehkolla poranterällä taikka päästään karheenetulla metallipuikolla kohdistusreikä pystysuoraan ylöspäin huoneenpuolelta sisäkattoa (porauskohtaan painellaan teippi tiiviisti kiinni, jotta kyseisen pikkureiän täyttö ja pintaliipaus mattoveitsellä kävisi kätevästi ja lopputulos jäisi siistiksi). Tämä puikko esimerkiksi jätetään hollille reikäänsä, hyödyntäen sitä sen läpimenoreiän kohdistamisessa välikatolla. Muistetaan tiivistää se kuten muutenkn höyrysulun läpäisyt. Poranreikä sisäkatossa voidaan täyttää vaikkapa liimakäsitellyin tulitikuin, jotka liiman kovetuttua leikataan mattoveitsellä tasaiseksi sekä sitten värjätään esimerkiksi vesivärillä, akryylimaalilla tai kynsilakalla. Lopuksi teipinpala irti. Mikroilmanvaihtoputkisto kannattaa vetää eristeen sisässä, jottei sitä tarvitsisi erikseen eristesukittaa. Koska siinä virtaa jatkuvasti lämmintä poistoilmaa, se ei ole erityisen herkkä jäätymään, kunhan ulkopinta ei ole täysin eristämätön.

			::Putkiliitospalat kannattaa lopuksi sinetöidä (vesitiiviiksi kondenssiveden varalta sekä spekulatiivisen saippuavesihuuhtelupesun hamassa tulevaisuudessa mahdollistamiseksi, esimerkiksi butyylillä saumapinnat sipaisten ja/tai pikaliimalla sinetöiden). Putkiston toteuttaminen ultraedullisella vesiputken suojaputkella (kurkkuputki) ei välttämättä olisi järkevää, sillä eittämättä joku ratsukauppias voi jossain vaiheessa tuotteen lähtökohtaisesti ikuista elinkaarta tulla päivittelemään, että kurkkuputki kerää vaarallisesti epäpuhtauksia itseensä ja sitäpaitsi rotat ovat jo ehkä syöneet sen monista kohdista puhki. Toinen huomioitava seikka on, että putkea ei kannata puhdistaa millään erinomaisen tehokkaasti putkiston pinnan desinfioivalla kuparirassilla tai mitä hellävaraisimnalla ihmesienellä mikrohiplaten, sillä molemmissa tapauksissa se naarmuuntuu, jolloin putkiston sisäpinnat alkavat pinttyä ja sen lisäksi mm. putkiston virtausvastus lisääntyy. Jos haluaa otta takakenoa postilaatikoilla, putkien sisäpinnat voi ennen asennusta käsitellä auton nanopinnoiteaineella esihuuhdellen ja sitten haalealla vedellä loppuhuuhdellen.

			Loppujen lopuksi samanpaksuisin sähköputkin ja jakotukilla toteutettu mikroilmanvaihtojärjestelmä on periaatteessa isommasta virtausvastuksesta huolimatta erittäin energiatehokas ja tarvikekustannuksiltaan ei niin kallis ettäkö kannattaisi alkaa suunnittelemaan paksumpien kokoojaputkistojen ja läpimenoporanteräarsenaalein aseistetuin ninja-asennusmiehin toteutettavia systeemejä, vaan kyseessä on energatehokkuudeltaan samalla tasolla kuin markkinoiden edistynein LTO-varustettu IV-järjestelmä oleva systeemi.

			====Pakko-jääkaappisyyläri====